...viime keväänä. Sen jälkeen olen ottanut elämäni omiin käsiini, hankin työpaikan täysin uudelta alalta. Vointini ja itsetuntoni on parempi kuin vuosiin. Olen hyljännyt television (suosittelen muuten kaikille!!) Olo on mitä mainion. Eikös minun ateismini olisi kaiken "uskisjärjen" mukaan kurjentaa elämääni? Kuitenkin reaktio on ollut täysin päinvastainen....
Minusta tuli ateisti...
Rattiveivari
10566
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hihhuli-hörhö-uskislahkot tuomitsevat sinut nyt helvetin tulilla grillattavaksi.
Ateistit toivottavat tervetulleeksi ja ovat sitä mieltä että olet rohkea.
Nauti elämästä nyt täysin rinnoin.
Olet sen ansainnut.
Hei, ei sitä ristiä saa heittää ojaan, vaan se pitää raahata Golgatalle!
Takaisin jonoon!
annettakoon se hänelle anteeksi. Muuten, vedä tump....
prfoeetta heittänyt vitsin? =D
Teotwawki ny o vähä hiras
Teit siis myönteiseen lopputulokseen päätyneen parannuksen elämässäsi, eli päätit luopua Tv-luvan tarjoamista pääntäyttö-ohjelmista ja ottaa oman koko vartalosi parempaan käyttöön ja laittaa näin itsesi osaksi tätä maailmallista näyttämöä. Siispä parannuksesi noilla mainitsemillasi elämänalueilla on terveen järjen mukaista. No eihän järki itsessään ole kuitenkaan ateismia, eli jospa et todellisuudessa tullutkaan ateistiksi, vaan tulit järkiisi.
Moni kristittykin on tuossa mielessä varmasti monesti ja monta kertaa tullut järkiinsä ja ymmärtänyt, että ei häntä voi pyörittää vain muiden ihmisten tarjoamissa ohjelmissa, vaan hänellä itselläänkin on elämä ja koko vartalo asetettavanaan tälle maailmalliselle näyttämölle, jossa hänellä on oma tärkeä osansa.
Näin ollen sohvaperuna-ilmiöitä löytynee elämän joka kolkilta, eli tervettä järkeä tarvitaan. Esim kristitylle Kristus on tullut myös elämän leiväksi (hengen ravinnoksi), eli jos sivuamme vielä tuota leivän ja voin suhdetta, niin tällöin leipä edustaisi kristitylle elämää ja voi edustaisi tätä joka päiväistä elämää tarkkailevaa ja havainnoivaa järkeä, eli voita.
Jokapäiväisen leivän tärkeyden ymmärrämme myös fyysisen elämän jatkuvuuden edellytyksenä, eli ihmiskunnalle olisi aivan järjetöntä hyljätä jokapäiväinen leipä, koska se tietäisi jo muutamien viikkojen sisällä ihmiskunnan kuolemista sukupuuttoon. Koska syöminen ei kuitenkaan perustu järkeen, vaan ruumiillisiin tarpeisiin, niin silloin ruuasta, eli jokapäiväisestä leivästä kieltäytyminen olisi tietoinen päätös, joka toimisi ruumiin tarpeita vastaan.
Mikäli ateismi olisi yhtäläisesti tietoinen päätös hylätä Kristuksellisen elämän leivän tarjoama mahdollisuus, niin sehän olisi edellisen valossa elintärkeän tarpeen tietoista kieltämistä itseltään, eli se olisi elämän mahdollisuuden kieltämistä itseltään. Näin ollen tietoinen ateismi osoittautuisi järjettömyydeksi, joka hylkää leivän sekä voin, eli lopputulos olisi ateismin oman tunnustuksen mukainen, eli ei mitään!
Taikausko ei ole ihmiselle elintärkeä tarve vaikka kuinka kauniiseen pakettiin sen laittaisit.
Jos asiaa katsoo uskon, toivon ja rakkauden kautta, jossa usko edustaa luottamusta, toivo tulevaisuutta ja rakkaus elämän täyttymystä, niin mikähän edellä olevasta perustuu mielestäsi taikauskoon!
Kristillisyydessä uusi elämä on Jumalan ja ihmisen kohtaamista Kristuksessa Jeesuksessa, eli kristillinen usko on tällöin kahden tahon ykseydestä syntynyttä uutta elämää, jonka johdosta kristittyä kutsutaan myös Jumalan lapseksi. Esim fyysisessä maailmassamme vastaava uuteen ykseyteen johtava uusi elämä syntyy miehen ja naisen välisen sukupuoliyhteyden ansiosta, jonka hedelmällinen lopputulos on uusi ihminen (lapsi).
Tuskinpa sinäkään tai kukaan meistä on syntynyt tälle planeetalle pelkän taikauskon avulla, eli pelkällä loitsuamisella tuskin mitään todellista syntyy. Siis miehen ja Jumalan on omattava hyvä siemen, jotta uusi elämä olisi mahdollista tämän planeettamme pinnalla, eli ihmisen inhimillisen elämän siemen on miehisissä kivespusseissa ja Uusi-testamentillisen Jumalan Jumalallisen elämän siemen on Kristuksessa Jeesuksessa.
Taikauskoa on palvoa näkymättömiä kuvitteellisia henkiolentoja, antoi niille sitten minkä nimen tahansa (Zeus, Anubis, Jahve, Shiva, Thor, Allah ym - näitähän riittää tuhansittain). Eivätkä mitkään seli-selittelyt muuta noita näkymättömiä mielikuvitusystäviä todellisuudeksi.
"Minulle sana "jumala" ei ole muuta kuin inhimillisen heikkouden ilmaus ja tuote.
Raamattu on kokoelma alkukantaisia legendoja, jotka ovat melko lapsellisia. Edes hienostuneet tulkinnat eivät voi tätä asiaa muuttaa."
- Albert Einstein (1879 - 1955), kirje filosofi Eric Gutkindille 1954
ateisti kai koko ikäni, mitä nyt lapsena pelkäsin, että sellainen jumalolento voisi olla totta.
En halua luopua televisiosta, sieltä tulee paljon mielenkiintoista dokumenttia ja muutakin. Tänäänkin tuli hyvä juttu kyyhkysistä, jotka toimivat toisessa maailmansodassa viestinviejinä.
Mutta joo, ateistin elämä on siitä mukavaa, että ei tarvitse pohdiskella mitään kummallisia henkiolentoja.