Haluaisin vastauksen erääseen mieltäni vaivaavaan asiaan.
Meiltä kuoli vauva. Useampi uskovainen ihminen tuli keskustelemaan kanssani. Yritin heiltä kysellä että mitä ihmettä sen jumalan päässä oikein liikkuu!?! NO,kysymykseeni tappoiko jumala hänet?,minulle sanottiin ei. (tästä siis päättelin,että sen täytyi siis olla pirun hommia)
Mutta toisaalta minulle sanottiin,että tämä on jumalan tapa kutsua minut omakseen,siis TÄ? Siinä meni pieni pää pyörälle! Siis kysymys kuuluu,onko heillä sit kimpassa diili,että piru tappaa ja jumala korjaa sadon? Ja toinen kysymys kuuluu,että kun aina sanotaan että jumala tuntee meidät läpikotaisin! Miten helvetissä se ei voinu tietää että tällaisella tempulla tämä tyttö kaikkoaa yhä kauemmaksi ja KAUEMMAKSI? Sori kielenkäyttöni,tuntuu vaan niin hemmetin pahalta kaikenlainen turha lässytys. Tuntuu että joskun olisi parempi pitää suunsa kiinni,jos ei tiedä mitään lohduttavaa mitä sanoa. Tuollaiset puheet ei lohduta yhtään!!!
Meiltä kuoli vauva. Useampi uskovainen ihminen tuli keskustelemaan kanssani. Yritin heiltä kysellä että mitä ihmettä sen jumalan päässä oikein liikkuu!?! NO,kysymykseeni tappoiko jumala hänet?,minulle sanottiin ei. (tästä siis päättelin,että sen täytyi siis olla pirun hommia)
Mutta toisaalta minulle sanottiin,että tämä on jumalan tapa kutsua minut omakseen,siis TÄ? Siinä meni pieni pää pyörälle! Siis kysymys kuuluu,onko heillä sit kimpassa diili,että piru tappaa ja jumala korjaa sadon? Ja toinen kysymys kuuluu,että kun aina sanotaan että jumala tuntee meidät läpikotaisin! Miten helvetissä se ei voinu tietää että tällaisella tempulla tämä tyttö kaikkoaa yhä kauemmaksi ja KAUEMMAKSI? Sori kielenkäyttöni,tuntuu vaan niin hemmetin pahalta kaikenlainen turha lässytys. Tuntuu että joskun olisi parempi pitää suunsa kiinni,jos ei tiedä mitään lohduttavaa mitä sanoa. Tuollaiset puheet ei lohduta yhtään!!!
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ihmisiltä, olkoon sitten uskova tai ei, et tule saamaan sinua tyydyttävää vastausta, koska jokainen vastaa sillä tiedolla, joka kullakin Jumalasta on. Eli jokainen uskova on omassa kohdassaan tunteakseen Jumalan ja Hänen "aivoituksiaan", jotka eivät kuitenkaan ole samoja kuin ihmisen aivoitukset. Hänen ajatuksensa ovat ylempänä kuin ihmisen ajatukset.
Kun ihmisen elämässä tapahtuu jokin nk. negatiivinen tapahtuma, on tapana vastata: Jumala kutsuu sinua tämän tapahtuman kautta luokseen.
Ennen tuota toteamusta olisi voinut kysyä: mikä asia on tärkeintä elämässäsi? Mihin turvaat, kun on hätä? Jumalaanko? Unelmiinko? Alkoholiinko? Shoppailuunko? Puolisoonko? Vauvaanko? Mikä on tukipilarisi, kun selvittelet ongelmiasi?
Jos vastasit: turvaan puolisoon tai vauvaan, niin vastauksesi on tietyssä mielessä "väärä", koska "oikea" vastaus on: turvaa yksin Jumalaan, joka on rakkaus.
Kun turvaat rakkauteen, ei vauvankaan menetys ole paha asia, vaan sekin löytää surutyön jälkeen merkityksen.
Voisi kai sanoa näin, että puolisolle voi sanoa: Rakkaani, annat elämälleni merkityksen. Kiitos Jumalalle, että Hän antoi sinut minulle.
