Almaaa !

Setykkä, mukavaa kuulla tai siis nähdä tai miten sen nyt paremmin
muotoilisi, siis Sinua.

Meinasin juuri äänimääriä laskiessani ryhtyä kirjoittamaan noottia Sinulle.
Olitkin kerennyt ensin.

Siis äänimääriin palatakseni, olin niinkun ihan varma,
että olisin edes yhden äänen saanut itseltäni ja sitten toisen Sulta.
Tulos oli kumminkin pyöreä nolla.

Nollasta syytteleminen pitää osittain osoittaa ihan omaan nilkkaan.
Siinä taisi käydä niin (muistaakseni), että en sittemmin kerennyt äänestyspaikalle.

Oli kuule niin hyvä ponuviikkokerta sillon menossa, että katosi koko viikko,
pyyhkiytyi niiku pois muistista. Sunnuntai, se vaan
niiku lakkasi olemasta.

Siitä olen kuitenkin hiukan pettynyt, äänimääriä laskiessani, että Sinultakin,
Setykkä oli joko sunnuntai pyyhkiytynyt kalenterista tai sitten ääni oli sujahtanut
jonkun muun mukamas paremman ehdokkaan haaviin.

Tämä yhteiskunta, en nyt yksin laita koko taakkaa harteillesi,
on unohtanut kuinka tärkeitä ihmisiä me kierrättäjät olemmekaan.

No, se siitä. Nou haart fiilings, fonetiikkaasi lainaten.

Hengissä siis edelleen ja Sinä, miten? Oletko vielä lirkutellut Sirkun kanssa
vai oletko seestynyt kantamaan perheyhteisöllistä vastuutasi?

En minä sillä, että moittisin. Kyllä se Marakin
on jäänyt multa vähän niiku lapsipuolen asemaan. No,
Raaka-Arskahan sen Maran mulle jätti, ei sen puoleen.

Kuule, eiköhän sovita, että tavataan vähän useammin
tuolla alkon kulmilla. Sosiaalisuhteet, ne on
kuules varsin arvokkaita tänä päivänä. Ainakin silloin kun
sosiaaliluukulta soljuu Sorbusmerkkejä.

Pidetään yhteyksiä,

Alma