Bäcmanin kiitospuhe Syvärillä

nimenomaan osoitettujen johatmislahjojen ja palveluskunnon perusteella. Ylioppilailla on kyllä ollut etusija, mutta ei koulutodistus muuten vaikuta, vaan lähinnä aliupseerikoulussa pärjääminen. Upseerit ovat muuten ihmisiä siinä kuin muutkin. Kyllä heidän valintaansa kiinnitetään keskimääristä enemmän huomiota.Koulutus keskytetään tarvittaessa.

valittu juuri kirjoitti:

nimenomaan osoitettujen johatmislahjojen ja palveluskunnon perusteella. Ylioppilailla on kyllä ollut etusija, mutta ei koulutodistus muuten vaikuta, vaan lähinnä aliupseerikoulussa pärjääminen. Upseerit ovat muuten ihmisiä siinä kuin muutkin. Kyllä heidän valintaansa kiinnitetään keskimääristä enemmän huomiota.Koulutus keskytetään tarvittaessa.

Lue lisää

Saat työntää paskaa. En sitä kiellä.
Vanhempi veljeni käsitteli välillä 1968-74 Haminaan tulevien taustoja.
Päävaikuttimena oli asteikko ylioppilastutkinnon jälkeinen tutkinto - yo- keskikoulu- ammatillinenkoulu ja kansakoulu. Pisteytys meni näin todistusnumerojen perusteella.
Alkuvaiheessa (1968-70) vaikutti vanhempienkin taustat ja sosiaalinen viiteryhmä. Siksi isän sotilaspassitiedot kaivettiin aina oppilaan mukaan.
Menestyminen ammunnoissa, yleinen kunto ja urheilusaavutukset antoivat lisäpisteitä, jos piti ratkaista valintaa monen kesken.
Tämä vain siksi, että eläkkeellä oleva upseeriveljeni on tuossa vieressä kertomassa asian.

höpönassunpesästä? kirjoitti:

Saat työntää paskaa. En sitä kiellä.
Vanhempi veljeni käsitteli välillä 1968-74 Haminaan tulevien taustoja.
Päävaikuttimena oli asteikko ylioppilastutkinnon jälkeinen tutkinto - yo- keskikoulu- ammatillinenkoulu ja kansakoulu. Pisteytys meni näin todistusnumerojen perusteella.
Alkuvaiheessa (1968-70) vaikutti vanhempienkin taustat ja sosiaalinen viiteryhmä. Siksi isän sotilaspassitiedot kaivettiin aina oppilaan mukaan.
Menestyminen ammunnoissa, yleinen kunto ja urheilusaavutukset antoivat lisäpisteitä, jos piti ratkaista valintaa monen kesken.
Tämä vain siksi, että eläkkeellä oleva upseeriveljeni on tuossa vieressä kertomassa asian.

Lue lisää

Olin vv. 1961-1963 ja uudelleen 1975-78 valitsemassa oppilaita RUK:n. Ensisjainen valintapohja oli menestys RAUK:ssa, jolloin vahva lisäperuste oli ylioppilastutkinto. Poikkeustapauksessa saattoi päästä jopa kokonaan ilman oppikoulua. Se oli harvinaista.Näin oli Pääesikunnan ohjeet.

Taustatutkimuksista en tiedä. Kirjoitin Haminaan menevien valinnasta aliupseerikoulutuksen jälkeen.

on faktaa kirjoitti:

Olin vv. 1961-1963 ja uudelleen 1975-78 valitsemassa oppilaita RUK:n. Ensisjainen valintapohja oli menestys RAUK:ssa, jolloin vahva lisäperuste oli ylioppilastutkinto. Poikkeustapauksessa saattoi päästä jopa kokonaan ilman oppikoulua. Se oli harvinaista.Näin oli Pääesikunnan ohjeet.

Taustatutkimuksista en tiedä. Kirjoitin Haminaan menevien valinnasta aliupseerikoulutuksen jälkeen.

Lue lisää

Miksi luulet oppilaan kortissa olleen kohdat jossa reservin auk. johtaja sai vain yliviivata "soveltuu/ ei sovellu Ruk:on"???? Lisätietoihin monet runoilivat puoltojaan oppilaasta.
Tarkemmin oli kortissa tiedot isän sosiaalisesta taustasta. Kortti oli luultavasti vuoden 1919 mallia, koska valintoina olivat "torppari, työmies, tilallinen, toimenhaltija... jne.." Koulutuksessa käytettiin vielä muotoja "kiertokoulu, 3/4 luokkaa kk ja kansak. käymättä".
Kyllä mäkitorpan poika pääsi taidoillaan reservin aliupseeriksi, mutta upseerikouluun tujotettiin kolutusta ja vanhempien taustoja.
Missä sinä muuten istuit tekemässä valintoja? Minä olin Suomenlinnassa yhdessä merisotakoulun upseerikoulutuksen toimistossa.

Ev.lut. evp veli kirjoitti:

Miksi luulet oppilaan kortissa olleen kohdat jossa reservin auk. johtaja sai vain yliviivata "soveltuu/ ei sovellu Ruk:on"???? Lisätietoihin monet runoilivat puoltojaan oppilaasta.
Tarkemmin oli kortissa tiedot isän sosiaalisesta taustasta. Kortti oli luultavasti vuoden 1919 mallia, koska valintoina olivat "torppari, työmies, tilallinen, toimenhaltija... jne.." Koulutuksessa käytettiin vielä muotoja "kiertokoulu, 3/4 luokkaa kk ja kansak. käymättä".
Kyllä mäkitorpan poika pääsi taidoillaan reservin aliupseeriksi, mutta upseerikouluun tujotettiin kolutusta ja vanhempien taustoja.
Missä sinä muuten istuit tekemässä valintoja? Minä olin Suomenlinnassa yhdessä merisotakoulun upseerikoulutuksen toimistossa.

Lue lisää

ainakin maavoimissa ylioppilaat suurin piirtein siinä järjestyksessä kuin olivat AUK:ssa pärjänneet. Määrästä ja kiintiöstä riippune RUK:un pääsi 50-80 % ylioppilaista. Keskikoulun käynyt pääsi vain harvoin ja kansakoulupohjalta poikkeustapaus. Lähetin muistaakseni yhde kovan porun jälkeen. Lopullinen valinta tapahtui sitten neuvottelussa koulun johtajan ja kouluttajien kanssa.Jo 70-luvulla alkoi yhä suurempi osa ylioppilaista jäädä aliupseereiksi ja miehistöksikin. Tuollaista korttia sisältöineen en muista. Ei sitä ainakaan valintaperusteena käytetty. Joka tapauksessa vanhempien sosiaalinen asema tai muu sellainen ei merkinnyt valinnoissa mitään.Eräässäkin tapauksessa minulle soitti ylempi upseeri painostaen laittamaan tuttavaperheensä pojan, mutta ei tämän pärjääminen AUK:ssa riittänyt.

Esittämäsi tieto tuntuu aivan vieraalta. Olikohan merivoimissa joku oma systeemi? Ainakin kortti tuntuu aivan antiikkiselta.

valittu juuri kirjoitti:

nimenomaan osoitettujen johatmislahjojen ja palveluskunnon perusteella. Ylioppilailla on kyllä ollut etusija, mutta ei koulutodistus muuten vaikuta, vaan lähinnä aliupseerikoulussa pärjääminen. Upseerit ovat muuten ihmisiä siinä kuin muutkin. Kyllä heidän valintaansa kiinnitetään keskimääristä enemmän huomiota.Koulutus keskytetään tarvittaessa.

Lue lisää

"RUK:uun on aina nimenomaan osoitettujen johatmislahjojen ja palveluskunnon perusteella."

Paskapuhetta. Aliupseerikurssin parhaan oppilaan olisi luullut kelpaavan RUK:n, mutta niin vaan ei ollut, ei ainakaan silloin vuonna 1982.

Aikaisemmin 1920-1930 -luvuilla katsottiin koulutustaustaa ja syntyperää. Siinä suomenruotsalainen syntyperä oli taatusti eduksi. Saattoihan suomenruotsalaisten sukujen vesat käydä enemmän koulujakin.

Kummallista kyllä, mutta sota-ajan upseereissa oli huomattavan suuri osa suomenruotsalaisia suvultaan ja -kieleltäänkin.

valittiin ehdolle kirjoitti:

ainakin maavoimissa ylioppilaat suurin piirtein siinä järjestyksessä kuin olivat AUK:ssa pärjänneet. Määrästä ja kiintiöstä riippune RUK:un pääsi 50-80 % ylioppilaista. Keskikoulun käynyt pääsi vain harvoin ja kansakoulupohjalta poikkeustapaus. Lähetin muistaakseni yhde kovan porun jälkeen. Lopullinen valinta tapahtui sitten neuvottelussa koulun johtajan ja kouluttajien kanssa.Jo 70-luvulla alkoi yhä suurempi osa ylioppilaista jäädä aliupseereiksi ja miehistöksikin. Tuollaista korttia sisältöineen en muista. Ei sitä ainakaan valintaperusteena käytetty. Joka tapauksessa vanhempien sosiaalinen asema tai muu sellainen ei merkinnyt valinnoissa mitään.Eräässäkin tapauksessa minulle soitti ylempi upseeri painostaen laittamaan tuttavaperheensä pojan, mutta ei tämän pärjääminen AUK:ssa riittänyt.

Esittämäsi tieto tuntuu aivan vieraalta. Olikohan merivoimissa joku oma systeemi? Ainakin kortti tuntuu aivan antiikkiselta.

Lue lisää

Älä ole hölmö! Miksi kantakortissa alokkaan asioissa tiedustellaan vanhempien ammatit? HÄ?
Miten vielä 1970 rukin oppilaista oli valtaosaltaan toimihenkilöiden ja virkamiesten poikia?
Lisäksi rukin oppilaista silloin ilmoitti 30 % olevansa ruotsinkielisiä. Se kuusi kertaa enemmän kuin normaali väestö 5% kansasta.

Kyllä oli juoni karjalaisukko! kirjoitti:

Älä ole hölmö! Miksi kantakortissa alokkaan asioissa tiedustellaan vanhempien ammatit? HÄ?
Miten vielä 1970 rukin oppilaista oli valtaosaltaan toimihenkilöiden ja virkamiesten poikia?
Lisäksi rukin oppilaista silloin ilmoitti 30 % olevansa ruotsinkielisiä. Se kuusi kertaa enemmän kuin normaali väestö 5% kansasta.

Lue lisää

Vanhempien ( muistaakseni vain isä?) ammatti on luonnollinen osa henkilötietoja. Ei se mitään miehen/naisen koulutukseen vaikuttanut. Se oli ja on hänestä itsestään kiinni.

Eiköhän ylioppilaiden enemmistö ole vieläkin keskiluokasta lähtöisin. Ehkä siellä on myös uurempaa halua saada upseerikoulutus. Yhteiskuntaluokalla ei kuitenkaan ole mitään tekoa valintatilanteessa. Se on siis auk:n kurssimenestys, joka ratkaisee ennen kaikkea sekä kouluttajien arvioima muu sopivuus.

Ihmettelen suuresti ruotsalaisprosenttia. Eiköhän kyse pikemminkin ole ruotsin taidosta ,kuin äidinkielstä. Selailin RUK:N historiasta kurssien nimiluetteloita. Selvä pääosa nimistä on suomenkielisiä ja huomattava osa ruotsinkielistä nimeä kantava on täysin suomenkielinen.

Olen ollut näiden asioiden kanssa tekemisissä parikymmentä vuotta.Näkyy kuvitelmilla olevan tietoa suurempi osuus tässäkin asiassa.Mutta sehän on tälle palstalle tyypillistä.On kumma käsitys, että tietämättömyyteen perustuva inttäminen muuttaa luulon totuudeksi.

typeriin väitteisiin kirjoitti:

Vanhempien ( muistaakseni vain isä?) ammatti on luonnollinen osa henkilötietoja. Ei se mitään miehen/naisen koulutukseen vaikuttanut. Se oli ja on hänestä itsestään kiinni.

