Vaikka he pystyisivätkin varmasti osoittamaan, että lapset ovat kasteessa ilman uskoa, sillä ei olisi minun mielestäni mitään merkitystä. Haluaisin silloinkin mielelläni tietää, millä perusteella he arvelevat todistavansa, että lapset olisi kastettava uudestaan, jos he myöhemmin uskovat tai tunnustavat uskonsa. Ei nimittäin riitä, että he sanovat: “Lapset on kastettu ilman uskoa, sen vuoksi heidät on kastettava uudelleen.” Heidän on myös perusteltava väitteensä.
Sinä sanot ehkä: “Kaste on väärä.” Entä sitten, onhan se joka tapauksessa kaste. Itsessään se on aivan oikea kaste, siitä huolimatta, vaikka se olisikin otettu väärin vastaan. Sillä sanat on lausuttu ja kaikki, mikä kasteeseen kuuluu, on tehty yhtä täydellisesti kuin silloin, kun usko on läsnä. Jos joku asia on itsessään oikea, niin ei sitä ole sen vuoksi toistettava, että se on otettu väärin vastaan. Poistettakoon vääryys, niin kaikki tulee oikeaksi ilman toistamistakin. Abusus non tollit substantiam, imo confirmat substantiam. Väärinkäyttö ei muuta asian olemusta; ilman olemusta ei voi olla edes väärinkäyttöä.
Jos nyt usko tulisi vasta kymmenen vuotta kasteen jälkeen, miksi silloin olisi kastettava uudestaan. Onhan kasteessa tapahtunut kaikki tarpeellinen ja se on toimitettu oikein. Nyt kastettu vain uskoo kuten kaste vaatii. Eihän usko ole kastetta varten, vaan kaste on uskoa varten. Kun siis usko tulee, silloin kaste tulee täydelliseksi, ja uudestikastaminen on turhaa.
Aivan samoin käy silloin, kun tyttö menee jonkun miehen kanssa naimisiin vasten tahtoaan ja täysin vailla aviollista kiintymystä mieheen. Jumalan silmissä hän tuskin on miehensä aviovaimo. Kaksi vuotta myöhemmin hän kuitenkin alkaa rakastaa aviomiestään. Onko heidän silloin mentävä uudestaan kihloihin ja naimisiin? Onko nyt järjestettävä uudet hääjuhlat? Onko ensimmäistä kihlausta ja vihkimistä pidettävä turhana vain sen vuoksi, ettei hän heti ollut uskollinen aviovaimo? Varmaan monet pitäisivät sinua hulluna. Onhan nyt kaikki kunnossa, koska hän on muuttunut ja kiintynyt siihen mieheen, josta hän ei aiemmin välittänyt.
Entäpä jos aikuinen ihminen vilpillisesti menee kasteelle ja sitten vuoden kuluttua tulee uskoon. Olisitko, ystävä hyvä, sitä mieltä, että tällainen ihminen pitäisi kastaa uudelleen? Hän on ottanut oikean kasteen väärin vastaan. Tarkoitatko sinä, että hänen vääryytensä tekee kasteen vääräksi ja että inhimillinen väärinkäyttö ja pahuus ovat voimakkaampia kuin Jumalan hyvä ja tuhoutumaton järjestys?
Jumala teki liiton Israelin kansan kanssa Siinain vuorella. Monet ottivat kuitenkin tämän liiton vastaan väärin ja ilman uskoa. Kun nyt nämä samat ihmiset myöhemmin tulivat uskoon, onko tämä liitto sen vuoksi ollut väärä? Vai mitä sanot, ystävä hyvä? Täytyisikö Jumalan jokaista varten tulla uudestaan Siinain vuorelle ja solmia uusi liitto?
