Päivämiehen Pääkirjoitus, 35 2008:
>>Väestömme ikärakenteen äärellä tarvitaan Kristuksen opettamaa lähimmäisajattelua.>Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee vammaispalvelulain muutosta. Toteutuessaan laki toisi uusia palveluja vammaisille. Asia on hyvä, sillä vammaisten asemassa on parantamisen varaa.>Keskustelussa asiaa on tarpeen tarkastella laajempana arvokysymyksenä. Väestömme nykyisen ikärakenteen perusteella on aihetta olettaa, että tulevaisuudessa kasvaa niiden kansalaisten määrä, jotka eivät kykene huolehtimaan itsestään. Heitä ovat esimerkiksi sairaat, muistihäiriöiset, dementikot, reuman runtelemat, halvaantuneet, eriasteisista rappeutumissairauksista kärsivät ja laitoksissa asuvat. Jo nyt monet vanhukset jäävät yksin eikä heidän luonaan käy juuri kukaan.>Myös kehitysvammaisten oikeuksista saatetaan joutua käymään keskustelua terveydenhoitokustannusten kasvaessa, koska vammaisen lapsen hoitaminen maksaa yhteiskunnalle enemmän kuin terveen.>Vuoden alussa voimaan tulleen asetuksen mukaan kunnat velvoitetaan järjestämään kromosomipoikkeavuuksien sekä sikiön vaikean rakennepoikkeavuuden seulonnan kolmen vuoden kuluessa. Seulonta sisältyy osana ehkäisevään terveydenhuoltoon. Uusi menetelmä paljastaa Downin oireyhtymän riskin entistä tarkemmin, mutta löydettyihin sairauksiin ei ole parantavaa hoitoa.>Mikäli kehitysvammaisten elämää tarkastellaan pääasiassa vain kustannusten näkökulmalta, on vaarana, että vammaisen lapsen synnyttämisen vaihtoehtona vanhemmille tarjotaan aborttia. Silloin unohdetaan se vakava tosiasia, että vammaisuus tai sairaus ei vähennä kenenkään ihmisarvoa. Syntyykö lapsi vammaisena, sairaana tai terveenä, on yksinomaan Jumalan kädessä. Jokainen elämä on hänen arvokas lahjansa.
>>Väestömme ikärakenteen äärellä tarvitaan Kristuksen opettamaa lähimmäisajattelua.>Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee vammaispalvelulain muutosta. Toteutuessaan laki toisi uusia palveluja vammaisille. Asia on hyvä, sillä vammaisten asemassa on parantamisen varaa.>Keskustelussa asiaa on tarpeen tarkastella laajempana arvokysymyksenä. Väestömme nykyisen ikärakenteen perusteella on aihetta olettaa, että tulevaisuudessa kasvaa niiden kansalaisten määrä, jotka eivät kykene huolehtimaan itsestään. Heitä ovat esimerkiksi sairaat, muistihäiriöiset, dementikot, reuman runtelemat, halvaantuneet, eriasteisista rappeutumissairauksista kärsivät ja laitoksissa asuvat. Jo nyt monet vanhukset jäävät yksin eikä heidän luonaan käy juuri kukaan.>Myös kehitysvammaisten oikeuksista saatetaan joutua käymään keskustelua terveydenhoitokustannusten kasvaessa, koska vammaisen lapsen hoitaminen maksaa yhteiskunnalle enemmän kuin terveen.>Vuoden alussa voimaan tulleen asetuksen mukaan kunnat velvoitetaan järjestämään kromosomipoikkeavuuksien sekä sikiön vaikean rakennepoikkeavuuden seulonnan kolmen vuoden kuluessa. Seulonta sisältyy osana ehkäisevään terveydenhuoltoon. Uusi menetelmä paljastaa Downin oireyhtymän riskin entistä tarkemmin, mutta löydettyihin sairauksiin ei ole parantavaa hoitoa.>Mikäli kehitysvammaisten elämää tarkastellaan pääasiassa vain kustannusten näkökulmalta, on vaarana, että vammaisen lapsen synnyttämisen vaihtoehtona vanhemmille tarjotaan aborttia. Silloin unohdetaan se vakava tosiasia, että vammaisuus tai sairaus ei vähennä kenenkään ihmisarvoa. Syntyykö lapsi vammaisena, sairaana tai terveenä, on yksinomaan Jumalan kädessä. Jokainen elämä on hänen arvokas lahjansa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
"Kommentti:
Unohtui yksi pieni ryhmä: Puiston penkeillä ja rappukäytävissä elävät asunnottomat.