Eiköhän ylioppilaiden enemmistö ole vieläkin keskiluokasta lähtöisin. Ehkä siellä on myös uurempaa halua saada upseerikoulutus. Yhteiskuntaluokalla ei kuitenkaan ole mitään tekoa valintatilanteessa. Se on siis auk:n kurssimenestys, joka ratkaisee ennen kaikkea sekä kouluttajien arvioima muu sopivuus.

Ihmettelen suuresti ruotsalaisprosenttia. Eiköhän kyse pikemminkin ole ruotsin taidosta ,kuin äidinkielstä. Selailin RUK:N historiasta kurssien nimiluetteloita. Selvä pääosa nimistä on suomenkielisiä ja huomattava osa ruotsinkielistä nimeä kantava on täysin suomenkielinen.

Olen ollut näiden asioiden kanssa tekemisissä parikymmentä vuotta.Näkyy kuvitelmilla olevan tietoa suurempi osuus tässäkin asiassa.Mutta sehän on tälle palstalle tyypillistä.On kumma käsitys, että tietämättömyyteen perustuva inttäminen muuttaa luulon totuudeksi.

Lue lisää

Miksi piti tietää vanhempien ammatti? Miksi niissä oli valmiina jopa se torppari ja työmies?

Aukin ratkaisu oli silloin vain puollan/en puolla. Et tiedä asiaa huomaan.

Huonosti selailtu. Kun maassa on 5 % jotka ilmoittaa ruotsin kotikielekseen ja jossakin valtion ylläpitämässä laitoksessa valikoituu 30% johtaviin asemiin, niin ethän lässytä? Kadettikoulussa prosentti on yli 50 %!

Et tuossa alussa osannut oikein vastata mihinkään toiselle henkilölle, joka oli ollut asioiden kanssa tekemisissä virkansa puolesta.

ja hojoijaa kirjoitti:

Miksi piti tietää vanhempien ammatti? Miksi niissä oli valmiina jopa se torppari ja työmies?

Aukin ratkaisu oli silloin vain puollan/en puolla. Et tiedä asiaa huomaan.

Huonosti selailtu. Kun maassa on 5 % jotka ilmoittaa ruotsin kotikielekseen ja jossakin valtion ylläpitämässä laitoksessa valikoituu 30% johtaviin asemiin, niin ethän lässytä? Kadettikoulussa prosentti on yli 50 %!

Et tuossa alussa osannut oikein vastata mihinkään toiselle henkilölle, joka oli ollut asioiden kanssa tekemisissä virkansa puolesta.

Lue lisää

Varusmiehen lähin omainen on hyvä tietää.jos tarvitaan yhteydenottoa. Tuollaista lomaketta, jossa on ammattivaihtoehdot valmiina ei ainakaan yleisesti käytetä.En muista sellaista, mutta voihan se olla jossain merivoimissa käytössä. Kovasti vanhanaikaiselta se vaikutti.

RAUK valitsee oppilaat Pääesikunnan ohjeiden mukaan. Ei sitä mikään lomake tee. Ratkaiseva on menestys koulutuksessa ja kouluttajien lausunto sekä tietysti RUK:n vaatima siviilikoulutuspohja.

Ruotsi ei taatusti ole kotikielena 30 % upseerioppilaista. Näin voi sattumalta olla jollain pienellä kurssilla Merisotakoulussa. Kadettikoulussa ei ole juuri koskaan edes 5 % ruotsinkielisiä. Valmistuvista upseereista Uudenmaan Prikaatiin menee yleensä vähintään puolet äidinkieltään suomalaisia.

Se "virkahenkilö" ei edes osannut lyhentää everstiluutnanttia, joten mikä lie ollut. Minä olen ollut viran puolesta tekemisissä näiden asioiden kanssa yli 20 vuotta.

Inttäminen ei muuta tosiasioita, ei myöskään kuvittelu. Otahan jostain aliupseerikoulusta selvää, miten oppilaat RUK:un valitaan. Palataan sitten asiaan.

itsellesi kirjoitti:

Varusmiehen lähin omainen on hyvä tietää.jos tarvitaan yhteydenottoa. Tuollaista lomaketta, jossa on ammattivaihtoehdot valmiina ei ainakaan yleisesti käytetä.En muista sellaista, mutta voihan se olla jossain merivoimissa käytössä. Kovasti vanhanaikaiselta se vaikutti.

RAUK valitsee oppilaat Pääesikunnan ohjeiden mukaan. Ei sitä mikään lomake tee. Ratkaiseva on menestys koulutuksessa ja kouluttajien lausunto sekä tietysti RUK:n vaatima siviilikoulutuspohja.

Ruotsi ei taatusti ole kotikielena 30 % upseerioppilaista. Näin voi sattumalta olla jollain pienellä kurssilla Merisotakoulussa. Kadettikoulussa ei ole juuri koskaan edes 5 % ruotsinkielisiä. Valmistuvista upseereista Uudenmaan Prikaatiin menee yleensä vähintään puolet äidinkieltään suomalaisia.

Se "virkahenkilö" ei edes osannut lyhentää everstiluutnanttia, joten mikä lie ollut. Minä olen ollut viran puolesta tekemisissä näiden asioiden kanssa yli 20 vuotta.

Inttäminen ei muuta tosiasioita, ei myöskään kuvittelu. Otahan jostain aliupseerikoulusta selvää, miten oppilaat RUK:un valitaan. Palataan sitten asiaan.

Lue lisää

Upseereiksi kouilutetavat valitaan joukko-osastoista tietyn kullekin määrätyn kiintiön mukaan. Pääosa ruotsinkielisistä varusmiehistä määrätään palvelukseen Uudenmaan prikaatiin. Jokunen tietysti voi päästä muuallekin. Jos nyt koulutettaisiin 30 % reserviupseereista ruotsinkielisistä, se merkitsisi satojen miesten lähtöä RUK:uun kustakin saapumiserästä. Käsitätkö juttujesi mahdottomuutta? Ilmeisesti et.

Jos Kadettikoulussa olisi 50 % ruoptsinkielisiä, se merkisisi vähintään usean kymmenen miehn/naisen osuutta jokaisella kurssilla.NYt totuus lienee muutama kursssia kohti.

Sen enmpää tilastoja tutkimatta arvioin ruotsinkielisten reseriupseerien määrän olevan noin 5 % kaikista ja kadettiupseereista 1-2 %. Ilmeisesti et käsitä asiaa vieläkään, mutta jatka kaikin mokomin höpötystäsi. Kyllä sitä maailmaan mahtuu.Ilman muuta joku toinen yhtä pölhö ryhtyy vielä kannattamaan höpinöitäsi.

itsellesi kirjoitti:

Varusmiehen lähin omainen on hyvä tietää.jos tarvitaan yhteydenottoa. Tuollaista lomaketta, jossa on ammattivaihtoehdot valmiina ei ainakaan yleisesti käytetä.En muista sellaista, mutta voihan se olla jossain merivoimissa käytössä. Kovasti vanhanaikaiselta se vaikutti.

RAUK valitsee oppilaat Pääesikunnan ohjeiden mukaan. Ei sitä mikään lomake tee. Ratkaiseva on menestys koulutuksessa ja kouluttajien lausunto sekä tietysti RUK:n vaatima siviilikoulutuspohja.

Ruotsi ei taatusti ole kotikielena 30 % upseerioppilaista. Näin voi sattumalta olla jollain pienellä kurssilla Merisotakoulussa. Kadettikoulussa ei ole juuri koskaan edes 5 % ruotsinkielisiä. Valmistuvista upseereista Uudenmaan Prikaatiin menee yleensä vähintään puolet äidinkieltään suomalaisia.

Se "virkahenkilö" ei edes osannut lyhentää everstiluutnanttia, joten mikä lie ollut. Minä olen ollut viran puolesta tekemisissä näiden asioiden kanssa yli 20 vuotta.

Inttäminen ei muuta tosiasioita, ei myöskään kuvittelu. Otahan jostain aliupseerikoulusta selvää, miten oppilaat RUK:un valitaan. Palataan sitten asiaan.

Lue lisää

Joo, hauska tuo ev.lut evp, evankelisluterilainen. Miten on tuollaisen keksinytkin. Oikea asiantuntija.
Muuten on ihan mielenkiintoista lukea näistä valintaperusteista ja peilata niitä ystäviini, jotka ovat olleet Haminassa.

rar kirjoitti:

Joo, hauska tuo ev.lut evp, evankelisluterilainen. Miten on tuollaisen keksinytkin. Oikea asiantuntija.
Muuten on ihan mielenkiintoista lukea näistä valintaperusteista ja peilata niitä ystäviini, jotka ovat olleet Haminassa.

Lue lisää

Upseereita koulutetaan koulutussuhdelaskelman mukaisesti. Kokonaismäärä on noin 8 % saapumiserästä. Ruotsinkieliset eivät ole erikoisasemassa. Yhteiskuntaluokka tai isän ammatti ei vaikuta valintaan. Koska ruotsinkieliset pääsääntöisesti sjoitetaan UUdenmaan prikaatiin, lienee heidän osuutensa varusmiehistä sama kuin koko väestöstä. Tällöin he muodostavat myös noin 5 % ikäluokasta.
Uudenmaan prikaatin saapumiserä lienee 500-600 miestä/naista, jolloin 8 % on noin 40-50 oppilasta kurssia kohti.

Kadettikoulun 1.kurssilla saattoi olla jopa 50 % äidinkieleltään ruotsalaista.Tämä johtui siitä, että kouluun haettaessa loppuvuonna 1918 saatettiin vielä odotella Suomeen kuningasta hoveineen, joten ruotsinkielisillä aatelispojilla oli poikkeuksellienn edustus, jopa markiisi oli joukossa. Lisäksi ylioppilaista huomattva osa oli tuolloin ruotisnkielisiä.

Tämä "ev.lut." on voinut olla varusmieskirjuri tai vastaava, joka on nähnyt vanhoja Merisotakoulun arkistoja ymmärtämättä niistä hölkäsen pöläystä.

selvennys kirjoitti:

Upseereita koulutetaan koulutussuhdelaskelman mukaisesti. Kokonaismäärä on noin 8 % saapumiserästä. Ruotsinkieliset eivät ole erikoisasemassa. Yhteiskuntaluokka tai isän ammatti ei vaikuta valintaan. Koska ruotsinkieliset pääsääntöisesti sjoitetaan UUdenmaan prikaatiin, lienee heidän osuutensa varusmiehistä sama kuin koko väestöstä. Tällöin he muodostavat myös noin 5 % ikäluokasta.
Uudenmaan prikaatin saapumiserä lienee 500-600 miestä/naista, jolloin 8 % on noin 40-50 oppilasta kurssia kohti.

Kadettikoulun 1.kurssilla saattoi olla jopa 50 % äidinkieleltään ruotsalaista.Tämä johtui siitä, että kouluun haettaessa loppuvuonna 1918 saatettiin vielä odotella Suomeen kuningasta hoveineen, joten ruotsinkielisillä aatelispojilla oli poikkeuksellienn edustus, jopa markiisi oli joukossa. Lisäksi ylioppilaista huomattva osa oli tuolloin ruotisnkielisiä.

Tämä "ev.lut." on voinut olla varusmieskirjuri tai vastaava, joka on nähnyt vanhoja Merisotakoulun arkistoja ymmärtämättä niistä hölkäsen pöläystä.

Lue lisää

Kielikiintiöt oli siis jo silloinkin olemassa?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenruotsalaiset

Suomenruotsalaisten määrä vuonna 1920 oli 11,0% kun kokonaisväestömäärä oli 3 147 600

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_v%C3%A4est%C3%B6#.C3.84idinkieli

rar kirjoitti:

Joo, hauska tuo ev.lut evp, evankelisluterilainen. Miten on tuollaisen keksinytkin. Oikea asiantuntija.
Muuten on ihan mielenkiintoista lukea näistä valintaperusteista ja peilata niitä ystäviini, jotka ovat olleet Haminassa.