Samalla tavalla Jumala antaa saarnata kymmentä käskyään. Mutta koska muutamat ihmiset ymmärtävät ne vain korvillaan eli siis täysin väärin, niin eivätkö ne muka enää olekaan kymmenen käskyä. Nyt ne eivät enää kelpaa mihinkään, ja Jumalan täytyy antaa uudet kymmenen käskyä entisten tilalle. Se ei enää riitä, että ihmiset tekisivät oikean parannuksen ja pitäisivät entiset kymmenen käskyä. Sepä vasta olisikin merkillinen juttu, että iankaikkisesti pysyvä Jumalan sana pitäisi muuttaa ja uudistaa yhtä usein kuin ihmiset muuttuvat ja uudistuvat. Sehän pysyy muuttumattomana ja samana sen vuoksi, että niillä, jotka nyt luopuvat siitä eivätkä pysy siinä, olisi luja kallio, jolle he voisivat palata ja jolla he voisivat pysyä.
Entäpä jos alamaiset tekevät uskollisuudenvalan hallitsijalleen vain siinä tarkoituksessa, että pääsisivät surmaamaan hänet, mutta kolmen päivän kuluttua he kuitenkin rupeavat katumaan ja vakuuttavat sydämestään olevansa kuuliaisia. Sano, ystävä hyvä, onko nyt taas tarpeen tehdä uusi ja toinen uskollisuudenvala? Ei tietenkään, koska he nyt rehellisesti pitävät sen valan, jonka he aikoinaan vannoivat vilpillisesti.
Jos me seuraisimme heidän tahtoaan, meillä riittäisi kastamista joka hetkeksi. Minä voisin ottaa tämän raamatunlauseen "joka uskoo" omaan käyttööni. Missä ikinä tapaisin kristityn, joka on langennut eikä usko, siellä minä sanoisin: "Tämä ei usko, siispä hänen kasteensa on ollut turha. Minäpä kastan hänet uudestaan." Ja jos hän lankeaisi toistamiseen, sanoisin minäkin uudelleen: "Huomaatko, hän ei usko. Sen vuoksi hänen edellinen kasteensa on turha. Hänet on nyt kastettava kolmannen kerran." Näin minä jatkaisin. Aina kun hän lankeaisi tai alkaisi epäillä uskoaan, minä sanoisin: "Hän ei usko, sen vuoksi hänen kasteensa on turha." Hänen olisi siis mentävä kasteelle yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes hän ei enää lankeaisi eikä luopuisi uskosta. Näin hän noudattaisi tätä raamatunlausetta "joka uskoo". Sanohan minulle, tulisiko kukaan kristitty milloinkaan kastetuksi riittävän usein ja saisiko kukaan lopullista varmuutta omasta kasteestaan?
Kaste kyllä pysyy oikeana ja riittävänä, vaikka kristitty luopuisi uskosta ja tekisi syntiä tuhat kertaa vuodessa. Riittää, että hän jälleen tekee oikean parannuksen ja uskoo. Ei häntä pidä aina kastaa uudelleen. Miksei siis ensimmäinen kaste olisi riittävä ja oikea, jos kristitty myöhemmin tulee oikeaan uskoon? Jos kaste on ilman uskoa, niin se on ilman uskoa, eikä sillä ole mitään väliä, puuttuuko usko ennen kastetta vai sen jälkeen. Mutta jos kaste on ilman uskoa, niin uudestikastajat haluavat tällä raamatunlauseella "joka uskoo" narrata meidät muuttamaan kasteen olemuksen.
Sinä sanot ehkä: “Kaste on väärä.” Entä sitten, onhan se joka tapauksessa kaste. Itsessään se on aivan oikea kaste, siitä huolimatta, vaikka se olisikin otettu väärin vastaan. Sillä sanat on lausuttu ja kaikki, mikä kasteeseen kuuluu, on tehty yhtä täydellisesti kuin silloin, kun usko on läsnä. Jos joku asia on itsessään oikea, niin ei sitä ole sen vuoksi toistettava, että se on otettu väärin vastaan. Poistettakoon vääryys, niin kaikki tulee oikeaksi ilman toistamistakin. Abusus non tollit substantiam, imo confirmat substantiam. Väärinkäyttö ei muuta asian olemusta; ilman olemusta ei voi olla edes väärinkäyttöä.
