Juoksukomentaja Kurt Erik Bäcmanin kiitospuhe Syvärillä 1944:
Lähteenä on Jukka L. Mäkelän kirja Aunuksen savut, WSOY 1974. s. 25
"Viimeisenä tai ainakin yhtenä viimeisimmistä viihdytyskiertueista Syvärin alueella kävivät Viipurilaisen osakunnan tytöt piristämässä sotilaita ohjelmanumeroillaan.
Ne lienevät olleet sangen vaikuttavia, koska majuri Kurt Bäckman, jota puhevikaisuutensa takia Bä-Bä-Bäckmaniksi kutsuttiin, innostui pitämään kiitospuheen. Se ei ollut pitkä, mutta tunnepitoinen: - O-o-oli oikein ha-ha-hauskaa saada nä-nä-nähdä täällä muutakin kuin pe-pe-pelkkää pu-pu-purkkilihaa."
Olettekos Ilmari Turjan Kumuri -kirjan lukeneet? Aika harvinainen kirja se on divareissakin.
Erikoiset oli juomatavat tuolla SuRullisen kuuluisalla Bäckmannilla, joka kuulemma sammui säännöllisesti pöydän alle.
Näin kerrotaan Pallen Kaaderikaskuja -kirjassa. Hänen piti esittää aina sama venäläinen laulu hieman ennen sammumistaan. Laulu oli sitten sitä mitä oli...
Ilmari Turjan Kumuri -kirjassa mainitaan 3 pullon päiväkulutus; 1 pullo päivällä ja 2 pulloa yöllä. Tämä siis 1941 hyökkäysvaiheessa. Millaiset lienee juomatavat olleet silloin 1944 Viipurissa? Kemppi ainakin sanoi tarjoneensa lasin konjakkia että KEB pystyi puhumaan ja kertomaan että 20.Pr/II -pataljoona karkasi.
Puhevikainen 20.Pr II pataljoonan komentajana! Onko hullumpaa juttua kuultu ennen tai jälkeen? Kuinka merkittävä osuus tuolla seikalla oli tapahtumien kulkuun II -pataljoonan osalta?
Tätä 20.Pr:n II pataljoonan komentajan osuutta ei Viipurin tapahtumia käsittelevissä kirjoissa juurikaan kerrota, miksiköhän ei? Varmankin häveliäisyyssyistä, koska juttuhan päätyi lopulta itsemurhaan. Kummallista häveliäisyyttä näyttävät nuo sotakirjojen kirjoittajat harrastavan vaikka nyt on jo teloitettujen rintamakarkureidenkin nimilistat kirjoissa ja kansissa!
Kuinka sellainen voisi toimia tiukoissa paikoissa, jos ei pysty puhumaan kunnolla? Eikä varsinkaan kiihtyessään...
Kyllä upseerien virkauran vaatima tehtäväkierto oli älyttömyyksiin vietynä ainakin tässä tapauksessa. Olisihan tuollainen mies varmaankin pärjännyt jossakin takaportaan esikuntahommissa, mutta etulinjan pataljoonankomentajaksi laitetaan puhevammainen ja erään toisenkin, ehkä pahemmankin, henkilökohtaisen ongelman omaava mies.
Eräs tunnettu upseeriänkyttäjä oli Viipurin menetyksen eräänä aiheuttajana tuomittu majuri Kurt Erik Bäckman. Hänhän sai tuomion tästä Viipuri -jutusta. Hänet oli tuomittu juopottelusta sakkoihin jo aiemmin 1941 Kumuri -jutun tutkinnan yhteydessä. Kirjoissa kerrotaan kuinka hän kiihtyessään ei kyennyt puhumaan lainkaan ja siksipä varmaankin viina maistui tuolle miehelle. Sen vaikutus taisi lievittää änkytystä. Kempin kerrotaan antaneen ensimäisenä lasillisen konjakkia kun Bäckman tuli kertomaan pataljoonansa II/20.Pr karkaamisesta asemistaan kesällä 1944. Puheesta ei kuulemma tahtonut sittenkään saada selkoa. Olihan mies varmaankin tosi väsynyt ja muutenkin vauhkona neljä päivää valvottuaan.
Pallen alias Reino Hirvisepän ja Martti Sinerman Kaaderikaskut -kirjassa kerrotaan Bäckmannista parikin kaskua ja toinen meni näin: Bäcman kertoi jollekin upseeritutulleen käyneensä Helsingin reissullaan "jonkinlaisessa änkytysopetuksessa" ja kaveri sanoi tähän "mitä sinä sinne enää menet kun osaat änkyttää jo muutenkin ihan tarpeeksi hyvin"!
Se toinen kasku liittyykin Bäckmannin juomatapoihin nuorena upseerina. Hän tapasi olla niitä maan hiljaisia sivustakatsojia ja veti vain kuppia kunnolla. Illan nyötä, juuri ennen sammumistaan pöydän alle, hän lauloi aina saman venäläisen laulunpätkän ja senkin varmuuden vuoksi nuotin vierestä. Nämä tarinat on kertonut itse Palle.
Käsityseni K.E. Bäckmanista perustuvat Ilmari Turjan kirjaan Kumuri, kahden everstin taistelu, Uuno Tarkin kahteen Viipuri -kirjaan, Lauri Jäntin useampaan Viipurin tapahtumia käsittelevääm kirjaan, Halstin arvioon kirjassaan Suomen sota 1939-1945, Ratkaisu ja Pallen alias Reino Hirvisepän ja Martti Sinerman Kaaderikaskut -kirjaan ja Jukka L. Mäkelän kirjaan Aunuksen savut.
Bäcmanin kiitospuhe Syvärillä
66
2837
Vastaukset
- ja on ollut
Saitko sinä selvää tämän uuniperuamiehen, nurmijärveläisen Ma MA MAtttii Va Va VAnnn Vanhasen puheesta 5 vuotta sitten?
Entäpä presidentin Tavja Tavja jne...
Jotenkin tuntuu, että valtaan pyrkii kaikki puhevikaiset, itseluottamuksesta kärsivät ja keskinkertaisuudet. Lopulta radioon saadaan koottua loput ÄRRRäsortajat.
Rukkiinhan valittiin vielä 90-luvulla pelkän koulutodistuksen perusteella. Mitä se kertoo, jos kusipääisellä pelkääjällä upseerina on 9,99 keskiarvo rintamalla?- valittu juuri
nimenomaan osoitettujen johatmislahjojen ja palveluskunnon perusteella. Ylioppilailla on kyllä ollut etusija, mutta ei koulutodistus muuten vaikuta, vaan lähinnä aliupseerikoulussa pärjääminen. Upseerit ovat muuten ihmisiä siinä kuin muutkin. Kyllä heidän valintaansa kiinnitetään keskimääristä enemmän huomiota.Koulutus keskytetään tarvittaessa.
- höpönassunpesästä?
valittu juuri kirjoitti:
nimenomaan osoitettujen johatmislahjojen ja palveluskunnon perusteella. Ylioppilailla on kyllä ollut etusija, mutta ei koulutodistus muuten vaikuta, vaan lähinnä aliupseerikoulussa pärjääminen. Upseerit ovat muuten ihmisiä siinä kuin muutkin. Kyllä heidän valintaansa kiinnitetään keskimääristä enemmän huomiota.Koulutus keskytetään tarvittaessa.
Saat työntää paskaa. En sitä kiellä.
Vanhempi veljeni käsitteli välillä 1968-74 Haminaan tulevien taustoja.
Päävaikuttimena oli asteikko ylioppilastutkinnon jälkeinen tutkinto - yo- keskikoulu- ammatillinenkoulu ja kansakoulu. Pisteytys meni näin todistusnumerojen perusteella.
Alkuvaiheessa (1968-70) vaikutti vanhempienkin taustat ja sosiaalinen viiteryhmä. Siksi isän sotilaspassitiedot kaivettiin aina oppilaan mukaan.
Menestyminen ammunnoissa, yleinen kunto ja urheilusaavutukset antoivat lisäpisteitä, jos piti ratkaista valintaa monen kesken.
Tämä vain siksi, että eläkkeellä oleva upseeriveljeni on tuossa vieressä kertomassa asian. - on faktaa
höpönassunpesästä? kirjoitti:
Saat työntää paskaa. En sitä kiellä.
Vanhempi veljeni käsitteli välillä 1968-74 Haminaan tulevien taustoja.
Päävaikuttimena oli asteikko ylioppilastutkinnon jälkeinen tutkinto - yo- keskikoulu- ammatillinenkoulu ja kansakoulu. Pisteytys meni näin todistusnumerojen perusteella.
Alkuvaiheessa (1968-70) vaikutti vanhempienkin taustat ja sosiaalinen viiteryhmä. Siksi isän sotilaspassitiedot kaivettiin aina oppilaan mukaan.
Menestyminen ammunnoissa, yleinen kunto ja urheilusaavutukset antoivat lisäpisteitä, jos piti ratkaista valintaa monen kesken.
Tämä vain siksi, että eläkkeellä oleva upseeriveljeni on tuossa vieressä kertomassa asian.Olin vv. 1961-1963 ja uudelleen 1975-78 valitsemassa oppilaita RUK:n. Ensisjainen valintapohja oli menestys RAUK:ssa, jolloin vahva lisäperuste oli ylioppilastutkinto. Poikkeustapauksessa saattoi päästä jopa kokonaan ilman oppikoulua. Se oli harvinaista.Näin oli Pääesikunnan ohjeet.
Taustatutkimuksista en tiedä. Kirjoitin Haminaan menevien valinnasta aliupseerikoulutuksen jälkeen. - Ev.lut. evp veli
on faktaa kirjoitti:
Olin vv. 1961-1963 ja uudelleen 1975-78 valitsemassa oppilaita RUK:n. Ensisjainen valintapohja oli menestys RAUK:ssa, jolloin vahva lisäperuste oli ylioppilastutkinto. Poikkeustapauksessa saattoi päästä jopa kokonaan ilman oppikoulua. Se oli harvinaista.Näin oli Pääesikunnan ohjeet.
Taustatutkimuksista en tiedä. Kirjoitin Haminaan menevien valinnasta aliupseerikoulutuksen jälkeen.Miksi luulet oppilaan kortissa olleen kohdat jossa reservin auk. johtaja sai vain yliviivata "soveltuu/ ei sovellu Ruk:on"???? Lisätietoihin monet runoilivat puoltojaan oppilaasta.
Tarkemmin oli kortissa tiedot isän sosiaalisesta taustasta. Kortti oli luultavasti vuoden 1919 mallia, koska valintoina olivat "torppari, työmies, tilallinen, toimenhaltija... jne.." Koulutuksessa käytettiin vielä muotoja "kiertokoulu, 3/4 luokkaa kk ja kansak. käymättä".
Kyllä mäkitorpan poika pääsi taidoillaan reservin aliupseeriksi, mutta upseerikouluun tujotettiin kolutusta ja vanhempien taustoja.
Missä sinä muuten istuit tekemässä valintoja? Minä olin Suomenlinnassa yhdessä merisotakoulun upseerikoulutuksen toimistossa. - valittiin ehdolle
Ev.lut. evp veli kirjoitti:
Miksi luulet oppilaan kortissa olleen kohdat jossa reservin auk. johtaja sai vain yliviivata "soveltuu/ ei sovellu Ruk:on"???? Lisätietoihin monet runoilivat puoltojaan oppilaasta.
Tarkemmin oli kortissa tiedot isän sosiaalisesta taustasta. Kortti oli luultavasti vuoden 1919 mallia, koska valintoina olivat "torppari, työmies, tilallinen, toimenhaltija... jne.." Koulutuksessa käytettiin vielä muotoja "kiertokoulu, 3/4 luokkaa kk ja kansak. käymättä".
Kyllä mäkitorpan poika pääsi taidoillaan reservin aliupseeriksi, mutta upseerikouluun tujotettiin kolutusta ja vanhempien taustoja.
Missä sinä muuten istuit tekemässä valintoja? Minä olin Suomenlinnassa yhdessä merisotakoulun upseerikoulutuksen toimistossa.ainakin maavoimissa ylioppilaat suurin piirtein siinä järjestyksessä kuin olivat AUK:ssa pärjänneet. Määrästä ja kiintiöstä riippune RUK:un pääsi 50-80 % ylioppilaista. Keskikoulun käynyt pääsi vain harvoin ja kansakoulupohjalta poikkeustapaus. Lähetin muistaakseni yhde kovan porun jälkeen. Lopullinen valinta tapahtui sitten neuvottelussa koulun johtajan ja kouluttajien kanssa.Jo 70-luvulla alkoi yhä suurempi osa ylioppilaista jäädä aliupseereiksi ja miehistöksikin. Tuollaista korttia sisältöineen en muista. Ei sitä ainakaan valintaperusteena käytetty. Joka tapauksessa vanhempien sosiaalinen asema tai muu sellainen ei merkinnyt valinnoissa mitään.Eräässäkin tapauksessa minulle soitti ylempi upseeri painostaen laittamaan tuttavaperheensä pojan, mutta ei tämän pärjääminen AUK:ssa riittänyt.