Lue lisää

Oletko tyhmä, jälkeenjäänyt vain muuten vain armeijassa? Etkö ymmättä että evankelisluterilainen on eronnut vakituisesta palveluksesta? Voe sinnuu tylsää maujrii!

Voe sinnuu tylsää maujrii! kirjoitti:

Oletko tyhmä, jälkeenjäänyt vain muuten vain armeijassa? Etkö ymmättä että evankelisluterilainen on eronnut vakituisesta palveluksesta? Voe sinnuu tylsää maujrii!

Pyydä kaverias oikolukemaan tekstisi, ennenkuin lähetät niitä ihmisten ilmoille. Jos nyt ymmärrät mitä oikoluku tarkoittaa?
En todellakaan ole majuri, vaan kunniakas rivimies.

"Avaaja syyllistyy tyypilliseen mustamaalailuunsa"

Miten? Tosin otsikosta puuttui K -kirjain nimestä.


Käsityseni K. E. Bäckmanista perustuvat:

Ilmari Turjan kirjaan Kumuri, kahden everstin taistelu,
Uuno Tarkin kahteen Viipuri -kirjaan,
Lauri Jäntin useampaan Viipurin tapahtumia käsittelevääm kirjaan,
Halstin arvioon kirjassaan Suomen sota 1939-1945, Ratkaisu,
Pallen alias Reino Hirvisepän ja Martti Sinerman Kaaderikaskut -kirjaan,
Jukka L. Mäkelän kirjaan Aunuksen savut.

Sekä useassa muussa kirjassa oleviin mainintoihin Bäckmannin sopivuudesta/sopimattomuudesta pataljoonan komentajaksi.

Mitä jäi poissa? Maininta suomenruotsalaisuudestako?

1944 kirjoitti:

"Avaaja syyllistyy tyypilliseen mustamaalailuunsa"

Miten? Tosin otsikosta puuttui K -kirjain nimestä.


Käsityseni K. E. Bäckmanista perustuvat:

Ilmari Turjan kirjaan Kumuri, kahden everstin taistelu,
Uuno Tarkin kahteen Viipuri -kirjaan,
Lauri Jäntin useampaan Viipurin tapahtumia käsittelevääm kirjaan,
Halstin arvioon kirjassaan Suomen sota 1939-1945, Ratkaisu,
Pallen alias Reino Hirvisepän ja Martti Sinerman Kaaderikaskut -kirjaan,
Jukka L. Mäkelän kirjaan Aunuksen savut.

Sekä useassa muussa kirjassa oleviin mainintoihin Bäckmannin sopivuudesta/sopimattomuudesta pataljoonan komentajaksi.

Mitä jäi poissa? Maininta suomenruotsalaisuudestako?

Lue lisää

että asia olisi jotenkin salattu historiankirjoissa. Se ei pidä paikkaansa. Bäckmanin sijoitus pataljoonan komentajaksi perustui hänen kelvolliseen palveluunsa esikuntatehtävissä. Hänen oli katsottu olevan ylennysvuorossa everstiluutnantiksi sen jälkeen. Sijoitus komentajaksi oli tietysti virhe.Bäckman kantoi vastuunsa poistumalla oman käden kautta. Mitä tällainen jälkikäteinen asialla herkuttelu ties kuinka monetta kertaa mitään muuttaa? Turjan repostelu asian ympärillä johtui siitä, että hänen oli toimittajana hankittava leipänsä vaikka kuolleita pilkkaamalla. Sellaista on sananvapaus.

oli väite kirjoitti:

että asia olisi jotenkin salattu historiankirjoissa. Se ei pidä paikkaansa. Bäckmanin sijoitus pataljoonan komentajaksi perustui hänen kelvolliseen palveluunsa esikuntatehtävissä. Hänen oli katsottu olevan ylennysvuorossa everstiluutnantiksi sen jälkeen. Sijoitus komentajaksi oli tietysti virhe.Bäckman kantoi vastuunsa poistumalla oman käden kautta. Mitä tällainen jälkikäteinen asialla herkuttelu ties kuinka monetta kertaa mitään muuttaa? Turjan repostelu asian ympärillä johtui siitä, että hänen oli toimittajana hankittava leipänsä vaikka kuolleita pilkkaamalla. Sellaista on sananvapaus.

Lue lisää

Sulle on tuo Turjan kynä ollut kanssa vuosia jo piikki perseessäsi. Onko siihen syy Turjan suorat ja kaunistelemattomat sanat upseereista ja erikseen suomenruotsalaisista?

1944 kirjoitti:

"Avaaja syyllistyy tyypilliseen mustamaalailuunsa"

Miten? Tosin otsikosta puuttui K -kirjain nimestä.


Käsityseni K. E. Bäckmanista perustuvat:

Ilmari Turjan kirjaan Kumuri, kahden everstin taistelu,
Uuno Tarkin kahteen Viipuri -kirjaan,
Lauri Jäntin useampaan Viipurin tapahtumia käsittelevääm kirjaan,
Halstin arvioon kirjassaan Suomen sota 1939-1945, Ratkaisu,
Pallen alias Reino Hirvisepän ja Martti Sinerman Kaaderikaskut -kirjaan,
Jukka L. Mäkelän kirjaan Aunuksen savut.

Sekä useassa muussa kirjassa oleviin mainintoihin Bäckmannin sopivuudesta/sopimattomuudesta pataljoonan komentajaksi.

Mitä jäi poissa? Maininta suomenruotsalaisuudestako?

Lue lisää

Mutta jatkuva rassaaminen ja leikittely puhevikaisen - itsemurhaan sodassa päätyneen ihmisen sielulla ja ruumiilla leikittely, ja ottamalla vielä tämän sodassa henkilökohtaisen katastrofin kokeneen henkilön KEB - etukirjaimetkin nimimerkikseen - kertoo väistämättä myös sinun henkisen tilan vajaavaisuudesta. En henkilökohtaisesti ymmärrä asennettasi, ilmeisesti sinä saat kirjoittelullasi - jatkuvasti - kotvan kuluttua kyseiseen asiaan palaten - jonkinlaista tyydytystä ja nautintoa - kenties orgasminkaltaisen ekstaasitilan!

oli väite kirjoitti:

että asia olisi jotenkin salattu historiankirjoissa. Se ei pidä paikkaansa. Bäckmanin sijoitus pataljoonan komentajaksi perustui hänen kelvolliseen palveluunsa esikuntatehtävissä. Hänen oli katsottu olevan ylennysvuorossa everstiluutnantiksi sen jälkeen. Sijoitus komentajaksi oli tietysti virhe.Bäckman kantoi vastuunsa poistumalla oman käden kautta. Mitä tällainen jälkikäteinen asialla herkuttelu ties kuinka monetta kertaa mitään muuttaa? Turjan repostelu asian ympärillä johtui siitä, että hänen oli toimittajana hankittava leipänsä vaikka kuolleita pilkkaamalla. Sellaista on sananvapaus.

Lue lisää

Tuossa toisessa ketjussa on erittäin kuvaava lause: "Turjan suorat ja kaunistelemattomat sanat upseereista ja erikseen suomenruotsalaisista?"

Oletteko koskaan nähneet jossakin upseerin kirjoittamassa sotakirjassa suoraan kerrottavan jonkun toisen upseerin möhläyksistä suorin sanoin?

Suomen Sota 1941-1945, osa 7 -kirjassa kerrotaan suoraan JR13/II jättäneen tehtävänsä suorittamatta ja poistuneen luvatta asemistaan vieruspataljoonien joutuessa paikkaamaan suomenruotsalaisten jättämän aukon. Uudemmasta Suomen Jatkosodan historia 1-6 teoksesta nuo muutamat lauseet, mm. "jätti luvatta asemansa" on POISTETTU!


Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa JR13/II tekemiset 28.6.1944 Talissa.

Noista Lindmannin elokuvissakin "Talin-Tiikereinä" mainostettujen, JR13/II:n karkuunjuoksijoista, saa todellisen kuvan kun vertaa heidän tekemisiään, tai paremminkin TEKEMÄTTÄ JÄTTÄMISIÄÄN, niiden kahden vieruspataljoonan kokemuksiin ja tappioihin Talissa 25-28.6.1944 välisenä aikana. Etenkin 28.6.1944 tapahtumat ovat karuja "Tiikereiden" kannalta.

Lukekaapa vieruspataljoonien, RjP 2:n, (Rajajääkäripataljoona 2) ja ErP 14 (Erillinen pataljoona 14), vaiheet kyseisessä paikassa samaan aikaan!

Tässä on hyvä kirja: Tie Ihantalan tulimyrskyyn, RjP 2. Jatkosodassa. Toim. Aimo Purhonen.

ErP 14 vaiheista kerrotaan monissakin teoksissa, vaikkapa Matti Koskimaan kirjoissa.

Muistettava on ettei upseerien kirjoittamissa kirjoissa hevin parjata toisia upseereita. Varmaankin ihan kollegiaalisista syistä ja
tarkkaan varjellusta upseerikunniastakin johtuen. Niinpä tässäkin kirjassa "Tie Ihantalan tulimyrskyyn" mainitaan vain lyhyesti JR13/II:n poistuneen asemistaan raskaat aseensa hyläten! Mutta niin vain nuo kaksi vieruspataljoonaa joutui paikkaamaan JR13/II:n jättämän aukon ja niiden tappiot oli sen mukaisesti valtavat!

Näistä em. seikoista johtuen on siviilien tekemissä sotahistoriikeissä useinkin asiat kerrottu niin kuin ne on oikeasti tapahtuneet, ikävätkin asiat.

siviilissäkin kirjoitti:

Mutta jatkuva rassaaminen ja leikittely puhevikaisen - itsemurhaan sodassa päätyneen ihmisen sielulla ja ruumiilla leikittely, ja ottamalla vielä tämän sodassa henkilökohtaisen katastrofin kokeneen henkilön KEB - etukirjaimetkin nimimerkikseen - kertoo väistämättä myös sinun henkisen tilan vajaavaisuudesta. En henkilökohtaisesti ymmärrä asennettasi, ilmeisesti sinä saat kirjoittelullasi - jatkuvasti - kotvan kuluttua kyseiseen asiaan palaten - jonkinlaista tyydytystä ja nautintoa - kenties orgasminkaltaisen ekstaasitilan!

Lue lisää

"jatkuva rassaaminen ja leikittely"

Mikä Sinulla noin kovasti sattuu? Sukulainenko?

Minusta on pelkästään oikeudenmukaista, että nyt kun "suomenruotsalaisten sotilaskunniaa" on alettu oikein urakalla ja jälkikäteen kiillottamaan, niin kerrotaan ne asiat OIKEASTI ja juuri niin kuten ne tapahtui.

Ei tähän mitään ekstaaseja tarvitse sekoittaa.

1944 kirjoitti:

Tuossa toisessa ketjussa on erittäin kuvaava lause: "Turjan suorat ja kaunistelemattomat sanat upseereista ja erikseen suomenruotsalaisista?"

Oletteko koskaan nähneet jossakin upseerin kirjoittamassa sotakirjassa suoraan kerrottavan jonkun toisen upseerin möhläyksistä suorin sanoin?

Suomen Sota 1941-1945, osa 7 -kirjassa kerrotaan suoraan JR13/II jättäneen tehtävänsä suorittamatta ja poistuneen luvatta asemistaan vieruspataljoonien joutuessa paikkaamaan suomenruotsalaisten jättämän aukon. Uudemmasta Suomen Jatkosodan historia 1-6 teoksesta nuo muutamat lauseet, mm. "jätti luvatta asemansa" on POISTETTU!


Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa JR13/II tekemiset 28.6.1944 Talissa.