Jos nyt usko tulisi vasta kymmenen vuotta kasteen jälkeen, miksi silloin olisi kastettava uudestaan. Onhan kasteessa tapahtunut kaikki tarpeellinen ja se on toimitettu oikein. Nyt kastettu vain uskoo kuten kaste vaatii. Eihän usko ole kastetta varten, vaan kaste on uskoa varten. Kun siis usko tulee, silloin kaste tulee täydelliseksi, ja uudestikastaminen on turhaa.
Aivan samoin käy silloin, kun tyttö menee jonkun miehen kanssa naimisiin vasten tahtoaan ja täysin vailla aviollista kiintymystä mieheen. Jumalan silmissä hän tuskin on miehensä aviovaimo. Kaksi vuotta myöhemmin hän kuitenkin alkaa rakastaa aviomiestään. Onko heidän silloin mentävä uudestaan kihloihin ja naimisiin? Onko nyt järjestettävä uudet hääjuhlat? Onko ensimmäistä kihlausta ja vihkimistä pidettävä turhana vain sen vuoksi, ettei hän heti ollut uskollinen aviovaimo? Varmaan monet pitäisivät sinua hulluna. Onhan nyt kaikki kunnossa, koska hän on muuttunut ja kiintynyt siihen mieheen, josta hän ei aiemmin välittänyt.
Entäpä jos aikuinen ihminen vilpillisesti menee kasteelle ja sitten vuoden kuluttua tulee uskoon. Olisitko, ystävä hyvä, sitä mieltä, että tällainen ihminen pitäisi kastaa uudelleen? Hän on ottanut oikean kasteen väärin vastaan. Tarkoitatko sinä, että hänen vääryytensä tekee kasteen vääräksi ja että inhimillinen väärinkäyttö ja pahuus ovat voimakkaampia kuin Jumalan hyvä ja tuhoutumaton järjestys?
Jumala teki liiton Israelin kansan kanssa Siinain vuorella. Monet ottivat kuitenkin tämän liiton vastaan väärin ja ilman uskoa. Kun nyt nämä samat ihmiset myöhemmin tulivat uskoon, onko tämä liitto sen vuoksi ollut väärä? Vai mitä sanot, ystävä hyvä? Täytyisikö Jumalan jokaista varten tulla uudestaan Siinain vuorelle ja solmia uusi liitto?
Samalla tavalla Jumala antaa saarnata kymmentä käskyään. Mutta koska muutamat ihmiset ymmärtävät ne vain korvillaan eli siis täysin väärin, niin eivätkö ne muka enää olekaan kymmenen käskyä. Nyt ne eivät enää kelpaa mihinkään, ja Jumalan täytyy antaa uudet kymmenen käskyä entisten tilalle. Se ei enää riitä, että ihmiset tekisivät oikean parannuksen ja pitäisivät entiset kymmenen käskyä. Sepä vasta olisikin merkillinen juttu, että iankaikkisesti pysyvä Jumalan sana pitäisi muuttaa ja uudistaa yhtä usein kuin ihmiset muuttuvat ja uudistuvat. Sehän pysyy muuttumattomana ja samana sen vuoksi, että niillä, jotka nyt luopuvat siitä eivätkä pysy siinä, olisi luja kallio, jolle he voisivat palata ja jolla he voisivat pysyä.
Entäpä jos alamaiset tekevät uskollisuudenvalan hallitsijalleen vain siinä tarkoituksessa, että pääsisivät surmaamaan hänet, mutta kolmen päivän kuluttua he kuitenkin rupeavat katumaan ja vakuuttavat sydämestään olevansa kuuliaisia. Sano, ystävä hyvä, onko nyt taas tarpeen tehdä uusi ja toinen uskollisuudenvala? Ei tietenkään, koska he nyt rehellisesti pitävät sen valan, jonka he aikoinaan vannoivat vilpillisesti.
