Kuvassa Törni ja eräs tuntematon

http://www.bhsuomifinland.net/artikkelit/lauritorni.htm

kuvateksti: Taistelupari Törni ja luutnantti Holger Pitkänen.

Vaikoeikö kirjoitti:

http://www.bhsuomifinland.net/artikkelit/lauritorni.htm

kuvateksti: Taistelupari Törni ja luutnantti Holger Pitkänen.

Lue lisää

Wikipediasta.

"Rajan Törni ylitti Torniossa toisen henkilön merimiespassin turvin vanhan upseeritoverinsa, luutnantti Holger Pitkäsen, kanssa. Matka jatkui rautateitse kohti Tukholmaa."

Varapäällikkö kyllä, mutta vain etunimi on Holger. Sukunimi Pitkänen.

Pitkä-sanan deminutiivi on pitkä nen

Olet oikeassa. Muistan Holger Pitkäsen hyvin 1970 luvun Helsingistä. Pitkäsellä oli yksityinen, mutta Helsingin kaupungin rahoittama sydänambulanssi. Kerran näin Pitkäsen oikein tositoiminnassa Helsingin Rautatieasemalla.
Pitkänen kuoli joskus 1970 -1980 lukujen taitteessa. Hesarissa olleessa muistokirjoituksessa mainittiin hänen taistelleen jatkosodassa Törnin komppaniassa.

Kapteeni Railio vai ei?


Kolmas henkilö vasemmassa reunassa on selin.

http://www.warlinks.com/pages/images/uffz.jpg

Tässä linkissä on kuvatekstinä seuraava:

http://www.warlinks.com/pages/hyry.htm


"Three infantry officers in July 1944. To the left, a Major with a lightweight captured PPS SMG (7,62mm). In the middle Lt. Lauri Torni (later Larry Thorn, U.S. Army). They are wearing the standard gray model 1936 uniform. The lieutenants are armed with the Suomi SMG Mod. 1931 (9mm)"

Manuskasta kirjoitti:

Kapteeni Railio vai ei?


Kolmas henkilö vasemmassa reunassa on selin.

http://www.warlinks.com/pages/images/uffz.jpg

Tässä linkissä on kuvatekstinä seuraava:

http://www.warlinks.com/pages/hyry.htm


"Three infantry officers in July 1944. To the left, a Major with a lightweight captured PPS SMG (7,62mm). In the middle Lt. Lauri Torni (later Larry Thorn, U.S. Army). They are wearing the standard gray model 1936 uniform. The lieutenants are armed with the Suomi SMG Mod. 1931 (9mm)"

Lue lisää

Tässä on eräs aikansa tunnettu sotakuva, joka sekin on täysin lavastettu! Kuinka niin lavastettu?

http://www.warlinks.com/pages/hyry.htm

Minulla on useitakin kirjoja missä on tuo samainen, hyvin tunnettu, kuva kesältä 1944. Ainakin sen väitetään olevan kesältä 1944.
Eräässä sotakirjassa on täsmälleen tuosta samasta paikasta otettu kuva, vieläpä samoilla henkilöillä kuvattuna, MUTTA nuo kaksi etumaista on vaihtaneet paikkaansa, samaten KP:n pitelijänä onkin eri mies, tuo taenpana oleva!
Se mielestäni paljastaa kuvausta varten tehdyn lavastuksen.


http://www.warlinks.com/pages/images/suoja.jpg

"Scene from a trench in Liipua (Rautu), Carelian Ishtmus, in June 1944. The men are set for a counterattack. The SMG gunner is waiting for the moment the last shell of the artillery preparation explodes, then he shall step forward and start rolling the trench that the enemy has taken. The man behind him is going to throw hand grenades behind every "elbow" of the trench as they proceed. The machine gun being held by the third soldier in the rear is a captured Maxim-Sokolov m/1910 (recognisable by the fluted water jacket)."

Niin tämänkin kirjoitti:

Tässä on eräs aikansa tunnettu sotakuva, joka sekin on täysin lavastettu! Kuinka niin lavastettu?

http://www.warlinks.com/pages/hyry.htm

Minulla on useitakin kirjoja missä on tuo samainen, hyvin tunnettu, kuva kesältä 1944. Ainakin sen väitetään olevan kesältä 1944.
Eräässä sotakirjassa on täsmälleen tuosta samasta paikasta otettu kuva, vieläpä samoilla henkilöillä kuvattuna, MUTTA nuo kaksi etumaista on vaihtaneet paikkaansa, samaten KP:n pitelijänä onkin eri mies, tuo taenpana oleva!
Se mielestäni paljastaa kuvausta varten tehdyn lavastuksen.


http://www.warlinks.com/pages/images/suoja.jpg

"Scene from a trench in Liipua (Rautu), Carelian Ishtmus, in June 1944. The men are set for a counterattack. The SMG gunner is waiting for the moment the last shell of the artillery preparation explodes, then he shall step forward and start rolling the trench that the enemy has taken. The man behind him is going to throw hand grenades behind every "elbow" of the trench as they proceed. The machine gun being held by the third soldier in the rear is a captured Maxim-Sokolov m/1910 (recognisable by the fluted water jacket)."

Lue lisää

Sama kuva täälläkin. Kuvateksti vaan vaihtelee.

"Vihollisen tulikeskitys käynnissä Kannaksella kesäkuussa 1944."

http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Rintama/cwdata/4406VihollisenTulikeskitys.html

Niin tämänkin kirjoitti:

Tässä on eräs aikansa tunnettu sotakuva, joka sekin on täysin lavastettu! Kuinka niin lavastettu?

http://www.warlinks.com/pages/hyry.htm

Minulla on useitakin kirjoja missä on tuo samainen, hyvin tunnettu, kuva kesältä 1944. Ainakin sen väitetään olevan kesältä 1944.
Eräässä sotakirjassa on täsmälleen tuosta samasta paikasta otettu kuva, vieläpä samoilla henkilöillä kuvattuna, MUTTA nuo kaksi etumaista on vaihtaneet paikkaansa, samaten KP:n pitelijänä onkin eri mies, tuo taenpana oleva!
Se mielestäni paljastaa kuvausta varten tehdyn lavastuksen.


http://www.warlinks.com/pages/images/suoja.jpg

"Scene from a trench in Liipua (Rautu), Carelian Ishtmus, in June 1944. The men are set for a counterattack. The SMG gunner is waiting for the moment the last shell of the artillery preparation explodes, then he shall step forward and start rolling the trench that the enemy has taken. The man behind him is going to throw hand grenades behind every "elbow" of the trench as they proceed. The machine gun being held by the third soldier in the rear is a captured Maxim-Sokolov m/1910 (recognisable by the fluted water jacket)."

Lue lisää

vasemmalla kapteeni Railio, Mannerheim-ristin rirari numero 144, luutnantti Lauri Törni ja luutnantti Pitkänen. Törni toimi 1.D:n jääkärikomppanian päällikkönä. Komppania oli samana päivänä palauttamassa JR.33:n II pataljoonan menettämiä asemia Haukilahden maastossa.

http://www.warlinks.com/pages/images/uffz.jpg

Kuvatus. kirjoitti:

Sama kuva täälläkin. Kuvateksti vaan vaihtelee.

"Vihollisen tulikeskitys käynnissä Kannaksella kesäkuussa 1944."

http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Rintama/cwdata/4406VihollisenTulikeskitys.html

Lue lisää

JR.57:n miehet odottavat tykistökeskityksen loppumista rynnätäkseen puolustamaan asemiaan hyökkäävää jalkaväkeä vastaan.

Kuvatus. kirjoitti:

Sama kuva täälläkin. Kuvateksti vaan vaihtelee.

"Vihollisen tulikeskitys käynnissä Kannaksella kesäkuussa 1944."

http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Rintama/cwdata/4406VihollisenTulikeskitys.html

Lue lisää

JR.57:n miehet odottavat tykistökeskityksen loppumista rynnätäkseen puolustamaan asemiaan hyökkäävää jalkaväkeä vastaan.

http://www.warlinks.com/pages/images/suoja.jpg

Manuskasta kirjoitti:

Kapteeni Railio vai ei?


Kolmas henkilö vasemmassa reunassa on selin.

http://www.warlinks.com/pages/images/uffz.jpg

Tässä linkissä on kuvatekstinä seuraava:

http://www.warlinks.com/pages/hyry.htm


"Three infantry officers in July 1944. To the left, a Major with a lightweight captured PPS SMG (7,62mm). In the middle Lt. Lauri Torni (later Larry Thorn, U.S. Army). They are wearing the standard gray model 1936 uniform. The lieutenants are armed with the Suomi SMG Mod. 1931 (9mm)"

Lue lisää

Ei ole Railio, vaan luutnantti Pitkänen. Suurenna kuvaa. luutnantin laatta näkyy. Holger Pitkänen oli Törnin varapäällikkö tammikuusta 1944. Olivat aika myrskyisä pari. Pitkäsellä oli panssarintorjuntakoulutus. J. Michael Cleverleyn mukaan Pitkänen oli hyvä kumppani, joka teki taistelujen ulkopuolella parhaansa pitääkseen Törnin poissa ongelmista. Taisteluissa pystyvä, rohkea ja Törniä harkitsevampi mies.

Bübi kirjoitti:

Ei ole Railio, vaan luutnantti Pitkänen. Suurenna kuvaa. luutnantin laatta näkyy. Holger Pitkänen oli Törnin varapäällikkö tammikuusta 1944. Olivat aika myrskyisä pari. Pitkäsellä oli panssarintorjuntakoulutus. J. Michael Cleverleyn mukaan Pitkänen oli hyvä kumppani, joka teki taistelujen ulkopuolella parhaansa pitääkseen Törnin poissa ongelmista. Taisteluissa pystyvä, rohkea ja Törniä harkitsevampi mies.

Lue lisää

Törnin oikealla puolella luutnantti Pitkänen kauluksessaan kaksi tähteä. Railiolla kauluksessaan yksi iso ja reunassa kaksi pienempää tähteä.
SA-kuva Tolvajärven pohjoispuolelta.

kapteenin laatat kirjoitti:

Törnin oikealla puolella luutnantti Pitkänen kauluksessaan kaksi tähteä. Railiolla kauluksessaan yksi iso ja reunassa kaksi pienempää tähteä.
SA-kuva Tolvajärven pohjoispuolelta.

Lue lisää

Joo meni ilmansuunnat sekaisin, kun luulin, että tässä sitä avaajan kyselemää oikeanpuoleista vielä haettiin.

Näin on, sorry.

Bübi kirjoitti:

Joo meni ilmansuunnat sekaisin, kun luulin, että tässä sitä avaajan kyselemää oikeanpuoleista vielä haettiin.

Näin on, sorry.

Railion kauluksessa iso tähtiruusuke ja reunassa kaksi pienempää, onkohan kyseessä reservinkapu vai mahdollisesti jääkärikapu? Tavallisestihan kapteeni oli varustettu kolmella knapilla jotka olivat rivissä.
Kukahan tietää.

epätietosena kirjoitti:

Railion kauluksessa iso tähtiruusuke ja reunassa kaksi pienempää, onkohan kyseessä reservinkapu vai mahdollisesti jääkärikapu? Tavallisestihan kapteeni oli varustettu kolmella knapilla jotka olivat rivissä.
Kukahan tietää.

Lue lisää

Jos kapteeni laittoi "napit" paljaaseen kaulukseen ilman laattoja ne saatettiin laittaa "kolmioksi". En löytänyt kuvaa tarpeeksi suurena. Yksi isompi "nappi" saattaa olla optinen harha johtuen kuvakulmasta, heijastuksesta tms.

Ennen sotia, kun varsinaisia kauluslaattoja ei ollut (oliko ennen vuotta 1936)laitettiin kapteenin ja everstin "napit" kolmiomuotoon ja luutnantin ja everstiluutnantin napit "pystyyn" kauluksen reunaan.

Jatkosodan aikana ei kapteenien, oli tämä sitten reserviläinen, jääkäri tai kadettiupseeri, arvomerkeissä ollit eroja. Poikkeamat kuvissa johtuvat siitä, että eri mallisiin uniformuihin "napit" laitettiin hieman eri tavalla.

Suomalainen sotilas kirjoitti:

Jos kapteeni laittoi "napit" paljaaseen kaulukseen ilman laattoja ne saatettiin laittaa "kolmioksi". En löytänyt kuvaa tarpeeksi suurena. Yksi isompi "nappi" saattaa olla optinen harha johtuen kuvakulmasta, heijastuksesta tms.

Ennen sotia, kun varsinaisia kauluslaattoja ei ollut (oliko ennen vuotta 1936)laitettiin kapteenin ja everstin "napit" kolmiomuotoon ja luutnantin ja everstiluutnantin napit "pystyyn" kauluksen reunaan.