Noista Lindmannin elokuvissakin "Talin-Tiikereinä" mainostettujen, JR13/II:n karkuunjuoksijoista, saa todellisen kuvan kun vertaa heidän tekemisiään, tai paremminkin TEKEMÄTTÄ JÄTTÄMISIÄÄN, niiden kahden vieruspataljoonan kokemuksiin ja tappioihin Talissa 25-28.6.1944 välisenä aikana. Etenkin 28.6.1944 tapahtumat ovat karuja "Tiikereiden" kannalta.

Lukekaapa vieruspataljoonien, RjP 2:n, (Rajajääkäripataljoona 2) ja ErP 14 (Erillinen pataljoona 14), vaiheet kyseisessä paikassa samaan aikaan!

Tässä on hyvä kirja: Tie Ihantalan tulimyrskyyn, RjP 2. Jatkosodassa. Toim. Aimo Purhonen.

ErP 14 vaiheista kerrotaan monissakin teoksissa, vaikkapa Matti Koskimaan kirjoissa.

Muistettava on ettei upseerien kirjoittamissa kirjoissa hevin parjata toisia upseereita. Varmaankin ihan kollegiaalisista syistä ja
tarkkaan varjellusta upseerikunniastakin johtuen. Niinpä tässäkin kirjassa "Tie Ihantalan tulimyrskyyn" mainitaan vain lyhyesti JR13/II:n poistuneen asemistaan raskaat aseensa hyläten! Mutta niin vain nuo kaksi vieruspataljoonaa joutui paikkaamaan JR13/II:n jättämän aukon ja niiden tappiot oli sen mukaisesti valtavat!

Näistä em. seikoista johtuen on siviilien tekemissä sotahistoriikeissä useinkin asiat kerrottu niin kuin ne on oikeasti tapahtuneet, ikävätkin asiat.

Lue lisää

sieltä pitkospuiden takaa pääsivät vauhtiin. Mitäs jos raukkaparka normaaliin tapaasi copypastaisit pitkät pätkät Eiryn sontaa foorumille.

oli väite kirjoitti:

että asia olisi jotenkin salattu historiankirjoissa. Se ei pidä paikkaansa. Bäckmanin sijoitus pataljoonan komentajaksi perustui hänen kelvolliseen palveluunsa esikuntatehtävissä. Hänen oli katsottu olevan ylennysvuorossa everstiluutnantiksi sen jälkeen. Sijoitus komentajaksi oli tietysti virhe.Bäckman kantoi vastuunsa poistumalla oman käden kautta. Mitä tällainen jälkikäteinen asialla herkuttelu ties kuinka monetta kertaa mitään muuttaa? Turjan repostelu asian ympärillä johtui siitä, että hänen oli toimittajana hankittava leipänsä vaikka kuolleita pilkkaamalla. Sellaista on sananvapaus.

Lue lisää

>Turjan repostelu asian ympärillä johtui siitä, että hänen oli toimittajana hankittava leipänsä vaikka kuolleita pilkkaamalla.<

Ilmari Turjan kertomat asiat Kumuri -kirjassa perustui kirjallisiin lausuntoihin. Hän lakimiehenä kyllä tiesi että lähdetietojen on pidettävä. Ilmari Turjan mainitsemat, jopa kuulemma ihan valaehtoiset, lausunnot lienevät nykyisin jossakin arkistossa. Osa kirjoittajista on kirjassa mainittu suoraan omilla nimillään.

Eli Kumuri -kirjassa kyse ei ole mistään puskasta ampumisesta.

http://www.google.fi/search?hl=fi&q=munsalan soutukerho&meta=lr=lang_fi

http://www.google.fi/search?hl=fi&q=munsalalaisuus&btnG=Google-haku&meta=lr=lang_fi

perseessäsi kirjoitti:

Sulle on tuo Turjan kynä ollut kanssa vuosia jo piikki perseessäsi. Onko siihen syy Turjan suorat ja kaunistelemattomat sanat upseereista ja erikseen suomenruotsalaisista?

Lue lisää

mutta yksittäisen henkilön puhevian nostaminen jonkinlaiseksi historiallisesti merkittäväksi asiaksi ja pilkan kohteeksi vielä 64 vuotta kuolman jäölkeenkin. Kyllä hän ehti viastaan kärsinyt aivan riittävästi jo eläessään.Siitä lienee osittain johtunut alkoholinkäyttökin. Tällaisen asian jatkuva esiin nostaminen on yksinkertaisesti tahditonta kuolleen ihmisen häpäisemistä. Upseereilla oli ja on samat inhimilliset viat ja heikkoudet kuin kaikilla muillakin ammattiryhmillä. Sodan aikana ne nousevat esiin aivan eri tavalla kuin muiden virheet. Silti pilkka tuskin on oikea tapa virheiden käsittelyyn.

harmita, kirjoitti:

mutta yksittäisen henkilön puhevian nostaminen jonkinlaiseksi historiallisesti merkittäväksi asiaksi ja pilkan kohteeksi vielä 64 vuotta kuolman jäölkeenkin. Kyllä hän ehti viastaan kärsinyt aivan riittävästi jo eläessään.Siitä lienee osittain johtunut alkoholinkäyttökin. Tällaisen asian jatkuva esiin nostaminen on yksinkertaisesti tahditonta kuolleen ihmisen häpäisemistä. Upseereilla oli ja on samat inhimilliset viat ja heikkoudet kuin kaikilla muillakin ammattiryhmillä. Sodan aikana ne nousevat esiin aivan eri tavalla kuin muiden virheet. Silti pilkka tuskin on oikea tapa virheiden käsittelyyn.

Lue lisää

"yksittäisen henkilön puhevian nostaminen jonkinlaiseksi historiallisesti merkittäväksi asiaksi"

Enemmänkin avauksessa ihmetellään moisen "ominaisuuden" ja LUONTEEN omaavan ihmisen nimittämistä pataljoonan komentajaksi. Ei tuollaisen miehen olisi pitänyt alkaa upseerin uralle laisinkaan tai korkeintaan tyytyä paperihommiin jossain takaportaassa. Ei änkyttäjän paikka voi olla pataljoonan komentajana ratkaisupaikalla. Esimiehet olisi pitäny vetää saman tien vastuuseen moisesta älyttömyydestä nimitysasioissa.

"Tällaisen asian jatkuva esiin nostaminen"

Toki kyseisestä henkilöstä kertovia kirjoja ja -mainintoja tulee ihmisillä eteen jatkuvasti.

Kyllä tänne palstalle sopii kun kerran aiheesta on ennenkin kirjoitettu.

1944 kirjoitti:

"Avaaja syyllistyy tyypilliseen mustamaalailuunsa"

Miten? Tosin otsikosta puuttui K -kirjain nimestä.


Käsityseni K. E. Bäckmanista perustuvat:

Ilmari Turjan kirjaan Kumuri, kahden everstin taistelu,
Uuno Tarkin kahteen Viipuri -kirjaan,
Lauri Jäntin useampaan Viipurin tapahtumia käsittelevääm kirjaan,
Halstin arvioon kirjassaan Suomen sota 1939-1945, Ratkaisu,
Pallen alias Reino Hirvisepän ja Martti Sinerman Kaaderikaskut -kirjaan,
Jukka L. Mäkelän kirjaan Aunuksen savut.

Sekä useassa muussa kirjassa oleviin mainintoihin Bäckmannin sopivuudesta/sopimattomuudesta pataljoonan komentajaksi.

Mitä jäi poissa? Maininta suomenruotsalaisuudestako?

Lue lisää

KKKKKKKKKKKKKKK

Toimii kun painaa oikein lujasti!

Eiköhän 20. prikaati kuskattu Viipuriin ihan tarkoituksella, kun tiedettiin kaupungin puolustamisen mahdottomuus.

Kapteeni Amos Malisen ja Kurt Bäckmanin pilkkaaminen tästä ajasta käsin on raukkamaista ja niin helppoa. Eivätköhän kumpikin yrittäneet tehdä parhaimpansa eli täyttää ne käskyt, mitä annettiin.

Ja päämajasta kukaan ei kantanut sotilaallista vastuuta Viipurin menetyksestä. Malinen, Bäckman ja moni muu sen vastuun kantoi. Eikö se ole ihan kunnioittamisen arvoista?

Johannes Rautakoura kirjoitti:

Eiköhän 20. prikaati kuskattu Viipuriin ihan tarkoituksella, kun tiedettiin kaupungin puolustamisen mahdottomuus.

Kapteeni Amos Malisen ja Kurt Bäckmanin pilkkaaminen tästä ajasta käsin on raukkamaista ja niin helppoa. Eivätköhän kumpikin yrittäneet tehdä parhaimpansa eli täyttää ne käskyt, mitä annettiin.

Ja päämajasta kukaan ei kantanut sotilaallista vastuuta Viipurin menetyksestä. Malinen, Bäckman ja moni muu sen vastuun kantoi. Eikö se ole ihan kunnioittamisen arvoista?

Lue lisää

Mitäs pahaa se Malinen teki? Kaatui Viipurissa eikä juossut karkuun muiden mukana.

Johannes Rautakoura kirjoitti:

Eiköhän 20. prikaati kuskattu Viipuriin ihan tarkoituksella, kun tiedettiin kaupungin puolustamisen mahdottomuus.

Kapteeni Amos Malisen ja Kurt Bäckmanin pilkkaaminen tästä ajasta käsin on raukkamaista ja niin helppoa. Eivätköhän kumpikin yrittäneet tehdä parhaimpansa eli täyttää ne käskyt, mitä annettiin.

Ja päämajasta kukaan ei kantanut sotilaallista vastuuta Viipurin menetyksestä. Malinen, Bäckman ja moni muu sen vastuun kantoi. Eikö se ole ihan kunnioittamisen arvoista?

Lue lisää

päätti Marski niin kuin kaikesta muustakin. Tokihan sen puolustamisen vaikeus tiedettiin, vesikin selän takana.Kaupunkiin määrättiin 20. Prikaati aivan niikuin kaikki muutkin joukot saivat tehtävänsä. Se oli yksinkertaisesti tähän käytettävissä.Se, että Viipuria ei muka ollut tarkoituskaan puolustaa, on sairaanhoitaja Eeva Tammen keksintö.Kaupunki kuului uuteen pääasemaan ja oli tarkoitus pitää.Siinä se.Jos olisi ollut toisin, ei kaupungin menettämisestä olisi vuosikymmeniä kestänyttä haloota syntynytkään.

Marski kantoi vastuun Viipurin menettämisestä nii kuin kaikista muistakin päätöksistään. Oikeuteenko hänet olisi pitänyt asettaa?

20. Prikaati joutui mahdottomaan tilanteeseen mm. valmisteluajan lyhyyden takia. Sen henkilöstöä on turha syyttää. Itse asiassa he tekivät Päämajalle operatiivisen palveluksen luopuessaan kaupungista.Se vain oli henkisesti vaikea isku jo muutenkin ylirasittuneelle kansalle ja armeijalle.

Kyllähän tuollaisia tapauksia oli. Käytäntö oli kyllä se, että Talvisodassa kunnostautuneet miehet saivat ylennyksiä ja parempia virkoja. Tällaisiakin tapauksia tietysti oli. Komentajatehtävät menivät yleensä koulutuksen perusteella ammattiupseereille, joskin siinäkin oli poikkeuksia. Esimerkiksi huomattava osa Jatkosodan rintamakenraaleista alkoi Talvisodan eversteinä ja rykmentin komentajina.

Nuoremmista olkoon esimerkkeinä vaikkapa Adolf Ehrnrooth ja Alpo Marttinen, jotka lähtivät Talvisotaan kapteeneina päätyen eversteiksi ja Mannerheim ristin ritareiksi.

Sodan jälkeinen aika oli sitten oma lukunsa.

noinkaan kirjoitti:

Kyllähän tuollaisia tapauksia oli. Käytäntö oli kyllä se, että Talvisodassa kunnostautuneet miehet saivat ylennyksiä ja parempia virkoja. Tällaisiakin tapauksia tietysti oli. Komentajatehtävät menivät yleensä koulutuksen perusteella ammattiupseereille, joskin siinäkin oli poikkeuksia. Esimerkiksi huomattava osa Jatkosodan rintamakenraaleista alkoi Talvisodan eversteinä ja rykmentin komentajina.