Esittämäsi tieto tuntuu aivan vieraalta. Olikohan merivoimissa joku oma systeemi? Ainakin kortti tuntuu aivan antiikkiselta. - Res. alik.
valittu juuri kirjoitti:
nimenomaan osoitettujen johatmislahjojen ja palveluskunnon perusteella. Ylioppilailla on kyllä ollut etusija, mutta ei koulutodistus muuten vaikuta, vaan lähinnä aliupseerikoulussa pärjääminen. Upseerit ovat muuten ihmisiä siinä kuin muutkin. Kyllä heidän valintaansa kiinnitetään keskimääristä enemmän huomiota.Koulutus keskytetään tarvittaessa.
"RUK:uun on aina nimenomaan osoitettujen johatmislahjojen ja palveluskunnon perusteella."
Paskapuhetta. Aliupseerikurssin parhaan oppilaan olisi luullut kelpaavan RUK:n, mutta niin vaan ei ollut, ei ainakaan silloin vuonna 1982.
Aikaisemmin 1920-1930 -luvuilla katsottiin koulutustaustaa ja syntyperää. Siinä suomenruotsalainen syntyperä oli taatusti eduksi. Saattoihan suomenruotsalaisten sukujen vesat käydä enemmän koulujakin.
Kummallista kyllä, mutta sota-ajan upseereissa oli huomattavan suuri osa suomenruotsalaisia suvultaan ja -kieleltäänkin. - Kyllä oli juoni karjalaisukko!
valittiin ehdolle kirjoitti:
ainakin maavoimissa ylioppilaat suurin piirtein siinä järjestyksessä kuin olivat AUK:ssa pärjänneet. Määrästä ja kiintiöstä riippune RUK:un pääsi 50-80 % ylioppilaista. Keskikoulun käynyt pääsi vain harvoin ja kansakoulupohjalta poikkeustapaus. Lähetin muistaakseni yhde kovan porun jälkeen. Lopullinen valinta tapahtui sitten neuvottelussa koulun johtajan ja kouluttajien kanssa.Jo 70-luvulla alkoi yhä suurempi osa ylioppilaista jäädä aliupseereiksi ja miehistöksikin. Tuollaista korttia sisältöineen en muista. Ei sitä ainakaan valintaperusteena käytetty. Joka tapauksessa vanhempien sosiaalinen asema tai muu sellainen ei merkinnyt valinnoissa mitään.Eräässäkin tapauksessa minulle soitti ylempi upseeri painostaen laittamaan tuttavaperheensä pojan, mutta ei tämän pärjääminen AUK:ssa riittänyt.
Esittämäsi tieto tuntuu aivan vieraalta. Olikohan merivoimissa joku oma systeemi? Ainakin kortti tuntuu aivan antiikkiselta.Älä ole hölmö! Miksi kantakortissa alokkaan asioissa tiedustellaan vanhempien ammatit? HÄ?
Miten vielä 1970 rukin oppilaista oli valtaosaltaan toimihenkilöiden ja virkamiesten poikia?
Lisäksi rukin oppilaista silloin ilmoitti 30 % olevansa ruotsinkielisiä. Se kuusi kertaa enemmän kuin normaali väestö 5% kansasta. - typeriin väitteisiin
Kyllä oli juoni karjalaisukko! kirjoitti:
Älä ole hölmö! Miksi kantakortissa alokkaan asioissa tiedustellaan vanhempien ammatit? HÄ?
Miten vielä 1970 rukin oppilaista oli valtaosaltaan toimihenkilöiden ja virkamiesten poikia?
Lisäksi rukin oppilaista silloin ilmoitti 30 % olevansa ruotsinkielisiä. Se kuusi kertaa enemmän kuin normaali väestö 5% kansasta.Vanhempien ( muistaakseni vain isä?) ammatti on luonnollinen osa henkilötietoja. Ei se mitään miehen/naisen koulutukseen vaikuttanut. Se oli ja on hänestä itsestään kiinni.
Eiköhän ylioppilaiden enemmistö ole vieläkin keskiluokasta lähtöisin. Ehkä siellä on myös uurempaa halua saada upseerikoulutus. Yhteiskuntaluokalla ei kuitenkaan ole mitään tekoa valintatilanteessa. Se on siis auk:n kurssimenestys, joka ratkaisee ennen kaikkea sekä kouluttajien arvioima muu sopivuus.
Ihmettelen suuresti ruotsalaisprosenttia. Eiköhän kyse pikemminkin ole ruotsin taidosta ,kuin äidinkielstä. Selailin RUK:N historiasta kurssien nimiluetteloita. Selvä pääosa nimistä on suomenkielisiä ja huomattava osa ruotsinkielistä nimeä kantava on täysin suomenkielinen.
Olen ollut näiden asioiden kanssa tekemisissä parikymmentä vuotta.Näkyy kuvitelmilla olevan tietoa suurempi osuus tässäkin asiassa.Mutta sehän on tälle palstalle tyypillistä.On kumma käsitys, että tietämättömyyteen perustuva inttäminen muuttaa luulon totuudeksi. - ja hojoijaa
typeriin väitteisiin kirjoitti:
Vanhempien ( muistaakseni vain isä?) ammatti on luonnollinen osa henkilötietoja. Ei se mitään miehen/naisen koulutukseen vaikuttanut. Se oli ja on hänestä itsestään kiinni.
Eiköhän ylioppilaiden enemmistö ole vieläkin keskiluokasta lähtöisin. Ehkä siellä on myös uurempaa halua saada upseerikoulutus. Yhteiskuntaluokalla ei kuitenkaan ole mitään tekoa valintatilanteessa. Se on siis auk:n kurssimenestys, joka ratkaisee ennen kaikkea sekä kouluttajien arvioima muu sopivuus.
Ihmettelen suuresti ruotsalaisprosenttia. Eiköhän kyse pikemminkin ole ruotsin taidosta ,kuin äidinkielstä. Selailin RUK:N historiasta kurssien nimiluetteloita. Selvä pääosa nimistä on suomenkielisiä ja huomattava osa ruotsinkielistä nimeä kantava on täysin suomenkielinen.
Olen ollut näiden asioiden kanssa tekemisissä parikymmentä vuotta.Näkyy kuvitelmilla olevan tietoa suurempi osuus tässäkin asiassa.Mutta sehän on tälle palstalle tyypillistä.On kumma käsitys, että tietämättömyyteen perustuva inttäminen muuttaa luulon totuudeksi.Miksi piti tietää vanhempien ammatti? Miksi niissä oli valmiina jopa se torppari ja työmies?
Aukin ratkaisu oli silloin vain puollan/en puolla. Et tiedä asiaa huomaan.
Huonosti selailtu. Kun maassa on 5 % jotka ilmoittaa ruotsin kotikielekseen ja jossakin valtion ylläpitämässä laitoksessa valikoituu 30% johtaviin asemiin, niin ethän lässytä? Kadettikoulussa prosentti on yli 50 %!
Et tuossa alussa osannut oikein vastata mihinkään toiselle henkilölle, joka oli ollut asioiden kanssa tekemisissä virkansa puolesta. - itsellesi
ja hojoijaa kirjoitti:
Miksi piti tietää vanhempien ammatti? Miksi niissä oli valmiina jopa se torppari ja työmies?
Aukin ratkaisu oli silloin vain puollan/en puolla. Et tiedä asiaa huomaan.
Huonosti selailtu. Kun maassa on 5 % jotka ilmoittaa ruotsin kotikielekseen ja jossakin valtion ylläpitämässä laitoksessa valikoituu 30% johtaviin asemiin, niin ethän lässytä? Kadettikoulussa prosentti on yli 50 %!
Et tuossa alussa osannut oikein vastata mihinkään toiselle henkilölle, joka oli ollut asioiden kanssa tekemisissä virkansa puolesta.Varusmiehen lähin omainen on hyvä tietää.jos tarvitaan yhteydenottoa. Tuollaista lomaketta, jossa on ammattivaihtoehdot valmiina ei ainakaan yleisesti käytetä.En muista sellaista, mutta voihan se olla jossain merivoimissa käytössä. Kovasti vanhanaikaiselta se vaikutti.
RAUK valitsee oppilaat Pääesikunnan ohjeiden mukaan. Ei sitä mikään lomake tee. Ratkaiseva on menestys koulutuksessa ja kouluttajien lausunto sekä tietysti RUK:n vaatima siviilikoulutuspohja.
Ruotsi ei taatusti ole kotikielena 30 % upseerioppilaista. Näin voi sattumalta olla jollain pienellä kurssilla Merisotakoulussa. Kadettikoulussa ei ole juuri koskaan edes 5 % ruotsinkielisiä. Valmistuvista upseereista Uudenmaan Prikaatiin menee yleensä vähintään puolet äidinkieltään suomalaisia.
Se "virkahenkilö" ei edes osannut lyhentää everstiluutnanttia, joten mikä lie ollut. Minä olen ollut viran puolesta tekemisissä näiden asioiden kanssa yli 20 vuotta.
Inttäminen ei muuta tosiasioita, ei myöskään kuvittelu. Otahan jostain aliupseerikoulusta selvää, miten oppilaat RUK:un valitaan. Palataan sitten asiaan. - lisäselvennys
itsellesi kirjoitti:
Varusmiehen lähin omainen on hyvä tietää.jos tarvitaan yhteydenottoa. Tuollaista lomaketta, jossa on ammattivaihtoehdot valmiina ei ainakaan yleisesti käytetä.En muista sellaista, mutta voihan se olla jossain merivoimissa käytössä. Kovasti vanhanaikaiselta se vaikutti.
RAUK valitsee oppilaat Pääesikunnan ohjeiden mukaan. Ei sitä mikään lomake tee. Ratkaiseva on menestys koulutuksessa ja kouluttajien lausunto sekä tietysti RUK:n vaatima siviilikoulutuspohja.
Ruotsi ei taatusti ole kotikielena 30 % upseerioppilaista. Näin voi sattumalta olla jollain pienellä kurssilla Merisotakoulussa. Kadettikoulussa ei ole juuri koskaan edes 5 % ruotsinkielisiä. Valmistuvista upseereista Uudenmaan Prikaatiin menee yleensä vähintään puolet äidinkieltään suomalaisia.
Se "virkahenkilö" ei edes osannut lyhentää everstiluutnanttia, joten mikä lie ollut. Minä olen ollut viran puolesta tekemisissä näiden asioiden kanssa yli 20 vuotta.
Inttäminen ei muuta tosiasioita, ei myöskään kuvittelu. Otahan jostain aliupseerikoulusta selvää, miten oppilaat RUK:un valitaan. Palataan sitten asiaan.Upseereiksi kouilutetavat valitaan joukko-osastoista tietyn kullekin määrätyn kiintiön mukaan. Pääosa ruotsinkielisistä varusmiehistä määrätään palvelukseen Uudenmaan prikaatiin. Jokunen tietysti voi päästä muuallekin. Jos nyt koulutettaisiin 30 % reserviupseereista ruotsinkielisistä, se merkitsisi satojen miesten lähtöä RUK:uun kustakin saapumiserästä. Käsitätkö juttujesi mahdottomuutta? Ilmeisesti et.
Jos Kadettikoulussa olisi 50 % ruoptsinkielisiä, se merkisisi vähintään usean kymmenen miehn/naisen osuutta jokaisella kurssilla.NYt totuus lienee muutama kursssia kohti.
Sen enmpää tilastoja tutkimatta arvioin ruotsinkielisten reseriupseerien määrän olevan noin 5 % kaikista ja kadettiupseereista 1-2 %. Ilmeisesti et käsitä asiaa vieläkään, mutta jatka kaikin mokomin höpötystäsi. Kyllä sitä maailmaan mahtuu.Ilman muuta joku toinen yhtä pölhö ryhtyy vielä kannattamaan höpinöitäsi. - rar
itsellesi kirjoitti:
Varusmiehen lähin omainen on hyvä tietää.jos tarvitaan yhteydenottoa. Tuollaista lomaketta, jossa on ammattivaihtoehdot valmiina ei ainakaan yleisesti käytetä.En muista sellaista, mutta voihan se olla jossain merivoimissa käytössä. Kovasti vanhanaikaiselta se vaikutti.
RAUK valitsee oppilaat Pääesikunnan ohjeiden mukaan. Ei sitä mikään lomake tee. Ratkaiseva on menestys koulutuksessa ja kouluttajien lausunto sekä tietysti RUK:n vaatima siviilikoulutuspohja.
Ruotsi ei taatusti ole kotikielena 30 % upseerioppilaista. Näin voi sattumalta olla jollain pienellä kurssilla Merisotakoulussa. Kadettikoulussa ei ole juuri koskaan edes 5 % ruotsinkielisiä. Valmistuvista upseereista Uudenmaan Prikaatiin menee yleensä vähintään puolet äidinkieltään suomalaisia.
Se "virkahenkilö" ei edes osannut lyhentää everstiluutnanttia, joten mikä lie ollut. Minä olen ollut viran puolesta tekemisissä näiden asioiden kanssa yli 20 vuotta.