Jatkosodan aikana ei kapteenien, oli tämä sitten reserviläinen, jääkäri tai kadettiupseeri, arvomerkeissä ollit eroja. Poikkeamat kuvissa johtuvat siitä, että eri mallisiin uniformuihin "napit" laitettiin hieman eri tavalla.

Lue lisää

Lontoon kielellä, niin kyllä se iso ylänappi harhauttaa engelsmanneja luulemaan Railiota majuriksi. Minulla eräässä teoksessa iso kuva noista kolmesta - Railiosta Törnistä ja Pitkäsestä. Kyllä iso nappi on ylhäällä ja kaksi pientä reunassa alhaalla.

Kun olet alan miehiä niin kysyisin onkohan Railion ase tuo PPS SMG, minun mielestä ei ole.

Three infantry officers in July 1944. To the left, a Major with a lightweight captured PPS SMG (7,62mm). In the middle Lt. Lauri Torni (later Larry Thorn, U.S. Army). They are wearing the standard gray model 1936 uniform. The lieutenants are armed with the Suomi SMG Mod. 1931 (9mm)

http://www.warlinks.com/pages/hyry.htm

kuvantekstiä kirjoitti:

Lontoon kielellä, niin kyllä se iso ylänappi harhauttaa engelsmanneja luulemaan Railiota majuriksi. Minulla eräässä teoksessa iso kuva noista kolmesta - Railiosta Törnistä ja Pitkäsestä. Kyllä iso nappi on ylhäällä ja kaksi pientä reunassa alhaalla.

Kun olet alan miehiä niin kysyisin onkohan Railion ase tuo PPS SMG, minun mielestä ei ole.

Three infantry officers in July 1944. To the left, a Major with a lightweight captured PPS SMG (7,62mm). In the middle Lt. Lauri Torni (later Larry Thorn, U.S. Army). They are wearing the standard gray model 1936 uniform. The lieutenants are armed with the Suomi SMG Mod. 1931 (9mm)

http://www.warlinks.com/pages/hyry.htm

Lue lisää

Kyseinen ase on erään itseoppineen "aseasiantuntijan" mielestä PPS 43, mutta varauksella, kun kuva on niin huono.

Mistä löytyisi parempi kuva aseen ja arvomerkkien tarkistamiseksi?

kuvantekstiä kirjoitti:

Lontoon kielellä, niin kyllä se iso ylänappi harhauttaa engelsmanneja luulemaan Railiota majuriksi. Minulla eräässä teoksessa iso kuva noista kolmesta - Railiosta Törnistä ja Pitkäsestä. Kyllä iso nappi on ylhäällä ja kaksi pientä reunassa alhaalla.

Kun olet alan miehiä niin kysyisin onkohan Railion ase tuo PPS SMG, minun mielestä ei ole.

Three infantry officers in July 1944. To the left, a Major with a lightweight captured PPS SMG (7,62mm). In the middle Lt. Lauri Torni (later Larry Thorn, U.S. Army). They are wearing the standard gray model 1936 uniform. The lieutenants are armed with the Suomi SMG Mod. 1931 (9mm)

http://www.warlinks.com/pages/hyry.htm

Lue lisää

konepistoolii m 42, jota tuli aika runsaasti upseeriaseeksi. Vasemmalla on majurik (tai kapteeni), sitten Törni ja Pitkänen.Kuva on kesältä 1944 ja aito.

saksalainen kirjoitti:

konepistoolii m 42, jota tuli aika runsaasti upseeriaseeksi. Vasemmalla on majurik (tai kapteeni), sitten Törni ja Pitkänen.Kuva on kesältä 1944 ja aito.

Iso nappi ja reunassa kaksi pienempää. Oliko "alimajuri" arvo miten yleinen. Laitappa linkkiä.

Olisiko tässä Kekkosen Gunwirtersin sivulla (vähän alempana, nykäse palkista) Bergmanni tuo Railion kp?
Tuo Nenonen se kanssa on puuttunut joka asiaan. :))

http://guns.connect.fi/gow/suomikp5.html

kuvantekstiä kirjoitti:

Lontoon kielellä, niin kyllä se iso ylänappi harhauttaa engelsmanneja luulemaan Railiota majuriksi. Minulla eräässä teoksessa iso kuva noista kolmesta - Railiosta Törnistä ja Pitkäsestä. Kyllä iso nappi on ylhäällä ja kaksi pientä reunassa alhaalla.

Kun olet alan miehiä niin kysyisin onkohan Railion ase tuo PPS SMG, minun mielestä ei ole.

Three infantry officers in July 1944. To the left, a Major with a lightweight captured PPS SMG (7,62mm). In the middle Lt. Lauri Torni (later Larry Thorn, U.S. Army). They are wearing the standard gray model 1936 uniform. The lieutenants are armed with the Suomi SMG Mod. 1931 (9mm)

http://www.warlinks.com/pages/hyry.htm

Lue lisää

Mikä on tämä niin salainen teos, ettei sitä voi nimetä? Kiinnostaisi arvioida se lähde.

kapun napit kirjoitti:

Iso nappi ja reunassa kaksi pienempää. Oliko "alimajuri" arvo miten yleinen. Laitappa linkkiä.

Olisiko tässä Kekkosen Gunwirtersin sivulla (vähän alempana, nykäse palkista) Bergmanni tuo Railion kp?
Tuo Nenonen se kanssa on puuttunut joka asiaan. :))

http://guns.connect.fi/gow/suomikp5.html

Lue lisää

Saksalainen Bergman kp oli puuperäinen ja siitä Suomi kp on yksi kehitelmä. Kuvan vasemman puoleinen upseeri on mielestäni majuri, mutta jos joku näkee siinä kolme samankokoista nappia kolmiossa, niin onhan se kapteeni silloin. Mitään yki iso, kaksi pientä nappia arvoastetta ei ole koskaan ollut. Ja miehen olalla on saksalainen kp. Siitä kehitelty kp 44 eli peltiheikki oli armeijalla käytössä ainakin vielä 1960-luvulla.

Manuskasta kirjoitti:

Kapteeni Railio vai ei?


Kolmas henkilö vasemmassa reunassa on selin.

http://www.warlinks.com/pages/images/uffz.jpg

Tässä linkissä on kuvatekstinä seuraava:

http://www.warlinks.com/pages/hyry.htm


"Three infantry officers in July 1944. To the left, a Major with a lightweight captured PPS SMG (7,62mm). In the middle Lt. Lauri Torni (later Larry Thorn, U.S. Army). They are wearing the standard gray model 1936 uniform. The lieutenants are armed with the Suomi SMG Mod. 1931 (9mm)"

Lue lisää

Kyllä. Kyseessä on neuvostoliittolainen PPS-43 - konepistooli, eikkä mikään saksalainen, kuten jotkut ovat väittäneet.
Albert Steinhalde

kuvantekstiä kirjoitti:

Lontoon kielellä, niin kyllä se iso ylänappi harhauttaa engelsmanneja luulemaan Railiota majuriksi. Minulla eräässä teoksessa iso kuva noista kolmesta - Railiosta Törnistä ja Pitkäsestä. Kyllä iso nappi on ylhäällä ja kaksi pientä reunassa alhaalla.

Kun olet alan miehiä niin kysyisin onkohan Railion ase tuo PPS SMG, minun mielestä ei ole.

Three infantry officers in July 1944. To the left, a Major with a lightweight captured PPS SMG (7,62mm). In the middle Lt. Lauri Torni (later Larry Thorn, U.S. Army). They are wearing the standard gray model 1936 uniform. The lieutenants are armed with the Suomi SMG Mod. 1931 (9mm)

http://www.warlinks.com/pages/hyry.htm

Lue lisää

Kyseisen neuvostolaisen konepistoolin tunnistaa oikein hyvin sen käyrästä lippaasta.
Albert Steinhalde

Suomalainen sotilas kirjoitti:

Kyseinen ase on erään itseoppineen "aseasiantuntijan" mielestä PPS 43, mutta varauksella, kun kuva on niin huono.

Mistä löytyisi parempi kuva aseen ja arvomerkkien tarkistamiseksi?

Lue lisää

Ainakin minä olen nähnyt sangen hyvän version ko. kuvasta, jossa
konepistoolista ei voi erehtyä.
Albert Steinhalde

saksalainen kirjoitti:

konepistoolii m 42, jota tuli aika runsaasti upseeriaseeksi. Vasemmalla on majurik (tai kapteeni), sitten Törni ja Pitkänen.Kuva on kesältä 1944 ja aito.

En ole kuullut että saksalaiset olisivat kehittäneet ainakaan massatuotantoon
konepistoolia vuonna 1942 eikä koko sodan loppuvuosina.
Albert Steinmhalde

Bergman kp kirjoitti:

Saksalainen Bergman kp oli puuperäinen ja siitä Suomi kp on yksi kehitelmä. Kuvan vasemman puoleinen upseeri on mielestäni majuri, mutta jos joku näkee siinä kolme samankokoista nappia kolmiossa, niin onhan se kapteeni silloin. Mitään yki iso, kaksi pientä nappia arvoastetta ei ole koskaan ollut. Ja miehen olalla on saksalainen kp. Siitä kehitelty kp 44 eli peltiheikki oli armeijalla käytössä ainakin vielä 1960-luvulla.

Lue lisää

Suomalainen konepistooli "Peltiheikki" kehitettiin neuvostoliittolaisesta
konepistoolista PPS-1943, jonka suunnitteli Sudaev.
Albert Steinhalde

Steinhalde kirjoitti:

Suomalainen konepistooli "Peltiheikki" kehitettiin neuvostoliittolaisesta
konepistoolista PPS-1943, jonka suunnitteli Sudaev.
Albert Steinhalde

Pps-43 sudaev on yksi kopio ja kehitelmä Bergman-konepistoolista

monellaon kirjoitti:

Pps-43 sudaev on yksi kopio ja kehitelmä Bergman-konepistoolista

PPS-43 on tietysti sikäli "kopio" saksalaisesta Bergmann MP 18,I - konepistoolista, että lähes kaikki konepistoolit - koko "genre" - ovat perustuneet samaan Hugo Schmeisserin & Co. käyttämään lukon massasulkuperiaatteeseen.
Mutta massasulkuun kaikkien konepistoolien isoäitihän oli italialainen Revelli Villar Perosa (alias "V.P." alias "Fiat") joka tuli melko laajaan käyttöön jo vuonna 1915.
-- Albert Steinhalde

Steinhalde kirjoitti:

Kyseisen neuvostolaisen konepistoolin tunnistaa oikein hyvin sen käyrästä lippaasta.
Albert Steinhalde

Mainio asekirja on Moskovassa ja Minskissä v. 2003 painettu "Krasnaja Armija" (Puna-armeija). Siinä on iso kuva asetyypistä "7,62 MM PISTOLET-PULEMET SISTEMY SUDAEVA (PPS-43)". Kuvassa Railio-Törni-Pitkänen aseen tunnistaa helposti sen käyrästä lippaasta.
Mutta miksi PPS-3:n lipas on käyrä? Ehkä siksi että siinä käytettiin hieman kartiomaista 7,62 mm. Mauser-patruunaa, jossa luodilla oli pienehkö kaliiberi (7,62 mm 9 mm:n ja yhdysvaltalaisen 11,5 mm asemesta) mutta voimakas ruutipanos "pullomaisessa" hylsyssä.
Suomalaisessa Kp44:ssä, "Peltiheikissä" (joka on ulkonäöltään PPS-43:n kanssa kuin kaksi marjaa) on suora 35 patruunan tankolipas. Siinä käytettiin 1950-luvulla myös ruotsalaisen "Carl Gustaf" - konepistoolin lipasta.
Muuten, kirjallisuudessa kummittelee venäläisten aseiden yhteydessä usein pistooliluotien kaliiberi 7,63, varsinkin kolhojen mutta legendaaristen Mauser-pistoolien yhteydessä. Oliko PPS-43:nkin kaliiberi tarkasti ottaen 7,63 mm?
"Tulta kaikkien munille" - terveisin
Albin Steinhalde

Steinhalde kirjoitti:

PPS-43 on tietysti sikäli "kopio" saksalaisesta Bergmann MP 18,I - konepistoolista, että lähes kaikki konepistoolit - koko "genre" - ovat perustuneet samaan Hugo Schmeisserin & Co. käyttämään lukon massasulkuperiaatteeseen.
Mutta massasulkuun kaikkien konepistoolien isoäitihän oli italialainen Revelli Villar Perosa (alias "V.P." alias "Fiat") joka tuli melko laajaan käyttöön jo vuonna 1915.
-- Albert Steinhalde

Lue lisää

Bergmann on ensimmäinen oikea/aito konepistooli, massasulku on toki vanhempi keksintö kuin Villar perosassa käytetty. Villar Perosaa ei voi pitää jalkaväen konepistoolina, koska sitä käytettiin pääasiassa lentokoneissa ja aina kaksin kappalein. Sudaev on kopioitu melko tarkasti koneistoltaan Bergmannista.

aloitti kirjoitti:

Bergmann on ensimmäinen oikea/aito konepistooli, massasulku on toki vanhempi keksintö kuin Villar perosassa käytetty. Villar Perosaa ei voi pitää jalkaväen konepistoolina, koska sitä käytettiin pääasiassa lentokoneissa ja aina kaksin kappalein. Sudaev on kopioitu melko tarkasti koneistoltaan Bergmannista.