Jos me seuraisimme heidän tahtoaan, meillä riittäisi kastamista joka hetkeksi. Minä voisin ottaa tämän raamatunlauseen "joka uskoo" omaan käyttööni. Missä ikinä tapaisin kristityn, joka on langennut eikä usko, siellä minä sanoisin: "Tämä ei usko, siispä hänen kasteensa on ollut turha. Minäpä kastan hänet uudestaan." Ja jos hän lankeaisi toistamiseen, sanoisin minäkin uudelleen: "Huomaatko, hän ei usko. Sen vuoksi hänen edellinen kasteensa on turha. Hänet on nyt kastettava kolmannen kerran." Näin minä jatkaisin. Aina kun hän lankeaisi tai alkaisi epäillä uskoaan, minä sanoisin: "Hän ei usko, sen vuoksi hänen kasteensa on turha." Hänen olisi siis mentävä kasteelle yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes hän ei enää lankeaisi eikä luopuisi uskosta. Näin hän noudattaisi tätä raamatunlausetta "joka uskoo". Sanohan minulle, tulisiko kukaan kristitty milloinkaan kastetuksi riittävän usein ja saisiko kukaan lopullista varmuutta omasta kasteestaan?
Kaste kyllä pysyy oikeana ja riittävänä, vaikka kristitty luopuisi uskosta ja tekisi syntiä tuhat kertaa vuodessa. Riittää, että hän jälleen tekee oikean parannuksen ja uskoo. Ei häntä pidä aina kastaa uudelleen. Miksei siis ensimmäinen kaste olisi riittävä ja oikea, jos kristitty myöhemmin tulee oikeaan uskoon? Jos kaste on ilman uskoa, niin se on ilman uskoa, eikä sillä ole mitään väliä, puuttuuko usko ennen kastetta vai sen jälkeen. Mutta jos kaste on ilman uskoa, niin uudestikastajat haluavat tällä raamatunlauseella "joka uskoo" narrata meidät muuttamaan kasteen olemuksen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Martin uskon mukaan tapettiin syyttömiä lapsia ja nuoria noitina. Martin jumalana oli ja on edelleen saatana joka ei Jumalan ja Jeesuksen Lain mukaan toimi käytännössä. Sen ruotsalaisen metkut raamatun väärentäjänä tunnetaan jo historiasta.
Välillä hän väitti, että kaste ilman uskoa on per-
keleestä ja tuossa edellisessä hän taas kumoaa Raamatun toutuuden:
"Jos kaste on ilman uskoa, niin se on ilman uskoa, eikä sillä ole mitään väliä, puuttuuko usko ennen kastetta vai sen jälkeen. Mutta jos kaste on ilman uskoa, niin uudestikastajat haluavat tällä raamatunlauseella "joka uskoo" narrata meidät muuttamaan kasteen olemuksen. "
Raamatun selvä linja on:
Hebr 11: 6
"Ilman uskoa on mahdoton olla otollinen."
"Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu".
Mutta kirkollehan kelpaa kyllä kaste ilman us-
koakin! Pääasia, että verorahat tulevat kirkolle.
Vertailusi ovat aivan yhteensopimattomia!
Kirjoitat näemmä mielelläsi lutterin ilmoituksia kopioimalla hänen kirjoituksiaan! Mutta teeppäs kuule niin, että otat Raamatun nyt käteesi ja tutkit asiaa Raamatusta ihan itse ja kirjoitat sitten samoin ihan itse oman mielipiteesi tuosta kasteasiasta vain Raamatun omaa ilmoitusta käyttäen, eli siis et ota tekstiisi mukaan kenenkään muun ihmisen jo ennestään kirjoittamia tekstejä ja mielipiteitä! Vain sillätavoin voit löytää Raamatun oman ilmoituksen kasteesta jo syntyneeseen uskoon!
