Nappasin tuosta nimimerkin ¤%¤&%¤ kommentin, koska peilaamalla omaani siihen pelkistyy paljolti juuri se ydinajatus, mistä erilaisten ihmisten suhtautumisessa uuteen on kysymys.
Rasistisen ajattelun lähtökohta:
"Minä en tunne empatiaa mitään kansanryhmää, rotua, uskontoryhmää, kielikuntaa tai yhteiskuntaluokkaa kohtaan, koska tiedostan että näiden termien alle kätkeytyy hyvin erilaisia ihmisiä."
Yksilön perusarvoja kunnioittavan lähtökohta:
"Minä en tunne ennakkoluuloa mitään kansanryhmää, rotua, uskontoryhmää, kielikuntaa tai yhteiskuntaluokkaa kohtaan, koska tiedostan että näiden termien alle kätkeytyy hyvin erilaisia ihmisiä."
Se, mitä ko. suhtautuminen tuo tullessaan, liittyy sitten "tähän ihteensä".
Rasistisen ajattelun lähtökohta:
"Minä en tunne empatiaa mitään kansanryhmää, rotua, uskontoryhmää, kielikuntaa tai yhteiskuntaluokkaa kohtaan, koska tiedostan että näiden termien alle kätkeytyy hyvin erilaisia ihmisiä."
Yksilön perusarvoja kunnioittavan lähtökohta:
"Minä en tunne ennakkoluuloa mitään kansanryhmää, rotua, uskontoryhmää, kielikuntaa tai yhteiskuntaluokkaa kohtaan, koska tiedostan että näiden termien alle kätkeytyy hyvin erilaisia ihmisiä."
Se, mitä ko. suhtautuminen tuo tullessaan, liittyy sitten "tähän ihteensä".
Vastaukset 10
Vanhimmat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Empatia
"Yksilön perusarvoja kunnioittavan lähtökohta:
"Minä en tunne ennakkoluuloa mitään kansanryhmää, rotua, uskontoryhmää, kielikuntaa tai yhteiskuntaluokkaa kohtaan, koska tiedostan että näiden termien alle kätkeytyy hyvin erilaisia ihmisiä."
Miksi he haluavat tänne pilaamaan meidän elinympäristömme ?
"Miksi he haluavat tänne pilaamaan meidän elinympäristömme ?"
1. Kummallinen kysymys... Mihin se perustuu? Haluavatko he?!
2. "He" eivät ole yhtenäinen ryhmä tämän "elinympäristön pilaamisen" (mitä ikinä se tarkoittaakaan) suhteen.
3. Sinä kysyt, "miksi he haluavat tulla pilaamaan meidän elinympäristöämme?". Oikeampi tapa olisi sanoa: "He eivät halua pilata elinympäristöämme" - koska useimmat heistä eivät halua.
4. Yleistäminen tuossa suhteessa on paitsi virheellinen, myös järjestelmämme kannalta täysin käyttökelvoton tapa ilmaista asioita: Kukin yksilö kohtaa yhteiskunnan pelkästään omasta toiminnastaan vastaten.
Jos haluat sitten taas keskustella maahanmuuttopolitiikasta yleensä, niin sinun tulee ottaa huomioon ehdotuksissasi se, ettet vaaranna kenenkään ihmisoikeuksia - etenkään kaikin tavoin syyttömien. Muuten olet samalla tiellä kuin "pilaajat".
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Espanja antoi apinoille ihmisoikeuksia/1135237437593
Joskus oli Suomessa vähän samanlaista pohdintaa, kun Lauttasaaren kirkkoherra Voitto Viro herätti kysymyksen: Onko koiralla sielu? Ja hän käsittääkseni itse vastasi enemmän myönteisesti.
Näin evoluution näkökulmasta ei liene minkäänlaista epäilystä siitä, etteikö elämä kaikissa muodoissaan ole periaatteessa samanperäistä? Omasta mielestäni esim. koira tuntuu joskus inhimillisemmältä kuin ihminen...(!)
Tässä suhteessa ko. artikkelissa esiin tuleva problematiikka on miettimisen arvoista. Se sopisi asiasisältönsä suhteen kyllä paremmin tuonne Tiede/Filosofia -osioon.
Olen taas sitä mieltä että kaikki rodut ja etniset ryhmät, enemmistöt ja vähemmistöt ovat mätiä,kukin enemmän tai vähemmän.
Mielestäni täten en voi olla rasisti koska en korota mitään.
Mutta Jeesus minussa rakastaa kaikkia.
ja inhorealismisi yhteisöjen suhteen yleensä - näyttää siltä, että et tunne rasistisuuteen liittyviä pakkomielteitä.
Toivoisin kuitenkin, että voisit rakastaa minua myös ilman Jeesuksen jeesausta. Luulen, että hän on samaa mieltä.
"Toivoisin kuitenkin että voisit rakastaa minua myös ilman Jeesuksen jeesausta."
Se ei onnistu koska Hän on voimanlähteeni.Minun oma rakkaus on loppunut jo aikoja sitten.
Katsos kun olen riippuvainen Hänestä ilman Häntä en voisi rakastaa edes niitä joiden kanssa olen tekemisissä Kristillisissä kuvioissa.
Pääasia, että rakastaa.
