Noniin arvon herrat ja naiset neuvokaa kokemattomia.
25 vuotias aviopari miettii nyt mitä kannattaisi tehdä. Vuokraa ei haluta maksaa, mutta varaa ei ole oikein omakotitaloonkaan. Täällä taloon on sijoitettava vähintään 150 000 euroa, jos haluaa että taloa ei tarvitse heti remontoida ja siinä elää mahdollisesti sitten vaikka eläkkeelläkin. Tottakai jossakin välissä remonttiakin tulee.
Tiedossa olisi 10 km:n päästä työpaikastani omakotitalo, sisältyy autotalli, nunna-uuni, lattialämmitys jne.. Talo rakennettu 97 ja yläkerta pari vuotta sitten. Pyyntihinta talolla on 145 tuhatta euroa. Lainamäärä olisi 850 euroa 30 vuoden maksuajalla. Tällä hetkellä vuokramme on 500 euroa kuussa ja autolainaa 200 kuussa vielä kolmen vuoden ajan. Työmatkani nykyisin lähelle 30 km. Kummassakaan tapauksessa emme toista autoa tarvitse, kun vaimon työpaikka on nyt kävelymatkan päässä ja olisi sitä myös uudessa paikassa. Nettotulomme on yhteensä n 2500 euroa kuukaudessa.. Ei siis paljon, pikkukaupungissa kun asumme.
Onko sulaa hulluutta ottaa moinen laina näillä tuloilla ja antaako pankki yleensäkään? Tällä hetkellä säästöön ei ole jäänyt oikeastaan mitään parissa vuodessa, mutta menojakin on ollut (huonekaluostot, kalliit autorempat ym). Kun laskemme kuukaudessa saamamme menot miinus tulot pankin laskurilla, niin meidän pitäisi pärjätä kohtuullisesti tuon omakotitalolainankin kanssa. Sen sijaan käytännössä jo tässä vuokralla asuessamme kaikki menee, mitä tuleekin. Emme pysty käsittämään, mihin katoaa n. 500-700 euroa kuussa! Ei eletä leveästi, mutta kohtuusummaisia tarvehankintoja on ollut.Pitäisi kait alkaa kirjaamaan joka meno ylös.
Onko muita joilla samansuuruiset tulot ja lainaerä samaa luokkaa? Miten olette pärjänneet. Entä jos toinen jääkin työttömäksi? Ehkä se vain on sittenkin järkevämpää maksaa vuokraa. Tuota halvemmalla ei asuntoa saa, siis sellaista minkä haluaisimme. Ja jos halvemman ostaakin, niin muuta remonttia on sitten heti sen halvemman osuuden sijasta maksettavaa edessä. Lapsia ei ainakaan vielä ole..
PS Tuo kyseinen talo on sitten alueen hintatason ehkä selvästikin alapuolella. Kenties ainoa mahdollisuus ostaa hyvä talo pitkiin aikoihin..
25 vuotias aviopari miettii nyt mitä kannattaisi tehdä. Vuokraa ei haluta maksaa, mutta varaa ei ole oikein omakotitaloonkaan. Täällä taloon on sijoitettava vähintään 150 000 euroa, jos haluaa että taloa ei tarvitse heti remontoida ja siinä elää mahdollisesti sitten vaikka eläkkeelläkin. Tottakai jossakin välissä remonttiakin tulee.
Tiedossa olisi 10 km:n päästä työpaikastani omakotitalo, sisältyy autotalli, nunna-uuni, lattialämmitys jne.. Talo rakennettu 97 ja yläkerta pari vuotta sitten. Pyyntihinta talolla on 145 tuhatta euroa. Lainamäärä olisi 850 euroa 30 vuoden maksuajalla. Tällä hetkellä vuokramme on 500 euroa kuussa ja autolainaa 200 kuussa vielä kolmen vuoden ajan. Työmatkani nykyisin lähelle 30 km. Kummassakaan tapauksessa emme toista autoa tarvitse, kun vaimon työpaikka on nyt kävelymatkan päässä ja olisi sitä myös uudessa paikassa. Nettotulomme on yhteensä n 2500 euroa kuukaudessa.. Ei siis paljon, pikkukaupungissa kun asumme.
