Suomi on hyvä maa asua - Kepustakin huolimatta. Aina asiat voisivat tietysti olla paremmin. Meillä kun asioiden tilaa verrataan mieluusti naapurimaa Ruotsiin, joka Kepuvapaata vyöhykettä ja siksikin meitä aina enemmän tai vähemmän edellä. Ruotsalaiset puhaltavat kansana paremmin yhteen hiileen, kun meillä Suomessa Kepu on jakanut ihmiset suurkaupunkien asukkaisiin ja syrjäseuduilla asuviin. Kun Kepu tällaisen jaon on tehnyt, se on poliittisesti pyrkinyt siihen, että suurkaupunkien asukkaille on syntynyt velvollisuus elättää syrjäseutujenkin ihmiset.
Tällainen elatusvelvoite on osin tappanut syrjäseuduilla yrittämisen ja innovatiivisen innostuksen. On pyritty myös kaikin tavoin estämään syrjäseutujen ihmisiä lähtemästä paremman elämän etsimiseen sinne, missä yrittämistä ja uuden keksimistä vielä arvostetaan.
Tämän päivän Hesarissa oli artikkeli suomalaista kalasta, mikä oli masentavaa luettavaa. Kalastus on Suomessa hiipunut, vaikka kuhasta ja siiasta ollaan valmiita maksamaan melkein mitä tahansa. Kalan tarjonta on paljon pienempää kuin kysyntä. Syrjäseuduilla olisi paljon näitä kalaisia järviä, mutta halu ja into hakea kalat vesistä puuttuvat. Lisäksi Kepu on arvostanut kautta aikain vain maataloutta, jonka on annettu pilata päästöillään kalavesiämme ja siten estää kalastuselinkeinon harjoittaminen.
Toinen hyvä sesonkitulonlähde olisi ollut marjojen ja sienten poimiminen metsistä. Syrjäseuduilla on ollut vähän halukkuutta lähteä metsiin tässä tarkoituksessa. Meille Suomeen ovat tulleet marjoja poimimaan ihmiset vieraista maista, jopa Kauko-Aasiasta saakka.
Suomessa voitaisiin ajatella esim. niin, että vuosittainen metsästyslupa tehtäisiin riipuvaiseksi marjojen poiminnasta. Jos et ole poiminut marjayrityksille maksusta 100 litraa mustikoita ja 200 litraa puolukoita, et saa lupaa. Kun porkkanat eivät maajusseilla auta, niin tällaisen kepin käyttö voisi aktivoida punaniskoja taittumaan marjastukseen.
Mahdollisuudet tulotason nostamiseen ovat syrjäseuduillakin ihan vieressä, mutta halua ei ole, kun Kepu on totuttanut kaikki pikkuisännätkin uunin pankolla makuuseen.
Suomi on hyvä maa
47
1356
Vastaukset
- ristiriitaa
Otetaanpa pieni lainaus tekstiäsi:
...olisi paljon näitä kalaisia järviä, mutta halu ja into hakea kalat vesistä puuttuvat. Lisäksi Kepu on arvostanut kautta aikain vain maataloutta, jonka on annettu pilata päästöillään kalavesiämme ja siten estää kalastuselinkeinon harjoittaminen...
Siis ensin sanot että kalaa olisi kun vain joku kalastaisi ja heti perään, samassa lauseessa, sanot että vedet on pilattu ja siten estetty kalastaminen.
Kaikkea se kepukauna teettää, miehellä ei ajatus pysy kasassa edes yhtä ehjää lausetta muodostamaan.
Toivottavasti tämä MPP:n avaus säilyy palstalla pitkään osoittamassa Demerien ala-arvoisen asioiden ymmärryksen ja ristiriitaisuudet jotka heidän teksteissään aina on.Kepulaisille asiat pitää usein vääntää rautalangasta ja tässä on nyt jälleen sellainen paikka.
Meillä Suomessa ei ole vain yhtä järveä tai yhtä merta taikka yhtä jokea, missä kalastaminen olisi mahdollista. Toisissa vesistöissä kalastaminen on ollut mahdollista, toisissa maatalouspäästöt ovat vieneet kalat vesistä rehevöitymisen vuoksi. Lisäksi samassakin vesistössä voi olla kalaisia osia ja kalattomia saastuneita osia. Sama koskee rapuja, jotka ovat herkkiä veden saastuneisuuden suhteen. Sitten vielä eri aikoina on esiintynyt vaihtelua vesien saastumisen osalta.
Näin ollen meillä on tilanne, missä edelleen olisi paljon kalaisia vesistöjä, mutta kalastajat ja kalastuksenhoito (esim. särkikalojen poispyynti) puuttuvat. Toinen asia on se, että mahdollisuudet kalastukseen olisivat vieläkin paljon paremmat, ellei maatalous olisi saastuttanut vesistöjä. Eihän se tietysti auta, vaikka kalaa olisi runsaamminkin vesistöissä, jos ammattikalastaminen ei houkuta syrjäseutujen ihmisiä.- oivahärkönen
Mielipidepankki kirjoitti:
Kepulaisille asiat pitää usein vääntää rautalangasta ja tässä on nyt jälleen sellainen paikka.
Meillä Suomessa ei ole vain yhtä järveä tai yhtä merta taikka yhtä jokea, missä kalastaminen olisi mahdollista. Toisissa vesistöissä kalastaminen on ollut mahdollista, toisissa maatalouspäästöt ovat vieneet kalat vesistä rehevöitymisen vuoksi. Lisäksi samassakin vesistössä voi olla kalaisia osia ja kalattomia saastuneita osia. Sama koskee rapuja, jotka ovat herkkiä veden saastuneisuuden suhteen. Sitten vielä eri aikoina on esiintynyt vaihtelua vesien saastumisen osalta.
Näin ollen meillä on tilanne, missä edelleen olisi paljon kalaisia vesistöjä, mutta kalastajat ja kalastuksenhoito (esim. särkikalojen poispyynti) puuttuvat. Toinen asia on se, että mahdollisuudet kalastukseen olisivat vieläkin paljon paremmat, ellei maatalous olisi saastuttanut vesistöjä. Eihän se tietysti auta, vaikka kalaa olisi runsaamminkin vesistöissä, jos ammattikalastaminen ei houkuta syrjäseutujen ihmisiä.... maatalouden asiantuntijamme pläjäytti. Ei se taida olla kepun vika, että voimakkaasti vähentyneet viljelijät eivät parhaan sadonkorjuun aikana lähde marjametsään tai ongelle.
oivahärkönen kirjoitti:
... maatalouden asiantuntijamme pläjäytti. Ei se taida olla kepun vika, että voimakkaasti vähentyneet viljelijät eivät parhaan sadonkorjuun aikana lähde marjametsään tai ongelle.
En minä kokopäiväviljelijöistä kirjoittanutkaan, vaan syrjäseutujen toimeentulovaikeuksista. Työttömyyshän on aina vaivannut eniten eritoten Itä- ja Pohjois-Suomen syrjäseutuja. Kalastus, marjastus ja sienestys voisivat antaa näille lisätoimeentuloja. Tarkoitan myös niitä ihmisiä, joilla on kuitenkin parhaina sadonkorjuuaikoina aikaa lähteä metsälle ja järville ampumaan eri eläimiä.
- rautalankaa kaipaava
Mielipidepankki kirjoitti:
Kepulaisille asiat pitää usein vääntää rautalangasta ja tässä on nyt jälleen sellainen paikka.
Meillä Suomessa ei ole vain yhtä järveä tai yhtä merta taikka yhtä jokea, missä kalastaminen olisi mahdollista. Toisissa vesistöissä kalastaminen on ollut mahdollista, toisissa maatalouspäästöt ovat vieneet kalat vesistä rehevöitymisen vuoksi. Lisäksi samassakin vesistössä voi olla kalaisia osia ja kalattomia saastuneita osia. Sama koskee rapuja, jotka ovat herkkiä veden saastuneisuuden suhteen. Sitten vielä eri aikoina on esiintynyt vaihtelua vesien saastumisen osalta.