Aloita lukemalla kokonaan ensin Johanneksen evankeliumi ja sitten Apostolien teot, seuraavaksi Markuksen evankeliumi ja sitten Roomalaiskirje ...jne... Sitten muut UT,n kirjoitukset voit lukea vapaamuotoisesti, mutta lue nuo tuossa järjestyksessä ensin jotka esitin sinulle! Sillätavoin saa muodostettua kokonaiskuvan uskosta ja kasteesta ja niiden suhteesta toisiinsa miten asiat oikeasti ovat! Tehdään sitten valinnat niinkuin itse "Raamatun sana ilmoittaa", eikä niinkuin jotkut muut ihmiset esittävät ja kehoittavat tehtävän!
Siunattuja lukuhetkiä! :)
Esität vain suostuttelumääritelmänä väitteen, että vertailut ovat yhteensopimattomia, mutta et kumoa, etkä pystykään kumoamaan, mitä Luther opettaa! Olen tutkinut ihan itse Raamattua, paljon enemmän kuin sinä, joka "tutkit" kasteasiaa hakemalla oletuksillesi vahvistuksia aina samoja jakeita kertaamalla ja yhdenkään uuden ajatuksen kalkkiutuneisiin aivoihisi pääsemättä.
Voi olla totta, että olet lukenut paljon Raamattua, mutta ymmärrätkö lukemasi oikein.Ap teoissaki Hoviherra oli lukenut Raamattua mutta ei ymmärtänyt ja pyysi Filippusta opastamaan asioissa.
Niin, jos ymmärrät ja uskot mitä Jeesus opetti ihmisen uudestisyntymiseen liittyvistä asioista ja ymmärrät todellisuuden ympärilläsi, niin tulet huomaamaan ettei Raamatun ilm,oitukset mahdollistu vauva ikäiseen ihmiseen.Raamatun ilmoitukset olisivat todella ristiriitaisia, mutta oikein ymmärrettynä ne antavat ihmiselle todellisen elämän.
Hedelmistään tämä tunnetaan.
Kerrohan, missä seurakunnassa niin hyvää oppia olet saanut, että olet tullut erehtymättömäksi kaikkitietäväksi, jonka ei tarvitse itseään opettaa eikä koskaan omaa ymmärtämistään epäillä?! Vai oletko vain luonteeltasi heikko?
Tarkoitin siis aihetta jota pohdimme eli ihmisen uudestisyntymistä ja kastetta.
Ymmärrätkö ja uskotko miten Pyhä Henki opettaa ja ohjaa ihmistä.
"Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut".
Tietysti Pyhä Henki käyttää ihmisiäkin "apuvälineinä" tiedon siirrossa, mutta taustana aina on Pyhä Henki ja sen vaikutus ihmisessä.
Ja tämä tekijä juuri ilmentyy ihmisessä siten, että hän omin sanoin mahdollistuu ilmaisemaan Raamatun ilmoituksia.Siis Pyhä Henki on opettanut ihmistä näkemään ja kokemaan asioita.
Tästä syystä uudestisyntyminen on välttämätön kokemusperäinen asia, jossa Pyhä Henki tulee asumaan ihmisen sisimpään opettajaksi.
Kuten huomannet, niin vauvakastettuja ei opeta Pyhä Henki, vaan maailma tai Luther.Siis terkoitan uudestisyntymättömiä vauvakastettuja ihmisiä.
Kerrohan, missä seurakunnassa niin hyvää oppia olet saanut, että olet tullut erehtymättömäksi kaikkitietäväksi, jonka ei tarvitse itseään opettaa eikä koskaan omaa ymmärtämistään epäillä?! Vai oletko vain luonteeltasi heikko?
----
Huomasin, että meitä on tällä sivulla kaksikin, Mathetes ja minä. Seurakunta on. Kristuksen ruumis, johon ihminen syntyy uudestisyntymisen kautta.Tässä seurakunnassa on AINA oikea opetus, jota saa varmana pohtia ja uskoa sitä erhtymättömäksi tiedoksi.
