Koko vasemmiston presidentti

Joo...

kuule tässä pahassa maailmassa vain ovat,jotkut joutuvat käyttämään enemmän harkintaa sanomisissaan kuin esimerkiksi sinä.

USA harjoittaa suurvaltapolitiikkaa Georgiassa ja Etelä-Ossetiassa.

Venäjä harjoittaa suurvaltapolitiikkaa Georgiassa ja Etelä-Ossetiassa.

Suomen tulee harjoittaa rauhanomaista pienvaltapolitiikkaa Suomessa ja osana EU:n pohjoisinta kolkkaa - itsenäisenä Suomena.

Vastuuntuntoinen ja rauhaa rakastava presidenttimme on hyvin perillä Georgiassa harjoitetusta suurvaltapolitiikasta ja myös osaa suhteuttaa Suomen aseman ja pyrkimykset oikeaan mittakaavaan.

Presidentti Tarja Halosen kaukonäköisyyttä ja viisautta toivoisimme myös eräillä muilla suomalaisilla johtajilla olevan.

Tässä taustaa kiristyneestä tilanteesta Kaukasuksella. Luetaan enemmän niin luullaan vähemmän.

(Wikipedia)
....
Neuvostoliiton viimeisinä vuosina alkoi kansallisuustunne nousta esiin niin Georgiassa kuin Ossetiassakin. Etelä-Ossetian johdossa ollut kansanrintama vaati alueen yhdistämistä Pohjois-Ossetiaan.

Etelä-Ossetian korkein neuvosto hyväksyi päätöksen yhdistää Etelä-Ossetia Pohjois-Ossetiaan ja osaksi Venäjän neuvostotasavaltaa 10. marraskuuta 1989.

Seuraavana päivänä Georgian parlamentti kumosi päätöksen ja lakkautti Etelä-Ossetian autonomian.

Georgia itsenäistyi 1991 ja sen hallitus julisti georgian kielen ainoaksi hallintokieleksi koko maassa.

Etelä-Ossetiassa tätä ei voitu hyväksyä ja alueen johtajat vaativat osseetin kielelle virallista asemaa Etelä-Ossetiassa ja lisää autonomiaa alueelle.

Tilanne muuttui väkivaltaiseksi konfliktiksi vuoden 1991 lopulla. Moniin Etelä-Ossetian kyliin hyökättiin ja ne poltettiin. Samoin kävi myös georgialaisten taloille ja kouluille pääkaupungissa Tskhinvalissa.

Konflikti johti valtaisaan pakolaisvirtaan. Yli 100 000 ihmistä pakeni pääasiassa rajan yli Pohjois-Ossetiaan, mutta jonkin verran myös Georgiaan. Suuri osa Pohjois-Ossetiaan paenneista asutettiin alueelle, joka oli liitetty Pohjois-Ossetiaan Neuvostoliiton karkotettua inguušit alueelta 1944.

Tämä johti konfliktiin osseettien ja inguušien välillä alueen asuttamisoikeudesta. Etelä-Ossetian ja Georgian välisen sodan seurauksena vain noin 15 % osseeteista asuu enää Etelä-Ossetiassa.

Etelä-Ossetia julistautui itsenäiseksi 28. marraskuuta 1991, mutta mikään maa ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä ja eroa Georgiasta.

Georgian hallitus ja Etelä-Ossetian separatistit pääsivät sopimukseen tulitauosta 1992 ja Georgia lupasi olla määräämättä pakotteita Etelä-Ossetiaa vastaan.

Tähän vaikutti ennen kaikkea se, että Georgia halusi välttää selkkausta Venäjän kanssa. Alueelle luotiin rauhanturvajoukot, jotka koostuivat osseeteista, georgialaisista ja venäläisistä.

Sen jälkeen alue on ollut rauhallisempi, mutta viimeistä, 13. elokuuta 2004 solmittua tulitaukoa on rikottu jatkuvasti. Etelä-Ossetian nykyinen presidentti Eduard Kokoity on torjunut Georgian presidentin Mikheil Saakašvilin tarjoukset mahdollisesta autonomiasta.

8. elokuuta 2008 Georgian ja Venäjän välille syttyi Etelä-Ossetiassa sota. Georgialaiset ottivat Tskhinvalin kaupungin hallintaansa, minkä jälkeen Venäjä hyökkäsi Georgiaan ja miehitti Etelä-Ossetian.

Itsenäistymispyrkimykset

Etelä-Ossetia julistautui itsenäiseksi 28. marraskuuta 1991, mutta ainoastaan Venäjä on tunnustanut sen itsenäisyyden.

Georgia kieltäytyy tunnustamasta Etelä-Ossetian erillistä asemaa ja käyttää siitä joko muinaista nimeä Samachablo tai sitten pääkaupungin mukaan Tskhinvalin alue.

Etelä-Ossetia on virallisesti osa Šida Kartli -nimistä Georgian hallintoaluetta. Sen lisäksi Georgia perusti 2007 "Etelä-Ossetian väliaikaisen hallinnollisen entiteetin."

Varsin varhaisessa vaiheessa Tarja Halonen oli yhteydessä Venäjän presidenttiin ja vasta sitten Suomen ulkoministeri pääsi edustamaan ETYKiä. Stubb toimi vain sillä valtuutuksella, jonka hänelle antoi valtioneuvoston ulkopoliittinen valiokunta, jonka puheenjohtaja on Tarja Halonen.

Ulkoministeri ei myöskään toimi itsenäisesti ohi tasavallan presidentin.

Toisaalta Suomen ulkoministeri oli ETYJin puheenjohtaja, ei omasta tahdotaan, vaan koska hänet oli nimitetty ulkoministeriksi ja tätä kautta hänen rooteliinsa kuului ko. asema.

On valitettavaa myös, että Stubb laukoo uhkauksia Venäjän suuntaan, vaatimalla Suomen liittymistä Pohjois-Atlannin Puolustusliitto Natoon, ikäänkuin Venäjä olisi uhkaamassa Suomessa. Tässä hän on puhunut suuta suuremmalla tapojensa mukaan. Suomi tulee kantamaan vastuun , hän oikeistolaisena ei siihen tule koskaan kykenemään.