Näin ollen meillä on tilanne, missä edelleen olisi paljon kalaisia vesistöjä, mutta kalastajat ja kalastuksenhoito (esim. särkikalojen poispyynti) puuttuvat. Toinen asia on se, että mahdollisuudet kalastukseen olisivat vieläkin paljon paremmat, ellei maatalous olisi saastuttanut vesistöjä. Eihän se tietysti auta, vaikka kalaa olisi runsaamminkin vesistöissä, jos ammattikalastaminen ei houkuta syrjäseutujen ihmisiä.Kiitos selvennyksestä joka ei kyllä selventänyt yhtään mitään. Taidat olla joku valtion virkamies joka yrittää tuollaisella kapulakielellä hämätä. Siis selkokieltä, kiitos!
Siispä jospa nyt vielä selventäisit missä vesistöissä maatalouspäästöt ovat vieeet mahdollisuuden kalastaa. Ihan noin yleisellä tasolla, ei tarvitse järvien tai jokien nimiä sanoa. Päijänteen vesistössä, Saimaalla vaiko jossain muualla?
Viittasit myös rapuihin. Olisi mielenkiintoista tietää sekin missä maatalous on vienyt ravut vesistä. Taitaapi olla suurempi surma tuo rapurutto joka taasen on seurausta tulokaslajien (täplärapu) istutuksista ja täplikkäiden resistanttiudesta meikäläisiin tauteihin.
Voisit myös kertoa onko teollisuus (esim vesitöihin tukeutuvat sellutehtaat) vaikuttaneet millään muotoa vesien tilaan, ja jos ovat, onko niiden vaikutus suurempi kuin maatalouden.
Ja siis ilman tuota jurisista sanoillakikkailua, kiitos - oivahärkönen
Mielipidepankki kirjoitti:
En minä kokopäiväviljelijöistä kirjoittanutkaan, vaan syrjäseutujen toimeentulovaikeuksista. Työttömyyshän on aina vaivannut eniten eritoten Itä- ja Pohjois-Suomen syrjäseutuja. Kalastus, marjastus ja sienestys voisivat antaa näille lisätoimeentuloja. Tarkoitan myös niitä ihmisiä, joilla on kuitenkin parhaina sadonkorjuuaikoina aikaa lähteä metsälle ja järville ampumaan eri eläimiä.
... syrjäseutuja, mutta kylläkin Itä- ja Pohjois-Suomea. Syrjäseutujen asukit, joita siellä vielä on, kyllä hoitavat elantonsa kohentamisen myös marjastuksella ja kalastuksella. Sinne on jäänyt vanhempaa väkeä, metsätöissä elantonsa saavia tai myös joitakin maanviljelyksellä ja karjanhoidolla eläviä, jotka usein viljelevät kylän kaikkia peltoja.
rautalankaa kaipaava kirjoitti:
Kiitos selvennyksestä joka ei kyllä selventänyt yhtään mitään. Taidat olla joku valtion virkamies joka yrittää tuollaisella kapulakielellä hämätä. Siis selkokieltä, kiitos!
Siispä jospa nyt vielä selventäisit missä vesistöissä maatalouspäästöt ovat vieeet mahdollisuuden kalastaa. Ihan noin yleisellä tasolla, ei tarvitse järvien tai jokien nimiä sanoa. Päijänteen vesistössä, Saimaalla vaiko jossain muualla?
Viittasit myös rapuihin. Olisi mielenkiintoista tietää sekin missä maatalous on vienyt ravut vesistä. Taitaapi olla suurempi surma tuo rapurutto joka taasen on seurausta tulokaslajien (täplärapu) istutuksista ja täplikkäiden resistanttiudesta meikäläisiin tauteihin.
Voisit myös kertoa onko teollisuus (esim vesitöihin tukeutuvat sellutehtaat) vaikuttaneet millään muotoa vesien tilaan, ja jos ovat, onko niiden vaikutus suurempi kuin maatalouden.
Ja siis ilman tuota jurisista sanoillakikkailua, kiitosYleisellä tasolla sanottuna maatalouden päästöt ovat vaikeuttaneet kalastuselinkeinoa monessakin vesistössä. Tunnetuin viimeaikainen tapaus on saaristomeri, minkä osalta mm. ympäristöministeri Lehtomäki on myöntänyt olevan suurelta osin maatalouden saatuttamaa. Saaristomeri on niin matalaa, että sinne virtaavien jokien maatalouspäästöt rehevöittävät merta ja siten haittaavat kalastusta.
Kun otit esille Päijänteen, tiedän, että se on eri vuosina ollut maatalouden rehevöittämää. Itselläni on nimittäin ollut mökki ja kalavesiosuus (yhteisomistus) Päijänteessä. Aikanaan maanviljelijät valuttivat kaiken sonnan pelloilta Päijänteeseen niin, että vesi välillä haisi lehmän lannalle. Paikalliset asukkaat itsekin päivittelivät silloin kalakantojen vähenemistä ja tiesivät siihen syypäät, sillä teollisuutta ei ollut lähelläkään tässä Päojänteen eteläisessä osassa.
Rapukannat ovat vähentyneet olenaisesti Pohjanmaan joissa. Sielläkin ravustusta harrastaneet ovat kyllä hyvin tiedostaneet sen, miksi ravut ovat vähentyneet. Rapurutto toki vähentää eri vuosina rapukantoja, mutta perusvähennys on tullut jokien rehevöitymisestä. Rapu viihtyy puhtaissa vesissä.
Teollisuus (erityisesti metsäteollisuus) saastutti vesistöjä paljonkin 60- ja 70-luvuilla. Sen jälkeen teollisuuden saasteita on onnistuttu olennaisesti rajoittamaan saastuttamisen kieltävällä normistolla, joka siis velvoittaa yrityksiä hoitamaan saasteensa muulla tavoin. Kaukosaastumista (happosateet) esiintyi senkin jälkeen, mutta tässäkin suhteessa kv. normisto on parantanut tilannetta. Maatalouden suhteellinen osuus saastuttajana on sen sijaan koko ajan kasvanut eikä maataloushallinnolla tunnu olevan mitään haluja panna maanviljelijöitä tässä kuriin. Ympäristöministerimmekin myöntää ongelmat, mutta uskoo (ihan kuin kyse olisi jostain uskonasiasta), että viljelijät ryhtyvät vapaaehtoisesti parantamaan asioita. Tähän asti viljelijöille on maksettu ympäristötukea, josta osa on käytetty röyhkesti ihan muuhun tarkoitukseen kuin ympäristönsuojeluun.oivahärkönen kirjoitti:
... syrjäseutuja, mutta kylläkin Itä- ja Pohjois-Suomea. Syrjäseutujen asukit, joita siellä vielä on, kyllä hoitavat elantonsa kohentamisen myös marjastuksella ja kalastuksella. Sinne on jäänyt vanhempaa väkeä, metsätöissä elantonsa saavia tai myös joitakin maanviljelyksellä ja karjanhoidolla eläviä, jotka usein viljelevät kylän kaikkia peltoja.
Eivät syrjäseutujen asukkaat hoida toimeentuloaan kalastuksella, marjastuksella ja sienestyksellä. Meillä alkaa olla huutava puute näistä tuotteista eli markkinoita kyllä olisi. Lisäksi tarvittiin italialainen yrittäjä panemaan toimeen sienien viennin ulkomaille. Edes hänen esimerkkinsä ei ole saanut näitä punaniskoja hereille. Raaka-aineet olisi vieressä ja kysyntä kovaa, mutta kun kepulainen ei taivu, niin se ei taivu.