Inttäminen ei muuta tosiasioita, ei myöskään kuvittelu. Otahan jostain aliupseerikoulusta selvää, miten oppilaat RUK:un valitaan. Palataan sitten asiaan.Joo, hauska tuo ev.lut evp, evankelisluterilainen. Miten on tuollaisen keksinytkin. Oikea asiantuntija.
Muuten on ihan mielenkiintoista lukea näistä valintaperusteista ja peilata niitä ystäviini, jotka ovat olleet Haminassa. - selvennys
rar kirjoitti:
Joo, hauska tuo ev.lut evp, evankelisluterilainen. Miten on tuollaisen keksinytkin. Oikea asiantuntija.
Muuten on ihan mielenkiintoista lukea näistä valintaperusteista ja peilata niitä ystäviini, jotka ovat olleet Haminassa.Upseereita koulutetaan koulutussuhdelaskelman mukaisesti. Kokonaismäärä on noin 8 % saapumiserästä. Ruotsinkieliset eivät ole erikoisasemassa. Yhteiskuntaluokka tai isän ammatti ei vaikuta valintaan. Koska ruotsinkieliset pääsääntöisesti sjoitetaan UUdenmaan prikaatiin, lienee heidän osuutensa varusmiehistä sama kuin koko väestöstä. Tällöin he muodostavat myös noin 5 % ikäluokasta.
Uudenmaan prikaatin saapumiserä lienee 500-600 miestä/naista, jolloin 8 % on noin 40-50 oppilasta kurssia kohti.
Kadettikoulun 1.kurssilla saattoi olla jopa 50 % äidinkieleltään ruotsalaista.Tämä johtui siitä, että kouluun haettaessa loppuvuonna 1918 saatettiin vielä odotella Suomeen kuningasta hoveineen, joten ruotsinkielisillä aatelispojilla oli poikkeuksellienn edustus, jopa markiisi oli joukossa. Lisäksi ylioppilaista huomattva osa oli tuolloin ruotisnkielisiä.
Tämä "ev.lut." on voinut olla varusmieskirjuri tai vastaava, joka on nähnyt vanhoja Merisotakoulun arkistoja ymmärtämättä niistä hölkäsen pöläystä. - Ättestupania
selvennys kirjoitti:
Upseereita koulutetaan koulutussuhdelaskelman mukaisesti. Kokonaismäärä on noin 8 % saapumiserästä. Ruotsinkieliset eivät ole erikoisasemassa. Yhteiskuntaluokka tai isän ammatti ei vaikuta valintaan. Koska ruotsinkieliset pääsääntöisesti sjoitetaan UUdenmaan prikaatiin, lienee heidän osuutensa varusmiehistä sama kuin koko väestöstä. Tällöin he muodostavat myös noin 5 % ikäluokasta.
Uudenmaan prikaatin saapumiserä lienee 500-600 miestä/naista, jolloin 8 % on noin 40-50 oppilasta kurssia kohti.
Kadettikoulun 1.kurssilla saattoi olla jopa 50 % äidinkieleltään ruotsalaista.Tämä johtui siitä, että kouluun haettaessa loppuvuonna 1918 saatettiin vielä odotella Suomeen kuningasta hoveineen, joten ruotsinkielisillä aatelispojilla oli poikkeuksellienn edustus, jopa markiisi oli joukossa. Lisäksi ylioppilaista huomattva osa oli tuolloin ruotisnkielisiä.
Tämä "ev.lut." on voinut olla varusmieskirjuri tai vastaava, joka on nähnyt vanhoja Merisotakoulun arkistoja ymmärtämättä niistä hölkäsen pöläystä.Kielikiintiöt oli siis jo silloinkin olemassa?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenruotsalaiset
Suomenruotsalaisten määrä vuonna 1920 oli 11,0% kun kokonaisväestömäärä oli 3 147 600
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_v%C3%A4est%C3%B6#.C3.84idinkieli - Voe sinnuu tylsää maujrii!
rar kirjoitti:
Joo, hauska tuo ev.lut evp, evankelisluterilainen. Miten on tuollaisen keksinytkin. Oikea asiantuntija.
Muuten on ihan mielenkiintoista lukea näistä valintaperusteista ja peilata niitä ystäviini, jotka ovat olleet Haminassa.Oletko tyhmä, jälkeenjäänyt vain muuten vain armeijassa? Etkö ymmättä että evankelisluterilainen on eronnut vakituisesta palveluksesta? Voe sinnuu tylsää maujrii!
- rar
Voe sinnuu tylsää maujrii! kirjoitti:
Oletko tyhmä, jälkeenjäänyt vain muuten vain armeijassa? Etkö ymmättä että evankelisluterilainen on eronnut vakituisesta palveluksesta? Voe sinnuu tylsää maujrii!
Pyydä kaverias oikolukemaan tekstisi, ennenkuin lähetät niitä ihmisten ilmoille. Jos nyt ymmärrät mitä oikoluku tarkoittaa?
En todellakaan ole majuri, vaan kunniakas rivimies.
- puhevika
on kuvattu useissa yhteyksissä mm. Tarkin Viipuri-kirjoissa ja viimeisimmässä Viipuri 1944 teoksessa. Ei hänen tuomiossaan ja kohtalossaan muutenkaan ole mitään salailtu.Avaaja syyllistyy tyypilliseen mustamaalailuunsa.
Sitä voidaan tosiaan ihmetellä, että hänet sijoitettiin pataljoonan komentajaksi, eikä vaihdettu Viipurisa, vaikka prikaatin esikunnassa oli kaksi kovan luokan komentajaa mm. Mannerheim ristin ritari Paavo Viiri. Onnettomuutta lisäsi, että Bäckmanin takana reservipataljoonan komentajana oli yhtä sopimaton mies eli kapteeni Malinen. Kehnompaa parivaljakkoa tuohon tilanteeseen on vaikea kuvitella.Miehet eivät luottaneet kumpaankaan.Malinen tosin taisteli loppuun ja kaatui.- 1944
"Avaaja syyllistyy tyypilliseen mustamaalailuunsa"
Miten? Tosin otsikosta puuttui K -kirjain nimestä.
Käsityseni K. E. Bäckmanista perustuvat:
Ilmari Turjan kirjaan Kumuri, kahden everstin taistelu,
Uuno Tarkin kahteen Viipuri -kirjaan,
Lauri Jäntin useampaan Viipurin tapahtumia käsittelevääm kirjaan,
Halstin arvioon kirjassaan Suomen sota 1939-1945, Ratkaisu,
Pallen alias Reino Hirvisepän ja Martti Sinerman Kaaderikaskut -kirjaan,
Jukka L. Mäkelän kirjaan Aunuksen savut.
Sekä useassa muussa kirjassa oleviin mainintoihin Bäckmannin sopivuudesta/sopimattomuudesta pataljoonan komentajaksi.
Mitä jäi poissa? Maininta suomenruotsalaisuudestako? - oli väite
1944 kirjoitti:
"Avaaja syyllistyy tyypilliseen mustamaalailuunsa"
Miten? Tosin otsikosta puuttui K -kirjain nimestä.
Käsityseni K. E. Bäckmanista perustuvat:
Ilmari Turjan kirjaan Kumuri, kahden everstin taistelu,
Uuno Tarkin kahteen Viipuri -kirjaan,
Lauri Jäntin useampaan Viipurin tapahtumia käsittelevääm kirjaan,
Halstin arvioon kirjassaan Suomen sota 1939-1945, Ratkaisu,
Pallen alias Reino Hirvisepän ja Martti Sinerman Kaaderikaskut -kirjaan,
Jukka L. Mäkelän kirjaan Aunuksen savut.
Sekä useassa muussa kirjassa oleviin mainintoihin Bäckmannin sopivuudesta/sopimattomuudesta pataljoonan komentajaksi.
Mitä jäi poissa? Maininta suomenruotsalaisuudestako?että asia olisi jotenkin salattu historiankirjoissa. Se ei pidä paikkaansa. Bäckmanin sijoitus pataljoonan komentajaksi perustui hänen kelvolliseen palveluunsa esikuntatehtävissä. Hänen oli katsottu olevan ylennysvuorossa everstiluutnantiksi sen jälkeen. Sijoitus komentajaksi oli tietysti virhe.Bäckman kantoi vastuunsa poistumalla oman käden kautta. Mitä tällainen jälkikäteinen asialla herkuttelu ties kuinka monetta kertaa mitään muuttaa? Turjan repostelu asian ympärillä johtui siitä, että hänen oli toimittajana hankittava leipänsä vaikka kuolleita pilkkaamalla. Sellaista on sananvapaus.
- perseessäsi
oli väite kirjoitti:
että asia olisi jotenkin salattu historiankirjoissa. Se ei pidä paikkaansa. Bäckmanin sijoitus pataljoonan komentajaksi perustui hänen kelvolliseen palveluunsa esikuntatehtävissä. Hänen oli katsottu olevan ylennysvuorossa everstiluutnantiksi sen jälkeen. Sijoitus komentajaksi oli tietysti virhe.Bäckman kantoi vastuunsa poistumalla oman käden kautta. Mitä tällainen jälkikäteinen asialla herkuttelu ties kuinka monetta kertaa mitään muuttaa? Turjan repostelu asian ympärillä johtui siitä, että hänen oli toimittajana hankittava leipänsä vaikka kuolleita pilkkaamalla. Sellaista on sananvapaus.
Sulle on tuo Turjan kynä ollut kanssa vuosia jo piikki perseessäsi. Onko siihen syy Turjan suorat ja kaunistelemattomat sanat upseereista ja erikseen suomenruotsalaisista?
- siviilissäkin
1944 kirjoitti:
"Avaaja syyllistyy tyypilliseen mustamaalailuunsa"
Miten? Tosin otsikosta puuttui K -kirjain nimestä.
Käsityseni K. E. Bäckmanista perustuvat:
Ilmari Turjan kirjaan Kumuri, kahden everstin taistelu,
Uuno Tarkin kahteen Viipuri -kirjaan,
Lauri Jäntin useampaan Viipurin tapahtumia käsittelevääm kirjaan,
Halstin arvioon kirjassaan Suomen sota 1939-1945, Ratkaisu,
Pallen alias Reino Hirvisepän ja Martti Sinerman Kaaderikaskut -kirjaan,
Jukka L. Mäkelän kirjaan Aunuksen savut.
Sekä useassa muussa kirjassa oleviin mainintoihin Bäckmannin sopivuudesta/sopimattomuudesta pataljoonan komentajaksi.
Mitä jäi poissa? Maininta suomenruotsalaisuudestako?Mutta jatkuva rassaaminen ja leikittely puhevikaisen - itsemurhaan sodassa päätyneen ihmisen sielulla ja ruumiilla leikittely, ja ottamalla vielä tämän sodassa henkilökohtaisen katastrofin kokeneen henkilön KEB - etukirjaimetkin nimimerkikseen - kertoo väistämättä myös sinun henkisen tilan vajaavaisuudesta. En henkilökohtaisesti ymmärrä asennettasi, ilmeisesti sinä saat kirjoittelullasi - jatkuvasti - kotvan kuluttua kyseiseen asiaan palaten - jonkinlaista tyydytystä ja nautintoa - kenties orgasminkaltaisen ekstaasitilan!
- 1944
oli väite kirjoitti:
että asia olisi jotenkin salattu historiankirjoissa. Se ei pidä paikkaansa. Bäckmanin sijoitus pataljoonan komentajaksi perustui hänen kelvolliseen palveluunsa esikuntatehtävissä. Hänen oli katsottu olevan ylennysvuorossa everstiluutnantiksi sen jälkeen. Sijoitus komentajaksi oli tietysti virhe.Bäckman kantoi vastuunsa poistumalla oman käden kautta. Mitä tällainen jälkikäteinen asialla herkuttelu ties kuinka monetta kertaa mitään muuttaa? Turjan repostelu asian ympärillä johtui siitä, että hänen oli toimittajana hankittava leipänsä vaikka kuolleita pilkkaamalla. Sellaista on sananvapaus.
Tuossa toisessa ketjussa on erittäin kuvaava lause: "Turjan suorat ja kaunistelemattomat sanat upseereista ja erikseen suomenruotsalaisista?"
Oletteko koskaan nähneet jossakin upseerin kirjoittamassa sotakirjassa suoraan kerrottavan jonkun toisen upseerin möhläyksistä suorin sanoin?
Suomen Sota 1941-1945, osa 7 -kirjassa kerrotaan suoraan JR13/II jättäneen tehtävänsä suorittamatta ja poistuneen luvatta asemistaan vieruspataljoonien joutuessa paikkaamaan suomenruotsalaisten jättämän aukon. Uudemmasta Suomen Jatkosodan historia 1-6 teoksesta nuo muutamat lauseet, mm. "jätti luvatta asemansa" on POISTETTU!
Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa JR13/II tekemiset 28.6.1944 Talissa.
