Pyhitys kuuluu sapatinpitäjille
Jumala on sanassaan ilmoittanut, että seitsemäs päivä on merkkinä hänen ja hänen valitun kansansa välillä – se on uskollisuuden merkki . --Seitsemäs päivä on Jumalan valitsema päivä. Tätä asiaa hän ei ole jättänyt pappien tai hallitsijoiden ratkaistavaksi tai muutettavaksi. Asia on aivan liian tärkeä jätettäväksi ihmisten harkinnan varaan. Jumala näki, että ihmiset antaisivat mukavuudenhalunsa ratkaista ja valitsisivat sen päivän, joka parhaiten sopisi heidän omiin suunnitelmiinsa, päivän, jolla ei olisi Jumalan erityistä siunausta ja joka ei olisi hänen antamansa. Siksi Jumala on selkeästi ilmoittanut että seitsemäs päivä on Herran sapatti.
Jokaista ihmistä Jumalan maailmassa hallitsevat hänen laknsa. Jumala sijoitti sapattikäskyn kymmenen käskyn sydämeen ja teki siitä kuuliaisuuden ehdon. Sen kautta voimme oppia tuntemaan hänen voimansa, joka on nähtävissä hänen teoissaan ja sanassaan. --Ihminen ei millään muulla tavalla voisi asettua selvemmin vastustamaan Jumalan toimintaa ja hänen lakiaan kuin pitämällä lepopäivää, joka ei millään tavoin ole pyhä, ja väittämällä näin tehdessään palvelevansa Jumalaa.
Ne jotka ovat vääristelleet Jumalan lakia korvaamalla Jumalan sapatin väärällä sapatilla ja pakottavat kaikki kunnioittamaan sitä, korottavat itsensä Jumalan yläpuolelle ja kunnioittavat valhetta enemmän kuin totuutta.
Tunnustavat kristityt, jotka hylkäävät Jumalan asettaman lepopäivän ja pyhittävät väärän sapatin, väittävät olevansa osallisia pyhityksestä ja pyrkivät siihen. Jumala kuitenkin ilmoittaa, että hän antaa pyhityksen vain niille, jotka kunnioittavat häntä pitämällä hänen lakinsa. Niiden pyhitys, jotka pysyvät synnissä, on valhepyhitystä.
Ihmiset ovat keksineet monenlaista. He ovat valinneet aivan tavallisen arkipäivän, jota Jumala ei ole mitenkään pyhittänyt, ja verhonneet sen pyhyyden tunnusmerkeillä. He ovat julistaneet sen pyhäpäiväksi, mutta tämä ei muuta sitä hiukkaakaan pyhemmäksi. He tuottavat Jumalalle häpeää hyväksymällä ihmiskäskyn ja esittämällä maailamlle kristillisenä sapattina päivän, jonka vieton perusteena ei ole ”näin sanoo Herra”.
Jumala on sanassaan ilmoittanut, että seitsemäs päivä on merkkinä hänen ja hänen valitun kansansa välillä – se on uskollisuuden merkki . --Seitsemäs päivä on Jumalan valitsema päivä. Tätä asiaa hän ei ole jättänyt pappien tai hallitsijoiden ratkaistavaksi tai muutettavaksi. Asia on aivan liian tärkeä jätettäväksi ihmisten harkinnan varaan. Jumala näki, että ihmiset antaisivat mukavuudenhalunsa ratkaista ja valitsisivat sen päivän, joka parhaiten sopisi heidän omiin suunnitelmiinsa, päivän, jolla ei olisi Jumalan erityistä siunausta ja joka ei olisi hänen antamansa. Siksi Jumala on selkeästi ilmoittanut että seitsemäs päivä on Herran sapatti.