- kaikki mainittu
Mielipidepankki kirjoitti:
Eivät syrjäseutujen asukkaat hoida toimeentuloaan kalastuksella, marjastuksella ja sienestyksellä. Meillä alkaa olla huutava puute näistä tuotteista eli markkinoita kyllä olisi. Lisäksi tarvittiin italialainen yrittäjä panemaan toimeen sienien viennin ulkomaille. Edes hänen esimerkkinsä ei ole saanut näitä punaniskoja hereille. Raaka-aineet olisi vieressä ja kysyntä kovaa, mutta kun kepulainen ei taivu, niin se ei taivu.
kiellettyä muilta kuin kepulaisilta. Ymmärtääkseni työtön demarikin voisi hyvin marjastaa, sienestää ja onkia. Liiketoiminnan harjoittaminen taitaa heille kuitenkin olla liian vaativaa. Taitaa kaikkiaan päivärahalla eläminen olla luontaista ja ideologiaan sopivaa demareille sekä kaupungissa että maalla. (sielläkin demareita on)
kaikki mainittu kirjoitti:
kiellettyä muilta kuin kepulaisilta. Ymmärtääkseni työtön demarikin voisi hyvin marjastaa, sienestää ja onkia. Liiketoiminnan harjoittaminen taitaa heille kuitenkin olla liian vaativaa. Taitaa kaikkiaan päivärahalla eläminen olla luontaista ja ideologiaan sopivaa demareille sekä kaupungissa että maalla. (sielläkin demareita on)
Työttömyys on tätä nykyä syrjäsutujen ongelma. Kaupungeissa ja etäläisessä Suomessa sen sijaan alkaa olla enemmän pulaa työvoimasta. Silti meillä vallitsee tilanne, missä etelän kaupungeissa ansaittua rahaa ohjataan syrjäseutujen elättämiseen. Tätä politiikkaa taas puoltaa erityisesti Kepu. Siksi ongelma on kepulainen ongelma. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä poliittinen kanta syrjäseudun ihmisille kulloinkin on.
- ei ole
Mielipidepankki kirjoitti:
Työttömyys on tätä nykyä syrjäsutujen ongelma. Kaupungeissa ja etäläisessä Suomessa sen sijaan alkaa olla enemmän pulaa työvoimasta. Silti meillä vallitsee tilanne, missä etelän kaupungeissa ansaittua rahaa ohjataan syrjäseutujen elättämiseen. Tätä politiikkaa taas puoltaa erityisesti Kepu. Siksi ongelma on kepulainen ongelma. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä poliittinen kanta syrjäseudun ihmisille kulloinkin on.
poistanut työttömyyttä kaupungeista ja siinä luulisi olevan demareilla pohtimista. En ole myöskään nähnyt tilastoja maaseudun työtömien puoluejakautumasta. Mutta siinä saattaa toiveesi olla oikea, että keskustalaisista työttömistä vielä olisi paremmin töihin kuin demareista. Demarien kyvyistä kaupunkien tilanne, työtä on, muttei työhaluja, näytät oevan hyvin tietoinen.
- oivahärkönen
Mielipidepankki kirjoitti:
Eivät syrjäseutujen asukkaat hoida toimeentuloaan kalastuksella, marjastuksella ja sienestyksellä. Meillä alkaa olla huutava puute näistä tuotteista eli markkinoita kyllä olisi. Lisäksi tarvittiin italialainen yrittäjä panemaan toimeen sienien viennin ulkomaille. Edes hänen esimerkkinsä ei ole saanut näitä punaniskoja hereille. Raaka-aineet olisi vieressä ja kysyntä kovaa, mutta kun kepulainen ei taivu, niin se ei taivu.
... vaan hoitavat toimeentulonsa kohennuksen marjastuksella ja ongella. Ei noilla asioilla kukaan toimeentuloaan voi hoitaa. Asutuskeskuksen soiaalitukien varassa elämään tottuneilla työttömillä olisi yhtälailla mahdollista kohentaa noilla toimeentuloaan.
- vääristelijää
Mielipidepankki kirjoitti:
Yleisellä tasolla sanottuna maatalouden päästöt ovat vaikeuttaneet kalastuselinkeinoa monessakin vesistössä. Tunnetuin viimeaikainen tapaus on saaristomeri, minkä osalta mm. ympäristöministeri Lehtomäki on myöntänyt olevan suurelta osin maatalouden saatuttamaa. Saaristomeri on niin matalaa, että sinne virtaavien jokien maatalouspäästöt rehevöittävät merta ja siten haittaavat kalastusta.
Kun otit esille Päijänteen, tiedän, että se on eri vuosina ollut maatalouden rehevöittämää. Itselläni on nimittäin ollut mökki ja kalavesiosuus (yhteisomistus) Päijänteessä. Aikanaan maanviljelijät valuttivat kaiken sonnan pelloilta Päijänteeseen niin, että vesi välillä haisi lehmän lannalle. Paikalliset asukkaat itsekin päivittelivät silloin kalakantojen vähenemistä ja tiesivät siihen syypäät, sillä teollisuutta ei ollut lähelläkään tässä Päojänteen eteläisessä osassa.
Rapukannat ovat vähentyneet olenaisesti Pohjanmaan joissa. Sielläkin ravustusta harrastaneet ovat kyllä hyvin tiedostaneet sen, miksi ravut ovat vähentyneet. Rapurutto toki vähentää eri vuosina rapukantoja, mutta perusvähennys on tullut jokien rehevöitymisestä. Rapu viihtyy puhtaissa vesissä.
Teollisuus (erityisesti metsäteollisuus) saastutti vesistöjä paljonkin 60- ja 70-luvuilla. Sen jälkeen teollisuuden saasteita on onnistuttu olennaisesti rajoittamaan saastuttamisen kieltävällä normistolla, joka siis velvoittaa yrityksiä hoitamaan saasteensa muulla tavoin. Kaukosaastumista (happosateet) esiintyi senkin jälkeen, mutta tässäkin suhteessa kv. normisto on parantanut tilannetta. Maatalouden suhteellinen osuus saastuttajana on sen sijaan koko ajan kasvanut eikä maataloushallinnolla tunnu olevan mitään haluja panna maanviljelijöitä tässä kuriin. Ympäristöministerimmekin myöntää ongelmat, mutta uskoo (ihan kuin kyse olisi jostain uskonasiasta), että viljelijät ryhtyvät vapaaehtoisesti parantamaan asioita. Tähän asti viljelijöille on maksettu ympäristötukea, josta osa on käytetty röyhkesti ihan muuhun tarkoitukseen kuin ympäristönsuojeluun.Olipas taas vääristelyä. Ikävä kyllä tuo yksisilmäisyys on myös estänyt todelliset teot ympäristökuorman vähentämiseen. Ja tuollainen yksipuolinen syyllistäminen, mihin toki ovat syyllistyneet kaikki osapuolet
Kala- ja rapu kuolemat johtuvat hapen puutteesta. Teollisuus, lähinnä metsäteollisuus aiheuttaa suurimman osan happea kuluttavien aineiden sekä kloorien päästöistä vesistöihin. Ei maatalous, jonka syntilistalla ovat fosfori ja typpipäästöistä iso osuus, mutta ei niin merkittävä kuin asutuksesta aiheutuva yhdyskuntakuorma, sekin on hyvä muistaa. Rehevöityminen toki lisää happikatoa, ei sitäkään tule vähätellä.
Teollisuus kuluttaa myös merkittävän määrän energiaa - sekä on merkittävä liikenteen aiheuttaja - niiden erilaiset välilliset vaikutukset kuormittavat myös vesistöjä rikki- ja hiukkaslaskeuman muodossa.
Päijänteen yläpuolisessa vesistössä on merkittäviä teollisuuslaitoksia, Äänekoski. Jämsänkoski, Kaipola, Jyväskylä ovat kaikki sellu ja paperipaikkakuntia Päijänteen vesistössä. Lievestuoreen lipeälampi pääsi aikanaan jopa kansantaiteilijan renkutukseen. Katsoppas näiden laitosten yhteenlaskettuja päästöjä ja vertaa maatalouden vastaaviin samalla alueella.
Niiden merkitys sinunkin eteläpäijänteläiseen mökki-idylliisi on ollut pajom merkittävämpi kuin maatalouden. Siitä on vaan oltu hiljaa koska teollisuuden kilpailukykyä on SDP-Kokoomuskaselilla vaalittu pyhänä asiana. Teollisuus hehkuttaakin sitä kuinka se on pystynyt pienentämään päästöjä, se on hyvä asia, mutta myös hämäävä koska päästöjen lähtötaso oli 70-luvulla niin huikea. - Otsikossa hymiö
oivahärkönen kirjoitti:
... syrjäseutuja, mutta kylläkin Itä- ja Pohjois-Suomea. Syrjäseutujen asukit, joita siellä vielä on, kyllä hoitavat elantonsa kohentamisen myös marjastuksella ja kalastuksella. Sinne on jäänyt vanhempaa väkeä, metsätöissä elantonsa saavia tai myös joitakin maanviljelyksellä ja karjanhoidolla eläviä, jotka usein viljelevät kylän kaikkia peltoja.
...
- C.C.C.P.