Noista Lindmannin elokuvissakin "Talin-Tiikereinä" mainostettujen, JR13/II:n karkuunjuoksijoista, saa todellisen kuvan kun vertaa heidän tekemisiään, tai paremminkin TEKEMÄTTÄ JÄTTÄMISIÄÄN, niiden kahden vieruspataljoonan kokemuksiin ja tappioihin Talissa 25-28.6.1944 välisenä aikana. Etenkin 28.6.1944 tapahtumat ovat karuja "Tiikereiden" kannalta.
Lukekaapa vieruspataljoonien, RjP 2:n, (Rajajääkäripataljoona 2) ja ErP 14 (Erillinen pataljoona 14), vaiheet kyseisessä paikassa samaan aikaan!
Tässä on hyvä kirja: Tie Ihantalan tulimyrskyyn, RjP 2. Jatkosodassa. Toim. Aimo Purhonen.
ErP 14 vaiheista kerrotaan monissakin teoksissa, vaikkapa Matti Koskimaan kirjoissa.
Muistettava on ettei upseerien kirjoittamissa kirjoissa hevin parjata toisia upseereita. Varmaankin ihan kollegiaalisista syistä ja
tarkkaan varjellusta upseerikunniastakin johtuen. Niinpä tässäkin kirjassa "Tie Ihantalan tulimyrskyyn" mainitaan vain lyhyesti JR13/II:n poistuneen asemistaan raskaat aseensa hyläten! Mutta niin vain nuo kaksi vieruspataljoonaa joutui paikkaamaan JR13/II:n jättämän aukon ja niiden tappiot oli sen mukaisesti valtavat!
Näistä em. seikoista johtuen on siviilien tekemissä sotahistoriikeissä useinkin asiat kerrottu niin kuin ne on oikeasti tapahtuneet, ikävätkin asiat. - KEB
siviilissäkin kirjoitti:
Mutta jatkuva rassaaminen ja leikittely puhevikaisen - itsemurhaan sodassa päätyneen ihmisen sielulla ja ruumiilla leikittely, ja ottamalla vielä tämän sodassa henkilökohtaisen katastrofin kokeneen henkilön KEB - etukirjaimetkin nimimerkikseen - kertoo väistämättä myös sinun henkisen tilan vajaavaisuudesta. En henkilökohtaisesti ymmärrä asennettasi, ilmeisesti sinä saat kirjoittelullasi - jatkuvasti - kotvan kuluttua kyseiseen asiaan palaten - jonkinlaista tyydytystä ja nautintoa - kenties orgasminkaltaisen ekstaasitilan!
"jatkuva rassaaminen ja leikittely"
Mikä Sinulla noin kovasti sattuu? Sukulainenko?
Minusta on pelkästään oikeudenmukaista, että nyt kun "suomenruotsalaisten sotilaskunniaa" on alettu oikein urakalla ja jälkikäteen kiillottamaan, niin kerrotaan ne asiat OIKEASTI ja juuri niin kuten ne tapahtui.
Ei tähän mitään ekstaaseja tarvitse sekoittaa. - fennomaanit
1944 kirjoitti:
Tuossa toisessa ketjussa on erittäin kuvaava lause: "Turjan suorat ja kaunistelemattomat sanat upseereista ja erikseen suomenruotsalaisista?"
Oletteko koskaan nähneet jossakin upseerin kirjoittamassa sotakirjassa suoraan kerrottavan jonkun toisen upseerin möhläyksistä suorin sanoin?
Suomen Sota 1941-1945, osa 7 -kirjassa kerrotaan suoraan JR13/II jättäneen tehtävänsä suorittamatta ja poistuneen luvatta asemistaan vieruspataljoonien joutuessa paikkaamaan suomenruotsalaisten jättämän aukon. Uudemmasta Suomen Jatkosodan historia 1-6 teoksesta nuo muutamat lauseet, mm. "jätti luvatta asemansa" on POISTETTU!
Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa JR13/II tekemiset 28.6.1944 Talissa.
Noista Lindmannin elokuvissakin "Talin-Tiikereinä" mainostettujen, JR13/II:n karkuunjuoksijoista, saa todellisen kuvan kun vertaa heidän tekemisiään, tai paremminkin TEKEMÄTTÄ JÄTTÄMISIÄÄN, niiden kahden vieruspataljoonan kokemuksiin ja tappioihin Talissa 25-28.6.1944 välisenä aikana. Etenkin 28.6.1944 tapahtumat ovat karuja "Tiikereiden" kannalta.
Lukekaapa vieruspataljoonien, RjP 2:n, (Rajajääkäripataljoona 2) ja ErP 14 (Erillinen pataljoona 14), vaiheet kyseisessä paikassa samaan aikaan!
Tässä on hyvä kirja: Tie Ihantalan tulimyrskyyn, RjP 2. Jatkosodassa. Toim. Aimo Purhonen.
ErP 14 vaiheista kerrotaan monissakin teoksissa, vaikkapa Matti Koskimaan kirjoissa.
Muistettava on ettei upseerien kirjoittamissa kirjoissa hevin parjata toisia upseereita. Varmaankin ihan kollegiaalisista syistä ja
tarkkaan varjellusta upseerikunniastakin johtuen. Niinpä tässäkin kirjassa "Tie Ihantalan tulimyrskyyn" mainitaan vain lyhyesti JR13/II:n poistuneen asemistaan raskaat aseensa hyläten! Mutta niin vain nuo kaksi vieruspataljoonaa joutui paikkaamaan JR13/II:n jättämän aukon ja niiden tappiot oli sen mukaisesti valtavat!
Näistä em. seikoista johtuen on siviilien tekemissä sotahistoriikeissä useinkin asiat kerrottu niin kuin ne on oikeasti tapahtuneet, ikävätkin asiat.sieltä pitkospuiden takaa pääsivät vauhtiin. Mitäs jos raukkaparka normaaliin tapaasi copypastaisit pitkät pätkät Eiryn sontaa foorumille.
- Turjake.
oli väite kirjoitti:
että asia olisi jotenkin salattu historiankirjoissa. Se ei pidä paikkaansa. Bäckmanin sijoitus pataljoonan komentajaksi perustui hänen kelvolliseen palveluunsa esikuntatehtävissä. Hänen oli katsottu olevan ylennysvuorossa everstiluutnantiksi sen jälkeen. Sijoitus komentajaksi oli tietysti virhe.Bäckman kantoi vastuunsa poistumalla oman käden kautta. Mitä tällainen jälkikäteinen asialla herkuttelu ties kuinka monetta kertaa mitään muuttaa? Turjan repostelu asian ympärillä johtui siitä, että hänen oli toimittajana hankittava leipänsä vaikka kuolleita pilkkaamalla. Sellaista on sananvapaus.
>Turjan repostelu asian ympärillä johtui siitä, että hänen oli toimittajana hankittava leipänsä vaikka kuolleita pilkkaamalla.<
Ilmari Turjan kertomat asiat Kumuri -kirjassa perustui kirjallisiin lausuntoihin. Hän lakimiehenä kyllä tiesi että lähdetietojen on pidettävä. Ilmari Turjan mainitsemat, jopa kuulemma ihan valaehtoiset, lausunnot lienevät nykyisin jossakin arkistossa. Osa kirjoittajista on kirjassa mainittu suoraan omilla nimillään.
Eli Kumuri -kirjassa kyse ei ole mistään puskasta ampumisesta. - harmita,
perseessäsi kirjoitti:
Sulle on tuo Turjan kynä ollut kanssa vuosia jo piikki perseessäsi. Onko siihen syy Turjan suorat ja kaunistelemattomat sanat upseereista ja erikseen suomenruotsalaisista?
mutta yksittäisen henkilön puhevian nostaminen jonkinlaiseksi historiallisesti merkittäväksi asiaksi ja pilkan kohteeksi vielä 64 vuotta kuolman jäölkeenkin. Kyllä hän ehti viastaan kärsinyt aivan riittävästi jo eläessään.Siitä lienee osittain johtunut alkoholinkäyttökin. Tällaisen asian jatkuva esiin nostaminen on yksinkertaisesti tahditonta kuolleen ihmisen häpäisemistä. Upseereilla oli ja on samat inhimilliset viat ja heikkoudet kuin kaikilla muillakin ammattiryhmillä. Sodan aikana ne nousevat esiin aivan eri tavalla kuin muiden virheet. Silti pilkka tuskin on oikea tapa virheiden käsittelyyn.
- Kas kummallista
harmita, kirjoitti:
mutta yksittäisen henkilön puhevian nostaminen jonkinlaiseksi historiallisesti merkittäväksi asiaksi ja pilkan kohteeksi vielä 64 vuotta kuolman jäölkeenkin. Kyllä hän ehti viastaan kärsinyt aivan riittävästi jo eläessään.Siitä lienee osittain johtunut alkoholinkäyttökin. Tällaisen asian jatkuva esiin nostaminen on yksinkertaisesti tahditonta kuolleen ihmisen häpäisemistä. Upseereilla oli ja on samat inhimilliset viat ja heikkoudet kuin kaikilla muillakin ammattiryhmillä. Sodan aikana ne nousevat esiin aivan eri tavalla kuin muiden virheet. Silti pilkka tuskin on oikea tapa virheiden käsittelyyn.
"yksittäisen henkilön puhevian nostaminen jonkinlaiseksi historiallisesti merkittäväksi asiaksi"
Enemmänkin avauksessa ihmetellään moisen "ominaisuuden" ja LUONTEEN omaavan ihmisen nimittämistä pataljoonan komentajaksi. Ei tuollaisen miehen olisi pitänyt alkaa upseerin uralle laisinkaan tai korkeintaan tyytyä paperihommiin jossain takaportaassa. Ei änkyttäjän paikka voi olla pataljoonan komentajana ratkaisupaikalla. Esimiehet olisi pitäny vetää saman tien vastuuseen moisesta älyttömyydestä nimitysasioissa.
"Tällaisen asian jatkuva esiin nostaminen"
Toki kyseisestä henkilöstä kertovia kirjoja ja -mainintoja tulee ihmisillä eteen jatkuvasti.
Kyllä tänne palstalle sopii kun kerran aiheesta on ennenkin kirjoitettu. - K-linjalla
1944 kirjoitti:
"Avaaja syyllistyy tyypilliseen mustamaalailuunsa"
Miten? Tosin otsikosta puuttui K -kirjain nimestä.
Käsityseni K. E. Bäckmanista perustuvat:
Ilmari Turjan kirjaan Kumuri, kahden everstin taistelu,
Uuno Tarkin kahteen Viipuri -kirjaan,
Lauri Jäntin useampaan Viipurin tapahtumia käsittelevääm kirjaan,
Halstin arvioon kirjassaan Suomen sota 1939-1945, Ratkaisu,
Pallen alias Reino Hirvisepän ja Martti Sinerman Kaaderikaskut -kirjaan,
Jukka L. Mäkelän kirjaan Aunuksen savut.
Sekä useassa muussa kirjassa oleviin mainintoihin Bäckmannin sopivuudesta/sopimattomuudesta pataljoonan komentajaksi.
Mitä jäi poissa? Maininta suomenruotsalaisuudestako?KKKKKKKKKKKKKKK
Toimii kun painaa oikein lujasti! - Johannes Rautakoura
Eiköhän 20. prikaati kuskattu Viipuriin ihan tarkoituksella, kun tiedettiin kaupungin puolustamisen mahdottomuus.
Kapteeni Amos Malisen ja Kurt Bäckmanin pilkkaaminen tästä ajasta käsin on raukkamaista ja niin helppoa. Eivätköhän kumpikin yrittäneet tehdä parhaimpansa eli täyttää ne käskyt, mitä annettiin.
Ja päämajasta kukaan ei kantanut sotilaallista vastuuta Viipurin menetyksestä. Malinen, Bäckman ja moni muu sen vastuun kantoi. Eikö se ole ihan kunnioittamisen arvoista? - Jälkipelaaja.
Johannes Rautakoura kirjoitti:
Eiköhän 20. prikaati kuskattu Viipuriin ihan tarkoituksella, kun tiedettiin kaupungin puolustamisen mahdottomuus.
Kapteeni Amos Malisen ja Kurt Bäckmanin pilkkaaminen tästä ajasta käsin on raukkamaista ja niin helppoa. Eivätköhän kumpikin yrittäneet tehdä parhaimpansa eli täyttää ne käskyt, mitä annettiin.
Ja päämajasta kukaan ei kantanut sotilaallista vastuuta Viipurin menetyksestä. Malinen, Bäckman ja moni muu sen vastuun kantoi. Eikö se ole ihan kunnioittamisen arvoista?Mitäs pahaa se Malinen teki? Kaatui Viipurissa eikä juossut karkuun muiden mukana.
- VKT-asemaan
Johannes Rautakoura kirjoitti:
Eiköhän 20. prikaati kuskattu Viipuriin ihan tarkoituksella, kun tiedettiin kaupungin puolustamisen mahdottomuus.
Kapteeni Amos Malisen ja Kurt Bäckmanin pilkkaaminen tästä ajasta käsin on raukkamaista ja niin helppoa. Eivätköhän kumpikin yrittäneet tehdä parhaimpansa eli täyttää ne käskyt, mitä annettiin.