Nuoremmista olkoon esimerkkeinä vaikkapa Adolf Ehrnrooth ja Alpo Marttinen, jotka lähtivät Talvisotaan kapteeneina päätyen eversteiksi ja Mannerheim ristin ritareiksi.

Sodan jälkeinen aika oli sitten oma lukunsa.

Lue lisää

Joo, ei varmasti ollut epidemia. Mutama merkintä löytyy jatkosodan upseerista, jokaa talvisodassa jo oli kykenemättömäksi todettu mutta vielä piti koittaa.

Halsti kirjoitti tästä myös. Ei nimillä, herrasmiehiä oltiin ennen enemmän kuin nyt, kuten tuon Bäckman-paran kanssa.

Bübi kirjoitti:

Joo, ei varmasti ollut epidemia. Mutama merkintä löytyy jatkosodan upseerista, jokaa talvisodassa jo oli kykenemättömäksi todettu mutta vielä piti koittaa.

Halsti kirjoitti tästä myös. Ei nimillä, herrasmiehiä oltiin ennen enemmän kuin nyt, kuten tuon Bäckman-paran kanssa.

Lue lisää

antoi kirjoissaan sen verran hyvät tuntomerkit, että jokainen joka on harrastanut sotahistoriaa kykeni tunnistamaan heidät. Otetaan vaikka Talvisodan Korsu-Kustaa esimerkiksi.

Halsti kirjoitti:

antoi kirjoissaan sen verran hyvät tuntomerkit, että jokainen joka on harrastanut sotahistoriaa kykeni tunnistamaan heidät. Otetaan vaikka Talvisodan Korsu-Kustaa esimerkiksi.

Lue lisää

Talvisodan Korsu-Kustaa oli varmaankin se mies joka teki tarpeensakin korsussa sankkoon kannatten sen läheteillä ulos. Hän kuulemma pelkäsi kovasti kuolemaa ja aikoi selvitä sodasta henhissä. Kerran hän sattui olemaan auringonvalossa ulkona ja elehti kovin ja taisipa huutaakin samalla. Joku koiranleuka sanoi Korsu-Kustaan tulleen hulluksi siksi kun näki auringonvalon ensi kertaa kuukausiin..


KUKA oli Korsu-Kustaa? Kuka tietää kertoa?

Utelias.. kirjoitti:

Talvisodan Korsu-Kustaa oli varmaankin se mies joka teki tarpeensakin korsussa sankkoon kannatten sen läheteillä ulos. Hän kuulemma pelkäsi kovasti kuolemaa ja aikoi selvitä sodasta henhissä. Kerran hän sattui olemaan auringonvalossa ulkona ja elehti kovin ja taisipa huutaakin samalla. Joku koiranleuka sanoi Korsu-Kustaan tulleen hulluksi siksi kun näki auringonvalon ensi kertaa kuukausiin..


KUKA oli Korsu-Kustaa? Kuka tietää kertoa?

Lue lisää

Sinulle ei. Mitä pidät syynä.

Halsti kirjoitti:

antoi kirjoissaan sen verran hyvät tuntomerkit, että jokainen joka on harrastanut sotahistoriaa kykeni tunnistamaan heidät. Otetaan vaikka Talvisodan Korsu-Kustaa esimerkiksi.

Lue lisää

oman näkemyksensä mukaan. Ne ovat varmasti tosia, mutta hän ei tehnyt tutkimusta.Yleensäkään Halsti ei vaivautunut käymään läpi asiakirjoja, vaan lateli juttuja oman muistinsa pohjalta. Monissa asioissa hän terävänä miehenä oli aivan oikeassa, mutta teksteissä on ärsyttävän paljon virheitä. Niiden arvo on kuitenkin siinä, etä ne ovat mukana olleen kokemuksia ja tuoreeltaan tallennettuja. Mutta ne eivät siis ole tieteellistä tutkimusta, vaan mielipiteitä.

vastataan. kirjoitti:

Sinulle ei. Mitä pidät syynä.

Siinä syy, tietämättömyytesi.

Katson siis kirjasta itse.

esimerkkejä kirjoitti:

oman näkemyksensä mukaan. Ne ovat varmasti tosia, mutta hän ei tehnyt tutkimusta.Yleensäkään Halsti ei vaivautunut käymään läpi asiakirjoja, vaan lateli juttuja oman muistinsa pohjalta. Monissa asioissa hän terävänä miehenä oli aivan oikeassa, mutta teksteissä on ärsyttävän paljon virheitä. Niiden arvo on kuitenkin siinä, etä ne ovat mukana olleen kokemuksia ja tuoreeltaan tallennettuja. Mutta ne eivät siis ole tieteellistä tutkimusta, vaan mielipiteitä.

Lue lisää

esimerkkinä muutamia asiavirheitä Halstin kirjoista. Ainakaan minulle ei tule mieleen vaikkakin hänen kaikki kirjansa löytyvät hyllystä. Useitakin parhain päin muistamisia omalla (Halsti) kohdalla kylläkin.

kertoa kirjoitti:

esimerkkinä muutamia asiavirheitä Halstin kirjoista. Ainakaan minulle ei tule mieleen vaikkakin hänen kaikki kirjansa löytyvät hyllystä. Useitakin parhain päin muistamisia omalla (Halsti) kohdalla kylläkin.

Lue lisää

vetämistä. Esimerkiksi hänen kirjassaan Lapin sodasta on useitakin virheitä koskien mm. SS-divisioonaa ja Tornion taisteluja. Hän myös tuo esiin Lapin polttoon syyllistyneet "mustat koirat", mikä on aivan paikkansa pitämätöntä.Siis kyse ei ole suurista asiavirheistä, vaan pikemminkin epätarkkuuksista, kun ei ole käyty asiakirjoja läpi. Kyllä Halstin kirjat muuten voi huoletta lukea ja ottaa opiksi.

omaan päin kirjoitti:

vetämistä. Esimerkiksi hänen kirjassaan Lapin sodasta on useitakin virheitä koskien mm. SS-divisioonaa ja Tornion taisteluja. Hän myös tuo esiin Lapin polttoon syyllistyneet "mustat koirat", mikä on aivan paikkansa pitämätöntä.Siis kyse ei ole suurista asiavirheistä, vaan pikemminkin epätarkkuuksista, kun ei ole käyty asiakirjoja läpi. Kyllä Halstin kirjat muuten voi huoletta lukea ja ottaa opiksi.

Lue lisää

Verta vaikka Halstin muistelua Lapin sodassa ja Sampo Ahdon Aseveljet vastakkain. Siinä selviää muistelun ja tutkimuksen ero. Ei se Halstin arvoa alenna, mutta muistan hyvin, miten joissakin seminaareissa Halstiin vetoaja sai useimmin joltain sotahistorioitsijalta muistututksen Halstin vähäisestä viihtyvyydestä sota-arkistossa.

varmuudeksi kirjoitti:

Verta vaikka Halstin muistelua Lapin sodassa ja Sampo Ahdon Aseveljet vastakkain. Siinä selviää muistelun ja tutkimuksen ero. Ei se Halstin arvoa alenna, mutta muistan hyvin, miten joissakin seminaareissa Halstiin vetoaja sai useimmin joltain sotahistorioitsijalta muistututksen Halstin vähäisestä viihtyvyydestä sota-arkistossa.

Lue lisää

ottaa esille julkisella foorumilla suupuheita/ juoruja. Minulle annettiin takavuosina ymmärtää, että Halstilta olisi jossain muodossa Kiestingissä "palanut hermot". Hän kuitenkin oli yksi niistä äärimmäisen harvoista joka olisi palannut "latauksen" jälkeen menestyksekkääksi rintamakomentajaksi. Onko tullut vastaan tai pidetäänkö edes sopivana keskustella.

hyviin tapoihin kirjoitti:

ottaa esille julkisella foorumilla suupuheita/ juoruja. Minulle annettiin takavuosina ymmärtää, että Halstilta olisi jossain muodossa Kiestingissä "palanut hermot". Hän kuitenkin oli yksi niistä äärimmäisen harvoista joka olisi palannut "latauksen" jälkeen menestyksekkääksi rintamakomentajaksi. Onko tullut vastaan tai pidetäänkö edes sopivana keskustella.

Lue lisää

>Minulle annettiin takavuosina ymmärtää, että Halstilta olisi jossain muodossa Kiestingissä "palanut hermot".<

Kas kun et muuten pannut navan alle... Et sitten parempaan pystynyt?

Hehee

varmuudeksi kirjoitti:

Verta vaikka Halstin muistelua Lapin sodassa ja Sampo Ahdon Aseveljet vastakkain. Siinä selviää muistelun ja tutkimuksen ero. Ei se Halstin arvoa alenna, mutta muistan hyvin, miten joissakin seminaareissa Halstiin vetoaja sai useimmin joltain sotahistorioitsijalta muistututksen Halstin vähäisestä viihtyvyydestä sota-arkistossa.

Lue lisää

>Sampo Ahdon Aseveljet vastakkain<

Älä edes puhu Sampo Ahtimesta uskottavana sotahistorioitsijana Lapin sodan vaiheista puhuttaessa!

Lue Ylimaan taisteluiden kuvaus ja vertaa Sampo Ahton kirjassaan esittämiä saksalaisten tappiolukuja muihin lähteisiin. Jos ns. uudempi sotahistorian tutkimus on tuollaista hutilointia niin parempi on pysyä vanhassa ja varmassa kerronnassa.

Tuossa kirjassaan hän tekee kyllä kaikkien aikojen limbonsa. Hän jopa tyrmää tyystin Suomen Sota 1941-1945 -teoksen oikeansuuntaiset lukemat, jotka ovat kuitenkin lähempänä todellisuutta.

kertoa kirjoitti:

esimerkkinä muutamia asiavirheitä Halstin kirjoista. Ainakaan minulle ei tule mieleen vaikkakin hänen kaikki kirjansa löytyvät hyllystä. Useitakin parhain päin muistamisia omalla (Halsti) kohdalla kylläkin.

Lue lisää

>hänen kaikki kirjansa löytyvät hyllystä<

Onko mukana tämäkin:

Isänmaan historia Suomen maanpuolustajia varten, Otava 1938 (2. painos)

Minulla on sekin hyllyssäni niiden kaikkien muidenkin Halstin kirjojen lisäksi :-)

Ylimaalla käynyt kirjoitti:

>Sampo Ahdon Aseveljet vastakkain<

Älä edes puhu Sampo Ahtimesta uskottavana sotahistorioitsijana Lapin sodan vaiheista puhuttaessa!

Lue Ylimaan taisteluiden kuvaus ja vertaa Sampo Ahton kirjassaan esittämiä saksalaisten tappiolukuja muihin lähteisiin. Jos ns. uudempi sotahistorian tutkimus on tuollaista hutilointia niin parempi on pysyä vanhassa ja varmassa kerronnassa.

Tuossa kirjassaan hän tekee kyllä kaikkien aikojen limbonsa. Hän jopa tyrmää tyystin Suomen Sota 1941-1945 -teoksen oikeansuuntaiset lukemat, jotka ovat kuitenkin lähempänä todellisuutta.

Lue lisää

erään perustavaa laatua olevan taustatekijän. Lapin sotaa koskevat sotapäiväkirjat järjestelmällisesti väärennettiin/ väritettiin Valvontakomission miellyttämiseksi/ harhaanjohtamiseksi. Suomen sota perustuu Lapin sodan osalta pääosin kyseisiin päiväkirjoihin. Sampo Ahto on sen sijaan tunnollisesti käynyt läpi myös Saksan arkistot ja lisännyt ne uusimpiin suomalaisiin tietoihin. Hänen Aseveljet vastakkain "pesee" 6-0 Suomen sodan näiltä osin.

