Suomella ja suomalaisilla ei ole vuosisatojen päähän ulottuvaa historiaa, vuosituhansista puhumattakaan. Suomen kansa on uusi keksintö, jonka teki mahdolliseksi autonomisen Suomen valtion luominen Venäjän keisarikunnan yhteyteen suuriruhtinaskuntana. Suomalaisuuden keksi sivistyneistö, joka itse oli melkein kokonaan ruotsinkielistä. Sen oli kehiteltävä yhtenäinen Suomen kirjakieli, jonka ainoa aikaisempi pohja oli Kirkkoraamattu ja ne muutama muu kirja jotka suomeksi oli julkaistu. Sen oli kehiteltävä kansallinen identiteetti ja saatava kansa myös se omaksumaan. Sen oli keksittävä Suomelle historia. Sivistyneistö hoiti työnsä hyvin. Syntyi Suomi ja suomalaisuus, joka opetettiin vastaluodulle Suomen kansalle kansakouluissa ja kansanopistoissa.
Aiavn kuten suomalaisten kansallinen identiteetti luotiin aikoinaan ylhäältäpäin, se myös purettiin ylhäältäpäin sitten kun sitä ei enää tarvittu uudessa EU-Suomessa. Suomalaisuus oli työnsä tehnyt, suomalaisuus sai mennä. Sille mikä oli tarpeen talvi- ja jatkosodassa, ei ole enää käyttöä. Suomalaisuus hiipuu vähitellen, kun sitä ei ylhäältäpäin entiseen tapaan uusinneta. Eikä tavallinenkaan ihminen sillä mitään tee. Hän elää elämäänsä, oli Suomea ja suomalaisuutta olemassa tai ei.
Aiavn kuten suomalaisten kansallinen identiteetti luotiin aikoinaan ylhäältäpäin, se myös purettiin ylhäältäpäin sitten kun sitä ei enää tarvittu uudessa EU-Suomessa. Suomalaisuus oli työnsä tehnyt, suomalaisuus sai mennä. Sille mikä oli tarpeen talvi- ja jatkosodassa, ei ole enää käyttöä. Suomalaisuus hiipuu vähitellen, kun sitä ei ylhäältäpäin entiseen tapaan uusinneta. Eikä tavallinenkaan ihminen sillä mitään tee. Hän elää elämäänsä, oli Suomea ja suomalaisuutta olemassa tai ei.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos alettaisiin tekemään vaikka pohojalaasista ihan omaa kansaansa niin mitäkö se vaatisi?
1) Oman valtion luominen eli itsenäistyminen muusta Suomesta
2) pohjalaisen murteen muotoilu ja standardointi muusta suomesta erilliseksi Pohjanmaan viralliseksi kirjakieleksi
3) agressiivinen pohjalaiskansallinen propaganda kouluissa, mediassa ja Vaasan yliopistossa
4) pohjalaisen historian korostaminen muun Suomen historiasta erillisenä narratiivina
5) pohjalaisten suurmiesten sankaripalvonta
Ihmiset liikkuivat ennen mantereilla. Suomessa oli kanta-asutusta nykyarkeologien mukaan jo pronssikaudella. Ne uralilaista kieltä puhuvat, jotka tulivat tänne sulautuivat baltteihin ja germaaneihin. Historiamme on aika pitkä.
Mutta kansakuntana synnyimme 1800-luvulla. Olimme olleet pitkään Ruotsin itäinen puolisko ja tuotimme monenlaista hyötyä, erityisesti, kuten Peter Englund kirjoitti, veroja ja eliittisotilaita kuninkaan tarpeisiin.
Valistusaikana kansallisuusaate alkoi nousta, ja erityisesti se näkyi Porthanin ja Gananderin työssä. Hegelin filosofia rantautui Turun akatemiaan, josta valmistui näitä "pro exercition" tehneitä "magistereita ad doctoreita". Kuljimme siis tässäkin yhdessä Euroopan kulttuurivirtausten kanssa, ja Eurooppaan kuulumme. Vuonna 1827 valmistui kova porukka: Snellman, Runeberg, Collan, Nervander ja Lönnrot. Lönnrot karkasi Sammattiin, koska ei kyennyt kustantamaan ajan tavan mukaisia tohtori-illallisia. Näin hän jäi pitkäksi aikaa "magisteriksi" (mistä Matti Klinge on huomauttanut Yliopisto-lehdessä hiukan oudosti - piti Lönnrotia valetohtorina).
Kun Suomesta tuli valtiollinen yksikkö, Venäjän suuriruhtinaskunnan autonominen osa, ja keisari hyväksyi suomen kielen kehittämisen ja vieläpä kieliasetuksessaan 1863 määräsi suomen tasaveroiseksi kieleksi ruotsin kanssa, murros tapahtui.
Lönnrot oli täysin suomenkielisestä perheestä, viinaan menevän räätälin poika, kerjuullakin ollut, ja se, että hänet koulutettiin, oli pieni ihme. Mutta hän kunnianhimoisena onnistui tekemään kansalle myyttisen "historian" Kalevalassa. Sittemmin, Kajaanin vuosien jälkeen (hän luki Helsingin vastavalmistuneessa yliopistossa vielä lääkäriksi) hän kehitteli oppisanastoa lakikielestä, kasviopin kielestä ym. - toki yhdessä muiden, erityisesti ahkerien ylioppilaiden kanssa. Ilman sitä työtä suomi ei olisi sivistyskieli, Suomessa ei olisi ollut suomenkielistä yliopistosivistyneistöä ja itsenäisyys vuonna 1917 olisi ollut mahdottomuus.
Lönnrot kuului eläkepäivinä ns. Forsmanin komiteaan, joka teki keisarille ehdotuksen suomen kielen asemasta - ja keisari hyväksyi!
Voihan sitä olla iloinen, että kansakunnan patriarkka oli kuitenkin ihan suomenkielinen suomalainen...
Korjatkaa toki puutteet, yritin vetää synteesiä nopeasti tässä.
Suomi oli kyllä olemassa, jo vuosituhansia aiemmin, se vain merkitsi paljon pienempää ryhmää kuin nykyään.
Suomalaisilla tarkoitettiin alunperin varsinaissuomalaisia, tosin näin on muissakin maissa tapahtunut.
Roomalainen tarkoitti Rooman kaupungin asukasta, myöhemmin Roooma oli paljon laajempi alue.