Lue lisää

Timo Hyytinen: 'Suomi-konepistoolin tarina': "Italialainen ... Revelli suunnitteli ensimmäisen massasulkuperiaatteella toimivan konepistoolityyppisen aseen nimellä Villar Perosa vuonna 1915".
. . . Kyllä Villar Perosaa käytettiin myös maasodassa:
http://www.patriotfiles.com/forum/imgcacheA/23287.png
http://i333.photobucket.com/albums/m372/GhostofMav/Villar_Perosa_2__Medium_1.jpg
. . . Toki saksalainen Bergmann - konepistooli oli lähes kaikkien tulevien konepistoolien esikuva.
. . . Ehkä ei ole aivan 'tieteellistä' sanoa että "Sudaev on kopioitu melko tarkasti koneistoltaan Bergmannista", eivätköhän neuvostolaiset tutkineet etenkin omia konepistooleitaan vuosilta 1934, 1940 ja 1941, joista varsinkin PPD-40:ssä ja PPsh-41:ssä oli selvästi esikuvana "Suomi"-konepistooli, jonka (kuten kai PPD-34:nkin) innoittajana oli "Bergmann"?
. . . PPS-43:n muotoiluun - etenkin taittoperään - saattoi vaikuttaa
saksalainen MP40 [*] samoinkuin valmistustekniikkaan (levyprässiä lastuavan työstön asemesta) niin että PPS-43:n valmistuskustannukset (materiaali ja aika) olivat vain neljäsosa aikaisemman mallin vastaavista. Suomalainen M/44 - "peltikonepistooli" oli pitkälti kopio PPS-43:sta ja ilmeisesti hinnaltaan vastaavasti neljännes "Suomi"-kp:n vastaavasta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/PPS-43
Rauhanomaisesti tervehtien
Albin von der Steinhalde
- - -
[*] Täytyy vetää takaisin väitteeni - Donnerwetter! - että saksalainen esimerkki ei olisi vaikuttanut PPS-43:n suunnittelussa ...

Steinhalde kirjoitti:

Timo Hyytinen: 'Suomi-konepistoolin tarina': "Italialainen ... Revelli suunnitteli ensimmäisen massasulkuperiaatteella toimivan konepistoolityyppisen aseen nimellä Villar Perosa vuonna 1915".
. . . Kyllä Villar Perosaa käytettiin myös maasodassa:
http://www.patriotfiles.com/forum/imgcacheA/23287.png
http://i333.photobucket.com/albums/m372/GhostofMav/Villar_Perosa_2__Medium_1.jpg
. . . Toki saksalainen Bergmann - konepistooli oli lähes kaikkien tulevien konepistoolien esikuva.
. . . Ehkä ei ole aivan 'tieteellistä' sanoa että "Sudaev on kopioitu melko tarkasti koneistoltaan Bergmannista", eivätköhän neuvostolaiset tutkineet etenkin omia konepistooleitaan vuosilta 1934, 1940 ja 1941, joista varsinkin PPD-40:ssä ja PPsh-41:ssä oli selvästi esikuvana "Suomi"-konepistooli, jonka (kuten kai PPD-34:nkin) innoittajana oli "Bergmann"?
. . . PPS-43:n muotoiluun - etenkin taittoperään - saattoi vaikuttaa
saksalainen MP40 [*] samoinkuin valmistustekniikkaan (levyprässiä lastuavan työstön asemesta) niin että PPS-43:n valmistuskustannukset (materiaali ja aika) olivat vain neljäsosa aikaisemman mallin vastaavista. Suomalainen M/44 - "peltikonepistooli" oli pitkälti kopio PPS-43:sta ja ilmeisesti hinnaltaan vastaavasti neljännes "Suomi"-kp:n vastaavasta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/PPS-43
Rauhanomaisesti tervehtien
Albin von der Steinhalde
- - -
[*] Täytyy vetää takaisin väitteeni - Donnerwetter! - että saksalainen esimerkki ei olisi vaikuttanut PPS-43:n suunnittelussa ...

Lue lisää

Arvoisat konepistoolien ystävät - yhdistyksen jäsenet!

En malta olla lisäämättä seuraavaa viitettä:
http://warandgame.wordpress.com/2009/07/01/small-arms-production-via-stamping-components/

Sen mukaan PPSh41:n (joka muistuttaa suuresti "Suomi"-kp:ta) valmistamiseen kului 7,3 tuntia ja terästä hukkaantui hulppeat 13,9 kg, kun taas PPS-43:n (josta suomalainen M/44 pelti-kp oli melkein kopio) valmistamiseen kului 2,7 tuntia ja terästä 6,2 kg.
- - -
Kaikenlaista säästämistä arvostava
Albin von der Steinhalde und Dauerfeuer

Steinhalde kirjoitti:

Mainio asekirja on Moskovassa ja Minskissä v. 2003 painettu "Krasnaja Armija" (Puna-armeija). Siinä on iso kuva asetyypistä "7,62 MM PISTOLET-PULEMET SISTEMY SUDAEVA (PPS-43)". Kuvassa Railio-Törni-Pitkänen aseen tunnistaa helposti sen käyrästä lippaasta.
Mutta miksi PPS-3:n lipas on käyrä? Ehkä siksi että siinä käytettiin hieman kartiomaista 7,62 mm. Mauser-patruunaa, jossa luodilla oli pienehkö kaliiberi (7,62 mm 9 mm:n ja yhdysvaltalaisen 11,5 mm asemesta) mutta voimakas ruutipanos "pullomaisessa" hylsyssä.
Suomalaisessa Kp44:ssä, "Peltiheikissä" (joka on ulkonäöltään PPS-43:n kanssa kuin kaksi marjaa) on suora 35 patruunan tankolipas. Siinä käytettiin 1950-luvulla myös ruotsalaisen "Carl Gustaf" - konepistoolin lipasta.
Muuten, kirjallisuudessa kummittelee venäläisten aseiden yhteydessä usein pistooliluotien kaliiberi 7,63, varsinkin kolhojen mutta legendaaristen Mauser-pistoolien yhteydessä. Oliko PPS-43:nkin kaliiberi tarkasti ottaen 7,63 mm?
"Tulta kaikkien munille" - terveisin
Albin Steinhalde

Lue lisää

Kun spekuloin 7,63 mm Mauser-kaliiberin (Mauser-pistooleja tuntui olevan kosolti Venäjällä I maailmansodan jälkeisessä sisällissodassa) ja neuvostokonepistoolien niin'ikään kartiomaisten Mauser-patruunoiden kaliiberin 7,62 mm välillä löysin viitteen (Timo Hyytinen. Suomi-konepistoolin tarina) että I maailmansodassa Saksassa Mauser-pistoolista kehitettiin myös puutukilla (joka toimi myös kotelona, tunnettu Suomessakin "Ukko-Mauserina") tuettava sarjatulta ampuva versio. Tällä tuskin on sinänsä suoraa tekemistä neuvostoarmeijan konepistooliratkaisujen kanssa, paitsi sikäli että heillä oli valmiiksi Mauser-patruunoiden tuotantoa.
. . . Mutta II maailmansodan jälkeen Neuvostoliitossa kehitettiin "Stechkin" - pistooli, jossa oli myös kotelo/puutukki - yhdistelmä ja sarjatulimahdollisuus!
Olisiko missään muussa maassa ollut samanlaista?
Terveisin Albin von der Steinhalde "Greisemauser"

Steinhalde kirjoitti:

Kun spekuloin 7,63 mm Mauser-kaliiberin (Mauser-pistooleja tuntui olevan kosolti Venäjällä I maailmansodan jälkeisessä sisällissodassa) ja neuvostokonepistoolien niin'ikään kartiomaisten Mauser-patruunoiden kaliiberin 7,62 mm välillä löysin viitteen (Timo Hyytinen. Suomi-konepistoolin tarina) että I maailmansodassa Saksassa Mauser-pistoolista kehitettiin myös puutukilla (joka toimi myös kotelona, tunnettu Suomessakin "Ukko-Mauserina") tuettava sarjatulta ampuva versio. Tällä tuskin on sinänsä suoraa tekemistä neuvostoarmeijan konepistooliratkaisujen kanssa, paitsi sikäli että heillä oli valmiiksi Mauser-patruunoiden tuotantoa.
. . . Mutta II maailmansodan jälkeen Neuvostoliitossa kehitettiin "Stechkin" - pistooli, jossa oli myös kotelo/puutukki - yhdistelmä ja sarjatulimahdollisuus!
Olisiko missään muussa maassa ollut samanlaista?
Terveisin Albin von der Steinhalde "Greisemauser"

Lue lisää

Kuten tunnettua, Neuvostoliitossa arvioitiin väärin konepistoolien merkitys Espanjan sisällissodassa. Niin tehtiin kai kaikissa muissakin maissa, vähiten ehkä Suomessa, jossa Johannes Lahti kehitti "Suomi-konepistoolin" (enemmän oma-aloitteisesti kuin toimeksiannettuna?). Suomessa keksittiin että kaksi konepistoolia per joukkue riittää. Onneksi Puna-armeijassa järkeiltiin että 0 konepistoolia riittää. Näillä päätöksillä oli melkeinpä ratkaiseva vaikutus Talvisotamme lopputulokseen.
. . .
Talvi- ja jatkosodan välillä aloitettiin hillitön kilpavarustelu Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Kumpikin tuotti konepistooleita niin kiivasta tahtia kuin teollisuus antoi myöten. Neuvostoliitossa valmistettiin konepistooleja ehkä enemmän kuin muussa maailmassa yhteensä. Pieni Suomi joutui tyytymään 47775 kappaleeseen.
...
KUMPI PAREMPI - PPSh-41 VAIKO "SUOMI"?
Kirjallisuudessa väitetään toisinaan että neuvostoliittolainen 7,62 mm konepistooli oli luotien suuren lähtönopeuden takia (Shpagin 500 m/s, Suomi 400 m/s) ballistisesti parempi kuin 9 mm aseet. Kuitenkin taistelukertomuksista voisi päätellä että "Suomi"-konepistooli veti usein pitemmän korren. Miksi - kaikki eivät olleet Rokkia tai Pylkkäsiä? Tuli mieleen että ehkä siksi että Suomi-kp:n luotien paino oli lähes kaksinkertainen Shpaginiin verrattuna. Lähitaistelussa sarjatulella raskaammilla luodeilla (lähietäisyyksillä kineettinen energia oli vielä suuri alhaisemmasta lähtönopeudesta - Suomi ) lyijyä satoi vihollisen silmille Suomi-kp:sta musertavan tiheään vaikka Shpagin - konepistoolien kaukotuli saattoi olle tehokkaampaa (?).
. . . Maailmassa olisi ollut vain 3-4 konepistoolia tulinopeudeltaan 800-1000 (sekä Suomi- että Shpagin-kp:lla 900 ls/min), yleensä tulinopeudet olivat luokkaa 450-600 laukausta minuutissa.
Albin von der Steinhalde

Steinhalde kirjoitti:

Kun spekuloin 7,63 mm Mauser-kaliiberin (Mauser-pistooleja tuntui olevan kosolti Venäjällä I maailmansodan jälkeisessä sisällissodassa) ja neuvostokonepistoolien niin'ikään kartiomaisten Mauser-patruunoiden kaliiberin 7,62 mm välillä löysin viitteen (Timo Hyytinen. Suomi-konepistoolin tarina) että I maailmansodassa Saksassa Mauser-pistoolista kehitettiin myös puutukilla (joka toimi myös kotelona, tunnettu Suomessakin "Ukko-Mauserina") tuettava sarjatulta ampuva versio. Tällä tuskin on sinänsä suoraa tekemistä neuvostoarmeijan konepistooliratkaisujen kanssa, paitsi sikäli että heillä oli valmiiksi Mauser-patruunoiden tuotantoa.
. . . Mutta II maailmansodan jälkeen Neuvostoliitossa kehitettiin "Stechkin" - pistooli, jossa oli myös kotelo/puutukki - yhdistelmä ja sarjatulimahdollisuus!
Olisiko missään muussa maassa ollut samanlaista?
Terveisin Albin von der Steinhalde "Greisemauser"

Lue lisää

12.11.2009 pohdiskelin neuvostoarmeijan konepistoolien kaliiberia (7,62 mm. ja 7,63 mm. Mauser) sekä "Stetshkin" - pistoolia, jolla voitiin ampua myös sarjatulta käyttäen puukoteloa tukkina. Kerroin myös että jo I maailmansodassa saksalaiset kokeilivat Mauser-pistoolin sarjatuliversiota.
. . . Yht'äkkiä muistin että Stetshkin - pistoolin kaliiberi olikin 9 mm., kuten aikaisemman "Makarov" - pistoolin. En taida jaksaa tutkia, onko kyseessä
yleismaailmallinen Parabellum-patruuna vaiko neuvostolaisten oma viritelmä.
. . .
. . . Katsokaapa
http://www.google.fi/search?client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi:official&channel=s&hl=fi&source=hp&q=stechkin pistol&meta=&b...

