... tiedemies tai tutkija oikeastaan voi olla vakaumuksellinen kristitty (tai oikeastaan minkään muunkaan kiinteästi määritellyn uskonnon edustaja)?
Eikö kristitty joudu koko ajan ohjaamaan ajatuksiaan siten, että tutkimustulokset ovat sovitettavissa kristinuskon kanssa?
Eihän silloin voi olla katsoa oikeasti uteliaana, mitä tutkimus tuo tullessaan. Voisin kuvitella, että tuolloin menisi suuri osa voimista ja ajasta ristiriitaisuuksien selittelyyn.
Eikö kristitty joudu koko ajan ohjaamaan ajatuksiaan siten, että tutkimustulokset ovat sovitettavissa kristinuskon kanssa?
Eihän silloin voi olla katsoa oikeasti uteliaana, mitä tutkimus tuo tullessaan. Voisin kuvitella, että tuolloin menisi suuri osa voimista ja ajasta ristiriitaisuuksien selittelyyn.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Unohdat että mitä tahansa tutkimalla löydetäänkin, ne vahvistavat vain kaiken jumalallista alkuperää XD
Tutkija ratkaisee jotain. Ratkaisu tuottaa uuden kysymyksen, kuten tieteessä käytännössä aina tapahtuu.
Kristitty tutkija toteaa; "Kas vain. Ei sitä enää tarvitse tutkia koska se on Jumalan työtä. Lähdenpä tästä kirkkoon laulamaan virsiä."
Uskonnoton tutkija sen sijaan hihkaisee; "Jeeee! Uusi kysymys johon etsiä ratkaisu."
Teisti kirjoittaa mielipidepalstalle; "Aukko evoluutioteoriassa! Tämä on kiistaton todiste Jumalasta!"
jotenkin niin, että so what, mitä ikinä löytyy tutkimuksissa, niin jumalan työtä se kuitenkin on. Kun aina voi ottaa sen kortin, että raamattua pitää tulkita. Se on täynnä vertauskuvia jne...
Tiedemiehillä on aina jokin usko tai uskomusjärjestelmä tajunnassaan; ei ole olemassa
ihmistä, joka ei tunne mitään uskoa, tai uskomusjärjestelmää.
Omaksuttu usko tai uskomusjärjestelmä vaikuttaa tieteen harjoittajaan, ja hänen saamiinsa tuloksiin, vaikka hän kuinka vakuuttelisi olevansa täysin objektiivinen ja puolueeton.
Ei kristityn tiedemiehen tarvitse ohjata ajatuksiaan, niin että tutkimustulokset olisivat
sovitettavissa k.uskon kanssa.
Rehellinen kristitty tutkija tietää totuuden ja on siitä varma, joten hänen ei tarvitse pelätä
poikkeavia tutkimustuloksia, koska tietää ja ymmärtää, etteivät ne lopulta horjuta hänen itsensä uskoa ja maailmankuvaa, eivätkä lopulta voi horjuttaa kristillistä uskoa kuin sellaisten
mielissä, jotka jo alun alkaen ovat omaksuneet
kristinuskon vastaisen kannan.
Kristitty tutkija voi ottaa rauhallisesti vastaan
k.uskon vastaisia tutkimustuloksia; mutta ateistisen tutkijan on pakko selittää k.uskoa tukevat tulokset ateistisen ideologiansa mukaisesti jo siitä syystä, että k.usko on hänelle vieras ja käsittämätön, joten mikään ei
voi hänen mielestään olla tuon mukainen; totuus on kierrettävä tavalla tai toisella; jopa kieltämällä tutkimustulos tyyten; vaikka se on ilmeinen.
Ateistinen tutkija on totaalisen hukassa tutkimustulostensa kanssa, jos ne ovat vastoin hänen ideologiaansa, joten ne on selitettävä miten tahansa "parhain päin", kunhan vain oma ideolgia ja uskomusjärjestelmä ei horju.
Mutta heitän vain perään, että kristitty voi suhtautua siihen mikä on hänen uskomansa vastaista, täysin tyynesti ja rauhallisesti, koska tietää seisovansa lujalla kalliolla.
... juuri tällaista asennetta tarkoitin.
Kun löytyy sellainenkin kammottava bakteeri, joka syö pikkulasten kasvoja, (kuten siellä Etelä-Amerikan viidakossa se yksi, josta tehtin taannoin 4D-dokumentti) sekään ei heikennä uskoa - aiheuttaa vain lisää ylistystä herralle: kiitos, että loit tämänkin bakteerin kunniaksesi ja meille syntisille muistutukseksi syntiinlankeemuksesta sekä uskomme koetukseksi.
Sitten kiitetään jumalaa tv-ruudussa, kun yksi sairastunut poika saatiin plastiikkakirurgian piiriin, ja hänellä on mahdollisuus kyetä joskus elämään lähes normaalia elämää.
Kukaan ei tule ajatelleeksi, että jumalahan se tämän uskomusjärjestelmän mukaan koko sairaudenkin salli/aiheutti.
kuin krisselismi on, on todella vaikea löytää.
Osoituksena tästä on sellaiset pienet totuudet, kuin että uskovat itse eivät tiedä mihin heidän pitäisi uskoa ja oman pyhän oppikirjansa ristiriitaisuudet.
Kolmantena tulee sitten vielä se, että uskonsa opit eivät vastaa ympäröivää maailmaa. Neljäntenä voi sanoa, että uskonsa tueksi ei ole minkäänlaisia todisteita.
Jokaikinen kohta on kohtalokas mille tahansa uskomukselle, joten kristinusko kerääkin kannatajikseen lähinnä mielenterveyspotilaita.
Ei sinulla ole mielessä se mikä on totuus; vaan
tahdot olla paha, ja tuosta syystä on eliminoitava se, joka sinulle olisi tuosta huomauttamassa, eli Jumala.
Ei Jumala ole mikään sellainen, että totuus hänestä muuttuisi sen mukaan, mitä pahaa maailmasta löytyy; vaan hän on koko ajan sama
muuttumaton Jumala, tapahtui maailmassa mitä hyvänsä; eikä häntä voida maailman pahojen asioiden takia pahaksi osoittaa, ja ylipäätään
ei ole olemassa tahoa, joka voisi tuomita Jumalan
pahaksi, koska luodun koskemattomissa.
On täysin sama mitä joku ateisti hyppelee ja
hihhuloi, että Jumala sitä, Jumala tätä, koska
moisella häneen ei ensimmäistäkään vaikutusta;
vain jotkut tollot ihmiset uskovat moiseen, ja
siten joutuvat valheeseen.
On todella äärimmäisen typerää olla kuin kameleontti, että muuttaa uskoaan Jumalaan sen mukaan mitä maailmassa tapahtuu; noinhan menee
tuki ja turva; ja sitäpaitsi niinkuin sanoin:
ettei Jumalaa muuta se mitä maailmankaikkeudessa
tapahtuu, koska muuttumaton; joten typerää uskoa
tai olla uskomatta Jumalaan ainoastaan tapahtumien mukaan.
Täytyy muistuttaa, että mikäli kaikki olisi
mennyt Jumalan alkuperäisten piirustuksien mukaan, niin ei olisi ensinkään pahaa; mutta
ihmiset itse valitsivat pahan, niin paha tuli
maailmaan.
Kaikkea muuta paitsi Jumalaa, ja hänen sanaansa
voi kritisoida; mutta ei sitä jonka tuon noille
voisi tehdä, ei olemassa, koska Jumala sanoineen kritiikkimahdollisuuden ulkopuolelle, kun ei sitä joka voisi osoittaa Jumalassa virheitä.