Ja päämajasta kukaan ei kantanut sotilaallista vastuuta Viipurin menetyksestä. Malinen, Bäckman ja moni muu sen vastuun kantoi. Eikö se ole ihan kunnioittamisen arvoista?päätti Marski niin kuin kaikesta muustakin. Tokihan sen puolustamisen vaikeus tiedettiin, vesikin selän takana.Kaupunkiin määrättiin 20. Prikaati aivan niikuin kaikki muutkin joukot saivat tehtävänsä. Se oli yksinkertaisesti tähän käytettävissä.Se, että Viipuria ei muka ollut tarkoituskaan puolustaa, on sairaanhoitaja Eeva Tammen keksintö.Kaupunki kuului uuteen pääasemaan ja oli tarkoitus pitää.Siinä se.Jos olisi ollut toisin, ei kaupungin menettämisestä olisi vuosikymmeniä kestänyttä haloota syntynytkään.
Marski kantoi vastuun Viipurin menettämisestä nii kuin kaikista muistakin päätöksistään. Oikeuteenko hänet olisi pitänyt asettaa?
20. Prikaati joutui mahdottomaan tilanteeseen mm. valmisteluajan lyhyyden takia. Sen henkilöstöä on turha syyttää. Itse asiassa he tekivät Päämajalle operatiivisen palveluksen luopuessaan kaupungista.Se vain oli henkisesti vaikea isku jo muutenkin ylirasittuneelle kansalle ja armeijalle.
- Bübi
Suomen armeijan ongelma oli jossakin määrin tuo virkajuttu. Jos talvisodassa komentajatason upseeri jouduttiin komentamaan pois edestä, tilalle kasvoi uusi, parempi. Mutta sodan loputtua virka palautui ammattiupseerille. Hän sai lähteä taas hyökkäämään 1941. Sama tulos. Muihin tehtäviin taakse ja pian. Mutta virkansa hän sai takaisin sodan loputtua.
Rintamatehtävissä ylenneet eivät olleet rauhan markkinoilla paljonkaan, jos ei ollut rauhanajan vakanssia.
Bäckmanista sen verran, että pärjäsihän tuo talvisodassa, kun oli suvaitsevainen ja luja väki ympärillä.- noinkaan
Kyllähän tuollaisia tapauksia oli. Käytäntö oli kyllä se, että Talvisodassa kunnostautuneet miehet saivat ylennyksiä ja parempia virkoja. Tällaisiakin tapauksia tietysti oli. Komentajatehtävät menivät yleensä koulutuksen perusteella ammattiupseereille, joskin siinäkin oli poikkeuksia. Esimerkiksi huomattava osa Jatkosodan rintamakenraaleista alkoi Talvisodan eversteinä ja rykmentin komentajina.
Nuoremmista olkoon esimerkkeinä vaikkapa Adolf Ehrnrooth ja Alpo Marttinen, jotka lähtivät Talvisotaan kapteeneina päätyen eversteiksi ja Mannerheim ristin ritareiksi.
Sodan jälkeinen aika oli sitten oma lukunsa. - Bübi
noinkaan kirjoitti:
Kyllähän tuollaisia tapauksia oli. Käytäntö oli kyllä se, että Talvisodassa kunnostautuneet miehet saivat ylennyksiä ja parempia virkoja. Tällaisiakin tapauksia tietysti oli. Komentajatehtävät menivät yleensä koulutuksen perusteella ammattiupseereille, joskin siinäkin oli poikkeuksia. Esimerkiksi huomattava osa Jatkosodan rintamakenraaleista alkoi Talvisodan eversteinä ja rykmentin komentajina.
Nuoremmista olkoon esimerkkeinä vaikkapa Adolf Ehrnrooth ja Alpo Marttinen, jotka lähtivät Talvisotaan kapteeneina päätyen eversteiksi ja Mannerheim ristin ritareiksi.
Sodan jälkeinen aika oli sitten oma lukunsa.Joo, ei varmasti ollut epidemia. Mutama merkintä löytyy jatkosodan upseerista, jokaa talvisodassa jo oli kykenemättömäksi todettu mutta vielä piti koittaa.
Halsti kirjoitti tästä myös. Ei nimillä, herrasmiehiä oltiin ennen enemmän kuin nyt, kuten tuon Bäckman-paran kanssa. - Halsti
Bübi kirjoitti:
Joo, ei varmasti ollut epidemia. Mutama merkintä löytyy jatkosodan upseerista, jokaa talvisodassa jo oli kykenemättömäksi todettu mutta vielä piti koittaa.
Halsti kirjoitti tästä myös. Ei nimillä, herrasmiehiä oltiin ennen enemmän kuin nyt, kuten tuon Bäckman-paran kanssa.antoi kirjoissaan sen verran hyvät tuntomerkit, että jokainen joka on harrastanut sotahistoriaa kykeni tunnistamaan heidät. Otetaan vaikka Talvisodan Korsu-Kustaa esimerkiksi.
- Utelias..
Halsti kirjoitti:
antoi kirjoissaan sen verran hyvät tuntomerkit, että jokainen joka on harrastanut sotahistoriaa kykeni tunnistamaan heidät. Otetaan vaikka Talvisodan Korsu-Kustaa esimerkiksi.
Talvisodan Korsu-Kustaa oli varmaankin se mies joka teki tarpeensakin korsussa sankkoon kannatten sen läheteillä ulos. Hän kuulemma pelkäsi kovasti kuolemaa ja aikoi selvitä sodasta henhissä. Kerran hän sattui olemaan auringonvalossa ulkona ja elehti kovin ja taisipa huutaakin samalla. Joku koiranleuka sanoi Korsu-Kustaan tulleen hulluksi siksi kun näki auringonvalon ensi kertaa kuukausiin..
KUKA oli Korsu-Kustaa? Kuka tietää kertoa? - vastataan.
Utelias.. kirjoitti:
Talvisodan Korsu-Kustaa oli varmaankin se mies joka teki tarpeensakin korsussa sankkoon kannatten sen läheteillä ulos. Hän kuulemma pelkäsi kovasti kuolemaa ja aikoi selvitä sodasta henhissä. Kerran hän sattui olemaan auringonvalossa ulkona ja elehti kovin ja taisipa huutaakin samalla. Joku koiranleuka sanoi Korsu-Kustaan tulleen hulluksi siksi kun näki auringonvalon ensi kertaa kuukausiin..
KUKA oli Korsu-Kustaa? Kuka tietää kertoa?Sinulle ei. Mitä pidät syynä.
- esimerkkejä
Halsti kirjoitti:
antoi kirjoissaan sen verran hyvät tuntomerkit, että jokainen joka on harrastanut sotahistoriaa kykeni tunnistamaan heidät. Otetaan vaikka Talvisodan Korsu-Kustaa esimerkiksi.
oman näkemyksensä mukaan. Ne ovat varmasti tosia, mutta hän ei tehnyt tutkimusta.Yleensäkään Halsti ei vaivautunut käymään läpi asiakirjoja, vaan lateli juttuja oman muistinsa pohjalta. Monissa asioissa hän terävänä miehenä oli aivan oikeassa, mutta teksteissä on ärsyttävän paljon virheitä. Niiden arvo on kuitenkin siinä, etä ne ovat mukana olleen kokemuksia ja tuoreeltaan tallennettuja. Mutta ne eivät siis ole tieteellistä tutkimusta, vaan mielipiteitä.
- Minä.
vastataan. kirjoitti:
Sinulle ei. Mitä pidät syynä.
Siinä syy, tietämättömyytesi.
Katson siis kirjasta itse. - kertoa
esimerkkejä kirjoitti:
oman näkemyksensä mukaan. Ne ovat varmasti tosia, mutta hän ei tehnyt tutkimusta.Yleensäkään Halsti ei vaivautunut käymään läpi asiakirjoja, vaan lateli juttuja oman muistinsa pohjalta. Monissa asioissa hän terävänä miehenä oli aivan oikeassa, mutta teksteissä on ärsyttävän paljon virheitä. Niiden arvo on kuitenkin siinä, etä ne ovat mukana olleen kokemuksia ja tuoreeltaan tallennettuja. Mutta ne eivät siis ole tieteellistä tutkimusta, vaan mielipiteitä.
esimerkkinä muutamia asiavirheitä Halstin kirjoista. Ainakaan minulle ei tule mieleen vaikkakin hänen kaikki kirjansa löytyvät hyllystä. Useitakin parhain päin muistamisia omalla (Halsti) kohdalla kylläkin.
- omaan päin
kertoa kirjoitti:
esimerkkinä muutamia asiavirheitä Halstin kirjoista. Ainakaan minulle ei tule mieleen vaikkakin hänen kaikki kirjansa löytyvät hyllystä. Useitakin parhain päin muistamisia omalla (Halsti) kohdalla kylläkin.
vetämistä. Esimerkiksi hänen kirjassaan Lapin sodasta on useitakin virheitä koskien mm. SS-divisioonaa ja Tornion taisteluja. Hän myös tuo esiin Lapin polttoon syyllistyneet "mustat koirat", mikä on aivan paikkansa pitämätöntä.Siis kyse ei ole suurista asiavirheistä, vaan pikemminkin epätarkkuuksista, kun ei ole käyty asiakirjoja läpi. Kyllä Halstin kirjat muuten voi huoletta lukea ja ottaa opiksi.
- varmuudeksi
omaan päin kirjoitti:
vetämistä. Esimerkiksi hänen kirjassaan Lapin sodasta on useitakin virheitä koskien mm. SS-divisioonaa ja Tornion taisteluja. Hän myös tuo esiin Lapin polttoon syyllistyneet "mustat koirat", mikä on aivan paikkansa pitämätöntä.Siis kyse ei ole suurista asiavirheistä, vaan pikemminkin epätarkkuuksista, kun ei ole käyty asiakirjoja läpi. Kyllä Halstin kirjat muuten voi huoletta lukea ja ottaa opiksi.
Verta vaikka Halstin muistelua Lapin sodassa ja Sampo Ahdon Aseveljet vastakkain. Siinä selviää muistelun ja tutkimuksen ero. Ei se Halstin arvoa alenna, mutta muistan hyvin, miten joissakin seminaareissa Halstiin vetoaja sai useimmin joltain sotahistorioitsijalta muistututksen Halstin vähäisestä viihtyvyydestä sota-arkistossa.
- hyviin tapoihin
varmuudeksi kirjoitti:
Verta vaikka Halstin muistelua Lapin sodassa ja Sampo Ahdon Aseveljet vastakkain. Siinä selviää muistelun ja tutkimuksen ero. Ei se Halstin arvoa alenna, mutta muistan hyvin, miten joissakin seminaareissa Halstiin vetoaja sai useimmin joltain sotahistorioitsijalta muistututksen Halstin vähäisestä viihtyvyydestä sota-arkistossa.
ottaa esille julkisella foorumilla suupuheita/ juoruja. Minulle annettiin takavuosina ymmärtää, että Halstilta olisi jossain muodossa Kiestingissä "palanut hermot". Hän kuitenkin oli yksi niistä äärimmäisen harvoista joka olisi palannut "latauksen" jälkeen menestyksekkääksi rintamakomentajaksi. Onko tullut vastaan tai pidetäänkö edes sopivana keskustella.
- Halstinsa lukenut
hyviin tapoihin kirjoitti:
ottaa esille julkisella foorumilla suupuheita/ juoruja. Minulle annettiin takavuosina ymmärtää, että Halstilta olisi jossain muodossa Kiestingissä "palanut hermot". Hän kuitenkin oli yksi niistä äärimmäisen harvoista joka olisi palannut "latauksen" jälkeen menestyksekkääksi rintamakomentajaksi. Onko tullut vastaan tai pidetäänkö edes sopivana keskustella.
>Minulle annettiin takavuosina ymmärtää, että Halstilta olisi jossain muodossa Kiestingissä "palanut hermot".<
Kas kun et muuten pannut navan alle... Et sitten parempaan pystynyt?
Hehee - Ylimaalla käynyt
varmuudeksi kirjoitti:
Verta vaikka Halstin muistelua Lapin sodassa ja Sampo Ahdon Aseveljet vastakkain. Siinä selviää muistelun ja tutkimuksen ero. Ei se Halstin arvoa alenna, mutta muistan hyvin, miten joissakin seminaareissa Halstiin vetoaja sai useimmin joltain sotahistorioitsijalta muistututksen Halstin vähäisestä viihtyvyydestä sota-arkistossa.
>Sampo Ahdon Aseveljet vastakkain<
Älä edes puhu Sampo Ahtimesta uskottavana sotahistorioitsijana Lapin sodan vaiheista puhuttaessa!
Lue Ylimaan taisteluiden kuvaus ja vertaa Sampo Ahton kirjassaan esittämiä saksalaisten tappiolukuja muihin lähteisiin. Jos ns. uudempi sotahistorian tutkimus on tuollaista hutilointia niin parempi on pysyä vanhassa ja varmassa kerronnassa.