- ja -

http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.deactivated-guns.co.uk/images/Stechkin/Stechkin.jpg&imgrefurl=http://www.deactivat...

kapteenin laatat kirjoitti:

Törnin oikealla puolella luutnantti Pitkänen kauluksessaan kaksi tähteä. Railiolla kauluksessaan yksi iso ja reunassa kaksi pienempää tähteä.
SA-kuva Tolvajärven pohjoispuolelta.

Lue lisää

Törnin oikealla puolella luutnantti Pitkänen kauluksessaan kaksi tähteä. Railiolla kauluksessaan yksi iso ja reunassa kaksi pienempää tähteä. Kapun napit kuinka ne noin....?

Steinhalde kirjoitti:

Kun spekuloin 7,63 mm Mauser-kaliiberin (Mauser-pistooleja tuntui olevan kosolti Venäjällä I maailmansodan jälkeisessä sisällissodassa) ja neuvostokonepistoolien niin'ikään kartiomaisten Mauser-patruunoiden kaliiberin 7,62 mm välillä löysin viitteen (Timo Hyytinen. Suomi-konepistoolin tarina) että I maailmansodassa Saksassa Mauser-pistoolista kehitettiin myös puutukilla (joka toimi myös kotelona, tunnettu Suomessakin "Ukko-Mauserina") tuettava sarjatulta ampuva versio. Tällä tuskin on sinänsä suoraa tekemistä neuvostoarmeijan konepistooliratkaisujen kanssa, paitsi sikäli että heillä oli valmiiksi Mauser-patruunoiden tuotantoa.
. . . Mutta II maailmansodan jälkeen Neuvostoliitossa kehitettiin "Stechkin" - pistooli, jossa oli myös kotelo/puutukki - yhdistelmä ja sarjatulimahdollisuus!
Olisiko missään muussa maassa ollut samanlaista?
Terveisin Albin von der Steinhalde "Greisemauser"

Lue lisää

Kaliiberi 7,63 on myös venäläisessä Tähti-pistoolissa joita isä-ja ukkivainaat toivat muistoiksi paljon. Ties miten monella vintillä niitä vielä on. Pistooli Tokarev TT 33 jossa kahvassa iso tähti. Ase kehitetty colt 1911 pistoolista. Tässä aseessa ei ole varmistinta käyttö jäänyt merkityksettömäksi. Sittemmin venäläiset valmistivat ko vehjettä 7,62 muutettuna 7,63 ukkomauserin patruunasta kovalla latauksella. Itse olen nähnyt version 7,63 patruunoineen päivineen. Kantapatruuna, ei urakannalla. Luvalliset vehkeet on meillä yleensä sepitetty kaliiberille 7,65.

Steinhalde kirjoitti:

Kun spekuloin 7,63 mm Mauser-kaliiberin (Mauser-pistooleja tuntui olevan kosolti Venäjällä I maailmansodan jälkeisessä sisällissodassa) ja neuvostokonepistoolien niin'ikään kartiomaisten Mauser-patruunoiden kaliiberin 7,62 mm välillä löysin viitteen (Timo Hyytinen. Suomi-konepistoolin tarina) että I maailmansodassa Saksassa Mauser-pistoolista kehitettiin myös puutukilla (joka toimi myös kotelona, tunnettu Suomessakin "Ukko-Mauserina") tuettava sarjatulta ampuva versio. Tällä tuskin on sinänsä suoraa tekemistä neuvostoarmeijan konepistooliratkaisujen kanssa, paitsi sikäli että heillä oli valmiiksi Mauser-patruunoiden tuotantoa.
. . . Mutta II maailmansodan jälkeen Neuvostoliitossa kehitettiin "Stechkin" - pistooli, jossa oli myös kotelo/puutukki - yhdistelmä ja sarjatulimahdollisuus!
Olisiko missään muussa maassa ollut samanlaista?
Terveisin Albin von der Steinhalde "Greisemauser"

Lue lisää

on porattu 9 millin luodille. Kahvassa kaiverus 9.

Omistan sellaisen kirjoitti:

on porattu 9 millin luodille. Kahvassa kaiverus 9.

Aivan oikein- Valmistettiin kal. 9mmx19 Parabellum /Luger 1916 - 1918 n. 136000 kpl, joissa kahvassa kaiverrettu merkki 9. (Valmistettiin mallia C96 jonkin verran kal 9mmx25 1914 - 1916, alkuper. kal 7,63mmx25). Suomeen niitä tuli jääkärien mukana, sekä Saksan aseapuna valkoisille. Varusteisiin kuului puukotelo jota voi käytää tukkina. Komea ase mutta ei päässyt palveluaseeksi. Tarkkuusaseena se on merkityksetön, tarkoitettu vihollinen - nimisen ihmisen ampumiseen. On vieläkin kotikaapeissa isien jäljiltä luvallisenakin. Miten käynee aselain kiristymisen myötä. 50-60-lukujen nimismiehet myönsivät vielä lupia siantappo- ja "pilkkaan" ampumista varten. Usein omistajat olivat ent. suojeluskuntalaisia tai evp kapiaisia. Heillä oli painoarvoa suositellessaan ostolupaa tietämilleen hyvämaineisille miehille.
No, miten tämä liittynee alkup.aiheseen jossa pohditaan valokuvassa olevan upseerin tunnistamista.

Niin tämänkin kirjoitti:

Tässä on eräs aikansa tunnettu sotakuva, joka sekin on täysin lavastettu! Kuinka niin lavastettu?

http://www.warlinks.com/pages/hyry.htm

Minulla on useitakin kirjoja missä on tuo samainen, hyvin tunnettu, kuva kesältä 1944. Ainakin sen väitetään olevan kesältä 1944.
Eräässä sotakirjassa on täsmälleen tuosta samasta paikasta otettu kuva, vieläpä samoilla henkilöillä kuvattuna, MUTTA nuo kaksi etumaista on vaihtaneet paikkaansa, samaten KP:n pitelijänä onkin eri mies, tuo taenpana oleva!
Se mielestäni paljastaa kuvausta varten tehdyn lavastuksen.


http://www.warlinks.com/pages/images/suoja.jpg

"Scene from a trench in Liipua (Rautu), Carelian Ishtmus, in June 1944. The men are set for a counterattack. The SMG gunner is waiting for the moment the last shell of the artillery preparation explodes, then he shall step forward and start rolling the trench that the enemy has taken. The man behind him is going to throw hand grenades behind every "elbow" of the trench as they proceed. The machine gun being held by the third soldier in the rear is a captured Maxim-Sokolov m/1910 (recognisable by the fluted water jacket)."

Lue lisää

Tuollaisia kuvia otettiin erilaisissa ryhmityksissä. On muuten täsmälleen samojakin kuvia peilikuvina. Esim. Olavi Paukkunen Päämajn tiedustelija- kirjan kuvassa jossa Paavo Suoranta ja Olavi Paukkunen katsovat ikkunasta jonka alla mm. Sappinen , Rastas jne ja sama kuva jossakin Tikkasen kirjassa jossa järjestys peilikuvana. Tekniikka tehnyt tepposen, ei kyse lavastuksesta.
En tunne tätä asiaa josta näillä sivuilla runsaasti, mutta muutaman vuosikymmenen takaisissa kuvissa eri lehdissä ja kirjoissa on samat kuvat joskun toistensa peilikuvia.

14+12 kirjoitti:

Tuollaisia kuvia otettiin erilaisissa ryhmityksissä. On muuten täsmälleen samojakin kuvia peilikuvina. Esim. Olavi Paukkunen Päämajn tiedustelija- kirjan kuvassa jossa Paavo Suoranta ja Olavi Paukkunen katsovat ikkunasta jonka alla mm. Sappinen , Rastas jne ja sama kuva jossakin Tikkasen kirjassa jossa järjestys peilikuvana. Tekniikka tehnyt tepposen, ei kyse lavastuksesta.
En tunne tätä asiaa josta näillä sivuilla runsaasti, mutta muutaman vuosikymmenen takaisissa kuvissa eri lehdissä ja kirjoissa on samat kuvat joskun toistensa peilikuvia.

Lue lisää

>lehdissä ja kirjoissa on samat kuvat joskun toistensa peilikuvia<

Tietysti näin on kun kuvat laitetaan katsomaan kirjan tai lehden keskustaa kohden. Lähes aina on näin.

14+12 kirjoitti:

Tuollaisia kuvia otettiin erilaisissa ryhmityksissä. On muuten täsmälleen samojakin kuvia peilikuvina. Esim. Olavi Paukkunen Päämajn tiedustelija- kirjan kuvassa jossa Paavo Suoranta ja Olavi Paukkunen katsovat ikkunasta jonka alla mm. Sappinen , Rastas jne ja sama kuva jossakin Tikkasen kirjassa jossa järjestys peilikuvana. Tekniikka tehnyt tepposen, ei kyse lavastuksesta.
En tunne tätä asiaa josta näillä sivuilla runsaasti, mutta muutaman vuosikymmenen takaisissa kuvissa eri lehdissä ja kirjoissa on samat kuvat joskun toistensa peilikuvia.

Lue lisää

Kyseessä lienee tämä lavastettu ja poseerattu Uuno Laukan ottama kuva, jossa kaverit vaihtoi välillä vaan paikkaa.

http://www.oulu.ouka.fi/ppm/laukka/kuvat/2/1931.jpg

1931. Rautu - Raasuntien suunta vt.linja syksyllä 1944; sotilaita juoksuhaudassa

Sieltähän löytyy tuo kuva 1932, vaikka siitä ei olekaan laitettu suoraa linkkiä. Tässä kuvassa on paremmat sävyt eli kuva ei ole liian vaalea kuten tuo 1931 kuva.

http://www.oulu.ouka.fi/ppm/laukka/kuvat/2/1932.jpg

http://www.oulu.ouka.fi/ppm/laukka/tekstit/1921.htm

http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Rintama/cwdata/4406VihollisenTulikeskitys.html

Kuvat on ottanut sanomalehti Kalevan kemigrafi TK-Uuuno Laukka. Hän kävi sotansa 5. tiedotuskomppanian valokuvaajana.


Täytyy sanoa että tuo kuva tuli yllättäin ja pyytämmättä vastaan. Toki Kuosan kirjassa se tietenkin on...

Tämä, samat henkilöt eri järjestyksessä, kuva löytyy Mauno Kuosan kirjoittamasta JR30:n historiikista, sivulta 264.

Kyseinen kuva ei ole tullut ainakaan minulle missään muualla vastaan. Ei vaikka noita sotadokumenttikirjoja on kertynyt itsellenikin jo useita satoja, ellei jopa lähemmäs tuhat.

Mauno Kuosan: Täss´ Savon joukko tappeli, Jalkaväkirykmentti 30 1941-1944, vuodelta 1968

http://img292.imageshack.us/img292/6089/lavastettukuvajr30kj8.png

Kuvateksti kahden sivun kuva-aukeamalle sivulla 264: Ihantala 1944

Tätä kuvaa taas näkee milloin missäkin kirjassa ja netissä:

http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Rintama/cwdata/4406VihollisenTulikeskitys.html

Kuvateksti: Vihollisen tulikeskitys käynnissä Kannaksella kesäkuussa 1944.


http://www.warlinks.com/pages/hyry.htm

Scene from a trench in Liipua (Rautu), Carelian Ishtmus, in June 1944.

http://www.warlinks.com/pages/images/suoja.jpg

http://www.warlinks.com/pages/images/suoja.jpg

"Scene from a trench in Liipua (Rautu), Carelian Ishtmus, in June 1944. The men are set for a counterattack. The SMG gunner is waiting for the moment the last shell of the artillery preparation explodes, then he shall step forward and start rolling the trench that the enemy has taken. The man behind him is going to throw hand grenades behind every "elbow" of the trench as they proceed. The machine gun being held by the third soldier in the rear is a captured Maxim-Sokolov m/1910 (recognisable by the fluted water jacket)."

Katoppas tuolta lisää:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6697365/flat

http://keskustelu.suomi24.fi/node/4024538/flat

Suomalainen sotilas kirjoitti:

Jos kapteeni laittoi "napit" paljaaseen kaulukseen ilman laattoja ne saatettiin laittaa "kolmioksi". En löytänyt kuvaa tarpeeksi suurena. Yksi isompi "nappi" saattaa olla optinen harha johtuen kuvakulmasta, heijastuksesta tms.