OK. useimmat heistä ovat alkoholisteja, jotka eivät hekään pysty nostamaan itseään omasta surkeasta tilastaan. Täytyy kuitenkin todeta, että esim. Pelastusarmeija ei ole näitä – ”vähimpiä” kanssaihmisiämme/lähimmäisiämme unohtanut, vaan he tekevät minkä pystyvät myös heidän hyväkseen. Jos ei muutoin, niin ainakin soppalautasen ja vaatimattoman yösijan muodossa.
Sitten omantunnonkysymys meille kaikille.
Emmehän vain ole unohtaneet vanhuksiamme, isää tai äitiä, mummoa tai pappaa?"
Huomaa, että siellä sanotaan ESIMERKIKSI. Päivämiehen sivut eivät riittäisi, jos kaikki luetellaan.
Esittämäsi; "omantunnonkysymys" oli paikallaan.
Kuinka moni meistä unohtaakaan omat vanhempamme, vaarimme tai mummomme?
Onhan nykyjään jotenkin tavallista, että jopa sisarusten keskeinen sosiaalinen kanssakäyminen jää kovin vähäiseksi.
Saattaa kulua vuosia, jopa vuosikymmeniä, vailla minkäänlaista yhteydenttoa.
Tavataan vain vanhempien 80-90 vuotismerkkipäivillä - tai heidän hautajaistilaisuudessaan.
Tervehditään, vaihdetaan muutama jokapäiväinen sana säästä tai muusta arkielämään kuuluvasta asiasta. Siinä kaikki.
Myönnän, että olen todella pettynyt, jopa omien sisarusteni käyttäytymisestä.
Lähetän heille henkilökohtaiset onnitteluni, omin käsin tehtyjen lahjojen muodossa, heidän syntymäpäivinään.
Usein saa kiitosta odottaa pitkään, jos sitä edes koskaan saa.
Lähetän silti onnitteluni, heidän täyttäessään tasavuosia. En kaipaa kiitosta, mutta olisi hyvä tietää ainakin se, onko posti/lahja mennyt perille.
Aion silti jatkossakin onnitella sukulaisiani heidän merkkipäivinään. Jos en saa vastausta/kiitosta, jääköön se heidän omaksi häpeäkseen. Olen kuitenkin suorittanut sosiaalisen velvollisuuteni onnittelujen muodossa.
Terv. Alpo.
Sukulaiset, varsinkin sen jälkeen kun tuli "hoidettua" pois seurakunnasta, alkoivat karttaa minua.
Yhteys sisaruksiin on kovin sattumanvaraista.
Käymme tosin, vaimoni ja minä heillä pari kertaa vuodessa kylässä, mutta vastakaikua ei ole.
Kukaan ei käy meillä!
Ei sen puoleen. Olemme löytäneet ns. "maailman lapsista" erittäin fiksuja ystäviä.
Todellisia aarteita, joiden kanssa käymme henkeviä keskusteluja elämän eri aloilta.
T. Eero.
eikä heitä edes ihmisinä pidä, mokomat syntiset.
SRK:lta on tullut uutta ohjeistusta Ry:ille siitä, ettei uskovaisella ole enää velvollisuutta hylätä "epäuskoista" lähimmäistään vaan hänen kanssaan saa olla taas tekemisissä.
Kysyin tästä omilta sukulaisiltani kun he alkoivat muutama vuosi sitten ottamaan yhteyttä vuosikausien hiljaisuuden jälkeen, ja he myönsivät että asian.