Tuossa kirjassaan hän tekee kyllä kaikkien aikojen limbonsa. Hän jopa tyrmää tyystin Suomen Sota 1941-1945 -teoksen oikeansuuntaiset lukemat, jotka ovat kuitenkin lähempänä todellisuutta. - KEB
kertoa kirjoitti:
esimerkkinä muutamia asiavirheitä Halstin kirjoista. Ainakaan minulle ei tule mieleen vaikkakin hänen kaikki kirjansa löytyvät hyllystä. Useitakin parhain päin muistamisia omalla (Halsti) kohdalla kylläkin.
>hänen kaikki kirjansa löytyvät hyllystä<
Onko mukana tämäkin:
Isänmaan historia Suomen maanpuolustajia varten, Otava 1938 (2. painos)
Minulla on sekin hyllyssäni niiden kaikkien muidenkin Halstin kirjojen lisäksi :-) - unohtaa
Ylimaalla käynyt kirjoitti:
>Sampo Ahdon Aseveljet vastakkain<
Älä edes puhu Sampo Ahtimesta uskottavana sotahistorioitsijana Lapin sodan vaiheista puhuttaessa!
Lue Ylimaan taisteluiden kuvaus ja vertaa Sampo Ahton kirjassaan esittämiä saksalaisten tappiolukuja muihin lähteisiin. Jos ns. uudempi sotahistorian tutkimus on tuollaista hutilointia niin parempi on pysyä vanhassa ja varmassa kerronnassa.
Tuossa kirjassaan hän tekee kyllä kaikkien aikojen limbonsa. Hän jopa tyrmää tyystin Suomen Sota 1941-1945 -teoksen oikeansuuntaiset lukemat, jotka ovat kuitenkin lähempänä todellisuutta.erään perustavaa laatua olevan taustatekijän. Lapin sotaa koskevat sotapäiväkirjat järjestelmällisesti väärennettiin/ väritettiin Valvontakomission miellyttämiseksi/ harhaanjohtamiseksi. Suomen sota perustuu Lapin sodan osalta pääosin kyseisiin päiväkirjoihin. Sampo Ahto on sen sijaan tunnollisesti käynyt läpi myös Saksan arkistot ja lisännyt ne uusimpiin suomalaisiin tietoihin. Hänen Aseveljet vastakkain "pesee" 6-0 Suomen sodan näiltä osin.
- Sait kiinni.
KEB kirjoitti:
>hänen kaikki kirjansa löytyvät hyllystä<
Onko mukana tämäkin:
Isänmaan historia Suomen maanpuolustajia varten, Otava 1938 (2. painos)
Minulla on sekin hyllyssäni niiden kaikkien muidenkin Halstin kirjojen lisäksi :-)Suomen puolustaminen 1939 syksyltä on ensimmäinen minulla oleva Halsti.
- sotahistoriaa
Ylimaalla käynyt kirjoitti:
>Sampo Ahdon Aseveljet vastakkain<
Älä edes puhu Sampo Ahtimesta uskottavana sotahistorioitsijana Lapin sodan vaiheista puhuttaessa!
Lue Ylimaan taisteluiden kuvaus ja vertaa Sampo Ahton kirjassaan esittämiä saksalaisten tappiolukuja muihin lähteisiin. Jos ns. uudempi sotahistorian tutkimus on tuollaista hutilointia niin parempi on pysyä vanhassa ja varmassa kerronnassa.
Tuossa kirjassaan hän tekee kyllä kaikkien aikojen limbonsa. Hän jopa tyrmää tyystin Suomen Sota 1941-1945 -teoksen oikeansuuntaiset lukemat, jotka ovat kuitenkin lähempänä todellisuutta.Sampo Ahto on erittäin pätevä ja huolellinen sotahistorioitsija.Sen voi todeta mm. vilkaisemalla Aseveljet vastakkanin lähdeapparaattia. Jos Ahto poikkeaa yleisteoksesta, luotan enemmän Ahtoon. Hän on nimenomaan saksalaisia ehkä tarkimmin tutkinut sotahistorioitsija.
Aseveljet vastakkain on erittäin tarkkaa työtä jopa Ahdon muuhn tuotantoon verraten. 1980 ilmestyneenä se ei ole aivan uusinta tutkimusta, mutta eipä ole Lapin sodassakaan viime vuosikymmeninä suuria tapahtunut. - hakoteillä.
Halstinsa lukenut kirjoitti:
>Minulle annettiin takavuosina ymmärtää, että Halstilta olisi jossain muodossa Kiestingissä "palanut hermot".<
Kas kun et muuten pannut navan alle... Et sitten parempaan pystynyt?
HeheeHalsti on aina ollut sekä ihmisenä että sotilaana ainakin minulle hyvin arvostettu henkilö. Sen sijaan se mitä minä en ole koskaan hyväksynyt on tiettyjen henkilöiden kanonisointi ja jalustalle nostaminen.(tyyliin Mannerheim)Kaikilla meillä menestyneet henkilöt mukaan luettuna on omat inhimilliset heikkoutemme. Niistä keskusteleminen/ (juoruaminen) ei ole pois millään lailla heidän kunniastaan. Pikemminkin päinvastoin.
- 1944
sotahistoriaa kirjoitti:
Sampo Ahto on erittäin pätevä ja huolellinen sotahistorioitsija.Sen voi todeta mm. vilkaisemalla Aseveljet vastakkanin lähdeapparaattia. Jos Ahto poikkeaa yleisteoksesta, luotan enemmän Ahtoon. Hän on nimenomaan saksalaisia ehkä tarkimmin tutkinut sotahistorioitsija.
Aseveljet vastakkain on erittäin tarkkaa työtä jopa Ahdon muuhn tuotantoon verraten. 1980 ilmestyneenä se ei ole aivan uusinta tutkimusta, mutta eipä ole Lapin sodassakaan viime vuosikymmeninä suuria tapahtunut.>vilkaisemalla Aseveljet vastakkanin lähdeapparaattia<
On vilkaistu ja tässä on kommenttia aiheesta:
Ylimaan taistelusta pari sanaa:
Aseveljet vastakkain -kirjan saksalaistappiolukemat herättää hieman ihmetystä muillakin tahoilla. Kysehän on tietenkin tämän kirjan lukemista:
Sampo Ahto Aseveljet vastakkain, Lapin sota 1944-1945, Kirjayhtymä 1980
Kirjan sivuilla 232-245 käsitellään Ylimaan taistelun kulku. Tuon taistelun kulusta minulle heräsi kiinnostus kun teimme äskettäin lomareissun Lappiin ja kävin katselemassa mm. Ylimaan taistelun paikkoja ja -muistomerkkiä. Siinä taisteluiden muistomerkin infotaulussa kerrottiin saksalaisten kaatuneiden kokonaismääräksi noin 100, mukaan lukien lähitienoolla käydyt kahinat ja niiden kaatuneet. Kokoniastappioksi saksalaisten osalta saadaan jo 336. Samassa taulussa kerrotaan saksalaistappiolukemien suuresta virheestä kaatuneiden osalta ja lukemien vaihtelusta eri kirjallisuudessa. Siispä vertasin useammasta lähteestä noita lukemia ja hämmästyin itsekin lukemien suuria heittoja.
Tässä on tarkka digikuva koskien saksalaistappioita ja se on otettu 6/2008 ko. infotaulusta Ylimaan taisteluiden muistomerkiltä:
http://img150.imageshack.us/my.php?image=dsc00667vi4.jpg
Tarkemmat asiakirjat löytyy Ranuan seurakunnan arkistosta ja Oulun maakunta-arkistosta. Tarkemmat tiedot Ylimaan taistelutapahtumista löytyy Ranuan veteraanikirjasta. Näin siis kertoo tuo infotaulun teksti.
Tassä on lukemia toisista lähteistä, ihan vaan muutama malliksi:
Ahto kertoo kirjassaan sivulla 244 suomalaistappioksi 295 miestä, erittelemättä kaatuneita sen kummemmin kuin muitakaan kadonneita tms. Saksalaisten kaatuneiden määräksi Ahto kertoo Jääkäriprikaatin löytäneen alueelta 15 kaatunutta saksalaissotilasta. Sivulla 245 hän kertoo "Ilmeisen luotettavan tiedon mukaan VuorJR 218 menetti koko Lapin sodan aikana 53 kaatunutta". Lähteenä tälle lukemalle Ahton kirjassa on (506) Schuler s. 177. Tuo lukema perustuu Emil Schuler:in 1959 kirjoittaman teokseen.
Jokainen voi ihmetellä ihan vapaasti tuollaisen lukeman paikkansapitävyyttä; rykmentitn kokonaistappiot kaatuneena KOKO Lapin sodan aikana, 53 kaatunutta!
Suomen Sota 1941-1945 -teos, osa 8, s. 469, antaa saksalaiskaatuneiden lukemaksi yli sata. Haavoittuneista ei puhuta mitään. Suomalaistappioiksi kerrotaan JPr:ssa 60 kaatunutta, 170 haavoittunutta ja 65 kadonnutta eli yhteensä 295 suomalaismiestä.
Erkki Käkelän kirja Laguksen miehet, Marskin nyrkki, Gummerus 1992, sivulla 442 kertoo saksalaistappioiksi 47 kaatunutta ja 184 haavoittunutta.
Laitanpa tähän linkin ihan omalle avaukselle koskien tätä aihetta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000037114293 - uskottavuudesta
1944 kirjoitti:
>vilkaisemalla Aseveljet vastakkanin lähdeapparaattia<
On vilkaistu ja tässä on kommenttia aiheesta:
Ylimaan taistelusta pari sanaa:
Aseveljet vastakkain -kirjan saksalaistappiolukemat herättää hieman ihmetystä muillakin tahoilla. Kysehän on tietenkin tämän kirjan lukemista:
Sampo Ahto Aseveljet vastakkain, Lapin sota 1944-1945, Kirjayhtymä 1980
Kirjan sivuilla 232-245 käsitellään Ylimaan taistelun kulku. Tuon taistelun kulusta minulle heräsi kiinnostus kun teimme äskettäin lomareissun Lappiin ja kävin katselemassa mm. Ylimaan taistelun paikkoja ja -muistomerkkiä. Siinä taisteluiden muistomerkin infotaulussa kerrottiin saksalaisten kaatuneiden kokonaismääräksi noin 100, mukaan lukien lähitienoolla käydyt kahinat ja niiden kaatuneet. Kokoniastappioksi saksalaisten osalta saadaan jo 336. Samassa taulussa kerrotaan saksalaistappiolukemien suuresta virheestä kaatuneiden osalta ja lukemien vaihtelusta eri kirjallisuudessa. Siispä vertasin useammasta lähteestä noita lukemia ja hämmästyin itsekin lukemien suuria heittoja.
Tässä on tarkka digikuva koskien saksalaistappioita ja se on otettu 6/2008 ko. infotaulusta Ylimaan taisteluiden muistomerkiltä:
http://img150.imageshack.us/my.php?image=dsc00667vi4.jpg
Tarkemmat asiakirjat löytyy Ranuan seurakunnan arkistosta ja Oulun maakunta-arkistosta. Tarkemmat tiedot Ylimaan taistelutapahtumista löytyy Ranuan veteraanikirjasta. Näin siis kertoo tuo infotaulun teksti.
Tassä on lukemia toisista lähteistä, ihan vaan muutama malliksi:
Ahto kertoo kirjassaan sivulla 244 suomalaistappioksi 295 miestä, erittelemättä kaatuneita sen kummemmin kuin muitakaan kadonneita tms. Saksalaisten kaatuneiden määräksi Ahto kertoo Jääkäriprikaatin löytäneen alueelta 15 kaatunutta saksalaissotilasta. Sivulla 245 hän kertoo "Ilmeisen luotettavan tiedon mukaan VuorJR 218 menetti koko Lapin sodan aikana 53 kaatunutta". Lähteenä tälle lukemalle Ahton kirjassa on (506) Schuler s. 177. Tuo lukema perustuu Emil Schuler:in 1959 kirjoittaman teokseen.
Jokainen voi ihmetellä ihan vapaasti tuollaisen lukeman paikkansapitävyyttä; rykmentitn kokonaistappiot kaatuneena KOKO Lapin sodan aikana, 53 kaatunutta!
Suomen Sota 1941-1945 -teos, osa 8, s. 469, antaa saksalaiskaatuneiden lukemaksi yli sata. Haavoittuneista ei puhuta mitään. Suomalaistappioiksi kerrotaan JPr:ssa 60 kaatunutta, 170 haavoittunutta ja 65 kadonnutta eli yhteensä 295 suomalaismiestä.
Erkki Käkelän kirja Laguksen miehet, Marskin nyrkki, Gummerus 1992, sivulla 442 kertoo saksalaistappioiksi 47 kaatunutta ja 184 haavoittunutta.
Laitanpa tähän linkin ihan omalle avaukselle koskien tätä aihetta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000037114293Tappiolukujen tarkkuuden vaihtelu on ymmärrettävää. Taistelun aikana tai heti jälkeen tehdyt ilmoitukset eivät aina ole täsmälliisiä. Esimerkiksi kaatuneiden lukua lisää haavoihinsa myöhemmin kuolleet, kadonneissa voi olla eksyneitä, jotkut lievästi haavoittuneet voivat palata jo JSP:ltä riviin jne.
