Olen usein huomannut, että uskovaisten kirjoitukset eivät aina "mene perille". Miksi näin ? Tietenkin on niin, että hengellisiä asioita ei lähes aina voida esittää niin, että asiaan perehtymätön pystyisi sen käsittämään. Lisäksi ei ole täällä mahdollista huomioida eri ihmisten taustoja ja kokemuksia. Vain kahdenkeskeisissä keskusteluissa pystyttäisiin näitä asioita pohtimaan yksityiskohtaisemmin.
Kuitenkin on kysymys vähän syvemmästä asiasta, jonka Raamattu kuvaa näin :
1 Kor.2: 10. Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin. 11. Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki. 12. Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut; 13. ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti. 14. Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti. 15. Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan.
Siis luonnostaan ihminen ei pysty omaksumaan näitä asioita. Näitten edessä hän voi reagoida kahdella tavalla :
a) Hän hylkää sanoman ja katsoo, että se on pelkkä hullutus ja keksi syitä, miksi niin on. Mutta samalla hän menettää siinä hetkessä mahdollisuuden päästää Jumalan yhteyteen ja hän ei löydä sitä elämän turvallista pohjaa, josta elävässä uskossa Jeesukseen olevat puhuvat. Useimmiten tällaiset ihmiset kuvittelevat tietävänsä paljon paremmin kuin muut, mikä on totta ja mikä ei. He ovat usein nykyisen kapeakatseisen ajattelumallin vankeina, jonka mukaan ei ole muuta, kuin mitä rajoittunut ihminen voi omilla aivoilla järkeillä.
b) Hän tajuaa, että Jumala kutsuu ja hänessä syntyy halu saada kokea jotain samanlaista. Hän tuntee elämänsä tyhjyyden ja haluaa löytää itselleen perustan, joka kestää erilaisissa tilanteissa. Tällaiselle rehelliselle etsivälle ihmiselle on Raamatun selvä lupaus : "Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. 8. Sillä jokainen pyytävä saa ja jokainen etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan." (Matt. 7) Nämä ihmiset lukevat näitä palstoja mutta ehkä harvemmin kirjoittavat tänne. Näille ilmoitan linkkini : http://www.nic.fi/~jlindell , jotta nämä voivat tutustua asioihin laajemmin, mitä ei ole lyhyessä kirjoituksessa mahdollista.
Kuitenkin on kysymys vähän syvemmästä asiasta, jonka Raamattu kuvaa näin :
1 Kor.2: 10. Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin. 11. Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki. 12. Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut; 13. ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti. 14. Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti. 15. Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan.
Siis luonnostaan ihminen ei pysty omaksumaan näitä asioita. Näitten edessä hän voi reagoida kahdella tavalla :
a) Hän hylkää sanoman ja katsoo, että se on pelkkä hullutus ja keksi syitä, miksi niin on. Mutta samalla hän menettää siinä hetkessä mahdollisuuden päästää Jumalan yhteyteen ja hän ei löydä sitä elämän turvallista pohjaa, josta elävässä uskossa Jeesukseen olevat puhuvat. Useimmiten tällaiset ihmiset kuvittelevat tietävänsä paljon paremmin kuin muut, mikä on totta ja mikä ei. He ovat usein nykyisen kapeakatseisen ajattelumallin vankeina, jonka mukaan ei ole muuta, kuin mitä rajoittunut ihminen voi omilla aivoilla järkeillä.
b) Hän tajuaa, että Jumala kutsuu ja hänessä syntyy halu saada kokea jotain samanlaista. Hän tuntee elämänsä tyhjyyden ja haluaa löytää itselleen perustan, joka kestää erilaisissa tilanteissa. Tällaiselle rehelliselle etsivälle ihmiselle on Raamatun selvä lupaus : "Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. 8. Sillä jokainen pyytävä saa ja jokainen etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan." (Matt. 7) Nämä ihmiset lukevat näitä palstoja mutta ehkä harvemmin kirjoittavat tänne. Näille ilmoitan linkkini : http://www.nic.fi/~jlindell , jotta nämä voivat tutustua asioihin laajemmin, mitä ei ole lyhyessä kirjoituksessa mahdollista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Paavalin toisessa kirjeessä Timoteukselle on seuraavat jakeet:
(2:23-25)
luku 2.
"23. Pysy erossa typeristä ja asiattomista väittelyistä; sinähän tiedät, että niistä syntyy riitoja.
24. Herran palvelija ei saa riidellä, vaan hänen on oltava ystävällinen kaikille, taitava opettamaan ja kärsivällinen,
25. niin että hän lempeästi ojentaa vastustelevia. Ehkäpä Jumala antaa heidän mielensä muuttua, niin että he tulevat tuntemaan totuuden
26. ja selviävät Paholaisen ansasta, johon tämä on heidät vanginnut pakottaakseen heidät tahtoonsa."
Eikä nämä jakeet juuri puhu siitä kristittyjen yhsteisestä sovusta, jonka kuuluisi näkyä ja olla kristittyjen välillä.
Kuinkahan kauan me kristityt vielä tuomitsemmme ja nuhtelemme toisiamme?
Eikö olisi jo aika katsoa yhteiseen Vapahtajaan ja armoon.
Jeesus toi rakkauden, armon ja anteeksiannon sanomaa, ei tuomion.
kaikkia siunaten;)))
totta se joka ymmärtää sanan, voi sovussa keskustella