Ennen sotia, kun varsinaisia kauluslaattoja ei ollut (oliko ennen vuotta 1936)laitettiin kapteenin ja everstin "napit" kolmiomuotoon ja luutnantin ja everstiluutnantin napit "pystyyn" kauluksen reunaan.

Jatkosodan aikana ei kapteenien, oli tämä sitten reserviläinen, jääkäri tai kadettiupseeri, arvomerkeissä ollit eroja. Poikkeamat kuvissa johtuvat siitä, että eri mallisiin uniformuihin "napit" laitettiin hieman eri tavalla.

Lue lisää

" Yksi isompi "nappi" saattaa olla optinen harha johtuen kuvakulmasta, heijastuksesta tms. "

Onko tässä Törnin vasemmalla puolen oleva upseeri kapteeni?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Torninjaakarit.jpg

kuvantekstiä kirjoitti:

Lontoon kielellä, niin kyllä se iso ylänappi harhauttaa engelsmanneja luulemaan Railiota majuriksi. Minulla eräässä teoksessa iso kuva noista kolmesta - Railiosta Törnistä ja Pitkäsestä. Kyllä iso nappi on ylhäällä ja kaksi pientä reunassa alhaalla.

Kun olet alan miehiä niin kysyisin onkohan Railion ase tuo PPS SMG, minun mielestä ei ole.

Three infantry officers in July 1944. To the left, a Major with a lightweight captured PPS SMG (7,62mm). In the middle Lt. Lauri Torni (later Larry Thorn, U.S. Army). They are wearing the standard gray model 1936 uniform. The lieutenants are armed with the Suomi SMG Mod. 1931 (9mm)

http://www.warlinks.com/pages/hyry.htm

Lue lisää

http://www.warlinks.com/pages/hyry.htm

Kysymys kuuluu, onko kuvassa lainkaan kapteeni Railio. Yllä oleva linkki-tieto väittää Törnin vierellä, hänen vasemmalla puolellaan olevan miehen olevan majuri.

" Vasemmalla, majuri on kevyt kaapattu PPS SMG (7,62 mm). In the middle Lt. Lauri Torni (later Larry Thorn, US Army). Keskellä luutnantti Lauri Törni (myöhemmin Larry Thorn, " (Googlen suomennos)

Suurentakaapa kuvaa vaikka Operan työkalulla. Taitaa sittenkin kuvassa olla majuri eikä kapteeni.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Torninjaakarit.jpg

vai majurin? kirjoitti:

http://www.warlinks.com/pages/hyry.htm

Kysymys kuuluu, onko kuvassa lainkaan kapteeni Railio. Yllä oleva linkki-tieto väittää Törnin vierellä, hänen vasemmalla puolellaan olevan miehen olevan majuri.

" Vasemmalla, majuri on kevyt kaapattu PPS SMG (7,62 mm). In the middle Lt. Lauri Torni (later Larry Thorn, US Army). Keskellä luutnantti Lauri Törni (myöhemmin Larry Thorn, " (Googlen suomennos)

Suurentakaapa kuvaa vaikka Operan työkalulla. Taitaa sittenkin kuvassa olla majuri eikä kapteeni.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Torninjaakarit.jpg

Lue lisää

sen suurempi kuin kaverienkaan. Ei hänestä majuria saa millään.

nappi ei ole kirjoitti:

sen suurempi kuin kaverienkaan. Ei hänestä majuria saa millään.

kapteenin kauluslaatoista. Rivissä ja kolmiossa. Vasemmalla Joutsan Säästöpankin johtaja, kapteeni Armas Pekkonen, joka johti JR 43:n 9. komppaniaa. Keskellä pataljoonankomentaja kapteeni Veikko Verneri.

http://www.joutsa.fi/veteraanit/dokumentti.php?doc=10&path=6

Tässä taas kapteenin kauluslaatat "kapteeni" Railion asepuvussa. Huomattava ero.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Torninjaakarit.jpg

nappi ei ole kirjoitti:

sen suurempi kuin kaverienkaan. Ei hänestä majuria saa millään.

" Railion näkyvä nappi ei ole sen suurempi kuin kaverienkaan. Ei hänestä majuria saa millään. "

Eipä taida ratketa tämän Ralioksi väitetyn miehen upseeriarvo.

kapteeniakaan tee kirjoitti:

" Railion näkyvä nappi ei ole sen suurempi kuin kaverienkaan. Ei hänestä majuria saa millään. "

Eipä taida ratketa tämän Ralioksi väitetyn miehen upseeriarvo.

Railio. Kaulusnappi on aivan samaa kokoa kuin Törnin ja Pitkäsen. Piiloon on jäänyt kaksi samanlaista.

A. Jätesäkki kirjoitti:

Kyseessä lienee tämä lavastettu ja poseerattu Uuno Laukan ottama kuva, jossa kaverit vaihtoi välillä vaan paikkaa.

http://www.oulu.ouka.fi/ppm/laukka/kuvat/2/1931.jpg

1931. Rautu - Raasuntien suunta vt.linja syksyllä 1944; sotilaita juoksuhaudassa

Sieltähän löytyy tuo kuva 1932, vaikka siitä ei olekaan laitettu suoraa linkkiä. Tässä kuvassa on paremmat sävyt eli kuva ei ole liian vaalea kuten tuo 1931 kuva.

http://www.oulu.ouka.fi/ppm/laukka/kuvat/2/1932.jpg

http://www.oulu.ouka.fi/ppm/laukka/tekstit/1921.htm

http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Rintama/cwdata/4406VihollisenTulikeskitys.html

Kuvat on ottanut sanomalehti Kalevan kemigrafi TK-Uuuno Laukka. Hän kävi sotansa 5. tiedotuskomppanian valokuvaajana.


Täytyy sanoa että tuo kuva tuli yllättäin ja pyytämmättä vastaan. Toki Kuosan kirjassa se tietenkin on...

Tämä, samat henkilöt eri järjestyksessä, kuva löytyy Mauno Kuosan kirjoittamasta JR30:n historiikista, sivulta 264.

Kyseinen kuva ei ole tullut ainakaan minulle missään muualla vastaan. Ei vaikka noita sotadokumenttikirjoja on kertynyt itsellenikin jo useita satoja, ellei jopa lähemmäs tuhat.

Mauno Kuosan: Täss´ Savon joukko tappeli, Jalkaväkirykmentti 30 1941-1944, vuodelta 1968

http://img292.imageshack.us/img292/6089/lavastettukuvajr30kj8.png

Kuvateksti kahden sivun kuva-aukeamalle sivulla 264: Ihantala 1944

Tätä kuvaa taas näkee milloin missäkin kirjassa ja netissä:

http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Rintama/cwdata/4406VihollisenTulikeskitys.html

Kuvateksti: Vihollisen tulikeskitys käynnissä Kannaksella kesäkuussa 1944.


http://www.warlinks.com/pages/hyry.htm

Scene from a trench in Liipua (Rautu), Carelian Ishtmus, in June 1944.

http://www.warlinks.com/pages/images/suoja.jpg

http://www.warlinks.com/pages/images/suoja.jpg

"Scene from a trench in Liipua (Rautu), Carelian Ishtmus, in June 1944. The men are set for a counterattack. The SMG gunner is waiting for the moment the last shell of the artillery preparation explodes, then he shall step forward and start rolling the trench that the enemy has taken. The man behind him is going to throw hand grenades behind every "elbow" of the trench as they proceed. The machine gun being held by the third soldier in the rear is a captured Maxim-Sokolov m/1910 (recognisable by the fluted water jacket)."

Katoppas tuolta lisää:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6697365/flat

http://keskustelu.suomi24.fi/node/4024538/flat

Lue lisää

Tämä kuva tuli yllättäin ja pyytämättä vastaan Mauno Kuosan kirjassa ja se paljastaa koko lavastuksen laajuuden: Kaverit vaihtaa välillä paikkojaan!

Tämä linkki on sammunut

http://img292.imageshack.us/img292/6089/lavastettukuvajr30kj8.png

Uusi otos tilalle...

Mauno Kuosan: Täss´ Savon joukko tappeli, Jalkaväkirykmentti 30 1941-1944, vuodelta 1968

http://aijaa.com/008409232038.jpg

Kuvateksti kahden sivun kuva-aukeamalle sivulla 264: Ihantala 1944

Suomalainen sotilas kirjoitti:

Kyseinen ase on erään itseoppineen "aseasiantuntijan" mielestä PPS 43, mutta varauksella, kun kuva on niin huono.

Mistä löytyisi parempi kuva aseen ja arvomerkkien tarkistamiseksi?

Lue lisää

Ase on peltiheikki ,eli suomi kp ,jota tehtiin sota ajan loppupuolella.

kapteenin laatat kirjoitti:

Törnin oikealla puolella luutnantti Pitkänen kauluksessaan kaksi tähteä. Railiolla kauluksessaan yksi iso ja reunassa kaksi pienempää tähteä.
SA-kuva Tolvajärven pohjoispuolelta.

Lue lisää

mikä upseerin arvo yksi iso ruusuke ja kaksi pienenpää suomem armeijassa ei ole tähtiä railio oli kapteeni kolme ruusuketta kaikki samaa kokoa

Sinne Schulerin "pussinperään" oltiin menossa. Se olisi ollut varsinainen kuolemanmylly. Olet tehnyt hyvää työtä, ja mielenkiintoista on Railion, todellisen maanpetturin, ylentäminen majuriksi vuonna 1968 - hänethän olisi pitänyt ampua. Se, että asia on peittynyt on todellakin mahdollistunut vain jonkin täysin käsittämättömän suojelun vuoksi.

Juttu ansaitsisi viralliset tarkistukset ja laajemmankin kertomuksen mediassa.

Törni siirtyi Saksaan sotimaan aselevon tultua, joten en perusta siitä sen enempää. Ei tuntunut amerikkalaisiakaan kiinnostavan, vaikka yhdellä heidän ensimmäisistä vihreistä bareteistaan oli rautaristikin kaulassa. Palkkasoturi vuodesta 1944 eteenpäin, ja siihen oli taas omat syynsä.

Bübi kirjoitti:

Sinne Schulerin "pussinperään" oltiin menossa. Se olisi ollut varsinainen kuolemanmylly. Olet tehnyt hyvää työtä, ja mielenkiintoista on Railion, todellisen maanpetturin, ylentäminen majuriksi vuonna 1968 - hänethän olisi pitänyt ampua. Se, että asia on peittynyt on todellakin mahdollistunut vain jonkin täysin käsittämättömän suojelun vuoksi.

Juttu ansaitsisi viralliset tarkistukset ja laajemmankin kertomuksen mediassa.

Törni siirtyi Saksaan sotimaan aselevon tultua, joten en perusta siitä sen enempää. Ei tuntunut amerikkalaisiakaan kiinnostavan, vaikka yhdellä heidän ensimmäisistä vihreistä bareteistaan oli rautaristikin kaulassa. Palkkasoturi vuodesta 1944 eteenpäin, ja siihen oli taas omat syynsä.

Lue lisää

..yhtäkaikki..turpaan tuli!

SUOMI TAHTOI ELÄÄ elää. osa II, kertoo kuvan toisin eli oikealla olisi kapteeni Railio ja vasemmalla luutnantti Pitkänen selin.

http://www.warlinks.com/pages/images/uffz.jpg


Toim. evl. Taavi Patoharju SUOMI TAHTOI ELÄÄ elää II, 1958

Törnihän kotiutettiin ja sen jälkeen hän "siirtyi" Saksaan. Näin ilmaisisin asian.

Erikoinen juttu kirjoitti:

SUOMI TAHTOI ELÄÄ elää. osa II, kertoo kuvan toisin eli oikealla olisi kapteeni Railio ja vasemmalla luutnantti Pitkänen selin.

http://www.warlinks.com/pages/images/uffz.jpg


Toim. evl. Taavi Patoharju SUOMI TAHTOI ELÄÄ elää II, 1958

Lue lisää

on nimenomaan Pitkänen. Tapasin hänet useaan kertaan 80-luvulla. Ja Railio siis kyljittäin.

sätkä suussa kirjoitti:

on nimenomaan Pitkänen. Tapasin hänet useaan kertaan 80-luvulla. Ja Railio siis kyljittäin.

Olen katsonut monesta eri kirjasta tuon samaisen kuvan ja kuvatekstin ja 1. kerran se esitettiin noin päin.

Tässä kirjassa on tuo samainen kuva ja kuvateksti on Railio vasemmalla ja Pitkänen oikealla.

Koivisto Mauno Koulussa ja sodassa, Kirjayhtymä, 1998, 223 s.

Tuossa entisen verojohtajan kirjassa muuten kerrotaan hieman lisää kapteeni Railion vaiheista, tosin ilman nimeä. Nimi kyllä kerrotaan Niilo Lappalaisen kirjassa.