Kirjoitit mm. "Lähetän silti onnitteluni, heidän täyttäessään tasavuosia. En kaipaa kiitosta, mutta olisi hyvä tietää ainakin se, onko posti/lahja mennyt perille.
Aion silti jatkossakin onnitella sukulaisiani heidän merkkipäivinään. Jos en saa vastausta/kiitosta, jääköön se heidän omaksi häpeäkseen. Olen kuitenkin suorittanut sosiaalisen velvollisuuteni onnittelujen muodossa."
Tapaushan on kuin kouluesimerkki syrjinnästä ja voisi olla sitä käsittelevässä ketjussa (
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000037384303 )
Voisin vielä arvata, että sinä et saa heiltä vastaavia tervehdyksiä. Älä kuitenkaan luovuta!
ja sairaistaan. Se ei korvaansa lotkauta "epäuskoisille", koska vl-yhteisössä ei ulkopuolisia pidetä edes ihmisinä.
Kyllä Pelastusarmeijan tyyppist organisaatiot ja (muut) apaa suunnat huolehtivat laitapuolen kulkijoiden ruumiin ja sielun voinnista monta kertaluokkaa paremmin kuin meikäläiset. Seuroissa en muista ikinä kuulleeni kerättävän kolehtia rappioalkoholistien auttamiseksi tai rukoiltavan heidän puolestaan. Sopisi kyllä hävetä!
kun jaksaa autaa heikompia jo toisessa polvessa. Ei onnistu lestaadiolaisilta edes omien heikossa asemassa olevien auttaminen.
Siksi asunnottomat ja muut syrjäytyneet ovat SRK:lle epäihmisiä. Jeesus kyllä ruokaili ja keskusteli syntisen naisenkin kanssa, mutta vl onkin Jeesusta korkeammassa asemassa:)
Eikä luuserit oikein sovi "parempien ihmisten" vl-järjestöön. Voisivat erota ja painua maan alle.
Ry:t tekevät käytännössä "edes omien" vanhustensa auttamiseksi?
Eikös siitä ole tarpeeksi kirjoitettu.
Ei heitä voi syyttää vanhusten hoidon laiminlyönnistä.
välityksellä "hoitivat" vl-vanhusten sieluja teetättämällä sairaalassakin pakkoparannuksia erilaisista hengistä ja jopa sitomalla näitä vanhuksia kun eivät ymmärtäneet myöntää, että heissä Pyhän Hengen sijasta asuikin antikristuksen henki.
Jouduin itse pakosta seuraamaan banhuksien julmaakin julmempaa nöyryyttämistä ja jopa tuhoamista SRK:n hoitokokouksissa. Se kertookin kaiken vl-uskonnon vanhuksien kohtelusta.
Näätpä on samoja juttuja, joista tällä palstalla puhutaan ja joita kummeksutaan ja silti mitä se vatvominen on auttanut? Turhauttavaltahan tämä tuntuu, kun "toinen ei vain tajua"!! =)
Vanhoillislestadiolaisuudessa on hämmästyttvä määrä ristiriitaisuuksia. Vl-uskoon lapsesta asti kasvaneet eivät ehkä osaakaan nähdä näitä asioita ristiriitaisina, etenkään kun niitä ei ole oikeen sopivaa kyseenalasitaa "ettei usko menisi". Yksi suurimmista "mysteereistä" minulle on juuri hyvin ristiriitainen suhtautuminen ehkäisemättömyyden seurauksena tuleviin kielteisiin ilmiöihin verrattuna muuhun terveydenhoitoon... Näistä HysHys täällä on valistanut. Mutta ilmeisesti turhaan! Valitettavasti.
Mitäpä minä sanoisin vl-ystävälleni, joka kolmen pienen lapsen äitinä sanoo olevansa tyytyväinen tähän tilanteeseensa ja suorastaan toivovansa, ettei lapsia enää tulisi... ? Käytä ehkäisyä ei oikein sovi vastaukseksi, kun toinen pitää sitä niin ehdottomasti syntinä.