KEB kirjoitti:

>hänen kaikki kirjansa löytyvät hyllystä<

Onko mukana tämäkin:

Isänmaan historia Suomen maanpuolustajia varten, Otava 1938 (2. painos)

Minulla on sekin hyllyssäni niiden kaikkien muidenkin Halstin kirjojen lisäksi :-)

Lue lisää

Suomen puolustaminen 1939 syksyltä on ensimmäinen minulla oleva Halsti.

Ylimaalla käynyt kirjoitti:

>Sampo Ahdon Aseveljet vastakkain<

Älä edes puhu Sampo Ahtimesta uskottavana sotahistorioitsijana Lapin sodan vaiheista puhuttaessa!

Lue Ylimaan taisteluiden kuvaus ja vertaa Sampo Ahton kirjassaan esittämiä saksalaisten tappiolukuja muihin lähteisiin. Jos ns. uudempi sotahistorian tutkimus on tuollaista hutilointia niin parempi on pysyä vanhassa ja varmassa kerronnassa.

Tuossa kirjassaan hän tekee kyllä kaikkien aikojen limbonsa. Hän jopa tyrmää tyystin Suomen Sota 1941-1945 -teoksen oikeansuuntaiset lukemat, jotka ovat kuitenkin lähempänä todellisuutta.

Lue lisää

Sampo Ahto on erittäin pätevä ja huolellinen sotahistorioitsija.Sen voi todeta mm. vilkaisemalla Aseveljet vastakkanin lähdeapparaattia. Jos Ahto poikkeaa yleisteoksesta, luotan enemmän Ahtoon. Hän on nimenomaan saksalaisia ehkä tarkimmin tutkinut sotahistorioitsija.

Aseveljet vastakkain on erittäin tarkkaa työtä jopa Ahdon muuhn tuotantoon verraten. 1980 ilmestyneenä se ei ole aivan uusinta tutkimusta, mutta eipä ole Lapin sodassakaan viime vuosikymmeninä suuria tapahtunut.

Halstinsa lukenut kirjoitti:

>Minulle annettiin takavuosina ymmärtää, että Halstilta olisi jossain muodossa Kiestingissä "palanut hermot".<

Kas kun et muuten pannut navan alle... Et sitten parempaan pystynyt?

Hehee

Lue lisää

Halsti on aina ollut sekä ihmisenä että sotilaana ainakin minulle hyvin arvostettu henkilö. Sen sijaan se mitä minä en ole koskaan hyväksynyt on tiettyjen henkilöiden kanonisointi ja jalustalle nostaminen.(tyyliin Mannerheim)Kaikilla meillä menestyneet henkilöt mukaan luettuna on omat inhimilliset heikkoutemme. Niistä keskusteleminen/ (juoruaminen) ei ole pois millään lailla heidän kunniastaan. Pikemminkin päinvastoin.

sotahistoriaa kirjoitti:

Sampo Ahto on erittäin pätevä ja huolellinen sotahistorioitsija.Sen voi todeta mm. vilkaisemalla Aseveljet vastakkanin lähdeapparaattia. Jos Ahto poikkeaa yleisteoksesta, luotan enemmän Ahtoon. Hän on nimenomaan saksalaisia ehkä tarkimmin tutkinut sotahistorioitsija.

Aseveljet vastakkain on erittäin tarkkaa työtä jopa Ahdon muuhn tuotantoon verraten. 1980 ilmestyneenä se ei ole aivan uusinta tutkimusta, mutta eipä ole Lapin sodassakaan viime vuosikymmeninä suuria tapahtunut.

Lue lisää

>vilkaisemalla Aseveljet vastakkanin lähdeapparaattia<

On vilkaistu ja tässä on kommenttia aiheesta:

Ylimaan taistelusta pari sanaa:

Aseveljet vastakkain -kirjan saksalaistappiolukemat herättää hieman ihmetystä muillakin tahoilla. Kysehän on tietenkin tämän kirjan lukemista:

Sampo Ahto Aseveljet vastakkain, Lapin sota 1944-1945, Kirjayhtymä 1980

Kirjan sivuilla 232-245 käsitellään Ylimaan taistelun kulku. Tuon taistelun kulusta minulle heräsi kiinnostus kun teimme äskettäin lomareissun Lappiin ja kävin katselemassa mm. Ylimaan taistelun paikkoja ja -muistomerkkiä. Siinä taisteluiden muistomerkin infotaulussa kerrottiin saksalaisten kaatuneiden kokonaismääräksi noin 100, mukaan lukien lähitienoolla käydyt kahinat ja niiden kaatuneet. Kokoniastappioksi saksalaisten osalta saadaan jo 336. Samassa taulussa kerrotaan saksalaistappiolukemien suuresta virheestä kaatuneiden osalta ja lukemien vaihtelusta eri kirjallisuudessa. Siispä vertasin useammasta lähteestä noita lukemia ja hämmästyin itsekin lukemien suuria heittoja.

Tässä on tarkka digikuva koskien saksalaistappioita ja se on otettu 6/2008 ko. infotaulusta Ylimaan taisteluiden muistomerkiltä:

http://img150.imageshack.us/my.php?image=dsc00667vi4.jpg

Tarkemmat asiakirjat löytyy Ranuan seurakunnan arkistosta ja Oulun maakunta-arkistosta. Tarkemmat tiedot Ylimaan taistelutapahtumista löytyy Ranuan veteraanikirjasta. Näin siis kertoo tuo infotaulun teksti.


Tassä on lukemia toisista lähteistä, ihan vaan muutama malliksi:

Ahto kertoo kirjassaan sivulla 244 suomalaistappioksi 295 miestä, erittelemättä kaatuneita sen kummemmin kuin muitakaan kadonneita tms. Saksalaisten kaatuneiden määräksi Ahto kertoo Jääkäriprikaatin löytäneen alueelta 15 kaatunutta saksalaissotilasta. Sivulla 245 hän kertoo "Ilmeisen luotettavan tiedon mukaan VuorJR 218 menetti koko Lapin sodan aikana 53 kaatunutta". Lähteenä tälle lukemalle Ahton kirjassa on (506) Schuler s. 177. Tuo lukema perustuu Emil Schuler:in 1959 kirjoittaman teokseen.

Jokainen voi ihmetellä ihan vapaasti tuollaisen lukeman paikkansapitävyyttä; rykmentitn kokonaistappiot kaatuneena KOKO Lapin sodan aikana, 53 kaatunutta!

Suomen Sota 1941-1945 -teos, osa 8, s. 469, antaa saksalaiskaatuneiden lukemaksi yli sata. Haavoittuneista ei puhuta mitään. Suomalaistappioiksi kerrotaan JPr:ssa 60 kaatunutta, 170 haavoittunutta ja 65 kadonnutta eli yhteensä 295 suomalaismiestä.

Erkki Käkelän kirja Laguksen miehet, Marskin nyrkki, Gummerus 1992, sivulla 442 kertoo saksalaistappioiksi 47 kaatunutta ja 184 haavoittunutta.

Laitanpa tähän linkin ihan omalle avaukselle koskien tätä aihetta:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000037114293

1944 kirjoitti:

>vilkaisemalla Aseveljet vastakkanin lähdeapparaattia<

On vilkaistu ja tässä on kommenttia aiheesta:

Ylimaan taistelusta pari sanaa:

Aseveljet vastakkain -kirjan saksalaistappiolukemat herättää hieman ihmetystä muillakin tahoilla. Kysehän on tietenkin tämän kirjan lukemista:

Sampo Ahto Aseveljet vastakkain, Lapin sota 1944-1945, Kirjayhtymä 1980

Kirjan sivuilla 232-245 käsitellään Ylimaan taistelun kulku. Tuon taistelun kulusta minulle heräsi kiinnostus kun teimme äskettäin lomareissun Lappiin ja kävin katselemassa mm. Ylimaan taistelun paikkoja ja -muistomerkkiä. Siinä taisteluiden muistomerkin infotaulussa kerrottiin saksalaisten kaatuneiden kokonaismääräksi noin 100, mukaan lukien lähitienoolla käydyt kahinat ja niiden kaatuneet. Kokoniastappioksi saksalaisten osalta saadaan jo 336. Samassa taulussa kerrotaan saksalaistappiolukemien suuresta virheestä kaatuneiden osalta ja lukemien vaihtelusta eri kirjallisuudessa. Siispä vertasin useammasta lähteestä noita lukemia ja hämmästyin itsekin lukemien suuria heittoja.

Tässä on tarkka digikuva koskien saksalaistappioita ja se on otettu 6/2008 ko. infotaulusta Ylimaan taisteluiden muistomerkiltä:

http://img150.imageshack.us/my.php?image=dsc00667vi4.jpg

Tarkemmat asiakirjat löytyy Ranuan seurakunnan arkistosta ja Oulun maakunta-arkistosta. Tarkemmat tiedot Ylimaan taistelutapahtumista löytyy Ranuan veteraanikirjasta. Näin siis kertoo tuo infotaulun teksti.


Tassä on lukemia toisista lähteistä, ihan vaan muutama malliksi:

Ahto kertoo kirjassaan sivulla 244 suomalaistappioksi 295 miestä, erittelemättä kaatuneita sen kummemmin kuin muitakaan kadonneita tms. Saksalaisten kaatuneiden määräksi Ahto kertoo Jääkäriprikaatin löytäneen alueelta 15 kaatunutta saksalaissotilasta. Sivulla 245 hän kertoo "Ilmeisen luotettavan tiedon mukaan VuorJR 218 menetti koko Lapin sodan aikana 53 kaatunutta". Lähteenä tälle lukemalle Ahton kirjassa on (506) Schuler s. 177. Tuo lukema perustuu Emil Schuler:in 1959 kirjoittaman teokseen.

Jokainen voi ihmetellä ihan vapaasti tuollaisen lukeman paikkansapitävyyttä; rykmentitn kokonaistappiot kaatuneena KOKO Lapin sodan aikana, 53 kaatunutta!

Suomen Sota 1941-1945 -teos, osa 8, s. 469, antaa saksalaiskaatuneiden lukemaksi yli sata. Haavoittuneista ei puhuta mitään. Suomalaistappioiksi kerrotaan JPr:ssa 60 kaatunutta, 170 haavoittunutta ja 65 kadonnutta eli yhteensä 295 suomalaismiestä.

Erkki Käkelän kirja Laguksen miehet, Marskin nyrkki, Gummerus 1992, sivulla 442 kertoo saksalaistappioiksi 47 kaatunutta ja 184 haavoittunutta.

Laitanpa tähän linkin ihan omalle avaukselle koskien tätä aihetta:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000037114293

Lue lisää

Tappiolukujen tarkkuuden vaihtelu on ymmärrettävää. Taistelun aikana tai heti jälkeen tehdyt ilmoitukset eivät aina ole täsmälliisiä. Esimerkiksi kaatuneiden lukua lisää haavoihinsa myöhemmin kuolleet, kadonneissa voi olla eksyneitä, jotkut lievästi haavoittuneet voivat palata jo JSP:ltä riviin jne.

Kyse on myös mistä joukosta tarkalleen puhutaan ja mistä ajankohdasta. Luotan kyllä Ahtoon pitkälle siinä, että hän on käyttänyt saksalaisten tappioista nimenomaan heidän omaa arkistotietoaan.Saksalaisille nimittäin Lapin sota oli yksi koko sodan onnistuneimpia vetäytymisoperaatioita. He pitivät tappioitaan suomalaisia vastaan minimaalisina ja taisteluita s lähinnä jälkivarmistuksen kahinoina Kemin-Tornion aluetta lukuunottamatta.Varsinainen taistelu käytiin puna-armeijan kanssa Petsamossa lokakuussa 1944.Suomalaislla taas oli tarve suurennella tappioita silmällä pitäen valvontakomission tarkastuksia.Se selittää sakslaisille ilmoitetut suuret tappioluvut.