Laaksonen Mikko: Punanatsi
Tammi, 1988, 248 s., 1. painos

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/fa/Torninjaakarit.jpg

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/fa/Torninjaakarit.jpg

Oliko hän kuvan kapteeni.

Tietääkö "joten väliäks sillä" että mikä on natsi ja miten se määritellään? Ihmeellistä että jos sotilas ei ole kommunisti, niin hän on joko natsi tai ainakin fascisti. Isänmaaliseksi harvoin mainitaan irvailematta!

kumpiko? kirjoitti:

Tietääkö "joten väliäks sillä" että mikä on natsi ja miten se määritellään? Ihmeellistä että jos sotilas ei ole kommunisti, niin hän on joko natsi tai ainakin fascisti. Isänmaaliseksi harvoin mainitaan irvailematta!

Lue lisää

vähättelyä. Natsit ovat asiallaan.

>Mikäli kertomasi Railiosta on totta, kyse hänen varjelustaan historiassa on skandaalimaista<

Eihän koko jutussa olisi mitään ideaa ilman tarkkoja mainintoja lähteistä.

SA on tutustunut saksalaisiin sotapäiväkirjoihin, varmaan osin Shulerin itsensäkin ilmoittamiin merkintöihin. SA itse kertoo kirjassaan miten asiat meni loikkarikapteenin osalta sotilaallisessa mielessä ja Nevakivi raottaa myöhempiä vaiheita. Ei suomalaisia upseereja kovin usein loikannut vihollisen puolelle. Useammankin kerran olen nähnyt eri kirjoissa mainintoja tuosta vangiksi jääneestä suomalaisupseerista ja joskus on jopa ihan vihjattukin teon tahallisuudesta, mutta näin tarkka kuva saadaan vain tarrkasteltaessa tapausta useamman kirjan valossa!

Tässä vähemmän tunnetussa kirjassa, Valdemar Paavilainen: Laguksen jääkärit Jäämeren tiellä, Karisto 1976, kerrotaan sotapaiväkirjan ottein noista tapahtumista Jääkäriprikaatin osalta, mutta siinä ei tietenkään ole mainintaa JR33:n tapahtumista tuolta osin. Muuten kyllä JR33:n taisteluista mainitaan tarkastikin.

Minä selvitin vain henkilön nimen ja löysinpä kuvankin netistä!

Jos epäilet kertomusta niin lue mainitsemani lähteet ihan ITSE!

Tuolla on mainittu lisää hyviä lähdeteoksia:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapin_sota

>Kuka tunnistaa kuvassa oikealla olevan upseerin? Keskellä on tietenkin Lauri Törni ja vasemmalla oleva on sivuttain, mutta kukas on tuo oikealla oleva?<

Niin teinkin aluksi, koskapa en ollut varma henkilöiden nimistä ja järjestyksestä. Nn siis heti muistanut Mauno Koiviston kirjan kuvatekstiä eli että Railio olisi tuo vasemmalla osin selin oleva.

Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on kuvan Railio-Törni-Pitkänen taustalla oleva tilanne? Voisi olettaa että siinä jalkaväen kapteeni (komppanianpäällikkö) Pentti Railio neuvottelee yhteisestä vastaiskusta 1. divisioonan jääkärikomppanian päälliköiden (luutnantit Törni ja Pitkänen) kanssa.
. . . Kapteeni Railio ei kenties ollut itse etulinjan taistelija ainakaan siinä määrin kuin Törni ja Pitkänen, koskapa kantaa kevyttä neuvostoarmeijan PPS-43 - konepistoolia, johon patruunoiden saaminen ei kai ollut aina varmaa (sotasaalistavaraa). Törni ja Pitkänen puolestaan luottavat vanhaan kunnon "Suomi" - konepistooliin ja sen suureen rumpulippaaseen ...?
. . .
Rynnäkköterveisin Albin Steinhalde, joka koulutettiin vuosina 1955-56 ryhmänjohtajaksi, pääaseena Suomi-konepistooli, vaikka - rangaistukseksi ajoittaisesta kurittomuudesta - joutui kantamaan "vuorotta" Lahti-Saloranta - pikakivääriä ...

Steinhalde kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on kuvan Railio-Törni-Pitkänen taustalla oleva tilanne? Voisi olettaa että siinä jalkaväen kapteeni (komppanianpäällikkö) Pentti Railio neuvottelee yhteisestä vastaiskusta 1. divisioonan jääkärikomppanian päälliköiden (luutnantit Törni ja Pitkänen) kanssa.
. . . Kapteeni Railio ei kenties ollut itse etulinjan taistelija ainakaan siinä määrin kuin Törni ja Pitkänen, koskapa kantaa kevyttä neuvostoarmeijan PPS-43 - konepistoolia, johon patruunoiden saaminen ei kai ollut aina varmaa (sotasaalistavaraa). Törni ja Pitkänen puolestaan luottavat vanhaan kunnon "Suomi" - konepistooliin ja sen suureen rumpulippaaseen ...?
. . .
Rynnäkköterveisin Albin Steinhalde, joka koulutettiin vuosina 1955-56 ryhmänjohtajaksi, pääaseena Suomi-konepistooli, vaikka - rangaistukseksi ajoittaisesta kurittomuudesta - joutui kantamaan "vuorotta" Lahti-Saloranta - pikakivääriä ...

Lue lisää

Railion vaiheista hieman laajemmin juttua:


Ylimaan taistelu Lapin sodassa
1944 9.8.2008 20:54

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6109251/flat

Steinhalde kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on kuvan Railio-Törni-Pitkänen taustalla oleva tilanne? Voisi olettaa että siinä jalkaväen kapteeni (komppanianpäällikkö) Pentti Railio neuvottelee yhteisestä vastaiskusta 1. divisioonan jääkärikomppanian päälliköiden (luutnantit Törni ja Pitkänen) kanssa.
. . . Kapteeni Railio ei kenties ollut itse etulinjan taistelija ainakaan siinä määrin kuin Törni ja Pitkänen, koskapa kantaa kevyttä neuvostoarmeijan PPS-43 - konepistoolia, johon patruunoiden saaminen ei kai ollut aina varmaa (sotasaalistavaraa). Törni ja Pitkänen puolestaan luottavat vanhaan kunnon "Suomi" - konepistooliin ja sen suureen rumpulippaaseen ...?
. . .
Rynnäkköterveisin Albin Steinhalde, joka koulutettiin vuosina 1955-56 ryhmänjohtajaksi, pääaseena Suomi-konepistooli, vaikka - rangaistukseksi ajoittaisesta kurittomuudesta - joutui kantamaan "vuorotta" Lahti-Saloranta - pikakivääriä ...

Lue lisää

Kuvassa Tolvajärven pohjoispuolella neuvotellaan "vastaiskusta" palauttaakseen JR 33:n II pataljoonan menettämät asemat Haukilahdessa.

:=) kirjoitti:

Railion vaiheista hieman laajemmin juttua:


Ylimaan taistelu Lapin sodassa
1944 9.8.2008 20:54

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6109251/flat

Lue lisää

Täälläkin on jotain:


Kapteeni Railion vaiheet Saksan
joukoissa 2.11.2008 00:07

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6431647/flat

Haukilahti kirjoitti:

Kuvassa Tolvajärven pohjoispuolella neuvotellaan "vastaiskusta" palauttaakseen JR 33:n II pataljoonan menettämät asemat Haukilahdessa.

Kovimmat taistelut I.Divisioonan JR 33 lohkolla ( II AK:n keskustassa ) käytiin Haukilahden Jurvajärven ja Kaarijärven maastoissa, kun vahvistettu 1.Divisioona vetäytyi ankaria vastaiskuja jaellen Suojärven seudulta talvisodan kuuluisille Tolvajärven taistelutantereille. Sisäänmurrot ja vastaiskut seurasivat toisiaan, kunnes JR 33:n oli siirryttävä Tolvajärven linjan taakse venäläisten ankarasti tulittaen. Uudet asemat pitivät kaikkialla ja venäläisten läpimutoyritykset torjuttiin. Heinäkuussa rintamalle marssitettiin 20. Prikaati ja johtajanaan nyt eversti Sora. Taistelut muuttuivat täälläkin asemasodaksi. Neuvostojoukot pysäytettiin täällä Loimolan ja Tolvajärven väliselle erämaalinjalle.

Jatkosodan virallisessa historiassa vuodelta 1992 kapteeni P. Railio mainitaan vain kerran, osassa 5 sivulla 111: "Kapteeni P. Railion johtama 10./JR 33 kohtasi Kivatsun-Ravanmäen tiellä vahvan osaston ja hyökkäsi sen kimppuun iltapäivällä (heinäkuun 1944 alkupäivinä). Lyhyen, mutta kiivaan taistelun jälkeen komppania irtautui ja ryhmittyi puolustukseen Kantsinselkään. Taistelussa komppanian tappiot olivat 15 sotilasta kaatuneina ja haavoittuneina. Neuvostosotilaiden tappioiksi arvioitiin 170 kaatunutta."
. . . 10. komppania on pikemminkin III pataljoonassa mutta kenties Railio oli nimitetty jonkin muun komppanian päälliköksi ennen kyseistä SA-kuvaa 27.7.1944 ...? Neuvostotappiot vaikuttavat rutkasti liioitelluilta. Saa nähdä, saadaanko joskus aikaan viimeisten sotiemme historia, joka on puhtaasti tieteellinen myös Venäjän puolelta. Tuskin ainakaan minun elinaikanani.
Mit vorzüglicher Hochachtung Ihr Albin Steinhalde

Steinhalde kirjoitti:

Jatkosodan virallisessa historiassa vuodelta 1992 kapteeni P. Railio mainitaan vain kerran, osassa 5 sivulla 111: "Kapteeni P. Railion johtama 10./JR 33 kohtasi Kivatsun-Ravanmäen tiellä vahvan osaston ja hyökkäsi sen kimppuun iltapäivällä (heinäkuun 1944 alkupäivinä). Lyhyen, mutta kiivaan taistelun jälkeen komppania irtautui ja ryhmittyi puolustukseen Kantsinselkään. Taistelussa komppanian tappiot olivat 15 sotilasta kaatuneina ja haavoittuneina. Neuvostosotilaiden tappioiksi arvioitiin 170 kaatunutta."
. . . 10. komppania on pikemminkin III pataljoonassa mutta kenties Railio oli nimitetty jonkin muun komppanian päälliköksi ennen kyseistä SA-kuvaa 27.7.1944 ...? Neuvostotappiot vaikuttavat rutkasti liioitelluilta. Saa nähdä, saadaanko joskus aikaan viimeisten sotiemme historia, joka on puhtaasti tieteellinen myös Venäjän puolelta. Tuskin ainakaan minun elinaikanani.
Mit vorzüglicher Hochachtung Ihr Albin Steinhalde

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6109251

Keppi ja Bybbi ottavat mittaa toisistaan - pilkut ja pisteet aseinaan. Hieno keskustelu ei siinä mittää.

Taipaleessa kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6109251

Keppi ja Bybbi ottavat mittaa toisistaan - pilkut ja pisteet aseinaan. Hieno keskustelu ei siinä mittää.

Lue lisää

>Keppi ja Bybbi ottavat mittaa toisistaan<

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6109251/flat

Sen tiedän, että suurin osa tuostakin ketjusta, avaus mukaan luettuna (1944) on minun kirjoittamaani.

KEB ja tziljoona muuta nikkiä aina tarpeen mukaan! Bybikin on välillä mukana jutuissa ja hän on yleensäkin ihan asiallisessa hengessä.

Kyllä kirjoittajan tuntee tyylistän ja tekstin asemoinnista jne.

Taipaleessa kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6109251

Keppi ja Bybbi ottavat mittaa toisistaan - pilkut ja pisteet aseinaan. Hieno keskustelu ei siinä mittää.

Lue lisää

Olen lukenut joskus Sampo Ahdon (jonka kotona olen kerran vieraillut, peräti n. 50 vuotta sitten ja ollut muutama vuosi sitten hänen opastamallaan sotahistoriallisella retkellä Karjalan kannaksella) Lapinsota-kirjan "Aseveljet vastakkain". JR 33:n historiaan en ole perehtynyt.
. . . Virallisesta Jatkosodan historiasta ei selviä juuri mitään yksityiskohtia JR 33:n ja Törnin jääkärikomppanian yhteistoiminnasta, esim. siitä miksi kapt. Railio ja luutn. Törni ovat samassa tunnetussa kuvassa.
. . . Lainasin nyt Niilo Lappalaisen kirjan "Vaarallisilla teillä", jossa Pentti Railio joutuu sangen omituiseen valoon. Kirjan mukaan Railio osti alunperin Nikita Hrushtshevia varten rakennetun moottoriveneen, joka paloi vuonna 1976, jolloin Railio sai surmansa.
. . . Että saisi näistä asioista luotettavan kuvan, olisi tehtävä laajoja tutkimuksia. Populäärikirjallisuudesta saatava kuva voi olla pahasti harhaanjohtava.
- - - Dixit Albin von der Steinhalde

Taipaleessa kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6109251

Keppi ja Bybbi ottavat mittaa toisistaan - pilkut ja pisteet aseinaan. Hieno keskustelu ei siinä mittää.