Tuossa lauseessa ylistät Jumalaa ja tukeudut Häneen, etkä puolisoosi, sillä tiedät, että Hän on tukipilarisi kaikessa.
Jos et usko Jumalan olevan tukipilarisi, turvaudut ihmisiin (puolisoon, vanhempiisi, kavereihisi jne.) eli voisi sanoa, että olet nk. ihmisriippuvainen, etkä Jumala-riippuvainen. Ihmiset eivät jaksa kantaa sellaista taakkaa harteillaan, mutta Jumala voi ja kykenee.
En tiedä vastausta kysymykseesi onko Jumalalla ja pirulla "diili". Raamatun mukaan Jumala salli saatanan kiusata Jobia, joten kai siitä voisi päätellä, että Jumala lähettää saatanan kiusaamaan sinuakin ja kiusaamisellaan saada sinut miettimään kuka antaa ja ottaa, sillä molemmat, sekä hyvä onni että huono onni, tulevat Jumalalta. On vain ymmärrettävä, että kaikella on tarkoituksensa. Jumala näkee koko elämäsi kaaren syntymästäsi kuolemaan, joten Hän tietää millä asioilla sinusta tulee Hänen kuvansa.
Rohkenin kirjoittaa näin. Jumala yksin tietää mitä sinulle pitäisi vastata ja luotan Häneen, että Hän vastaa ajallaan ja tavallaan.
Kuinka kummassa voisin turvautua johonkin,johon en edes usko??? Varmaan vaikea ymmärtää,mutta esimerkkinä voisin sanoa sinulle,että turvaisit sinäkin lyhtypylväisiin. Lyhtypylväät ovat rakkaus. Niin tyhmältä kuin kuulostaakin,niin niin tyhmältä jumala-jutut minusta kuulostaa. Raamattukin on niin naista alistava,että pahempaa syrjintää saa maapallolta etsiä! Oikea sovinisti sika tuo sinunkin jumalasi.
Ei kaikki uskovat ole samanlaisia olleet. Ne jotka ovat itsekin kokeneet jotain ikävää,ymmärtävät minua ja ovatkin sanoneet ettei voi käsittää tällaista tapahtuvan. Samalla kun joku josta ei ole huolehtijaksi saa lapsia roppakaupalla!
Siihen olen tyytyväinen tässä omassa jumalattomassa elämässäni,että saan ajatella IHAN OMILLA aivoilla. Ei tarvitse aina etsiä raamatusta vastausta erinäisiin asiohin!
Ehkä sinun on luettava kirjallisuutta aiheesta rakkaus. Ja toinen aihe voisi olla surutyö; kuinka selviän kriisistä?
Rakkaus on kaiken alkujuuri. Sinä et siis usko rakkauden olemassaoloon, niinkö?
EIhän täällä ilman rakkautta jaksaisi elää. Minun rakkaus menee läheisille. Läheiset minua ovat auttaneet tässä surutyössä joka jatkuu kenties koko elämän. Olisihan se helppo olla jumalan oma ja naureskella vaan lapsensa kuolemalle,mutta ei minun usko riitä,joten pakko surra vaan.
Oukei, tällä päästään alkuun. Sinä siis uskot rakkauden olemassaoloon, mikä on hyvä asia. Voit ammentaa siitä voimaa jaksaa tehdä surutyötäsi.
Hyvän ystävättäreni toinen ja kolmas lapsi kuoli vauvoina. Olin ystävättäreni tukena hänen miehensä kanssa. Tiedän vähän surusta. Ystävättäreni sai surutyönsä tehtyä siihen malliin vajaassa 5 vuodessa, että rohkeni miehensä kanssa saattaa vielä yhden lapsen alulle. Aviomies kuoli, valitettavasti, lapsen ollessa n. 2-vuotias, joten olin tuolloin, taas, hänen tukenaan. Joten tiedän surutyöstä enemmän kuin arvaatkaan. Saat myös anteeksi tuittuilusi. Ethän voinut tietää miten paljon olen surua kohdannut ja tukena ollut.
Surutyön tekeminen on jokaisella persoonallinen. Aikaa surutyön tekemiseen jokaisella oma aikansa. Mutta se tulee tehdyksi, se on varmaa.
Surutyöryhmiäkin on olemassa. Niissä saa vertaistukea. Suosittelen!