Jokaista ihmistä Jumalan maailmassa hallitsevat hänen laknsa. Jumala sijoitti sapattikäskyn kymmenen käskyn sydämeen ja teki siitä kuuliaisuuden ehdon. Sen kautta voimme oppia tuntemaan hänen voimansa, joka on nähtävissä hänen teoissaan ja sanassaan. --Ihminen ei millään muulla tavalla voisi asettua selvemmin vastustamaan Jumalan toimintaa ja hänen lakiaan kuin pitämällä lepopäivää, joka ei millään tavoin ole pyhä, ja väittämällä näin tehdessään palvelevansa Jumalaa.
Ne jotka ovat vääristelleet Jumalan lakia korvaamalla Jumalan sapatin väärällä sapatilla ja pakottavat kaikki kunnioittamaan sitä, korottavat itsensä Jumalan yläpuolelle ja kunnioittavat valhetta enemmän kuin totuutta.
Tunnustavat kristityt, jotka hylkäävät Jumalan asettaman lepopäivän ja pyhittävät väärän sapatin, väittävät olevansa osallisia pyhityksestä ja pyrkivät siihen. Jumala kuitenkin ilmoittaa, että hän antaa pyhityksen vain niille, jotka kunnioittavat häntä pitämällä hänen lakinsa. Niiden pyhitys, jotka pysyvät synnissä, on valhepyhitystä.
Ihmiset ovat keksineet monenlaista. He ovat valinneet aivan tavallisen arkipäivän, jota Jumala ei ole mitenkään pyhittänyt, ja verhonneet sen pyhyyden tunnusmerkeillä. He ovat julistaneet sen pyhäpäiväksi, mutta tämä ei muuta sitä hiukkaakaan pyhemmäksi. He tuottavat Jumalalle häpeää hyväksymällä ihmiskäskyn ja esittämällä maailamlle kristillisenä sapattina päivän, jonka vieton perusteena ei ole ”näin sanoo Herra”.
Vastaukset 4
Vanhimmat
yhtään mitään, kaikki on ihmisten oman milikuvan tuotetta ja jotkut tahallaan valehdellen.Kuka on se ihminen joka voi valehtelematta sanoa että jumala itse sanoo asioita, jotka on salattuja.Kaikki asiat on vain tarkoitttu oman itsetunnon kohottamiseen ja toisten ihmisten alistamiseen.Jumalan voi todeta vain olemalla hiljaa ja hiljaisuudessa. Jokainen sana tai lause vääristää ja vie etäämmäksi Jumalasta.
Olen kanssasi samaa mieltä, että Jumala ei ilmoita yhtään mitään, ei paljasta olemustaan, on kuollut.
Mutta kelle? Kaikille kanssamielisillesi.
Mutta jokainen joka huutaa avukseen Hänen nimeään, Jumala on elävä Jumala.
Jumala on uskon Jumala, Kristuksessa näemme Hänet, Kristuksen rakkaus tulee eläväksi sanassa joka uudestisynnyttää elävään toivoon.
Tässä hengessä näkee Uuden Jerusalemin ja kodin, ikuisen kodin jonka Jeesus on valmistanut jokaiselle Häneen uskovalle.
Mutta vain uskon kautta.
Epäuskoisen vapaa-ajattelijain kahdehengen olen nähnyt kotoani vanhempien mielissä, mutta sen ei tarvinnut olla kahle, vaan Kristus sai pelastaa minut uskovaksi.
Etsi Herraa vielä kun hänet löytää voidaan.
Sydän paatuu kylmäksi ja etsikkoaika voi käydä ohi jos katselet vääriä lähteitä ja juot haljenneista kaivoista.
kirjoitteli eräs Veli.
Sen seitsemännen päivän Jumala pyhitti, jonka elämässäsi vietät ja pyhität Hänelle. Jumala antoi jo luomisessa tämän esimerkin.
Näin on. Jos sunnuntai, olkootpa viikon eka tai
viimeinen, on enkelioppaalle (3-e) epäpyhä, niin
vika on hänessä itsessään.
Room. 14:14
Minä tiedän ja olen varma Herrassa Jeesuksessa, ettei mikään ole epäpyhää itsessään; vaan ainoastaan sille, joka pitää jotakin epäpyhänä, sille se on epäpyhää.