Lue lisää

>>pilkut ja pisteet aseinaan

Steinhalde kirjoitti:

Olen lukenut joskus Sampo Ahdon (jonka kotona olen kerran vieraillut, peräti n. 50 vuotta sitten ja ollut muutama vuosi sitten hänen opastamallaan sotahistoriallisella retkellä Karjalan kannaksella) Lapinsota-kirjan "Aseveljet vastakkain". JR 33:n historiaan en ole perehtynyt.
. . . Virallisesta Jatkosodan historiasta ei selviä juuri mitään yksityiskohtia JR 33:n ja Törnin jääkärikomppanian yhteistoiminnasta, esim. siitä miksi kapt. Railio ja luutn. Törni ovat samassa tunnetussa kuvassa.
. . . Lainasin nyt Niilo Lappalaisen kirjan "Vaarallisilla teillä", jossa Pentti Railio joutuu sangen omituiseen valoon. Kirjan mukaan Railio osti alunperin Nikita Hrushtshevia varten rakennetun moottoriveneen, joka paloi vuonna 1976, jolloin Railio sai surmansa.
. . . Että saisi näistä asioista luotettavan kuvan, olisi tehtävä laajoja tutkimuksia. Populäärikirjallisuudesta saatava kuva voi olla pahasti harhaanjohtava.
- - - Dixit Albin von der Steinhalde

Lue lisää

>Pentti Railio joutuu sangen omituiseen valoon.<


Kyseisen kapteeni Railion tarinan ja myöhemmät vaiheet kertoo Jukka Nevakivi Kalevassa 1984 ilmestyneessä 10 -osaisessa juttusarjassaan, 40 vuotta Lapin sodasta.

Nuo artikkelit on koottu 60 sivuiseksi vihoksi, 40 vuotta Lapin sodasta, ja siitä minäkin luin tuon tarinan.

Nevakivi Jukka: 40 vuotta Lapin sodasta, , 1984, 60 s.

Taipaleessa kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6109251

Keppi ja Bybbi ottavat mittaa toisistaan - pilkut ja pisteet aseinaan. Hieno keskustelu ei siinä mittää.

Lue lisää

Ihmettelen hieman tuota "Keppi ja Bybbi" - juttua. Olen joutunut mukaan tähän keskusteluun vain siksi, että
. . . kesällä 2009 pidin eräässä konferenssissa Saksassa esitelmän, jossa tiettyä osaa näytteli
Lauri Törni. Lupasin kuulijoille esitelmästä myöhemmin toimitettavan editoidun verkkoversion. Erinomaisen edustava kuva siihen olisi Railio-Törni-Pitkänen - kuva, johon yritin saada hieman taustatietoa. Siinä ovat lisäksi sopivasti esillä
- "Suomi" - konepistooli, joka näytteli suurta osaa Suomen pelastumisessa ja jonka Suomen keksintösäätiö valitsi "viime vuosituhannen Suomen toiseksi merkittävimmäksi keksinnöksi (ABLOY-lukon jälkeen ) sekä
- Vanhan vainoojamme ylpeys, neuvostoarmeijan konepistooli PPS-43
Albin von der "Stock" Steinhalde

Steinhalde kirjoitti:

Ihmettelen hieman tuota "Keppi ja Bybbi" - juttua. Olen joutunut mukaan tähän keskusteluun vain siksi, että
. . . kesällä 2009 pidin eräässä konferenssissa Saksassa esitelmän, jossa tiettyä osaa näytteli
Lauri Törni. Lupasin kuulijoille esitelmästä myöhemmin toimitettavan editoidun verkkoversion. Erinomaisen edustava kuva siihen olisi Railio-Törni-Pitkänen - kuva, johon yritin saada hieman taustatietoa. Siinä ovat lisäksi sopivasti esillä
- "Suomi" - konepistooli, joka näytteli suurta osaa Suomen pelastumisessa ja jonka Suomen keksintösäätiö valitsi "viime vuosituhannen Suomen toiseksi merkittävimmäksi keksinnöksi (ABLOY-lukon jälkeen ) sekä
- Vanhan vainoojamme ylpeys, neuvostoarmeijan konepistooli PPS-43
Albin von der "Stock" Steinhalde

Lue lisää

>Erinomaisen edustava kuva siihen olisi Railio-Törni-Pitkänen - kuva, johon yritin saada hieman taustatietoa<

Koiviston kirjassa on tuo sama kuva kuvatekstein. Kysäiseppä Manulta lisätietoja! ;=)

Koivisto Mauno Koulussa ja sodassa, Kirjayhtymä, 1998, 223 s.

Haukilahti kirjoitti:

Kuvassa Tolvajärven pohjoispuolella neuvotellaan "vastaiskusta" palauttaakseen JR 33:n II pataljoonan menettämät asemat Haukilahdessa.

Kiitos!
Näyttäisi siis olevan niin että II/JR33 oli menettänyt asemat Haukilahdessa ja Railio (JR 33:n III pataljoonan 10. komppanian päällikkö) ja Törni pohtivat vastahyökkäyksen yksityiskohtia.
Terveisin
Albin von der Steinhalde

Haukilahti kirjoitti:

Kuvassa Tolvajärven pohjoispuolella neuvotellaan "vastaiskusta" palauttaakseen JR 33:n II pataljoonan menettämät asemat Haukilahdessa.

Näyttää siltä, että kuvan RAILIO-TÖRNI-PITKÄNEN arvoitus ratkeaa kirjasta
:: Rönnquist Lars (1. divisioonan esikunnan operatiivisen toimiston päällikkö) & Vuorenmaa
:: Anssi. Törnin jääkärit. WSOY 1993
. . . Kapteeni Pentti Railion johtama JR 33:n III pataljoonan 10. komppania (ei siis II pataljoonan, komppaniat numeroitiin seuraavasti: I pataljoona, komppaniat 1,2,3,4 --- II pataljoona, komppaniat 5,6,7,8 ja --- III pataljoona, komppaniat 9, 10, 11 ja 12 - 4., 8. ja 12. komppania olivat konekiväärikomppanioita, Railio muuten johti samaa III pataljoonan 10. komppaniaa vielä Lapin sodassakin) ja Törnin jääkärikomppania suorittivat rinnakkain vastahyökkäyksen 27.7.1944 Haukilahden tienoilla. Hyökkäystä johti Railio - hänhän oli kapteeni, Törni "vain" luutnantti.
. . . Railion taistelukertomuksessa lukee: "27.7. klo 11,00 saapui Osasto Törni. Komppanian päällikkö (siis kapteeni Railio - AvdS) antoi sille käskyn haravoida maasto niemestä ...".
. . . Joukkojen mukana oli muutama TK-mies (TK = Tiedotuskomppania), joista Lauri Miettinen kirjoitti: "Nuori komppanianpäällikkö, riuskuudestaan ja rohkeudestaan kuulu kapteeni (Pentti Railio --- AvdS) käski ... Jääkärikomppanian (Törnin komppania - AvdS) lähdettyä sille MÄÄRÄTTYIHIN (Railio siis määräili Törniä - AvdS) valmiusasemiin ....
. . . Kirjassa on kuvan Railio-Törni-Pitkänen alla teksti: "Haukilahden taistelu on voitettu. Vasemmalta JR 33:n kapteeni Pentti Railio, Törni ja Holger Pitkänen." Tämän hengähdystauon jälkeen uudet kovat taistelut odottivat molempia komppanioita. Saman kuvan vieressä on
niin'ikään 27.7.1944 otettu kuva, jossa Mauno Koiviston kuuluisan Degtjarev - pikakiväärin "leipälautas-lipasta" käytettiin korttipelin pelipöytänä.
. . . Tutkin lisäksi 1. divisioonan historiikkia, Jatkosodan historiaa ja Mauno Koiviston sotamuistelmia. Panostin siis tähän kuva-arvoitukseen oikean OVERKILL - iskun ...
Tervehtien
Albin von der Steinhalde

Steinhalde kirjoitti:

Näyttää siltä, että kuvan RAILIO-TÖRNI-PITKÄNEN arvoitus ratkeaa kirjasta
:: Rönnquist Lars (1. divisioonan esikunnan operatiivisen toimiston päällikkö) & Vuorenmaa
:: Anssi. Törnin jääkärit. WSOY 1993
. . . Kapteeni Pentti Railion johtama JR 33:n III pataljoonan 10. komppania (ei siis II pataljoonan, komppaniat numeroitiin seuraavasti: I pataljoona, komppaniat 1,2,3,4 --- II pataljoona, komppaniat 5,6,7,8 ja --- III pataljoona, komppaniat 9, 10, 11 ja 12 - 4., 8. ja 12. komppania olivat konekiväärikomppanioita, Railio muuten johti samaa III pataljoonan 10. komppaniaa vielä Lapin sodassakin) ja Törnin jääkärikomppania suorittivat rinnakkain vastahyökkäyksen 27.7.1944 Haukilahden tienoilla. Hyökkäystä johti Railio - hänhän oli kapteeni, Törni "vain" luutnantti.
. . . Railion taistelukertomuksessa lukee: "27.7. klo 11,00 saapui Osasto Törni. Komppanian päällikkö (siis kapteeni Railio - AvdS) antoi sille käskyn haravoida maasto niemestä ...".
. . . Joukkojen mukana oli muutama TK-mies (TK = Tiedotuskomppania), joista Lauri Miettinen kirjoitti: "Nuori komppanianpäällikkö, riuskuudestaan ja rohkeudestaan kuulu kapteeni (Pentti Railio --- AvdS) käski ... Jääkärikomppanian (Törnin komppania - AvdS) lähdettyä sille MÄÄRÄTTYIHIN (Railio siis määräili Törniä - AvdS) valmiusasemiin ....
. . . Kirjassa on kuvan Railio-Törni-Pitkänen alla teksti: "Haukilahden taistelu on voitettu. Vasemmalta JR 33:n kapteeni Pentti Railio, Törni ja Holger Pitkänen." Tämän hengähdystauon jälkeen uudet kovat taistelut odottivat molempia komppanioita. Saman kuvan vieressä on
niin'ikään 27.7.1944 otettu kuva, jossa Mauno Koiviston kuuluisan Degtjarev - pikakiväärin "leipälautas-lipasta" käytettiin korttipelin pelipöytänä.
. . . Tutkin lisäksi 1. divisioonan historiikkia, Jatkosodan historiaa ja Mauno Koiviston sotamuistelmia. Panostin siis tähän kuva-arvoitukseen oikean OVERKILL - iskun ...
Tervehtien
Albin von der Steinhalde

Lue lisää

Haukilahden ja Haukilammen välisellä kannaksella tapahtuneesta kahakasta löytyy Jatkosodan historiasta osa 5 sivut 326-327. Jopa pienenpieni nuoli Törnin kunniaksi.

Tunnetusti yksi kuva (kartta) kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

http://www.karjalankartat.fi/

pohjoispäässä kirjoitti:

Haukilahden ja Haukilammen välisellä kannaksella tapahtuneesta kahakasta löytyy Jatkosodan historiasta osa 5 sivut 326-327. Jopa pienenpieni nuoli Törnin kunniaksi.

Tunnetusti yksi kuva (kartta) kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

http://www.karjalankartat.fi/

Lue lisää

"Törnin jääkärit" - kirjassa sivuilla 171-173: "(kapteeni Railion taistelukertomus) Komppanian päällikkö antoi käskyn osasto Törnille oikealta kaartaen ottaa haltuunsa taisteluhaudat ja hyökätä asemien suunnassa pohjoiseen, sekä varmistaa itään ja länteen."
. . . "Kapteeni Railion sotapäiväkirjassa on havainnollinen kuva ryhmityksestä, jonka perusteella on voitu hahmotella oheinen karttapiirros taistelun vaiheista."
. . . Edellä mainitussa kartassa Törnin osuutta kuvaa huomattavasti isompi nuoli kuin Jatkosodan historian osassa V.
Hals und Beinbruch!
Albin von der Steinhalde
("Unsere Ehre heisst Treue!" - nicht?)

Steinhalde kirjoitti:

"Törnin jääkärit" - kirjassa sivuilla 171-173: "(kapteeni Railion taistelukertomus) Komppanian päällikkö antoi käskyn osasto Törnille oikealta kaartaen ottaa haltuunsa taisteluhaudat ja hyökätä asemien suunnassa pohjoiseen, sekä varmistaa itään ja länteen."
. . . "Kapteeni Railion sotapäiväkirjassa on havainnollinen kuva ryhmityksestä, jonka perusteella on voitu hahmotella oheinen karttapiirros taistelun vaiheista."
. . . Edellä mainitussa kartassa Törnin osuutta kuvaa huomattavasti isompi nuoli kuin Jatkosodan historian osassa V.
Hals und Beinbruch!
Albin von der Steinhalde
("Unsere Ehre heisst Treue!" - nicht?)