Onko sulaa hulluutta ottaa moinen laina näillä tuloilla ja antaako pankki yleensäkään? Tällä hetkellä säästöön ei ole jäänyt oikeastaan mitään parissa vuodessa, mutta menojakin on ollut (huonekaluostot, kalliit autorempat ym). Kun laskemme kuukaudessa saamamme menot miinus tulot pankin laskurilla, niin meidän pitäisi pärjätä kohtuullisesti tuon omakotitalolainankin kanssa. Sen sijaan käytännössä jo tässä vuokralla asuessamme kaikki menee, mitä tuleekin. Emme pysty käsittämään, mihin katoaa n. 500-700 euroa kuussa! Ei eletä leveästi, mutta kohtuusummaisia tarvehankintoja on ollut.Pitäisi kait alkaa kirjaamaan joka meno ylös.
Onko muita joilla samansuuruiset tulot ja lainaerä samaa luokkaa? Miten olette pärjänneet. Entä jos toinen jääkin työttömäksi? Ehkä se vain on sittenkin järkevämpää maksaa vuokraa. Tuota halvemmalla ei asuntoa saa, siis sellaista minkä haluaisimme. Ja jos halvemman ostaakin, niin muuta remonttia on sitten heti sen halvemman osuuden sijasta maksettavaa edessä. Lapsia ei ainakaan vielä ole..
PS Tuo kyseinen talo on sitten alueen hintatason ehkä selvästikin alapuolella. Kenties ainoa mahdollisuus ostaa hyvä talo pitkiin aikoihin..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Talous sakkaa, hinnat laskee, älkää hosuko.
Se kirjanpito olisi erittäin hyvä. Jos saisitte siitä "hukkuvasta" rahasta edes puolet säästöön...
Näen suurimpana ongelmana sen, että nykyiselläkin kulurakenteella kaikki menee ja mitään ei jää säästöön. Kuinka siis saisitte maksettua lainaerää, joka olisi vähintään 350 eur/kk nykyistä asumiskulua enemmän?
Olettehan huomioineet muuten nämäkin omakotiasujan laskut:
- kiinteistövero
- jätehuolto
- sähkö lämmitys
- vesimaksut
- kiinteistövakuutus (lienee kotivakuutusta melkoisesti kalliimpi)
- Korjauskustannukset (30 vuoden jaksolle pitää sitten arvioida normaalin kulumisen lisäksi varmaan pari isompaa remppaa)
Entä miksi tuo talo olisi keskimääräistä halvempi? Vedet lattialla joka kevättulvan aikaan? Ongelmallinen naapuri? Tiedossa olevat korjaustarpeet? Energiasyöppö?
Asuminen omakotitalossa ei ole halpaa. Virheellisesti kuvitellaan, että asumiskulut muodostuu lainan lyhennyksistä. Ilmaista se ei ole asuminen ok-talossa ja teidän tuloilla suorastaan hulluutta.
Kokeilkaa ensi mitä on nykyisten asumiskustannusten ohella säästää asuntolainan lyhennysten verran joka kuukausi ja tätä jatkuisi 30 vuotta. Moni asuntovelallinen vaihtaisi osia teidän kanssa.
Velkakierteeseen ehtii myöhemminkin, kun tulotaso on parantunut.
Teemme testin. Maksetaan autolaina pois 8 kuukaudessa. Kuukausi erä 500. Siinä kun päälle vuoka 500, vuokra asunnon lämmitys vesi ym kustannukset, niin tämän kokeilun jälkeen tiedämme mitä tuleman pitäisi. Omakotitalossa nuokin tietenkin vähän kalliimpia.
Odotelkaa se 8 kuukautta ja maksakaa se auto pois. Sitten katsokaa onko se talo myyty vai ei. Jos on myymättä, on hintapyyntö alle sadan tonnin.
Miettikää sitten uudelleen.
Jos on myyty, saatte 145 tonnilla jo luksuskämpän 8 kuukauden päästä.
Hinnat ovat laskussa ja talous sakkaa pahemman kerran.