Lutterin opit ovat minulle tuttuja!
Ne eivät ole yhtä Raamatun opetuksen kanssa!
Sanot-
>>Olen tutkinut ihan itse Raamattua, paljon enemmän kuin sinä, joka "tutkit" kasteasiaa hakemalla oletuksillesi vahvistuksia aina samoja jakeita kertaamalla ja yhdenkään uuden ajatuksen kalkkiutuneisiin aivoihisi pääsemättä.
Miksi kaste pitäisi toimittaa uudelleen, jos usko on puuttunut kastehetkellä, mutta ihminen uskoo myöhemmin?
Vapaissa suunnissakin käy toisinaan niin, että kastetaan sellainen, joka tunnustaa uskoa muiden mukana kastetilaisuudessa mutta vasta myöhemmin todella uskon löytää, ja näitä tapauksia ei suostuta kastamaan enää uudelleen vaikka kaste oli heillä ensin ja usko vasta myöhemmin. "Oikeaa järjestystä" vaaditaan vain ja ainoastaan luterilaisilta. Aikuiskasteen saanuthan kuuluu jo omaan porukkaanne eikä kasteella saada lisää jäseniä hänen tapauksessaan, silloin tämä "erittäin tärkeä oppi" että usko ennen kastetta, voidaan sivuuttaa kylmästi!
Sanot-
>>Sanotaanpa omin sanoin, niin jospa ylpeä
matheteskin lukisi Miksi kaste pitäisi toimittaa uudelleen, jos usko on puuttunut kastehetkellä, mutta ihminen uskoo myöhemmin?Vapaissa suunnissakin käy toisinaan niin, että kastetaan sellainen, joka tunnustaa uskoa muiden mukana kastetilaisuudessa mutta vasta myöhemmin todella uskon löytää, ja näitä tapauksia ei suostuta kastamaan enää uudelleen vaikka kaste oli heillä ensin ja usko vasta myöhemmin.>"Oikeaa järjestystä" vaaditaan vain ja ainoastaan luterilaisilta.>Aikuiskasteen saanuthan kuuluu jo omaan porukkaanne...
Tunnetko sinä itse sellaisia tapauksia, vai onko ne olleet kuitenkin vain kuulopuheita???
Ihminen joka hekilökohtaisen uskontunnustuksen kautta liittyy "vapaisiinsuuntiin" ja saa vesikasteen uskonsa tunnustuksen perusteella on hänen oma henkilökohtainen tunnustuksensa itsensä ja Jumalan edessä jota seurakunnan on joissain tilanteissa vaikea havaita "valheelliseksi" uskontodistukseksi jos sellainen on tapahtunut! Joten kaste on hyvässä uskossa suoritettu tuolle ihmiselle ja "JOS" sitten tapahtuukin niin, että tuo ihminen hyöhemmin tunnustaa tulleensa vasta myöhemmin uskoon, niin tuo kaste joka hänelle on suoritettu, on suoritettu Raamatun opetuksen mukaan veteen upottamalla uskontunnustuksen seurauksena joten kaste on täysin pätevä edelleenkin jotenka "uutta kastetta" ei enään tarvitse suorittaa!
---------
Varmaan kaikki tiedämme ihmisiä, jotka ovat luopuneet uskostaan ja myöhemmin taas ovat uudestuneet.Siis ovat käyneet kasteella ja heti miten meneen takaisin maailmaan.On luonnolista ettei näitä uskossaan uudistuneita/parannuksen tehneitä tule enää kastaa.
Tähän ongelmaan liittyy ihmisen persoonallisuuteen liittyvät tekijät, josta Jeesus opetti Matt 13:19..23 eli on ihmisiä, joiden ajatusmaailma on jopa ailahteleva ja rikkauden ja himojen viettelykset tms altistaa heidät luopuman uskosta.