Se, että on Jumalan oma, ei tarkoita sitä, että lapsen kuolemalle nauretaan. Mistä sait sellaisen kuvan, että kuolema on naurun asia? Olet nyt valitettavasti saanut väärän kuvan. Jos joku nauraa lapsen kuolemalle, niin silloin on kyse erittäin huonosta pilasta. En minäkään naura sille. Sait vain väärän kuvan.
Ehkä on hyvä oppia nauramaan surunkin keskellä, jotta jaksaa. Aiheita on moniakin..
Joskus Jumala voi laittaa vaikka kuinka tavallisen ihmisen vastaamaan kysymykseen, eli ei kannata sanoa, ettai vastausta tulisi vaikka kadun kulkijalta. Se tulee, jos Jumala kuulee kysymyksen ja haluaa siihen vastata.
Sinulla on oikeus surra kun on suruaika, en ihmettele sen takia miksi vastasit tuolle kirjoittajalle tuollatavalla. Hyväähän se taroitti kun kirjoitti.
gospelista: katson nuoria ihmisiä kovine kasvoineen, joiden silmät ovat rakkautta itkevän ja etsivän lapsen silmät.
Sinun tilanteesi voi hyvin kyllä ymmärtää.
"Haluaisin vastauksen erääseen mieltäni vaivaavaan asiaan.
Meiltä kuoli vauva. Useampi uskovainen ihminen tuli keskustelemaan kanssani. Yritin heiltä kysellä että mitä ihmettä sen jumalan päässä oikein liikkuu!?! NO,kysymykseeni tappoiko jumala hänet?,"
Ensinnäkin, otan osaa, vaikka sillä ei olekaan mitään merkitystä.
En ole Jumala, enkä ole varma edes siitä, miksi hän antoi niin tapahtua, mutta kerron mikä voisi olla yksi syy.
En sanoisi, että Jumala tappoi, vaan Jumala antoi hänen kuolla, kuten hän antaa muidenkin ruumiin kuolla.
Miksi hän antoi kuoleman tapahtua näin nopeasti. Ehkä siksi, että se vauva välttyisi ikävämmiltä asioilta.
Sen verran sairaaksi alkaa hihhuleiden jutut mennä,että taidan lopettaa tämän keskustelun tähän. Yhä vaan vahvistuu mielipiteeni jumalan pahuudesta. Ja sitä surua ei voi tuntea kukaan niinkuin asianomaiset itse. Ei edes ne tärkeät tukijat. Et voi edes kuvitella,että oma hyvinvointi ei voisi vähempää kiinnostaa,kun ajattelee lastaan. Oma terveys on tälläkin hetkellä mitä on,mutta aivan sama minulle. Tulkoon piru hakemaan jos on tullakseen. Ai niin ja yks hieno heitto vielä eräältä hihhulilta oli että,ajattele,siellä sinua ollaan nyt odottamassa taivaassa. Ei helvetti! Tehkööt muut sinne taivaaseen perheen valmiiksi. MInulla olisi tarkoitus saada perhe täällä ihan oikeassa elämässä,maan päällä!
Jos joskus mietit, mihin itse menet kun aikasi loppuu tässä elämässä, niin on viisasta ottaa selvää uskosta ja uskonasioista. Ihminen on paha, ja saa aikaan paljon pahaa, mutta Jumala on henki, ja on rakastanut niin paljon tätä maailmaa, että antoi ainokaisen Poikansa. Ettei yksikään, joka Häneen uskoo hukkuisi vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
Jeesus sanoi: Onko suurempaa rakkautta kuin että antaa henkensä ystäviensä edestä?
miksi purat vihasi lapsesi kuolemasta uskoviin ihmisiin ja jumalaan? jos et edes usko jumalaan, et voi mielestäni häntä edes syyttää lapsesi kuolemasta. Itse en ole uskovainen, mutta järkevintä mielestäsi olisi hakeutuminen jonkinlaiseen terapia/vertausryhmään tai hakea kelalta tukea psykoterapiaan. Lapsesi kuolema ei ole kenenkään syy, ei sinun, uskovien tai jumalan. Ei täältä kukaan selviä hengissä, ennenmin tai myöhemmin tulee lähtö.