Kyse on myös mistä joukosta tarkalleen puhutaan ja mistä ajankohdasta. Luotan kyllä Ahtoon pitkälle siinä, että hän on käyttänyt saksalaisten tappioista nimenomaan heidän omaa arkistotietoaan.Saksalaisille nimittäin Lapin sota oli yksi koko sodan onnistuneimpia vetäytymisoperaatioita. He pitivät tappioitaan suomalaisia vastaan minimaalisina ja taisteluita s lähinnä jälkivarmistuksen kahinoina Kemin-Tornion aluetta lukuunottamatta.Varsinainen taistelu käytiin puna-armeijan kanssa Petsamossa lokakuussa 1944.Suomalaislla taas oli tarve suurennella tappioita silmällä pitäen valvontakomission tarkastuksia.Se selittää sakslaisille ilmoitetut suuret tappioluvut.
Ahton Aseveljet vastakkain on paras ja tarkin esitys Lapin sodasta. On jokaisen oma asia uskooko enemmän muhin lähteisiin.Mm. Suomen sota 1941-45 on kirjoitettu suomalaisen aineiston perusteella yleisesitykseksi 1950-luvulla. Vetreaanikirjojen luotettavuus taas perustuu siihen, millaisella soaaamisella kirja on tehty. MInulla on niitä hyllyssäni kymmenkunta. Paria lukuunottamatta niissä on runsaasti pieniä virheitä, jotka eivät sinänsä alenna kirjan arvoa, mutta osoittavat ne vahvasti amatööritaidoilla tehdyiksi.Ranuan kirjaa en tunne. - 1944
esimerkkejä kirjoitti:
oman näkemyksensä mukaan. Ne ovat varmasti tosia, mutta hän ei tehnyt tutkimusta.Yleensäkään Halsti ei vaivautunut käymään läpi asiakirjoja, vaan lateli juttuja oman muistinsa pohjalta. Monissa asioissa hän terävänä miehenä oli aivan oikeassa, mutta teksteissä on ärsyttävän paljon virheitä. Niiden arvo on kuitenkin siinä, etä ne ovat mukana olleen kokemuksia ja tuoreeltaan tallennettuja. Mutta ne eivät siis ole tieteellistä tutkimusta, vaan mielipiteitä.
Entäs Halsti ja 1950 -luvun loppupuolella kirjoitettu Suomen sota 1939-1945 -teossarja?
Lieneepä Halsti joutu käymään arkistoissakin kun tuo teossarja on aika perusteellinen yleiskuvaus sotatapahtumista Talvi- ja Jatkosodasta.
Suomen sota 1939-1945 (Ensimmäinen osa) Talvisota 1939-1940 / Wolf H. Halsti
Helsingissä: Otava, 1955
Suomen sota 1939-1945; (Toinen osa) Kesäsota 1941 / Wolf H. Halsti
Helsingissä: Otava, 1956
Suomen sota 1939-1945; (Kolmas osa) Ratkaisu 1944 / Wolf H. Halsti
Helsingissä: Otava, 1957
JOS taas Halsti kertoo omissa muistelmissaan omista kokemuksistaan, niin siihen hän tuskin tarvitsi kauhean paljoa arkistokäyntejä.
Itselläni on kaikki Halstin kirjoittamat kirjat hyllyssäni.
Tuossa on kaikki julkaissut:
Isänmaan historia maanpuolutajia varten, 1936
Suomen puolustaminen, 1939
Suomen puolustuskysymys, 1954
Suomen sota 1939-1945 - Talvisota 1939-1940, 1955
Suomen sota 1939-1945 - Kesäsota 1941, 1956
Suomen sota 1939-1945 - Ratkaisu 1944, 1957
Me, Venäjä ja muut, 1969 (1. ja 2.painos)
Talvisodan päiväkirja, 1971
Lapin sodassa JR11 mukana Torniosta Karesuvantoon, 1972
Vapaudesta ja demokratiasta, 1973
Muistelmat I 1905-1939 - Mies elää aikaansa, 1973
Muistelmat II 1939-1948 - Aika vaatii veronsa, 1974
Muistelmat III 1948-1975 - Tilinteon aika, 1975
Vuosi elämästäni, tarkkailijan päiväkirja 1975, 1976
Euroopan kriisi, 1987 - villakoiran ydin?
1944 kirjoitti:
Entäs Halsti ja 1950 -luvun loppupuolella kirjoitettu Suomen sota 1939-1945 -teossarja?
Lieneepä Halsti joutu käymään arkistoissakin kun tuo teossarja on aika perusteellinen yleiskuvaus sotatapahtumista Talvi- ja Jatkosodasta.
Suomen sota 1939-1945 (Ensimmäinen osa) Talvisota 1939-1940 / Wolf H. Halsti
Helsingissä: Otava, 1955
Suomen sota 1939-1945; (Toinen osa) Kesäsota 1941 / Wolf H. Halsti
Helsingissä: Otava, 1956
Suomen sota 1939-1945; (Kolmas osa) Ratkaisu 1944 / Wolf H. Halsti
Helsingissä: Otava, 1957
JOS taas Halsti kertoo omissa muistelmissaan omista kokemuksistaan, niin siihen hän tuskin tarvitsi kauhean paljoa arkistokäyntejä.
Itselläni on kaikki Halstin kirjoittamat kirjat hyllyssäni.
Tuossa on kaikki julkaissut:
Isänmaan historia maanpuolutajia varten, 1936
Suomen puolustaminen, 1939
Suomen puolustuskysymys, 1954
Suomen sota 1939-1945 - Talvisota 1939-1940, 1955
Suomen sota 1939-1945 - Kesäsota 1941, 1956
Suomen sota 1939-1945 - Ratkaisu 1944, 1957
Me, Venäjä ja muut, 1969 (1. ja 2.painos)
Talvisodan päiväkirja, 1971
Lapin sodassa JR11 mukana Torniosta Karesuvantoon, 1972
Vapaudesta ja demokratiasta, 1973
Muistelmat I 1905-1939 - Mies elää aikaansa, 1973
Muistelmat II 1939-1948 - Aika vaatii veronsa, 1974
Muistelmat III 1948-1975 - Tilinteon aika, 1975
Vuosi elämästäni, tarkkailijan päiväkirja 1975, 1976
Euroopan kriisi, 1987Olisiko Halstin tutkimustapa katsottu sittenkin liian kevyeksi? Minulla on pari osaa sarjasta Suomen sota 1941-45 ja niissä ei Halstin nimeä näy. Tosin kirjoitusaika osuu ainakin osittain päällekkäin.
- "brassailu"
1944 kirjoitti:
Entäs Halsti ja 1950 -luvun loppupuolella kirjoitettu Suomen sota 1939-1945 -teossarja?
Lieneepä Halsti joutu käymään arkistoissakin kun tuo teossarja on aika perusteellinen yleiskuvaus sotatapahtumista Talvi- ja Jatkosodasta.
Suomen sota 1939-1945 (Ensimmäinen osa) Talvisota 1939-1940 / Wolf H. Halsti
Helsingissä: Otava, 1955
Suomen sota 1939-1945; (Toinen osa) Kesäsota 1941 / Wolf H. Halsti
Helsingissä: Otava, 1956
Suomen sota 1939-1945; (Kolmas osa) Ratkaisu 1944 / Wolf H. Halsti
Helsingissä: Otava, 1957
JOS taas Halsti kertoo omissa muistelmissaan omista kokemuksistaan, niin siihen hän tuskin tarvitsi kauhean paljoa arkistokäyntejä.
Itselläni on kaikki Halstin kirjoittamat kirjat hyllyssäni.
Tuossa on kaikki julkaissut:
Isänmaan historia maanpuolutajia varten, 1936
Suomen puolustaminen, 1939
Suomen puolustuskysymys, 1954
Suomen sota 1939-1945 - Talvisota 1939-1940, 1955
Suomen sota 1939-1945 - Kesäsota 1941, 1956
Suomen sota 1939-1945 - Ratkaisu 1944, 1957
Me, Venäjä ja muut, 1969 (1. ja 2.painos)
Talvisodan päiväkirja, 1971
Lapin sodassa JR11 mukana Torniosta Karesuvantoon, 1972
Vapaudesta ja demokratiasta, 1973
Muistelmat I 1905-1939 - Mies elää aikaansa, 1973
Muistelmat II 1939-1948 - Aika vaatii veronsa, 1974
Muistelmat III 1948-1975 - Tilinteon aika, 1975
Vuosi elämästäni, tarkkailijan päiväkirja 1975, 1976
Euroopan kriisi, 1987Muuten minä joudun kysymään sinulta Suomen sota XI omistuksesta.
- tuntevan
1944 kirjoitti:
>vilkaisemalla Aseveljet vastakkanin lähdeapparaattia<
On vilkaistu ja tässä on kommenttia aiheesta:
Ylimaan taistelusta pari sanaa:
Aseveljet vastakkain -kirjan saksalaistappiolukemat herättää hieman ihmetystä muillakin tahoilla. Kysehän on tietenkin tämän kirjan lukemista:
Sampo Ahto Aseveljet vastakkain, Lapin sota 1944-1945, Kirjayhtymä 1980
Kirjan sivuilla 232-245 käsitellään Ylimaan taistelun kulku. Tuon taistelun kulusta minulle heräsi kiinnostus kun teimme äskettäin lomareissun Lappiin ja kävin katselemassa mm. Ylimaan taistelun paikkoja ja -muistomerkkiä. Siinä taisteluiden muistomerkin infotaulussa kerrottiin saksalaisten kaatuneiden kokonaismääräksi noin 100, mukaan lukien lähitienoolla käydyt kahinat ja niiden kaatuneet. Kokoniastappioksi saksalaisten osalta saadaan jo 336. Samassa taulussa kerrotaan saksalaistappiolukemien suuresta virheestä kaatuneiden osalta ja lukemien vaihtelusta eri kirjallisuudessa. Siispä vertasin useammasta lähteestä noita lukemia ja hämmästyin itsekin lukemien suuria heittoja.
Tässä on tarkka digikuva koskien saksalaistappioita ja se on otettu 6/2008 ko. infotaulusta Ylimaan taisteluiden muistomerkiltä:
http://img150.imageshack.us/my.php?image=dsc00667vi4.jpg
Tarkemmat asiakirjat löytyy Ranuan seurakunnan arkistosta ja Oulun maakunta-arkistosta. Tarkemmat tiedot Ylimaan taistelutapahtumista löytyy Ranuan veteraanikirjasta. Näin siis kertoo tuo infotaulun teksti.
Tassä on lukemia toisista lähteistä, ihan vaan muutama malliksi:
Ahto kertoo kirjassaan sivulla 244 suomalaistappioksi 295 miestä, erittelemättä kaatuneita sen kummemmin kuin muitakaan kadonneita tms. Saksalaisten kaatuneiden määräksi Ahto kertoo Jääkäriprikaatin löytäneen alueelta 15 kaatunutta saksalaissotilasta. Sivulla 245 hän kertoo "Ilmeisen luotettavan tiedon mukaan VuorJR 218 menetti koko Lapin sodan aikana 53 kaatunutta". Lähteenä tälle lukemalle Ahton kirjassa on (506) Schuler s. 177. Tuo lukema perustuu Emil Schuler:in 1959 kirjoittaman teokseen.
Jokainen voi ihmetellä ihan vapaasti tuollaisen lukeman paikkansapitävyyttä; rykmentitn kokonaistappiot kaatuneena KOKO Lapin sodan aikana, 53 kaatunutta!
Suomen Sota 1941-1945 -teos, osa 8, s. 469, antaa saksalaiskaatuneiden lukemaksi yli sata. Haavoittuneista ei puhuta mitään. Suomalaistappioiksi kerrotaan JPr:ssa 60 kaatunutta, 170 haavoittunutta ja 65 kadonnutta eli yhteensä 295 suomalaismiestä.
Erkki Käkelän kirja Laguksen miehet, Marskin nyrkki, Gummerus 1992, sivulla 442 kertoo saksalaistappioiksi 47 kaatunutta ja 184 haavoittunutta.
Laitanpa tähän linkin ihan omalle avaukselle koskien tätä aihetta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000037114293Lapin sotaa lainkaan. Eivät linkkilainaukset todista osaamisesta.VuorJR 218 ei osallistunut taisteluihin kuin Ylimaan-Taipaleen alueella, eikä sielläkään jälkimmäisessä paljoa taistellut.Ahto on nämä asiat tutkinut perusteellisesti. Sitä ei johonkin sivuseikkaan takertuminen muuta miksikään.
Taipaleen alueella toimi myös 7. VuorD:n vajaa tiedustelupataljoona 99.Miten lie sen tappiot otettu huomioon? Sehän jäi JR 33:n koukkauksen taakse ja murtautui 218:n osien avulla läpi. - 1939-1941
villakoiran ydin? kirjoitti:
Olisiko Halstin tutkimustapa katsottu sittenkin liian kevyeksi? Minulla on pari osaa sarjasta Suomen sota 1941-45 ja niissä ei Halstin nimeä näy. Tosin kirjoitusaika osuu ainakin osittain päällekkäin.