Lue lisää

Ilomantsi - Nietjärvi linjalle.

http://www.youtube.com/watch?v=Vzmxy6A0I74&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=EOMei5-Q1-I&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=xHcWzzeKENU&feature=fvw

Steinhalde kirjoitti:

"Törnin jääkärit" - kirjassa sivuilla 171-173: "(kapteeni Railion taistelukertomus) Komppanian päällikkö antoi käskyn osasto Törnille oikealta kaartaen ottaa haltuunsa taisteluhaudat ja hyökätä asemien suunnassa pohjoiseen, sekä varmistaa itään ja länteen."
. . . "Kapteeni Railion sotapäiväkirjassa on havainnollinen kuva ryhmityksestä, jonka perusteella on voitu hahmotella oheinen karttapiirros taistelun vaiheista."
. . . Edellä mainitussa kartassa Törnin osuutta kuvaa huomattavasti isompi nuoli kuin Jatkosodan historian osassa V.
Hals und Beinbruch!
Albin von der Steinhalde
("Unsere Ehre heisst Treue!" - nicht?)

Lue lisää

kohdalla mikään ei estä piirtämästä hiukan isompiakin nuolia. Asiasta kolmanteen, niin miksi mistään JR33:n taisteluista Ilomantsissa ei juurikaan löydy mainintaa.

hanttikakkosen kirjoitti:

kohdalla mikään ei estä piirtämästä hiukan isompiakin nuolia. Asiasta kolmanteen, niin miksi mistään JR33:n taisteluista Ilomantsissa ei juurikaan löydy mainintaa.

Olisikohan täällä selitys asiaan?

http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/


Operaatioon osallistuneet joukot

http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/joukot.htm

Steinhalde kirjoitti:

Näyttää siltä, että kuvan RAILIO-TÖRNI-PITKÄNEN arvoitus ratkeaa kirjasta
:: Rönnquist Lars (1. divisioonan esikunnan operatiivisen toimiston päällikkö) & Vuorenmaa
:: Anssi. Törnin jääkärit. WSOY 1993
. . . Kapteeni Pentti Railion johtama JR 33:n III pataljoonan 10. komppania (ei siis II pataljoonan, komppaniat numeroitiin seuraavasti: I pataljoona, komppaniat 1,2,3,4 --- II pataljoona, komppaniat 5,6,7,8 ja --- III pataljoona, komppaniat 9, 10, 11 ja 12 - 4., 8. ja 12. komppania olivat konekiväärikomppanioita, Railio muuten johti samaa III pataljoonan 10. komppaniaa vielä Lapin sodassakin) ja Törnin jääkärikomppania suorittivat rinnakkain vastahyökkäyksen 27.7.1944 Haukilahden tienoilla. Hyökkäystä johti Railio - hänhän oli kapteeni, Törni "vain" luutnantti.
. . . Railion taistelukertomuksessa lukee: "27.7. klo 11,00 saapui Osasto Törni. Komppanian päällikkö (siis kapteeni Railio - AvdS) antoi sille käskyn haravoida maasto niemestä ...".
. . . Joukkojen mukana oli muutama TK-mies (TK = Tiedotuskomppania), joista Lauri Miettinen kirjoitti: "Nuori komppanianpäällikkö, riuskuudestaan ja rohkeudestaan kuulu kapteeni (Pentti Railio --- AvdS) käski ... Jääkärikomppanian (Törnin komppania - AvdS) lähdettyä sille MÄÄRÄTTYIHIN (Railio siis määräili Törniä - AvdS) valmiusasemiin ....
. . . Kirjassa on kuvan Railio-Törni-Pitkänen alla teksti: "Haukilahden taistelu on voitettu. Vasemmalta JR 33:n kapteeni Pentti Railio, Törni ja Holger Pitkänen." Tämän hengähdystauon jälkeen uudet kovat taistelut odottivat molempia komppanioita. Saman kuvan vieressä on
niin'ikään 27.7.1944 otettu kuva, jossa Mauno Koiviston kuuluisan Degtjarev - pikakiväärin "leipälautas-lipasta" käytettiin korttipelin pelipöytänä.
. . . Tutkin lisäksi 1. divisioonan historiikkia, Jatkosodan historiaa ja Mauno Koiviston sotamuistelmia. Panostin siis tähän kuva-arvoitukseen oikean OVERKILL - iskun ...
Tervehtien
Albin von der Steinhalde

Lue lisää

>>. . Tutkin lisäksi 1. divisioonan historiikkia, Jatkosodan historiaa ja Mauno Koiviston sotamuistelmia. Panostin siis tähän kuva-arvoitukseen oikean OVERKILL - iskun ...

KEB kirjoitti:

Olisikohan täällä selitys asiaan?

http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/


Operaatioon osallistuneet joukot

http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/joukot.htm

Lue lisää

(iältäsi tai tiedoiltasi) hätäile. Joko II tai III/JR33 ja Jääk.K/1D osallistui Ilomantsin taisteluihin. Koska juuri kotiuduin "hunningolta", niin en jaksa kaivaa hyllystä lähdeaineistoa, mutta palaillaan.

hanttikakkosen kirjoitti:

kohdalla mikään ei estä piirtämästä hiukan isompiakin nuolia. Asiasta kolmanteen, niin miksi mistään JR33:n taisteluista Ilomantsissa ei juurikaan löydy mainintaa.

Ilomantsissa on oma >Hukilahden taistelukenttänsä

KEB kirjoitti:

Olisikohan täällä selitys asiaan?

http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/


Operaatioon osallistuneet joukot

http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/joukot.htm

Lue lisää

Jatkosodan historia osa 5 sivun 334 kartta ja sivut 340-343.

Suomen sota osa 8 sivut330-335.
Karttaliite 12.

II/JR33 sai siirtokäskyn Ilomantsiin 4.elokuuta 1944.

väärin. kirjoitti:

Jatkosodan historia osa 5 sivun 334 kartta ja sivut 340-343.

Suomen sota osa 8 sivut330-335.
Karttaliite 12.

II/JR33 sai siirtokäskyn Ilomantsiin 4.elokuuta 1944.

Lue lisää

http://www.kiinet.com/makkola
Ilomantsin mottitaistelujen Lutikkavaaran, Vellivaaran ja Lehmivaaran laukaisemiseksi alkoi 5.5.1944.

Lutikkavaaran mottia lähti selvittämään JP 6, II/JR 33 JA I/21.Pr. Kovat taistelut vaati veronsa, eräiden yksiköiden taistelukyky piti palauttaa kovin ottein. Siellä sotamies Hytti tapasi kohtalonsa juuri tuona päivänä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotamies_Hytin_tapaus

Pussinperä kirjoitti:

Ilomantsissa on oma >Hukilahden taistelukenttänsä

Kuvateksti alkuperäiseen kuvaan kuuluu Törnin jääkärit -kirjan kuvaliitteessä näin:

"Haukilahden taistelu on voitettu vas:lta JR 33:n kapteeni Pentti Railio, Törni ja Holger Pitkänen". Seuraavalla sivulla onkin Mauno Koiviston Emma korttipöytänä.

Rönnqvist Lars-Vuorenmaa Anssi: Törnin jääkärit
Wsoy, 1993, 245 liitteet s., painos: P1,

Sama kuva on kyseisen kirjan kansipapereissakin oikein isona. Kirja on 1. D:n Jääkärikomppanian aika perusteellinen historiikki.

KEP. kirjoitti:

Kuvateksti alkuperäiseen kuvaan kuuluu Törnin jääkärit -kirjan kuvaliitteessä näin:

"Haukilahden taistelu on voitettu vas:lta JR 33:n kapteeni Pentti Railio, Törni ja Holger Pitkänen". Seuraavalla sivulla onkin Mauno Koiviston Emma korttipöytänä.

Rönnqvist Lars-Vuorenmaa Anssi: Törnin jääkärit
Wsoy, 1993, 245 liitteet s., painos: P1,

Sama kuva on kyseisen kirjan kansipapereissakin oikein isona. Kirja on 1. D:n Jääkärikomppanian aika perusteellinen historiikki.

Lue lisää

Lähteeni Ratkaisun kesä 1944 teoksessa on muuten todella hyviä SA-kuvia - selitys teksteineen. Samasta asiasta pääpirteissään kuitenkin kysymys - saman päivän 27.7.1944 SA kuvasta. Kuvan teksti kertoo: 1 D:n jääkärikomppania oli "samana päivänä" palauttamassa JR 33:n II pataljoonan menettämiä asemia. Oikea suomenkielinen ilmaisu olisi tietenkin kuulunut: "1 D:n jääkärikomppania oli >OLLUT< samana päivänä palauttamassa JR 33:n II pataljoonan menettämiä asemia." Hyväksyn tottakai, kuvan esittävän ko. taistelun jo käyneitä sankareita.

Viittaus SA-kuva 27.7.1944. ( samasta asiasta samana päivänä. sanasta miestä sarvesta härkää)
Pussinperä.

:=) kirjoitti:

Railion vaiheista hieman laajemmin juttua:


Ylimaan taistelu Lapin sodassa
1944 9.8.2008 20:54

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6109251/flat

Lue lisää

Kuvassa Ylimaan taistelumuistomerkin opastetaulusta eräs teksti:

http://aijaa.com/v.php?i=008508982100.jpg

Tämä toimii! Latasin kuvani uudestaan esille.

Lappalaisen kirja onkin melkoisen perusteellinen juuri Railion osalta. Mielenkiintoinen juttu, mutta olikohan oikeasti syynä loiokkaukseen tuo väitetty kahden oman ampuminen?

Onko tapauksesta kerrottu vielä jossain muuallakin, kuka tietäisi?

mukana ns. Huhtiniemi minastelun luettelossa?

nuo teloitetut kirjoitti:

mukana ns. Huhtiniemi minastelun luettelossa?

>Onkohan nuo teloitetut mukana ns. Huhtiniemi minastelun luettelossa?<

Ainakin Ylikangas tietää...

Syväkurkku... kirjoitti:

>Onkohan nuo teloitetut mukana ns. Huhtiniemi minastelun luettelossa?<

Ainakin Ylikangas tietää...

nenäänsä, vaikka se olisi pyykkipojalla merkitty.. Jos nämä miehet todella on ammuttu, niin ei Ylikangas sitä tiedä. Sitä paitsi kyseessä on ollut esimiehen laillinen aseenkäyttö. Se ei ole sama kuin tuomioistuimen määräämä teloitus.Sekin on asia, jota Ylikangas ei tiedä.

Railio on voinut vain puolustella loikkaustaan keksimällä tällaisen syyn. Ei ole tiedossa, että JR 33::ssa olis tapahtunut tällainen ampuminen. Onhan se tietysti mahdollista, mutta hyvin epätodennäköistä. Kyllä asia olisi viimeistään Railion loikkauksen jälkeen tullut esille.

Törnistä on tekeillä uusi kuvakirja jossa on valokuvia Törnin omasta koivukantisesta kuva-albumista.

Mukana on myöskin Mauno Koiviston ottama kuva. Näin kertoi Kaleva eilisessä lehdessä.

Törnistä löytyy paljon materiaalia, niin kuvina kuin videoinakin.

Täsä Torni kouluttaa :

http://www.123people.ca/ext/frm?ti=person finder&search_term=larry thorne&search_country=CA&st=person finder&target_url=ht...

Rutjakes kirjoitti:

Törnistä löytyy paljon materiaalia, niin kuvina kuin videoinakin.

Täsä Torni kouluttaa :

http://www.123people.ca/ext/frm?ti=person finder&search_term=larry thorne&search_country=CA&st=person finder&target_url=ht...

Lue lisää

lisää

http://www.123people.ca/ext/frm?ti=person finder&search_term=larry thorne&search_country=CA&st=person finder&target_url=ht...

Monet valokuvina pidetyt kuvat onkin filmeiltä otettuja yksittäiskuvia. Siitä johtuen erilaisia kuvaversioita on runsaasti samasta kohteesta. Tätä Törnistä otettua kuvaa en ole ennen nähnytkään väreissä. Kuva saattaa jopa myöhemmin väritetty.

Olihan tosin samaa filmiä käytössä myöskin kinofilmikameroissa.

Törnistä tehtiin sankari parissa elämäkerrassa vasta hänen kuolemansa jälkeen 1970-luvulla.

Siihen asti hän oli vain yksi USA:n palveluksessa oleva entinen suomalaisupseeri.

Sodan aikana häntä ei tunnettu oman 1.Divisioonan ulkopuolella.