Onkohan kaupunkilaisdemarille koskaan juolahtanut mieleen, että Suomessa ei ole mistään kaupungista pitkä matka metsään tai järvelle. Kaljanjuonnin sijaan demarikin voisi joskus suunnistaa marjaan tai kalaan!
Mutta eihän se oikeasti onnistu. Kalastuksessa tarvitaan taitoa, jota demareilla ei tunnetusti ole ja marjastus käy työstä, jota demari ei suostu tekemään lakkoilematta eikä ilman työehtosopimusta.
Hesarin juttu sinänsä oli ihan hyvä. Kaupunkilaisdemarin on syytä totuttautua ajatukseen, ettei hän saa enää korkeatasoisia suomalaisia elintarvikkeita lähes ilmaiseksi kuten tähän saakka. Kalan kohdalla hinta alkaa lähestyä järkevää tasoa, kyllä niitä kalastajia löytyy kunhan hinta on kohdallaan. Samoin tietenkin marjojen osalta, hinta on vielä aivan liian alhainen, että metsässä tuntipalkoille pääsisi. Kerääjälle pitäisi maksaa kolmin- tai nelinkertainen hinta, että sitä kannattaisi muiden kuin ulkomaalaisen orjatyövoiman tehdä.- yksi kokemus
20 vuotta sitten osuin Lyonissa, Ranskassa, tosi hienoon gourmet-ravintolaan. Sen ylivoimaisesti kallein annos oli viisi ahvenfilettä kauniisti suuren hopeakuvun alle aseteltuina.
Ahvenet oli tuotu Ruotsista, kuulin.
Miksei Suomesta? - C.C.C.P
Jos marjanpoimintaa ryhdyttäisiin hoitamaan demareiden käyttämillä menetelmillä toimittaisiin näin:
1. Marjanpoimijoita haettaisiin työvoimatoimiston kautta. Palkattaisiin tietty määrä kuukausipalkalla. Työsopimukset määriteltäisiin alkaviksi 1.1.
2. Ensimmäisenä päivänä marjanpoimijat perustaisivat SAK:n alaisen ammattiyhdistyksen.
3. Kaikkiin metsiin järjestettäisiin sosiaaliset tilat, WC:t ja parakit kahvinjuontia ja kortinpeluuta varten. Näitä täytyy olla metsissä vähintään kilometrin välein, etteivät välimatkat tule kohtuuttoman pitkiksi.
4. Marjanpoimijan vuoden työt:
- Tammikuusta maaliskuuhun. Töihin joka aamu seitsemäksi metsään. Kahvi- ja ruokatuntien välissä käydään moottorikelkalla katsomassa joko marjat ovat kypsyneet.
- Huhtikuusta heinäkuulle. Töihin joka aamu seitsemäksi metsään. Kahvi- ja ruokatuntien välissä käydään mönkijällä katsomassa joko marjat ovat kypsyneet.
- Elokuussa pidetään kesälomat.
- Syyskuussa neuvotellaan uusista työehtosopimuksista ja lakkoillaan.
- Lokakuusta joulukuulle. Töihin joka aamu seitsemäksi metsään. Kahvi- ja ruokatuntien välissä käydään mönkijällä tai moottorikelkalla olosuhteista riippuen katsomassa joko marjat ovat kypsyneet. Näille kaupunkilaisdemareille löytyy tänä päivänä kovasti kysyntää työmarkkinoilla. Sen vuoksi kalaan tai marjastamiseen lähteminen ei ole mikään vaihtoehto. Kysymyshän onkin siitä, että kaupungeissa on riittänyt muita toimeentulon lähteitä kuin kaupunkeihin huonosti sopiva kalastus ja marjastus (kala- ja marjapaikat ovat usein aika kaukana).
Hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Myönnät siis ilmeisesti, että syrjäseuduilla kannattaa mieluummin maata uunin pankolla odottamassa tukia kuin lähteä kokemaan verkkoja tai taittua marjanpoimintaan. Käsittääkseni marjojen poiminnasta saatava tulo on verovapaata, joten kyllä siinä kai jonkinmoiseen tuntipalkkaan pääsee ja liikunnan ilon vielä ilmaiseksi päälle.
Sitten kirjoitat mielenkiintoisesti ulkomaalaisesta orjatyövoimasta. Tarkoitatko, että suomalaiset marjatilat ja marja-alan yritykset käyttävät ulkomaalaista orjatyövoimaa?- C.C.C.P
Mielipidepankki kirjoitti:
Näille kaupunkilaisdemareille löytyy tänä päivänä kovasti kysyntää työmarkkinoilla. Sen vuoksi kalaan tai marjastamiseen lähteminen ei ole mikään vaihtoehto. Kysymyshän onkin siitä, että kaupungeissa on riittänyt muita toimeentulon lähteitä kuin kaupunkeihin huonosti sopiva kalastus ja marjastus (kala- ja marjapaikat ovat usein aika kaukana).
Hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Myönnät siis ilmeisesti, että syrjäseuduilla kannattaa mieluummin maata uunin pankolla odottamassa tukia kuin lähteä kokemaan verkkoja tai taittua marjanpoimintaan. Käsittääkseni marjojen poiminnasta saatava tulo on verovapaata, joten kyllä siinä kai jonkinmoiseen tuntipalkkaan pääsee ja liikunnan ilon vielä ilmaiseksi päälle.
Sitten kirjoitat mielenkiintoisesti ulkomaalaisesta orjatyövoimasta. Tarkoitatko, että suomalaiset marjatilat ja marja-alan yritykset käyttävät ulkomaalaista orjatyövoimaa?"Tarkoitatko, että suomalaiset marjatilat ja marja-alan yritykset käyttävät ulkomaalaista orjatyövoimaa?"
Kyllä. Käytännössä asia on juuri näin. Nykyään vain käytetään hienostuneempia ilmauksia kuten 'siirtotyöläiset', 'ulkomainen työvoima' ja 'sesonkityöläiset'. Lisäksi marjanpoimijoina käytetään lapsityövoimaa, moni tyttö pettyy pahan kerran tänäkin kesänä, kun huomaa, että kaikki tienestit menivätkin ylläpidon kustantamiseen. - Mistä johtuu?
C.C.C.P kirjoitti:
Jos marjanpoimintaa ryhdyttäisiin hoitamaan demareiden käyttämillä menetelmillä toimittaisiin näin:
1. Marjanpoimijoita haettaisiin työvoimatoimiston kautta. Palkattaisiin tietty määrä kuukausipalkalla. Työsopimukset määriteltäisiin alkaviksi 1.1.
2. Ensimmäisenä päivänä marjanpoimijat perustaisivat SAK:n alaisen ammattiyhdistyksen.
3. Kaikkiin metsiin järjestettäisiin sosiaaliset tilat, WC:t ja parakit kahvinjuontia ja kortinpeluuta varten. Näitä täytyy olla metsissä vähintään kilometrin välein, etteivät välimatkat tule kohtuuttoman pitkiksi.
4. Marjanpoimijan vuoden työt:
- Tammikuusta maaliskuuhun. Töihin joka aamu seitsemäksi metsään. Kahvi- ja ruokatuntien välissä käydään moottorikelkalla katsomassa joko marjat ovat kypsyneet.
- Huhtikuusta heinäkuulle. Töihin joka aamu seitsemäksi metsään. Kahvi- ja ruokatuntien välissä käydään mönkijällä katsomassa joko marjat ovat kypsyneet.
- Elokuussa pidetään kesälomat.
- Syyskuussa neuvotellaan uusista työehtosopimuksista ja lakkoillaan.
- Lokakuusta joulukuulle. Töihin joka aamu seitsemäksi metsään. Kahvi- ja ruokatuntien välissä käydään mönkijällä tai moottorikelkalla olosuhteista riippuen katsomassa joko marjat ovat kypsyneet.Miksi suomalaisten herkkutattien poiminnan organisoijana on jo vuosikymmenet toiminut italialainen yrittäjä eikä suomalainen?
Miksi tatit kuivataan ja viedään Italiaan eikä myydä Suomessa, suomalaisissa kaupoissa ja toreilla?