Ahton Aseveljet vastakkain on paras ja tarkin esitys Lapin sodasta. On jokaisen oma asia uskooko enemmän muhin lähteisiin.Mm. Suomen sota 1941-45 on kirjoitettu suomalaisen aineiston perusteella yleisesitykseksi 1950-luvulla. Vetreaanikirjojen luotettavuus taas perustuu siihen, millaisella soaaamisella kirja on tehty. MInulla on niitä hyllyssäni kymmenkunta. Paria lukuunottamatta niissä on runsaasti pieniä virheitä, jotka eivät sinänsä alenna kirjan arvoa, mutta osoittavat ne vahvasti amatööritaidoilla tehdyiksi.Ranuan kirjaa en tunne.

esimerkkejä kirjoitti:

oman näkemyksensä mukaan. Ne ovat varmasti tosia, mutta hän ei tehnyt tutkimusta.Yleensäkään Halsti ei vaivautunut käymään läpi asiakirjoja, vaan lateli juttuja oman muistinsa pohjalta. Monissa asioissa hän terävänä miehenä oli aivan oikeassa, mutta teksteissä on ärsyttävän paljon virheitä. Niiden arvo on kuitenkin siinä, etä ne ovat mukana olleen kokemuksia ja tuoreeltaan tallennettuja. Mutta ne eivät siis ole tieteellistä tutkimusta, vaan mielipiteitä.

Lue lisää

Entäs Halsti ja 1950 -luvun loppupuolella kirjoitettu Suomen sota 1939-1945 -teossarja?

Lieneepä Halsti joutu käymään arkistoissakin kun tuo teossarja on aika perusteellinen yleiskuvaus sotatapahtumista Talvi- ja Jatkosodasta.

Suomen sota 1939-1945 (Ensimmäinen osa) Talvisota 1939-1940 / Wolf H. Halsti
Helsingissä: Otava, 1955
Suomen sota 1939-1945; (Toinen osa) Kesäsota 1941 / Wolf H. Halsti
Helsingissä: Otava, 1956
Suomen sota 1939-1945; (Kolmas osa) Ratkaisu 1944 / Wolf H. Halsti
Helsingissä: Otava, 1957


JOS taas Halsti kertoo omissa muistelmissaan omista kokemuksistaan, niin siihen hän tuskin tarvitsi kauhean paljoa arkistokäyntejä.

Itselläni on kaikki Halstin kirjoittamat kirjat hyllyssäni.

Tuossa on kaikki julkaissut:

Isänmaan historia maanpuolutajia varten, 1936
Suomen puolustaminen, 1939
Suomen puolustuskysymys, 1954
Suomen sota 1939-1945 - Talvisota 1939-1940, 1955
Suomen sota 1939-1945 - Kesäsota 1941, 1956
Suomen sota 1939-1945 - Ratkaisu 1944, 1957
Me, Venäjä ja muut, 1969 (1. ja 2.painos)
Talvisodan päiväkirja, 1971
Lapin sodassa JR11 mukana Torniosta Karesuvantoon, 1972
Vapaudesta ja demokratiasta, 1973
Muistelmat I 1905-1939 - Mies elää aikaansa, 1973
Muistelmat II 1939-1948 - Aika vaatii veronsa, 1974
Muistelmat III 1948-1975 - Tilinteon aika, 1975
Vuosi elämästäni, tarkkailijan päiväkirja 1975, 1976
Euroopan kriisi, 1987

1944 kirjoitti:

Entäs Halsti ja 1950 -luvun loppupuolella kirjoitettu Suomen sota 1939-1945 -teossarja?

Lieneepä Halsti joutu käymään arkistoissakin kun tuo teossarja on aika perusteellinen yleiskuvaus sotatapahtumista Talvi- ja Jatkosodasta.

Suomen sota 1939-1945 (Ensimmäinen osa) Talvisota 1939-1940 / Wolf H. Halsti
Helsingissä: Otava, 1955
Suomen sota 1939-1945; (Toinen osa) Kesäsota 1941 / Wolf H. Halsti
Helsingissä: Otava, 1956
Suomen sota 1939-1945; (Kolmas osa) Ratkaisu 1944 / Wolf H. Halsti
Helsingissä: Otava, 1957


JOS taas Halsti kertoo omissa muistelmissaan omista kokemuksistaan, niin siihen hän tuskin tarvitsi kauhean paljoa arkistokäyntejä.

Itselläni on kaikki Halstin kirjoittamat kirjat hyllyssäni.

Tuossa on kaikki julkaissut:

Isänmaan historia maanpuolutajia varten, 1936
Suomen puolustaminen, 1939
Suomen puolustuskysymys, 1954
Suomen sota 1939-1945 - Talvisota 1939-1940, 1955
Suomen sota 1939-1945 - Kesäsota 1941, 1956
Suomen sota 1939-1945 - Ratkaisu 1944, 1957
Me, Venäjä ja muut, 1969 (1. ja 2.painos)
Talvisodan päiväkirja, 1971
Lapin sodassa JR11 mukana Torniosta Karesuvantoon, 1972
Vapaudesta ja demokratiasta, 1973
Muistelmat I 1905-1939 - Mies elää aikaansa, 1973
Muistelmat II 1939-1948 - Aika vaatii veronsa, 1974
Muistelmat III 1948-1975 - Tilinteon aika, 1975
Vuosi elämästäni, tarkkailijan päiväkirja 1975, 1976
Euroopan kriisi, 1987

Lue lisää

Olisiko Halstin tutkimustapa katsottu sittenkin liian kevyeksi? Minulla on pari osaa sarjasta Suomen sota 1941-45 ja niissä ei Halstin nimeä näy. Tosin kirjoitusaika osuu ainakin osittain päällekkäin.

1944 kirjoitti:

Entäs Halsti ja 1950 -luvun loppupuolella kirjoitettu Suomen sota 1939-1945 -teossarja?

Lieneepä Halsti joutu käymään arkistoissakin kun tuo teossarja on aika perusteellinen yleiskuvaus sotatapahtumista Talvi- ja Jatkosodasta.

Suomen sota 1939-1945 (Ensimmäinen osa) Talvisota 1939-1940 / Wolf H. Halsti
Helsingissä: Otava, 1955
Suomen sota 1939-1945; (Toinen osa) Kesäsota 1941 / Wolf H. Halsti
Helsingissä: Otava, 1956
Suomen sota 1939-1945; (Kolmas osa) Ratkaisu 1944 / Wolf H. Halsti
Helsingissä: Otava, 1957


JOS taas Halsti kertoo omissa muistelmissaan omista kokemuksistaan, niin siihen hän tuskin tarvitsi kauhean paljoa arkistokäyntejä.

Itselläni on kaikki Halstin kirjoittamat kirjat hyllyssäni.

Tuossa on kaikki julkaissut:

Isänmaan historia maanpuolutajia varten, 1936
Suomen puolustaminen, 1939
Suomen puolustuskysymys, 1954
Suomen sota 1939-1945 - Talvisota 1939-1940, 1955
Suomen sota 1939-1945 - Kesäsota 1941, 1956
Suomen sota 1939-1945 - Ratkaisu 1944, 1957
Me, Venäjä ja muut, 1969 (1. ja 2.painos)
Talvisodan päiväkirja, 1971
Lapin sodassa JR11 mukana Torniosta Karesuvantoon, 1972
Vapaudesta ja demokratiasta, 1973
Muistelmat I 1905-1939 - Mies elää aikaansa, 1973
Muistelmat II 1939-1948 - Aika vaatii veronsa, 1974
Muistelmat III 1948-1975 - Tilinteon aika, 1975
Vuosi elämästäni, tarkkailijan päiväkirja 1975, 1976
Euroopan kriisi, 1987

Lue lisää

Muuten minä joudun kysymään sinulta Suomen sota XI omistuksesta.

1944 kirjoitti:

>vilkaisemalla Aseveljet vastakkanin lähdeapparaattia<

On vilkaistu ja tässä on kommenttia aiheesta:

Ylimaan taistelusta pari sanaa:

Aseveljet vastakkain -kirjan saksalaistappiolukemat herättää hieman ihmetystä muillakin tahoilla. Kysehän on tietenkin tämän kirjan lukemista:

Sampo Ahto Aseveljet vastakkain, Lapin sota 1944-1945, Kirjayhtymä 1980

Kirjan sivuilla 232-245 käsitellään Ylimaan taistelun kulku. Tuon taistelun kulusta minulle heräsi kiinnostus kun teimme äskettäin lomareissun Lappiin ja kävin katselemassa mm. Ylimaan taistelun paikkoja ja -muistomerkkiä. Siinä taisteluiden muistomerkin infotaulussa kerrottiin saksalaisten kaatuneiden kokonaismääräksi noin 100, mukaan lukien lähitienoolla käydyt kahinat ja niiden kaatuneet. Kokoniastappioksi saksalaisten osalta saadaan jo 336. Samassa taulussa kerrotaan saksalaistappiolukemien suuresta virheestä kaatuneiden osalta ja lukemien vaihtelusta eri kirjallisuudessa. Siispä vertasin useammasta lähteestä noita lukemia ja hämmästyin itsekin lukemien suuria heittoja.

Tässä on tarkka digikuva koskien saksalaistappioita ja se on otettu 6/2008 ko. infotaulusta Ylimaan taisteluiden muistomerkiltä:

http://img150.imageshack.us/my.php?image=dsc00667vi4.jpg

Tarkemmat asiakirjat löytyy Ranuan seurakunnan arkistosta ja Oulun maakunta-arkistosta. Tarkemmat tiedot Ylimaan taistelutapahtumista löytyy Ranuan veteraanikirjasta. Näin siis kertoo tuo infotaulun teksti.


Tassä on lukemia toisista lähteistä, ihan vaan muutama malliksi:

Ahto kertoo kirjassaan sivulla 244 suomalaistappioksi 295 miestä, erittelemättä kaatuneita sen kummemmin kuin muitakaan kadonneita tms. Saksalaisten kaatuneiden määräksi Ahto kertoo Jääkäriprikaatin löytäneen alueelta 15 kaatunutta saksalaissotilasta. Sivulla 245 hän kertoo "Ilmeisen luotettavan tiedon mukaan VuorJR 218 menetti koko Lapin sodan aikana 53 kaatunutta". Lähteenä tälle lukemalle Ahton kirjassa on (506) Schuler s. 177. Tuo lukema perustuu Emil Schuler:in 1959 kirjoittaman teokseen.

Jokainen voi ihmetellä ihan vapaasti tuollaisen lukeman paikkansapitävyyttä; rykmentitn kokonaistappiot kaatuneena KOKO Lapin sodan aikana, 53 kaatunutta!

Suomen Sota 1941-1945 -teos, osa 8, s. 469, antaa saksalaiskaatuneiden lukemaksi yli sata. Haavoittuneista ei puhuta mitään. Suomalaistappioiksi kerrotaan JPr:ssa 60 kaatunutta, 170 haavoittunutta ja 65 kadonnutta eli yhteensä 295 suomalaismiestä.

Erkki Käkelän kirja Laguksen miehet, Marskin nyrkki, Gummerus 1992, sivulla 442 kertoo saksalaistappioiksi 47 kaatunutta ja 184 haavoittunutta.

Laitanpa tähän linkin ihan omalle avaukselle koskien tätä aihetta:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000037114293

Lue lisää

Lapin sotaa lainkaan. Eivät linkkilainaukset todista osaamisesta.VuorJR 218 ei osallistunut taisteluihin kuin Ylimaan-Taipaleen alueella, eikä sielläkään jälkimmäisessä paljoa taistellut.Ahto on nämä asiat tutkinut perusteellisesti. Sitä ei johonkin sivuseikkaan takertuminen muuta miksikään.

Taipaleen alueella toimi myös 7. VuorD:n vajaa tiedustelupataljoona 99.Miten lie sen tappiot otettu huomioon? Sehän jäi JR 33:n koukkauksen taakse ja murtautui 218:n osien avulla läpi.

villakoiran ydin? kirjoitti:

Olisiko Halstin tutkimustapa katsottu sittenkin liian kevyeksi? Minulla on pari osaa sarjasta Suomen sota 1941-45 ja niissä ei Halstin nimeä näy. Tosin kirjoitusaika osuu ainakin osittain päällekkäin.