Minä uskon että vauvasi on päässyt taivaaseen koska muuta paikkaa ei ole olemassakaan.Koska JUMALA on rakkaus eikä rakkaus voi tuomita tai rangaista ketään.Paholainen on ihmisten keksintö pelon määrittämiseen ja helvetti taas on määritelmä tilaan jossa ihminen on erillään JUMALASTA.Kysymykseen miksi vauvasi kuoli selviää sinulle kun on sen aika.JUMALAN siunausta sinulle ja voimia!
sinun mukaasi otti lapsen häneltä pois. Ja nyt toivotat saman jumalan siunaavan häntä?
Ette te todellakaan ole terveitä.
Maailma saa mennä menojaa, Jeesus on maksanut uskovien eestä, ja on kertonut tästä.
Jeesus rukoili ennenkuin meni ristille:
http://ftp.funet.fi/pub/doc/bible/fi/1992/Joh.17.html#o45
raamatun mukaan jumala poimii kypsät hedelmät pois,
eli ilmeisesti te ette olleet uskossa joten jumala katsoi, että jos lapsi olisi kasvanut teidän hoteissanne, niin hän olisi erkaantunut jumalasta aikanaan ja joutunut kadotukseen.
eli lapsenne oli saavuttanut sen hengellisen kypsyyden, joka hänellä oli mahdollista saavuttaa maanpäällä
jumala otti hänet taivaaseen, missä hän saa kasvaa ja odottaa sitä päivää jolloin luodaan uudet taivaat ja maat.
ja toisaalta samalla jumala teki näin järisyttävän teon teille, että te nöyrtyisitte ja alkaisitte uskomaan häneen ja pääsisitte taivaaseen myös.
toivottavasti sait jotain tolkkua tekstistäni
minä aikoinaan sain paljon paskaa käteeni yläkerran herralta, kunnes tajusin kupletin juonen .
Lapsellasi oli tietty elinaika, jonka hän täytti tässä maailmassa. Niinkuin sinullakin tulee olemaan, vaikka eläisitkin vanhaksi asti.
Ihminen ei voi tietää miten vanhaksi hän elää.
Jumala otti lapsesi luokseen, kuten kaikki pienet lapset pääsevät, kuten olen ymmärtänyt että Raamatussa sanotaan.
Syntymä ja kuolema ovat luonnollisia asioita, vaikka ne eivät tunnut siltä niistä, jotka itse jäävät tänne elämään tätä elämää, jossa täytyy syödä ja juoda ja nukkua ja peseytyä, että pysyy kunnossa. Taivaassa, jonne lapsesi pääsi ei ole enää näitä ongelmia. Jumala tietää kyllä tarkkaan, missä lapsesi on.
Sinulla on oikeus suruun, mutta sitten joskus kun sinä lähdet, muut tulevat suremaan sinua. Meillä jotka vielä elämme, on jäljellä vielä ainakin tämä päivä.
Mutta minne sitten itse olet matkalla? Taivaaseen vaiko et ole?
Meillä aikuisilla jotka olemme uskossa, on armahdus ja pääsemme taivaaseen, jos jaksamme uskossa loppuun asti.
Mutta kaikki muut menevät Jumalan oikeudenmuksien tuomioistuimen eteen, jossa tutkitaan koko elämä, enkä tiedä kuinka kauan aikaa siellä yhtä ihmistä varten käytetään...!
Tarkoitukseni ei ollut syyttää uskovaisia,vaan pyytää heitä pitämään turpansa kiinni,jos ei osaa oikealla tavalla kohdata tällaisenkin asian kokenutta ihmistä! Eikö jo maalaisjärki sano,ettei voi mennä silloin sanomaan,että se nyt vaan oli tarkotettu,että sinä kannat lasta kuukausi tolkulla ja sitten vauva elää hetken ja jumala tulee noutamaan. Että sen mittanen elämä! Herrajumala sentään mitä perkeleen taulapäitä tää maapallo päällään kantaa. Ja tollasten idioottien joukkoonko minä vielä taivaaseen haluaisin tulla??? EHEI!
Minkä ikäisenä tyttärenne kuoli ? Oliko hänet kastettu ?
t:Tommi