- parempi maa
Kuten avaaja toteaa, Suomi on hyvä maa. Se voisi olla kuitenkin paljon parempi jos rahavallan kätyrit eivät 1918 olisi estäneet Ultrademokraattisen Suomen perustamista. Ultrademokraattisessa Suomessa kaikki elinkelvottomat kansanosat, kuten juuri syrjäseutujen asukkaat, olisikin siirretty tuottaviin ja korkeapalkkaisiin teollisuustöihin, ihan kuten ultrademkratian mallimaassa Pohjois-Koreassa on tehty.
Siinä olisi kalavedetkin säästyneet maatalouden saastalta, ja kalaa voisi hakea ihan vaan haavimalla, niin paljon kalaa ultrademokraattisissa järvissämme olisi. Puhumattakaan marjoista joita metsät notkuisivat. Ei olisi riistokapitalisti hävittänyt kukkeita marjamaita ryöstöhakkuillaan, ei, meillä riittäisi marjametsiä kaikille unelma-ultrademokratian asukkaille.- Todellisuus puuttuu
Demarit ovat yhteiskunnan syöpä.
- ellei tietäisi
Tuot esiin epäkohtia, jotka johtuvat enemmän elintarvikekaupan rakenteesta kuin keskustasta. Tai toki keskustastakin siinä mielessä, ettei se ole nostanut pikkusormeakaan epäkohtien korjaamiseksi, vaikka on niistä hyvin perillä.
Jo kymmenen vuotta sitten kuulin eräässä koulutustilaisuudessa esimerkin kainuulaisesta maataloustuottajasta. Hänen maidensa läpi virtasi puhdasvetinen puro, johon tämä tuottaja oli rakentanut oikeaoppiset kalankasvatusaltaat puhdistamoineen, kaikkineen. Kalat hän myi suoraan lähiseudun elintarvikekauppoihin ja marketteihin, joista kuluttaja sai joka päivä pyyntituoretta kirjolohta.
Sitten kävi niin, että tämän tuottajan elinkeino tyssäsi kuin seinään. Kaupan ketjujen ostajat Helsingissä olivat päättäneet hankkia suuret volyymit Norjalaista meessä kasvatettua lohta pakasteena. Kauppiaat saivat ilmoituksen, että heille tulee niin ja niin monta kiloa norjalaista lohta/myymäläneliö, joka kauppiaan on myytävä ketjusopimuksensa mukaisesti.
Kun kainuulaiset eivät kalansyöntiään mihinkään lisänneet, niin kauppiaat sanoivat maataloustuottajalle, etteivät he enää voi ostaa hänen tuotreita kirjolohiaan, kun ketju määrää ottamaan norjalaista pakastelohta kaiken, mikä vain kaupaksi menee.
Tämän esimerkin voisi laajentaa koskemaan myös leipomoita. Olen reissunnut useana kesänä åitkin Suomea ja koettanut etsiä elintarvikemarketeista paikallisten leipomoiden kullekin alueelle tyypillisiä leipomotuotteita. En ole löytänyt juuri muuta kuin samat muovipussileivät, joita Helsingissäkin myydään.
Paikallista leipää saa vain pikkukaupunkien toreilta ja halleista, ei aina sieltäkään, koska niiden myyntimäärät eivät juuri leipomoita elätä.
Maaseudun luontevin yrittämisen muoto olisi maataloustuotannon lisäksi elintarvikkeiden jalostus eri muodoissaan. tätä ei kuitenkaan enää paikallisella tasolla pysty harrastamaan, koska ainut myyntikanava käytännössä on tilaltamyynti tai tori- ja hallikauppa.
Elintarvikekauppa on aivan liian tiiviiksi ketjutettua ja valikoimat määrätään Helsingistä. Siihen ei enää mahdu mitään paikallisesti tuotettua, ei ainakaan niin suuria määriä, etytä se tekisi paikallisesta elintarvikejalostuksesta kannattavaa toinintaa.
Keskusta voisi tehdä asiassa aloitteita muutenkin luin käyttämällä lähiruoka-sanaa puolueohjelmissaan. Ilmeisesti keskusta on kuitenkin niin pahasti MTK:n, Valion, Raision ja muiden maataloustuottajien omistamien tuottajaosuuskuntien sekä S-ryhmän vaalirahoitussilmukassaq, ettei se rohkene edistää ruoan lähituotannon elvyttämistä.
Jos keskusta tämän rohkenisi tehdä, ja saisi asiassa jotain aikaankin, maaseutu olisi paljon parempi ympäristö elää ja yrittää, ja myös elintarvikkeiden omavaraisuus kriisiaikoina tulisi samalla turvatuksi aivan kuin itsestään.Minun on vaikea väittää tässä vastaan. Niin kovaa markkinatalous-kapitalismin kritiikkiä tuo kirjoituksesi sisältää. Tähän huutoon olisi kai hyvä vastata niiden, jotka aina puoltavat ja ylistävät markkinatalouden toimintaa.
- ilmeisesti vahingossa
Mielipidepankki kirjoitti:
Minun on vaikea väittää tässä vastaan. Niin kovaa markkinatalous-kapitalismin kritiikkiä tuo kirjoituksesi sisältää. Tähän huutoon olisi kai hyvä vastata niiden, jotka aina puoltavat ja ylistävät markkinatalouden toimintaa.
Kaupan keskittymisessä ja ketjujen keskusohjatussa harvainvallassa ei ole mitään markkinataloutta, vaan pelkkää markkinatalouden (vapaan kilpailun) puutetta.
Kartellikritiikkiä kirjoituksessani kyllä oli. ilmeisesti vahingossa kirjoitti:
Kaupan keskittymisessä ja ketjujen keskusohjatussa harvainvallassa ei ole mitään markkinataloutta, vaan pelkkää markkinatalouden (vapaan kilpailun) puutetta.
Kartellikritiikkiä kirjoituksessani kyllä oli.Joku demariklikkikö meillä sitten tätä kartellisoitumista edistää? Miksi markkinatalous ei tässä toimi, vaikka elämme vapaassa markkinatalousmaassa? Markkinatalouden heikkous on nimenomaan siinä, että siinä on monopolisoitumis- ja kartellisoitumispyrkimyksiä. Hyvä esimerkki on kansainvälinen autoteollisuus, jossa eri autonvalmistaja omistavat nykyisin ristiin toinen toisiaan ja pyrkivät sitä kautta rajoittamaan kilpailua.
En jaksa uskoa siihen, että monopolisoitumis- ja kartellisoitumiskehitys olisivat markkinatalouden vastustajien puuhia. Tuo kehitys on vaan markkinatalouteen liittyvä ominaisuus, vaikka se nähtäisiinkin markkinatalouden syöpänä. Se on siten myös markkinatalouden heikkous, koska se pitää aina sisällään tällaisen kehityksen mahdollisuuden. Monopolisotumista ja kartellisoitumista on kyetty ohjaamaan vain ei-markkintaloudellisilla keinoilla eli sääntelyllä. Yleensä markkinatalouden puolesta puhujat kuitenkin aina vastustavat kaikenlaista sääntelyä, jolla markkinatalouden lieveilmiöitäkin yritetään kahlita.- juuri noin on asia
Mielipidepankki kirjoitti:
Joku demariklikkikö meillä sitten tätä kartellisoitumista edistää? Miksi markkinatalous ei tässä toimi, vaikka elämme vapaassa markkinatalousmaassa? Markkinatalouden heikkous on nimenomaan siinä, että siinä on monopolisoitumis- ja kartellisoitumispyrkimyksiä. Hyvä esimerkki on kansainvälinen autoteollisuus, jossa eri autonvalmistaja omistavat nykyisin ristiin toinen toisiaan ja pyrkivät sitä kautta rajoittamaan kilpailua.
En jaksa uskoa siihen, että monopolisoitumis- ja kartellisoitumiskehitys olisivat markkinatalouden vastustajien puuhia. Tuo kehitys on vaan markkinatalouteen liittyvä ominaisuus, vaikka se nähtäisiinkin markkinatalouden syöpänä. Se on siten myös markkinatalouden heikkous, koska se pitää aina sisällään tällaisen kehityksen mahdollisuuden. Monopolisotumista ja kartellisoitumista on kyetty ohjaamaan vain ei-markkintaloudellisilla keinoilla eli sääntelyllä. Yleensä markkinatalouden puolesta puhujat kuitenkin aina vastustavat kaikenlaista sääntelyä, jolla markkinatalouden lieveilmiöitäkin yritetään kahlita.Markkinoiden ja kilpailun vapautta pyrkivät aina välttämään juuri ne, jotka markkinoilla toimivat. Tämä on markkinatalouden pahin epäkohta, sillä markkinat eivät pysy itsellään vapaina, vaan kartelleja syntyy aina, ellei niitä lainsäädännöllä estetä ja valvota.
