RKP:n palstalta löytyi asiallinen kirjoitus ruotsin kielen ongelmasta. Siinä todetaan, ettei suurin osa suomenkielisistä tarvitse ruotsia koulun jälkeen ja että kielitaidon ruostuminen muodostaa esteen kielen käyttämiselle myöhemmin. Kirjoituksessa ehdotetaan, että ruotsin kieltä tulisi "myydä" suomenkielisille, niin että nämä kokisivat sen hyödylliseksi ja jopa tarpeelliseksi.
En kuitenkaan tiedä, huolestuvatko päättäjät siitä, että koulussa opittu ruotsi unohtuu käytön puutteessa. Saa myös nähdä, markkinoidaanko ruotsin kieltä tulevaisuudessa paremmin kuin tähän asti - perustuslakiin viittaaminen kuulostaa niin hupaisalta, eikö käytännönläheisempää perustelua ole? - ja lopuksi on todettava, että markkinointi-idea oli esitetty ehkä hieman ilkikurisesti Kanava-lehdessä (ent. Suomalainen Suomi).
Problemet för största delen av de finskspråkiga i vårt tvåspråkiga land är att de efter avslutad skolgång inte har möjlighet att använda sina svenska kunskaper. De behöver helt enkelt inte svenska och med åren rostar svenskan och tröskeln för att senare i livet öppna munnen på svenska blir allt högre. Detta är ju mer än förståeligt men väldigt synd både för svenskan i Finland och för alla dessa finskspråkiga som under många år i skolan läst och lärt sig en god svenska.
I senaste numret av tidningen Kanava (4-5.2008), skriver professor Seikko Eskola en tankeväckande artikel under rubriken ”Kielitaistelusta kielten kilpailuun” (s. 458-459). Enligt honom borde svenskans ställning stärkas så att språket upplevs som konkurrenskraftigt i vardagen och i praktiken. Svenskan borde kunna ”säljas” åt finskspråkiga på ett sätt så att den upplevs som nyttig och något man verkligen behöver. Eskola föreslår att den nya tankesmedjan tar sig an denna uppgift.
En kuitenkaan tiedä, huolestuvatko päättäjät siitä, että koulussa opittu ruotsi unohtuu käytön puutteessa. Saa myös nähdä, markkinoidaanko ruotsin kieltä tulevaisuudessa paremmin kuin tähän asti - perustuslakiin viittaaminen kuulostaa niin hupaisalta, eikö käytännönläheisempää perustelua ole? - ja lopuksi on todettava, että markkinointi-idea oli esitetty ehkä hieman ilkikurisesti Kanava-lehdessä (ent. Suomalainen Suomi).
Problemet för största delen av de finskspråkiga i vårt tvåspråkiga land är att de efter avslutad skolgång inte har möjlighet att använda sina svenska kunskaper. De behöver helt enkelt inte svenska och med åren rostar svenskan och tröskeln för att senare i livet öppna munnen på svenska blir allt högre. Detta är ju mer än förståeligt men väldigt synd både för svenskan i Finland och för alla dessa finskspråkiga som under många år i skolan läst och lärt sig en god svenska.
I senaste numret av tidningen Kanava (4-5.2008), skriver professor Seikko Eskola en tankeväckande artikel under rubriken ”Kielitaistelusta kielten kilpailuun” (s. 458-459). Enligt honom borde svenskans ställning stärkas så att språket upplevs som konkurrenskraftigt i vardagen och i praktiken. Svenskan borde kunna ”säljas” åt finskspråkiga på ett sätt så att den upplevs som nyttig och något man verkligen behöver. Eskola föreslår att den nya tankesmedjan tar sig an denna uppgift.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Riippumatta minun mielipiteistäni niin näkisin että tuon kirjoituksen ruotsinkielinen osuus oli asiallisetsi kirjoitettu. Ei kiihkoa, ei piilopanettelua, ei loukkaaviksi tarkoitettuja sanakääänteitä tai sanoja.
Näemmä kielipolitiikasta voi keskustella ihan asiallisestikin. Kielipolitiikkahan ei ole kovin keskeinen osa politiikkaa ja koska siinä ei mitään suuria jännitteitä ole ei pidä uskoa kannanottojen satelevan päivittäin - niin paitsi virtuaalisessa kielisodassa netissä.