Älä sekoita noita teoksia keskenään, huomaa vuosiluvut 1939-1941!
Wolf H. Halstin itsensä kirjoittama kolmiosainen teossarja on Suomen Sota 1939-1945, osat 1-3.
Suomen sota 1939-1945 - Talvisota 1939-1940, 1955
Suomen sota 1939-1945 - Kesäsota 1941, 1956
Suomen sota 1939-1945 - Ratkaisu 1944, 1957
Tätä Halstin kirjoittamaa 3 -osaista kirjasarjaa EI pidä sekoittaa Jatkosodan viralliseen Sotahistorianlaitoksen julkaisemaan mahtavaan teossarjaan Suomen Sota 1941-1945 osat I - XI. - 1944
"brassailu" kirjoitti:
Muuten minä joudun kysymään sinulta Suomen sota XI omistuksesta.
Eikö sinulla sitten ole tuota osaa XI? Minulla toki on sekin?
Suomen sota 1941-1945. 11. osa: Sotatalous / E. O. Tirronen /toimittanut Sotatieteen laitoksen sotahistorian toimisto. Porvoo: WSOY, 1975 - ilkee.
1944 kirjoitti:
Eikö sinulla sitten ole tuota osaa XI? Minulla toki on sekin?
Suomen sota 1941-1945. 11. osa: Sotatalous / E. O. Tirronen /toimittanut Sotatieteen laitoksen sotahistorian toimisto. Porvoo: WSOY, 1975Riistät toiselta sen viimeisenkin "valttikortin" kädestä.
Ps. Mistä löysit, jos keräsit sarjan yksittäiskappaleina. - Sotateos
ilkee. kirjoitti:
Riistät toiselta sen viimeisenkin "valttikortin" kädestä.
Ps. Mistä löysit, jos keräsit sarjan yksittäiskappaleina.Kokeileppa nettidivareita...
http://www.tie.to/kirjat/
Varsinainen ’jättipaketti’ on 11-osainen ”Suomen sota 1941-1945”, jonka kaikki osat on toimittanut sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. so. nykyinen Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitos.
OSAT:
Suomen sota 1941-1945. 1. osa/toimittanut sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki: Sotateos, 1965
Suomen sota 1941-1945. 2. osa: Laatokan Karjalan valtaus ja eteneminen Aunuksen kannakselle / toimittanut Puolustusvoimain pääesikunnan sotahistoriallinen toimisto. Helsinki: Kivi, 1952
Suomen sota 1941-1945. 3. osa: Karjalan kannaksen valtaus kesällä 1941 / Eero Kuussaari / toimittanut Puolustusvoimain pääesikunnan sotahistoriallinen toimisto. Helsinki : Kivi, 1951
Suomen sota 1941-1945. 4. osa: Karjalan armeijan eteneminen Maaselän kannakselle v. 1941 / A. Petramaa / toimittanut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki: Kivi, 1954
Suomen sota 1941-1945. 5. osa: Sotatoimet Seesjärven ja Jäämeren välillä v. 1941 /A. Petramaa, V. Pesonius / toimittanut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki: Kivi, 1954
Suomen sota 1941-1945. 6. osa: Asemasotavaihe maarintamilla/toimittanut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki: Kivi, 1956
Suomen sota 1941-1945. 7. osa: Venäläisten suurhyökkäys Karjalan kannaksella kesällä 1944/ Eero Kuuussari / toimittanut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki: Kivi, 1957
Suomen sota 1941-1945. 8: Sotatoimet Laatokan ja Jäämeren välillä 1944-1945/toimittanut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki: Kivi, 1958
Suomen sota 1941-1945. 9. osa: Merivoimat, ilmavoimat, kotijoukot ja naisjärjestöt/toimittanut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki: Sotateos, 1960
Suomen sota 1941-1945. 10. osa/toimittanut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki 1961
Suomen sota 1941-1945. 11. osa: Sotatalous / E. O. Tirronen /toimittanut Sotatieteen laitoksen sotahistorian toimisto. Porvoo: WSOY, 1975 - Halsti näyttää
1939-1941 kirjoitti:
Älä sekoita noita teoksia keskenään, huomaa vuosiluvut 1939-1941!
Wolf H. Halstin itsensä kirjoittama kolmiosainen teossarja on Suomen Sota 1939-1945, osat 1-3.
Suomen sota 1939-1945 - Talvisota 1939-1940, 1955
Suomen sota 1939-1945 - Kesäsota 1941, 1956
Suomen sota 1939-1945 - Ratkaisu 1944, 1957
Tätä Halstin kirjoittamaa 3 -osaista kirjasarjaa EI pidä sekoittaa Jatkosodan viralliseen Sotahistorianlaitoksen julkaisemaan mahtavaan teossarjaan Suomen Sota 1941-1945 osat I - XI.olleen silloisen sotahistorian toimiston kilpailija. Siitä saattaa johtua "varsinaisten" sotahistorioitsijoiden lievä happamuus. Kirjoitusajankohdat menevät osittain päällekkäin ja Halstin on tietysti ollut vaikea kilpailla suuremman kirjoittaja/tutkijajoukon kanssa.Toisaalta hän on varmaan vienyt markkinoita.
- Kertoo asiasta.
1944 kirjoitti:
>vilkaisemalla Aseveljet vastakkanin lähdeapparaattia<
On vilkaistu ja tässä on kommenttia aiheesta:
Ylimaan taistelusta pari sanaa:
Aseveljet vastakkain -kirjan saksalaistappiolukemat herättää hieman ihmetystä muillakin tahoilla. Kysehän on tietenkin tämän kirjan lukemista:
Sampo Ahto Aseveljet vastakkain, Lapin sota 1944-1945, Kirjayhtymä 1980
Kirjan sivuilla 232-245 käsitellään Ylimaan taistelun kulku. Tuon taistelun kulusta minulle heräsi kiinnostus kun teimme äskettäin lomareissun Lappiin ja kävin katselemassa mm. Ylimaan taistelun paikkoja ja -muistomerkkiä. Siinä taisteluiden muistomerkin infotaulussa kerrottiin saksalaisten kaatuneiden kokonaismääräksi noin 100, mukaan lukien lähitienoolla käydyt kahinat ja niiden kaatuneet. Kokoniastappioksi saksalaisten osalta saadaan jo 336. Samassa taulussa kerrotaan saksalaistappiolukemien suuresta virheestä kaatuneiden osalta ja lukemien vaihtelusta eri kirjallisuudessa. Siispä vertasin useammasta lähteestä noita lukemia ja hämmästyin itsekin lukemien suuria heittoja.
Tässä on tarkka digikuva koskien saksalaistappioita ja se on otettu 6/2008 ko. infotaulusta Ylimaan taisteluiden muistomerkiltä:
http://img150.imageshack.us/my.php?image=dsc00667vi4.jpg
Tarkemmat asiakirjat löytyy Ranuan seurakunnan arkistosta ja Oulun maakunta-arkistosta. Tarkemmat tiedot Ylimaan taistelutapahtumista löytyy Ranuan veteraanikirjasta. Näin siis kertoo tuo infotaulun teksti.
Tassä on lukemia toisista lähteistä, ihan vaan muutama malliksi:
Ahto kertoo kirjassaan sivulla 244 suomalaistappioksi 295 miestä, erittelemättä kaatuneita sen kummemmin kuin muitakaan kadonneita tms. Saksalaisten kaatuneiden määräksi Ahto kertoo Jääkäriprikaatin löytäneen alueelta 15 kaatunutta saksalaissotilasta. Sivulla 245 hän kertoo "Ilmeisen luotettavan tiedon mukaan VuorJR 218 menetti koko Lapin sodan aikana 53 kaatunutta". Lähteenä tälle lukemalle Ahton kirjassa on (506) Schuler s. 177. Tuo lukema perustuu Emil Schuler:in 1959 kirjoittaman teokseen.
Jokainen voi ihmetellä ihan vapaasti tuollaisen lukeman paikkansapitävyyttä; rykmentitn kokonaistappiot kaatuneena KOKO Lapin sodan aikana, 53 kaatunutta!
Suomen Sota 1941-1945 -teos, osa 8, s. 469, antaa saksalaiskaatuneiden lukemaksi yli sata. Haavoittuneista ei puhuta mitään. Suomalaistappioiksi kerrotaan JPr:ssa 60 kaatunutta, 170 haavoittunutta ja 65 kadonnutta eli yhteensä 295 suomalaismiestä.
Erkki Käkelän kirja Laguksen miehet, Marskin nyrkki, Gummerus 1992, sivulla 442 kertoo saksalaistappioiksi 47 kaatunutta ja 184 haavoittunutta.
Laitanpa tähän linkin ihan omalle avaukselle koskien tätä aihetta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000037114293Kapteeni Railion loikkauksesta on kerrottu useammassakin kirjassa, mutta tässä nimenomaisessa siitä kerrotaan eniten sivuilla 57 ja 302-306.
Niilo Lappalainen Vaarallisilla teillä. Viimeiset suomalaiset SS-miehet, WSOY1998 ISBN 951-0-22665-3
Kyseessä on suomalaiskapteenin loikkaus saksalaisten puolelle Lapin sodan aikana. Loikkaussyyksi Railio kertoi kostonpelon. Hän oli kirjan kertomuksen mukaan ampunut vetäytymistaiteluiden aikana kaksi omaa sotilasta ja pelkäsi kavereiden kostoa. Tuo kerrotaan sivulla 302.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_Lappalainen
Niilo Lappalainen (22. marraskuuta 1927 Heinjoki – 17. heinäkuuta 2001) oli eversti ja sotakirjailija. Lappalaisen teokset ovat sotadokumentteja. Kaunokirjallisia romaaneja hän ei kirjoittanut.
Helsingin Tähtitorninmäellä ltR 1:n ilmatorjuntajoukoissa palvellut 16-vuotias Lappalainen lähti syksyllä 1944 yhdessä viiden muun nuorukaisen kanssa Pohjois-Suomen ja Norjan kautta Saksaan liittyäkseen SS-joukkoihin. Näistä vaiheistaan Lappalainen kertoi kirjassaan Vaarallisilla teillä (1998). - Utelias.
Utelias.. kirjoitti:
Talvisodan Korsu-Kustaa oli varmaankin se mies joka teki tarpeensakin korsussa sankkoon kannatten sen läheteillä ulos. Hän kuulemma pelkäsi kovasti kuolemaa ja aikoi selvitä sodasta henhissä. Kerran hän sattui olemaan auringonvalossa ulkona ja elehti kovin ja taisipa huutaakin samalla. Joku koiranleuka sanoi Korsu-Kustaan tulleen hulluksi siksi kun näki auringonvalon ensi kertaa kuukausiin..
KUKA oli Korsu-Kustaa? Kuka tietää kertoa?Kuka oli Korsu-Kustaa, josta Wolf H Halstikin mainitsee muistelmissaan?
Tässä tulee 10 pisteen vihje. Minä kyllä tiedän kuka oli kyseessä.
Gustav Hägglund mainitsee Leijona ja Kyyhky kirjansa sivulla 17 isänsä Woldemar H:n Talvisodan aikaisia toimia kuvatessään kuinka Laatokan pohjoispuolelle tehty 1. vastahyökkäys epäonnistui:
"Isäni kertoman mukaan ensimäinen, liian syvälle kurkottanut vastahyökkäys epäonnistui osaksi myös inhimillisitä syistä. Kärkeä johti rautaisessa maineessa ollut eversti, isäni hyvä perhetuttu. Hän lähetti raportteja kärjen etenemisestä -komentokorsustaan kaukana etulinjan takana. Hän näet pelkäsi niin, ettei uskaltanut mennä edes tarpeilleen korsun ulkopuolelle, vaan lähetti sai kantaa jätökset ulos. Tämän jälkeen everstiä ei pääsetetty lähellekään rintamaa."
- Tausta ratkaisee
Vielä joitakin vuosia sitten Helsingin Sanomien toimittajakouluun pyrkineiden piti toimittaa sinne isän virkatodistus ja ilmeisesti myös isän ammatti. Onhan tulevan toimittajan tausta hyvin tärkeä lehtityössä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Moikka rakas
Oon miettinyt meidän välistä yhteyttä viime aikoina. En ihan osaa pukea sanoiksi, mitä kaikkea tunnen, mutta halusin vaa204864Immu otti pataan
Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!2403642Malmin tapaus on järkyttävä
Kolme ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi nuoren tytön tavalla, jota ei meinaa uskoa todeksi. Mikä voisi olla oikeampi5101953- 1421699
Tykkäätkö halaamisesta?
Minä en. Tänään tuttava, jolle olen maininnut että en pidä halaamisesta, yritti halata minua ja olen vieläkin ihan raivo1521591Hinduilu on suurta eksytystä
tekosyvällinen tarina uppoaa moneen. Harhautusta todellisen Jumalan yhteydestä. Kuka haluaisi nähdä sielunvaelluksessa5821507- 1211446
Näetkö feminismin uhkana
Vai mahdollisuutena kun deittailet naisia? Mitä miehet mieltä feminismistä?2171437- 491139
- 751075