Suomen elintarvikekaupan tilanne on historiallista perua. Suurin keskittymisen syy on siinä, että keskusliikkeet voivat harjoittaa teollisuutta, maahantuontia ja tukkukappaa samanaikaisesti ja myös omistaa vähittäiskaupan ketjut joko suoraan tai erilaisten sopimusmenettelyjen kautta, joka antaa keskusliikkeelle ja ketjujohdolle päätösvallan vähittäiskaupan toimintaan.
Tämä ns. vertikaalinen integraatio, joka syntyi puhtaimmillaan vuonna 1983, kun OTK fuusioitui E-osuuskunta EKA:ksi, sai aikaan ketjuohjauksen tiivistymisen myös S-ryhmässä ja Keskossa. Sen seurauksena itsenäisten tukkuliikkeiden ja näiden asiakaskauppojen muodostama TUKO "kilpailtiin" ulos markkinoilta.
Nyt kauppa on kahden (S-ryhmä ja Kesko) käsissä, kun E-osuuskunta EKA kutistui velkasaneerauksensa jälkeen n. 10% markkinaosuuden Tradekaksi ja S-ryhmä nielaisi Helsingissä itsenäisenä toimineen Elannon.
Kartellit ja harvainvalta (oligopolit) syntyvät valitettavasti juuri markkinataloudessa sen seurauksena, ettei yhteiskunta halua pitää huolta markkinoiden ja kilpailun vapaudesta. Se, ettei tätä halua ole, on poliittinen kysymys, koska puolueet ovat valitettavan syvällä sidoksissa keskusliikkeiltä saamaansa vaalirahoitukseen etenkin kunnallistasolla.
Tilanteesta ulospääsy vaatisi poliittista tahtoa, jota kellään ei näytä olevan. Maaseudusta ja elintarviketuotannosta puhuttaessa pallo kuitenkin olisi lähinnä keskustalla. - ultrademokratia
Mielipidepankki kirjoitti:
Joku demariklikkikö meillä sitten tätä kartellisoitumista edistää? Miksi markkinatalous ei tässä toimi, vaikka elämme vapaassa markkinatalousmaassa? Markkinatalouden heikkous on nimenomaan siinä, että siinä on monopolisoitumis- ja kartellisoitumispyrkimyksiä. Hyvä esimerkki on kansainvälinen autoteollisuus, jossa eri autonvalmistaja omistavat nykyisin ristiin toinen toisiaan ja pyrkivät sitä kautta rajoittamaan kilpailua.
En jaksa uskoa siihen, että monopolisoitumis- ja kartellisoitumiskehitys olisivat markkinatalouden vastustajien puuhia. Tuo kehitys on vaan markkinatalouteen liittyvä ominaisuus, vaikka se nähtäisiinkin markkinatalouden syöpänä. Se on siten myös markkinatalouden heikkous, koska se pitää aina sisällään tällaisen kehityksen mahdollisuuden. Monopolisotumista ja kartellisoitumista on kyetty ohjaamaan vain ei-markkintaloudellisilla keinoilla eli sääntelyllä. Yleensä markkinatalouden puolesta puhujat kuitenkin aina vastustavat kaikenlaista sääntelyä, jolla markkinatalouden lieveilmiöitäkin yritetään kahlita.Toweri Mielipidepankki on niin kovin oikeassa.
Markkinatalous riistää meiltä mahdollisuuden halpaan ja hyvään ruokaan. Sääntely toteuttaisi taas yhden niistä unelmista joita ultrademokratian ihanteiden mukaan elätämme, ja joita Jutta on luvannut meille toteuttaa.
Unelmamme suomalaisesta ultrademokratiasta siis elää. Aivan kuten mallimaassamme Pohjois-Koreassa, meilläkin voisi olla kaupat sellasia joista kansa saa pelkästään tarvitsemaansa tavaraa, ei mitään kartelli- ja monopolikrääsää. Meillähän ruokakin maksaa niin paljon, että se voidaan hinnan perusteella luokitella ylellisyystuotteeksi. Markkinatalouden periaatteisiin kuuluu tuputtaa ihmisille mahdollisimman paljon ihan turhia ylellisyystuotteita, kuinka moni onkaan noihin markkinamiesten houkutuksiin sortunut ja painiin nyt ylipainon ja sydänongelmien kanssa syötyään ihan liikaa tuota kartelliruokaa. Sellaisia kansantauteja ei ultrademokratioissa esiinny, kansa saa juuri tarvitsemansa määrän ruokaa joka tehokkaasti säännellen itse kullekin jaetaan.
- on hyvä
tuottamaan syrjäytyneitä ihmisiä,joita sitten nöyryytetään leipäjonoissa.
- elämän
asenteen. Näitä on aina osa kansalaisista.
- näytä...
elämän kirjoitti:
asenteen. Näitä on aina osa kansalaisista.
miltään puliukoilta,vaan aivan tavallisilta köyhiltä ihmisiltä,ryysyläisiltä 2000-luvun Suomessa.
- se on niiden
tapaista.
Kyllähän Keskustan vaikutus näkyy kaikkialla, mutta toisn kuin demarituomari näkee. Keskusta on kehittämyt ja antanut voimakkaan panoksen kansan elintason parantamiseen. Sinun ajatukset ja ideat ovat Jutan tasoisia demariunelmointia. Niissä ei ole järjen hitustakaan.
Keskustassa on aina voimaa ja viisautta. Keskustaan kansa luottaa.Sinun kannattaisia tutustua Ruotsin tilanteeseen. Siellä demarit ovat hallinneet suuren osan sodan jälkeisestä ajasta ja tulokset ovat olleet hyviä. Ruotsissa ne ovat meitä parempia juuri sen takia, että siellä ei ole kepuja. Voi sanoa, että Ruotsi on ollut meitä aina sen kepun verralla edellä.
- ihmeen ihanteellinen
Mielipidepankki kirjoitti:
Sinun kannattaisia tutustua Ruotsin tilanteeseen. Siellä demarit ovat hallinneet suuren osan sodan jälkeisestä ajasta ja tulokset ovat olleet hyviä. Ruotsissa ne ovat meitä parempia juuri sen takia, että siellä ei ole kepuja. Voi sanoa, että Ruotsi on ollut meitä aina sen kepun verralla edellä.
kuva Ruotsista. Sinun kannattaisi tutustua ruotsalaiseen yhteiskuntakriittiseen kirjallisuuteeen. Taitaisi kirjallinen makusikin parantua. Sinulla näyttää jääneen Ruotsin pimeä puoli näkymättä. Otetaan nyt esimerkiksi lukuisat demarijohtajien kähminnät esim. asuntoasioisssa, huomattavasti Suomea suurempi taipumus rasismiin ja natsismiin kaikkina aikoina ja kaikissa yhteiskuntaluokissa, ministerimurhat jne. Göran Pärsson on ainoa syytteeseen joutunut pääministeri Ruotsissa. Hänellä on kyllä komea kartano, mutta ehkä Lipponenkin vielä sellaisen hankkii konsulttipalkkioillaan.
- pakolaiset ja
Mielipidepankki kirjoitti:
Sinun kannattaisia tutustua Ruotsin tilanteeseen. Siellä demarit ovat hallinneet suuren osan sodan jälkeisestä ajasta ja tulokset ovat olleet hyviä. Ruotsissa ne ovat meitä parempia juuri sen takia, että siellä ei ole kepuja. Voi sanoa, että Ruotsi on ollut meitä aina sen kepun verralla edellä.
maahanmuuttajat. Pienellä rahalla ovat teettäneet kaiken työn. Nyt ovat katkeria demareille ja äänestävät oikeistoa. Suomessa on myös herätty, että demarit ovat pettäjiä.
- Kyllä vain
Mielipidepankki kirjoitti:
Sinun kannattaisia tutustua Ruotsin tilanteeseen. Siellä demarit ovat hallinneet suuren osan sodan jälkeisestä ajasta ja tulokset ovat olleet hyviä. Ruotsissa ne ovat meitä parempia juuri sen takia, että siellä ei ole kepuja. Voi sanoa, että Ruotsi on ollut meitä aina sen kepun verralla edellä.