Lue lisää

Älä sekoita noita teoksia keskenään, huomaa vuosiluvut 1939-1941!

Wolf H. Halstin itsensä kirjoittama kolmiosainen teossarja on Suomen Sota 1939-1945, osat 1-3.

Suomen sota 1939-1945 - Talvisota 1939-1940, 1955
Suomen sota 1939-1945 - Kesäsota 1941, 1956
Suomen sota 1939-1945 - Ratkaisu 1944, 1957

Tätä Halstin kirjoittamaa 3 -osaista kirjasarjaa EI pidä sekoittaa Jatkosodan viralliseen Sotahistorianlaitoksen julkaisemaan mahtavaan teossarjaan Suomen Sota 1941-1945 osat I - XI.

&quot;brassailu&quot; kirjoitti:

Muuten minä joudun kysymään sinulta Suomen sota XI omistuksesta.

Eikö sinulla sitten ole tuota osaa XI? Minulla toki on sekin?

Suomen sota 1941-1945. 11. osa: Sotatalous / E. O. Tirronen /toimittanut Sotatieteen laitoksen sotahistorian toimisto. Porvoo: WSOY, 1975

1944 kirjoitti:

Eikö sinulla sitten ole tuota osaa XI? Minulla toki on sekin?

Suomen sota 1941-1945. 11. osa: Sotatalous / E. O. Tirronen /toimittanut Sotatieteen laitoksen sotahistorian toimisto. Porvoo: WSOY, 1975

Lue lisää

Riistät toiselta sen viimeisenkin "valttikortin" kädestä.
Ps. Mistä löysit, jos keräsit sarjan yksittäiskappaleina.

ilkee. kirjoitti:

Riistät toiselta sen viimeisenkin "valttikortin" kädestä.
Ps. Mistä löysit, jos keräsit sarjan yksittäiskappaleina.

Kokeileppa nettidivareita...

http://www.tie.to/kirjat/



Varsinainen ’jättipaketti’ on 11-osainen ”Suomen sota 1941-1945”, jonka kaikki osat on toimittanut sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. so. nykyinen Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitos.

OSAT:

Suomen sota 1941-1945. 1. osa/toimittanut sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki: Sotateos, 1965

Suomen sota 1941-1945. 2. osa: Laatokan Karjalan valtaus ja eteneminen Aunuksen kannakselle / toimittanut Puolustusvoimain pääesikunnan sotahistoriallinen toimisto. Helsinki: Kivi, 1952

Suomen sota 1941-1945. 3. osa: Karjalan kannaksen valtaus kesällä 1941 / Eero Kuussaari / toimittanut Puolustusvoimain pääesikunnan sotahistoriallinen toimisto. Helsinki : Kivi, 1951

Suomen sota 1941-1945. 4. osa: Karjalan armeijan eteneminen Maaselän kannakselle v. 1941 / A. Petramaa / toimittanut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki: Kivi, 1954

Suomen sota 1941-1945. 5. osa: Sotatoimet Seesjärven ja Jäämeren välillä v. 1941 /A. Petramaa, V. Pesonius / toimittanut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki: Kivi, 1954

Suomen sota 1941-1945. 6. osa: Asemasotavaihe maarintamilla/toimittanut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki: Kivi, 1956

Suomen sota 1941-1945. 7. osa: Venäläisten suurhyökkäys Karjalan kannaksella kesällä 1944/ Eero Kuuussari / toimittanut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki: Kivi, 1957

Suomen sota 1941-1945. 8: Sotatoimet Laatokan ja Jäämeren välillä 1944-1945/toimittanut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki: Kivi, 1958

Suomen sota 1941-1945. 9. osa: Merivoimat, ilmavoimat, kotijoukot ja naisjärjestöt/toimittanut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki: Sotateos, 1960

Suomen sota 1941-1945. 10. osa/toimittanut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki 1961

Suomen sota 1941-1945. 11. osa: Sotatalous / E. O. Tirronen /toimittanut Sotatieteen laitoksen sotahistorian toimisto. Porvoo: WSOY, 1975

1939-1941 kirjoitti:

Älä sekoita noita teoksia keskenään, huomaa vuosiluvut 1939-1941!

Wolf H. Halstin itsensä kirjoittama kolmiosainen teossarja on Suomen Sota 1939-1945, osat 1-3.

Suomen sota 1939-1945 - Talvisota 1939-1940, 1955
Suomen sota 1939-1945 - Kesäsota 1941, 1956
Suomen sota 1939-1945 - Ratkaisu 1944, 1957

Tätä Halstin kirjoittamaa 3 -osaista kirjasarjaa EI pidä sekoittaa Jatkosodan viralliseen Sotahistorianlaitoksen julkaisemaan mahtavaan teossarjaan Suomen Sota 1941-1945 osat I - XI.

Lue lisää

olleen silloisen sotahistorian toimiston kilpailija. Siitä saattaa johtua "varsinaisten" sotahistorioitsijoiden lievä happamuus. Kirjoitusajankohdat menevät osittain päällekkäin ja Halstin on tietysti ollut vaikea kilpailla suuremman kirjoittaja/tutkijajoukon kanssa.Toisaalta hän on varmaan vienyt markkinoita.

1944 kirjoitti:

>vilkaisemalla Aseveljet vastakkanin lähdeapparaattia<

On vilkaistu ja tässä on kommenttia aiheesta:

Ylimaan taistelusta pari sanaa:

Aseveljet vastakkain -kirjan saksalaistappiolukemat herättää hieman ihmetystä muillakin tahoilla. Kysehän on tietenkin tämän kirjan lukemista:

Sampo Ahto Aseveljet vastakkain, Lapin sota 1944-1945, Kirjayhtymä 1980

Kirjan sivuilla 232-245 käsitellään Ylimaan taistelun kulku. Tuon taistelun kulusta minulle heräsi kiinnostus kun teimme äskettäin lomareissun Lappiin ja kävin katselemassa mm. Ylimaan taistelun paikkoja ja -muistomerkkiä. Siinä taisteluiden muistomerkin infotaulussa kerrottiin saksalaisten kaatuneiden kokonaismääräksi noin 100, mukaan lukien lähitienoolla käydyt kahinat ja niiden kaatuneet. Kokoniastappioksi saksalaisten osalta saadaan jo 336. Samassa taulussa kerrotaan saksalaistappiolukemien suuresta virheestä kaatuneiden osalta ja lukemien vaihtelusta eri kirjallisuudessa. Siispä vertasin useammasta lähteestä noita lukemia ja hämmästyin itsekin lukemien suuria heittoja.

Tässä on tarkka digikuva koskien saksalaistappioita ja se on otettu 6/2008 ko. infotaulusta Ylimaan taisteluiden muistomerkiltä:

http://img150.imageshack.us/my.php?image=dsc00667vi4.jpg

Tarkemmat asiakirjat löytyy Ranuan seurakunnan arkistosta ja Oulun maakunta-arkistosta. Tarkemmat tiedot Ylimaan taistelutapahtumista löytyy Ranuan veteraanikirjasta. Näin siis kertoo tuo infotaulun teksti.


Tassä on lukemia toisista lähteistä, ihan vaan muutama malliksi:

Ahto kertoo kirjassaan sivulla 244 suomalaistappioksi 295 miestä, erittelemättä kaatuneita sen kummemmin kuin muitakaan kadonneita tms. Saksalaisten kaatuneiden määräksi Ahto kertoo Jääkäriprikaatin löytäneen alueelta 15 kaatunutta saksalaissotilasta. Sivulla 245 hän kertoo "Ilmeisen luotettavan tiedon mukaan VuorJR 218 menetti koko Lapin sodan aikana 53 kaatunutta". Lähteenä tälle lukemalle Ahton kirjassa on (506) Schuler s. 177. Tuo lukema perustuu Emil Schuler:in 1959 kirjoittaman teokseen.

Jokainen voi ihmetellä ihan vapaasti tuollaisen lukeman paikkansapitävyyttä; rykmentitn kokonaistappiot kaatuneena KOKO Lapin sodan aikana, 53 kaatunutta!

Suomen Sota 1941-1945 -teos, osa 8, s. 469, antaa saksalaiskaatuneiden lukemaksi yli sata. Haavoittuneista ei puhuta mitään. Suomalaistappioiksi kerrotaan JPr:ssa 60 kaatunutta, 170 haavoittunutta ja 65 kadonnutta eli yhteensä 295 suomalaismiestä.

Erkki Käkelän kirja Laguksen miehet, Marskin nyrkki, Gummerus 1992, sivulla 442 kertoo saksalaistappioiksi 47 kaatunutta ja 184 haavoittunutta.

Laitanpa tähän linkin ihan omalle avaukselle koskien tätä aihetta:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000037114293

Lue lisää

Kapteeni Railion loikkauksesta on kerrottu useammassakin kirjassa, mutta tässä nimenomaisessa siitä kerrotaan eniten sivuilla 57 ja 302-306.

Niilo Lappalainen Vaarallisilla teillä. Viimeiset suomalaiset SS-miehet, WSOY1998 ISBN 951-0-22665-3


Kyseessä on suomalaiskapteenin loikkaus saksalaisten puolelle Lapin sodan aikana. Loikkaussyyksi Railio kertoi kostonpelon. Hän oli kirjan kertomuksen mukaan ampunut vetäytymistaiteluiden aikana kaksi omaa sotilasta ja pelkäsi kavereiden kostoa. Tuo kerrotaan sivulla 302.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_Lappalainen

Niilo Lappalainen (22. marraskuuta 1927 Heinjoki – 17. heinäkuuta 2001) oli eversti ja sotakirjailija. Lappalaisen teokset ovat sotadokumentteja. Kaunokirjallisia romaaneja hän ei kirjoittanut.
Helsingin Tähtitorninmäellä ltR 1:n ilmatorjuntajoukoissa palvellut 16-vuotias Lappalainen lähti syksyllä 1944 yhdessä viiden muun nuorukaisen kanssa Pohjois-Suomen ja Norjan kautta Saksaan liittyäkseen SS-joukkoihin. Näistä vaiheistaan Lappalainen kertoi kirjassaan Vaarallisilla teillä (1998).

Utelias.. kirjoitti:

Talvisodan Korsu-Kustaa oli varmaankin se mies joka teki tarpeensakin korsussa sankkoon kannatten sen läheteillä ulos. Hän kuulemma pelkäsi kovasti kuolemaa ja aikoi selvitä sodasta henhissä. Kerran hän sattui olemaan auringonvalossa ulkona ja elehti kovin ja taisipa huutaakin samalla. Joku koiranleuka sanoi Korsu-Kustaan tulleen hulluksi siksi kun näki auringonvalon ensi kertaa kuukausiin..


KUKA oli Korsu-Kustaa? Kuka tietää kertoa?

Lue lisää

Kuka oli Korsu-Kustaa, josta Wolf H Halstikin mainitsee muistelmissaan?

Tässä tulee 10 pisteen vihje. Minä kyllä tiedän kuka oli kyseessä.

Gustav Hägglund mainitsee Leijona ja Kyyhky kirjansa sivulla 17 isänsä Woldemar H:n Talvisodan aikaisia toimia kuvatessään kuinka Laatokan pohjoispuolelle tehty 1. vastahyökkäys epäonnistui:

"Isäni kertoman mukaan ensimäinen, liian syvälle kurkottanut vastahyökkäys epäonnistui osaksi myös inhimillisitä syistä. Kärkeä johti rautaisessa maineessa ollut eversti, isäni hyvä perhetuttu. Hän lähetti raportteja kärjen etenemisestä -komentokorsustaan kaukana etulinjan takana. Hän näet pelkäsi niin, ettei uskaltanut mennä edes tarpeilleen korsun ulkopuolelle, vaan lähetti sai kantaa jätökset ulos. Tämän jälkeen everstiä ei pääsetetty lähellekään rintamaa."