"Yksilön perusarvoja kunnioittavan lähtökohta"
Harmillisesti on kuitenkin niin, että yksilöt eivät ole pelkkiä yksilöitä. Yksilö "koostuu" osittain yksilöllisistä ominaisuuksista (tavoista, käytännöistä jne), osittain yksilön kulttuuripiirin ominaisuuksista. Rakennuspalikoita on muitakin, mutta ei laajenneta aihetta liiaksi.
On hassua kirjoittaa: "Minä en tunne ennakkoluuloa mitään kansanryhmää.. kohtaan". Näin siksi, koska ryhmään kuuluminen merkitsee implisiittisesti sitä, että yksilön yksilöllisyys "peittyy" tietyiltä osin ryhmän ominaisuuksilla. Jos näin ei kävisi, ei ryhmääkään olisi. Toki ryhmän luonteesta riippuu, mikä ryhmän jäsenyyden määrittelee.
Ja se pääasia: jos tietää yksilön Y kuuluvan ryhmään R, on ainoastaan järkevää olettaa yksilölle ryhmän R ilmenemismuodot.
Esimerkkinä: mainitsit kieliryhmät. Kieliryhmiin kuulutaan, koska puhutaan/osataan/käytetään jotain tiettyä kieltä. Voi olla ennakkoluuloista olettaa, että suomenkielinen ihminen osaa suomea, mutta pragmatiikka ennen kaikkea :)
Samoin helluntalaisuus. Tähän uskonnolliseen liikkeeseen kuuluu lähetyskäsky. On edelleen ennakkoluuloista olettaa, että random-helluntalainen yksilö toteuttaa lähetyskäskyä, mutta yhtä kaikki se on järkevä oletus.
Tähän kohtaan voisi viljellä lisää esimerkkejä, mutta pointti tuli kait selväksi näinkin.
Ennakkoluulot eivät synny tyhjästä. Jos muuta tietoa ei ole saatavilla, ennakkoluulo on paras saatavilla oleva informaationpalanen. Ja jos halutaan päästä eroon tiettyjä vähemmistöjä koskevista ennakkoluuloista, ei ole järkevää valita toimintatavaksi imprtatiivia: "lakatkaa ennakkoluulemasta". On huomattavasti järkevämpää valistaa kys. vähemmistöjä siitä, että lakkaavat toimimasta negatiivisia ennakkokäsityksiä synnyttävällä tavalla.
-- turkkilainen
rasvat.
1. Suhtautuminen ryhmiin
Löydät - aivan oikein - ryhmille niiden ominaisia piirteitä. Nehän profiloivat, ainakin tietyiltä osin, ryhmän aika "ennustettavaksi".
Mainitset vielä esimerkkinä yhdestä yhteen ryhmään kuuluvasta koodista tuon lähetyskäskyn tunnustamisen.
Mitä oma yhteisömme, länsimainen vapaa yhteiskunta sitten edellyttää yhteisöltä? Samastumista johonkin "valtio-oppiin". Ei.
Se edellyttää toimimista sen yhteiskuntamoraalin mukaan, jota määrittävät niin lait kuin monet kulttuuriin kuuluvat epäviralliset normit. Sille on aivan sama, profiloituuko ryhmä juoksemalla nurmella pallon perässä, noudattamalla zeniläistä mietiskelyä tai puhumalla aatelissukujen yhteiskunnalisen aseman nostamiseksi.
Sille siis riittää, että ko. yhteisöt eivät vaaranna yhteiskunnan itselleen määrittämiä perusarvoja. Ei sitä erilaisuus sinänsä haittaa.
Jos kohdattavan yhteisön arvot todella ovat yksiselitteisen vaaralliset - ei yhteiskunta jätä yksilölle vastuuta pohtia suhdettaan siihen - vaan yksinkertaisesti "bannaa" sen. Näin on käynyt mm. fasismille ja rasismille.
2. Tarjoat ennakkoluuloa työkaluksi uuteen asiaan suhtautumiseen, kun on parempikin tarjolla: Odotus
Olat täsmälleen oikeassa siinä, että yksilön suojelumekanismiin kuuluu muodostaa jonkinlainen käsitys uudesta, vieraasta asiasta.
Ykköskohdassa pyrin havainnollistamaan, että ihmisyhteisöt ovat lähes kauttaaltaan maan mainioita porukoita, joihin saa liittyä ja joista saa erota mahdollisimman omituisimmatkin otukset. Ja jos joku vain yrittää laittaa käyntiin esim. namusetäyhdistystä - niin kyllä se torpataan niin virallisissa kuin epävirallisissa instansseissa.
Ihmiset siis keskimäärin haluavat vaikuttaa kaikin puolin hyväksytyssä ryhmässä ja tukea kaveria.
Ihmiset myös odottavat keskimäärin ko. asioita.
Joskus nuo odotukset tietysti pettävät - ja suhde ei voi jatkua. Mutta sekin tapahtuu normeiltaan säännellyn yhteisön kehyksessä
Sinä kuitenkin tarjoat uusiin tilanteisiin evääksi "ennakkoluuloa" eli toimimista "negatiivisen odotuksen varassa".
Tuolla ennakkoluulolla on se oleellinen ero terveeseen odotuksen muodostamiseen verrattuna, että se ei kohtaa kohdettaan - vaan hyväksyy sen oletetun kelvottomuuden - ja joko mitätöi - tai pahimmassa tapauksessa jopa kieltää sen arvon.
Odotuksen mukaan toimiminen tällä pienenevällä maapallolla ei ole pelkästään järkevää - vaan ainoa vaihtoehto.