..ymmärrä,että Ruotsin demarit ovat monta kertaa viisaampia kuin Suomen sossut ne ovat kuin Suomen keskusta ja puolustavat maanviljelijöitä ja ovat heistä ylpeitä kun tekevät arvokasta työtä yhteiskunnan eteen koska sinä olet puolustanut viljelijää en ole havainnut.
Toisekseen Ruotsissa on aina ollut ruoka kalliimpaa kuin Suomessa tiedän kun asun aivan rajalla mitä nyt joskus voita on myyty alle markkina hintojen mutta sehän on vain silmän lumetta ja Ruotsin valtio on maksanut erotuksen. - on paremmin
Mielipidepankki kirjoitti:
Sinun kannattaisia tutustua Ruotsin tilanteeseen. Siellä demarit ovat hallinneet suuren osan sodan jälkeisestä ajasta ja tulokset ovat olleet hyviä. Ruotsissa ne ovat meitä parempia juuri sen takia, että siellä ei ole kepuja. Voi sanoa, että Ruotsi on ollut meitä aina sen kepun verralla edellä.
Meillä ei edes vielä täyttä itsenäisyyttä. Täällä Ruotsin kieli vieläkin virallinen kieli jota Ruotsin ministeri Mona Sahlin kävi täällä asiantuntijana muokkaamassa.
- Pohjan-Akka
Onko tämä "mielipidepankkikin" näitä palstaryssiä...on nimitttäin niin hullunkurisen etäällä suomineidon arjesta nuokin mielipiteet.
heh heh.. - kokoomuksen vihollinen no2
...työkuntoisia marjanpoimijoita saa muualta kuin ulkomailta, kun nuoriso on houkuteltu ruuhkasuomeen palvelemaan kapitalistien tarpeita. Vanhat eivät jaksa ja ne nuoremmat jotka ovat jäljellä on pääosin työssäkäyviä eivätkä pysty irrottautumaan kokopäiväiseksi marjanpoimijaksi.
Kalastusta ja marjastusta harjoitetaan maaseudulla kyllä leivänjatkeeksi paljonkin, varmasti ainakin saman verran kuin Helsingissä mainostenjakoa kahden euron tuntipalkalla - jos jaksaa juosta että saa edes sen verran. - Yksi kylähullu
Kun itse olen kova kalamies niin laitanpa pari kommenttia.
Suomen parhaat kalavedet ovat Suomenlahdella, siis tässä ihan vieressä meitä helsinkiläisiä ajatellen. Kuhaa, ahventa ja siikaa on luonnostaan hyvin, taimenta ja lohta istutettuna. Kalaa tulee ihan harrastelijavälinein sen verran mitä syödä jaksaa.
Siis sinne vaan merelle meidän kalamiesten joukkoon, rehtiä ja mukavaa porukkaa olemme vaikka sanotaankin kalamiesten olevan kateellista sakkia. Kun ei liian pröystäileviä veneitä ja vempaimia hanki niin kohtuulliset ovat kulutkin, eli ei se kalakilo liikaa maksa itse pyydettynä. Ja talvella ei tarvita kuin kaira ja tuura avantojen tekoon niin jopa saa verkot jään alle. Ja kuhaa tulee solkenaan, tai siikaa jos osaa valita paikan.
Jos kuulut siihen sakkiin joka ei verkkoa tai muutakaan pyydystä veteen saa, niin erinomaisia kalakauppojakin Helsingistä löytyy, ja sieltä saa sesongin mukaan kalaa ihan kohtuulliseen hintaan, myös villiä kalastajan pyytämää kalaa. Ahventa ja kampelaa löytyy näin kesällä, kuhaakin ja siikaa. Kun ostat kalan kokonaisena hinta ón edullisempi kuin nahattomina ja ruodottomina, fileethän voi tehdä kotona itse, pysyy kalan laatukin parempana kun se on kokonaisena mahdollsimman pitkään. Savustuspönttöön vaan sitten kotona niin avot.
Meillä uusavuttomuus on johtanut siihen ettei raakaa kalaa enää osata käsitellä, Kala halutaan kaupan tiskiltä valmiina fileinä, jopa valmiiksi kypsennettynä. Silloin bulkkituotanto on ainut tapa pitää tuollaisen kalan hinta kohtuullisena, jalostus kun sekin maksaa.
Maaseudulla omatarvekalastus on niin yleistä ettei siellä oikein ammattikalastukselle ole lähimarkkinaa, ja kovin kauas ei kalaa kannata rahdata näillä laatuvaatimuksilla ja kuljetushinnoilla. Niinpä Suomenlahti on niitä ainoita alueita joissa todellinen ammattikalastus tänä päivänä kannattaa.
Marjoja löytyy myös, Nuuksiosta tai Sipoonkorvesta saa niin mustikkaa kuin puolukkaa. Sinne vaan, se on hauskaa ulkoilua sekin. Itse olen tähän mennessä kerännyt noin viisi litraa lakkoja, tuplasti sen määrän mustikkaa ja viitisentoista litraa vadelmia. Ihan tästä Helsingin lähialueilta.
Eiköhän mennä metsään- Tammisaaresta
tolkuttoman hyvin, tosin oli erikoista laskea ja nostaa talviverkot veneestä! Ison oli 15 kg hauki ja kuhaa, siikaa ja taimenta tuli kuin sumpusta. Marjoja ja sieniä löytyy omaan tarpeeseen ihan riittävästi. Metsälläkin on tullut käytyä (tosin vähän kauempana) ja senkin suhteen maastot on hyvät. Vesilinnustus ylittää Hailuodot ja sisämaan mutaiset järvet kypällä.
Kalan käsittely on jollekin nuorille vähän ongelmallista, mutta varmaan tulee taas muotiin jossakin vaiheessa. Vai että Nuuksiosta ja Sipoonkorvesta tai muulta Helsingin lähialueilta 5 litraa lakkaa! Olen minäkin käynyt näissä metsissä, mutten ole muistaakseni nähnyt yhden yhtä lakkaa metsissä Seinäjoen etäläpuolella. Muita marjoja kyllä on.
Helsingin edustan kuhavedet ovat kuuluja. Sanotaan, ettei kuhaisampia vesiä löydy juuri mistään Itämeren alueelta. Vanhan kaupungin selkä on kauan ollut tunnettu kuhavesi.
Kyllä Helsingin ja pääkaupunkiseudun kauppoihin vaan tuodaan kalaa aika etäältä. Tai sitten valehdellaan kuluttajalle kalan alkuperä. Yleensä missään kaupassa ei sanota, että kala olisi pyydetty Helsingin edustalta ja harvoin edes Suomenlahdelta. Yleensä merikalat kuten siiat on pyydetty saaritostomereltä tai kaikkein mieluiten Perämereltä. Tämä liittyy siihen, että kuluttajat ovat alkaneet kaihtaa Itämeren ja Suomenlahden kalaa dioksiinipelon takia. Kaupoissa olevat muikut on taas pyydetty Itä-Suomesta tai Päijänteestä, joten kyllä sitä kalaa etäämpää tuodaan.
Siinä olet ihan oikeassa, että uusavuttomuus on vallannut alaa kalan käsittelyn suhteen. Ennen vanhaan torilla ja halleissa ei ollut myytävänäkään kuin kokonaisia kaloja sillifileitä lukuunottamatta. Jokainen perheenemäntä isäänistä nyt puhumattakaan osasi käsitellä kalaa eikä pelännyt sormien limoittumista, sillä sitä varten oli saippuaa ja vettä. Sisälle päässeet limat taas huuhdottiin pois kossulla.- Yksi kylähullu
Mielipidepankki kirjoitti:
Vai että Nuuksiosta ja Sipoonkorvesta tai muulta Helsingin lähialueilta 5 litraa lakkaa! Olen minäkin käynyt näissä metsissä, mutten ole muistaakseni nähnyt yhden yhtä lakkaa metsissä Seinäjoen etäläpuolella. Muita marjoja kyllä on.
Helsingin edustan kuhavedet ovat kuuluja. Sanotaan, ettei kuhaisampia vesiä löydy juuri mistään Itämeren alueelta. Vanhan kaupungin selkä on kauan ollut tunnettu kuhavesi.
Kyllä Helsingin ja pääkaupunkiseudun kauppoihin vaan tuodaan kalaa aika etäältä. Tai sitten valehdellaan kuluttajalle kalan alkuperä. Yleensä missään kaupassa ei sanota, että kala olisi pyydetty Helsingin edustalta ja harvoin edes Suomenlahdelta. Yleensä merikalat kuten siiat on pyydetty saaritostomereltä tai kaikkein mieluiten Perämereltä. Tämä liittyy siihen, että kuluttajat ovat alkaneet kaihtaa Itämeren ja Suomenlahden kalaa dioksiinipelon takia. Kaupoissa olevat muikut on taas pyydetty Itä-Suomesta tai Päijänteestä, joten kyllä sitä kalaa etäämpää tuodaan.
Siinä olet ihan oikeassa, että uusavuttomuus on vallannut alaa kalan käsittelyn suhteen. Ennen vanhaan torilla ja halleissa ei ollut myytävänäkään kuin kokonaisia kaloja sillifileitä lukuunottamatta. Jokainen perheenemäntä isäänistä nyt puhumattakaan osasi käsitellä kalaa eikä pelännyt sormien limoittumista, sillä sitä varten oli saippuaa ja vettä. Sisälle päässeet limat taas huuhdottiin pois kossulla.Lakkaa löytyy kun menet sitä kaasuputken linjaa ja sitten pohjoisen suuntaan. Siinä on pienehköjä korpisuo lämpäreitä siinä suojelualuella, Ensi kesänä kannattaa kokeilla,
Helsingin edustalla on muutamia ammattikalastajia, samoin Porvoossa, Tammisaaressa, Hangossa. Kotkassa jne. Sieltä tulee paljon kalaa Helsinkiin, ne myydään toreilla ja halleissa. Ja hyvin menee kaupaksi, käyppä vaikka Hakaniemessä hallin tiskillä katsastamassa. Kunnon muikku tulee vielä Säkylän Pyhäjärvestä tai Päijänteeltä. Kitkan viisas ei tahdo kestää kuljetusta niin kaukaa. Itse kuitenkin syön pääasiassa itse Helsingin vesiltä pyytämääni kalaa. Kalat vaeltaa sen verran ettei pyyntipaikalla kovin suurta merkitystä ole, varsinkaan kun ei koko ajan syö pelkkää silakkaa.
Markettien kalaan en ole kolmeenkymmeneen vuoteen koskenut, joten siitä en tiedä mitään. Taitaa enimmäkseen olla norjalaista kassilohta. - uusavuttomuutesi
Mielipidepankki kirjoitti:
Vai että Nuuksiosta ja Sipoonkorvesta tai muulta Helsingin lähialueilta 5 litraa lakkaa! Olen minäkin käynyt näissä metsissä, mutten ole muistaakseni nähnyt yhden yhtä lakkaa metsissä Seinäjoen etäläpuolella. Muita marjoja kyllä on.
Helsingin edustan kuhavedet ovat kuuluja. Sanotaan, ettei kuhaisampia vesiä löydy juuri mistään Itämeren alueelta. Vanhan kaupungin selkä on kauan ollut tunnettu kuhavesi.
Kyllä Helsingin ja pääkaupunkiseudun kauppoihin vaan tuodaan kalaa aika etäältä. Tai sitten valehdellaan kuluttajalle kalan alkuperä. Yleensä missään kaupassa ei sanota, että kala olisi pyydetty Helsingin edustalta ja harvoin edes Suomenlahdelta. Yleensä merikalat kuten siiat on pyydetty saaritostomereltä tai kaikkein mieluiten Perämereltä. Tämä liittyy siihen, että kuluttajat ovat alkaneet kaihtaa Itämeren ja Suomenlahden kalaa dioksiinipelon takia. Kaupoissa olevat muikut on taas pyydetty Itä-Suomesta tai Päijänteestä, joten kyllä sitä kalaa etäämpää tuodaan.
Siinä olet ihan oikeassa, että uusavuttomuus on vallannut alaa kalan käsittelyn suhteen. Ennen vanhaan torilla ja halleissa ei ollut myytävänäkään kuin kokonaisia kaloja sillifileitä lukuunottamatta. Jokainen perheenemäntä isäänistä nyt puhumattakaan osasi käsitellä kalaa eikä pelännyt sormien limoittumista, sillä sitä varten oli saippuaa ja vettä. Sisälle päässeet limat taas huuhdottiin pois kossulla.Taidat olla sellainen tollo, jolla on peukalo keskellä kämmentä ja et erota puolukkaa mustikasta. Keskustalaiset osaavat kalastaa ja puhdistaa kalat sekä valmistaa niistä ruokaa. Keskustalaiset tuntee sienet ja osaavat metsästää. Keskustalaiset marjastaa ja säilövät paljon marjoja ja omenia valmistavat hilloksi. Metsän riistasta tehdään säilykkeitä tai pakastetaan. Ollaan niin monessa omavaraisia, että et uskokkaan. Sinä et taida osata muuta kuin olla täällä sontaseparaattorina ja pusket paskaasi joka paikkaan.
- lakkoja kerättävksi asti.
Mielipidepankki kirjoitti:
Vai että Nuuksiosta ja Sipoonkorvesta tai muulta Helsingin lähialueilta 5 litraa lakkaa! Olen minäkin käynyt näissä metsissä, mutten ole muistaakseni nähnyt yhden yhtä lakkaa metsissä Seinäjoen etäläpuolella. Muita marjoja kyllä on.
Helsingin edustan kuhavedet ovat kuuluja. Sanotaan, ettei kuhaisampia vesiä löydy juuri mistään Itämeren alueelta. Vanhan kaupungin selkä on kauan ollut tunnettu kuhavesi.
Kyllä Helsingin ja pääkaupunkiseudun kauppoihin vaan tuodaan kalaa aika etäältä. Tai sitten valehdellaan kuluttajalle kalan alkuperä. Yleensä missään kaupassa ei sanota, että kala olisi pyydetty Helsingin edustalta ja harvoin edes Suomenlahdelta. Yleensä merikalat kuten siiat on pyydetty saaritostomereltä tai kaikkein mieluiten Perämereltä. Tämä liittyy siihen, että kuluttajat ovat alkaneet kaihtaa Itämeren ja Suomenlahden kalaa dioksiinipelon takia. Kaupoissa olevat muikut on taas pyydetty Itä-Suomesta tai Päijänteestä, joten kyllä sitä kalaa etäämpää tuodaan.
Siinä olet ihan oikeassa, että uusavuttomuus on vallannut alaa kalan käsittelyn suhteen. Ennen vanhaan torilla ja halleissa ei ollut myytävänäkään kuin kokonaisia kaloja sillifileitä lukuunottamatta. Jokainen perheenemäntä isäänistä nyt puhumattakaan osasi käsitellä kalaa eikä pelännyt sormien limoittumista, sillä sitä varten oli saippuaa ja vettä. Sisälle päässeet limat taas huuhdottiin pois kossulla.Lakkoja löytyy mm Vihdin seudulta hyvin. Harva tullee ehkä ehtineeksi niitä, koska mielikuva on hyvin pohjoisen marjasta.
- Aivan kuin
Lipponenkin tekee.
- Pohjan-Akka
Marjastettu on tietysti aina. Ei kai sellaista maalaista ole syntynytkään, joka ei marjasta. Sieniä ei täällä kerätty silloin kun olin lapsi, ne oli "lehmän ruokaa". Tunnistan turvalliset lajit, ja joka toinen kesä keräänkin. Nykyisin vain on kotimetsissä karhuja, naapurin pihassa on käynyt ihan visiitillä. Yksin ei oikein metsään enää huvita mennä.
Sekkupojilta saa hirvenlihaa, ei tarvitse itse ampua mitään suurriistaa.
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1291343
- 100861
- 75693
- 50587
Koillis motor
Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa12493ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla
Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann40474Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?
Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m153451Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..30407Rydman sivuutti mutupohjalta asiantuntija-arviot tutkimusrahoitusta myönnettäessä
Onko Rydman sopiva tai kykenevä toimimaan ministerinä? Ei ole. Ministerit ovat joutuneet puhuteltaviksi vähemmästäkin;175384- 25381