Mutta, jos ihminen kokem,usperäisesti tietää ja muistaa, että hän on ottanut kasteen, niin ei tätä kastetta tule epäillä.Vauvakasteessahan on aivan eri tilanne, jossa kastettavalla ei ole osaa eikä arpaa ja kyse onkion aivan toisen ihmisen uskosta kuin vauvan.
Itse en usko alkuunkaan, että lihallinen ihminen menisi ottamaan kasteen ilman Pyhän Hengen osallisuutta ja ohjausta.Kyllä tässä vaiheessa vaikutajana on Pyhä Henkin, mutta maaperästä johtuen uskonelämä on ailahtelevaista ja monet ovat luopuneetkin uskosta.
"JOS" sitten tapahtuukin niin, että tuo ihminen hyöhemmin tunnustaa tulleensa vasta myöhemmin uskoon, niin tuo kaste joka hänelle on suoritettu, on suoritettu Raamatun opetuksen mukaan veteen upottamalla uskontunnustuksen seurauksena joten kaste on täysin pätevä edelleenkin jotenka "uutta kastetta" ei enään tarvitse suorittaa!
Tuossa on oppisi mukaan väärä järjestys. Kaste on ensin, usko vasta kasteen jälkeen. Oppinne mukaan kaste ei voi olla pätevä! Mutta uskoa ennen kastetta vaaditaankin teillä vain luterilaisilta jäsenten kalastamismielessä niinkuin on todistettu!
>>>Varmaan kaikki tiedämme ihmisiä, jotka ovat luopuneet uskostaan ja myöhemmin taas ovat uudestuneet.Siis ovat käyneet kasteella ja heti miten meneen takaisin maailmaan.On luonnolista ettei näitä uskossaan uudistuneita/parannuksen tehneitä tule enää kastaa.>Vauvakasteessahan on aivan eri tilanne, jossa kastettavalla ei ole osaa eikä arpaa ja kyse onkion aivan toisen ihmisen uskosta kuin vauvan.>>Itse en usko alkuunkaan, että lihallinen ihminen menisi ottamaan kasteen ilman Pyhän Hengen osallisuutta ja ohjausta.
"JOS" sitten tapahtuukin niin, että tuo ihminen hyöhemmin tunnustaa tulleensa vasta myöhemmin uskoon, niin tuo kaste joka hänelle on suoritettu, on suoritettu Raamatun opetuksen mukaan veteen upottamalla uskontunnustuksen seurauksena joten kaste on täysin pätevä edelleenkin jotenka "uutta kastetta" ei enään tarvitse suorittaa!
---------
Mutta on huomioitava todellisuus eli ihmisen käyttäytyminen todellisuudessa.Ymmärrän tämän kopioimani viestin olevan Fiktio eli kuvitteellinen asia.
Ensinnäkin ihmisen tulee uskoa, jos hän ottaa kasteen.Siis ihmisen käyttäytymistä ohjaa hänen uskonsa tässäkin asiassa.Ihmisen tahdonvastaiset asiat, jotka ohjaavat hänen käyttäytymistään,- ei perustu uskoon.Esim. Jos pakottaisin sinut väkisin, vasten tahtoasi kaljoille tms, niin tämä teko ei ilmentäisi sinun uskoasi.
Todella en ole kuullut tai nähnyt, että ihminen olisi ottanut kasteen "huvin vuoksi".Edes tavallinen ihminen ei viihdy uskovien seurassa ja puhumattakaan tottelisi heitä kasteelle menossa,-----------muutoin kuin Pyhän Hengen ohjaamana.
Siis on täysin mahdotonta ajatella, että lihallinen ihminen hakeutuisi uskovien seuraan ja viihtyisi siinä ja ottaisi vielä kasteen ilman Pyhän Hengen ohjausta.Täysin mahdoton ajatus.
Ainoastaan poikkeuksena voi olla mielen kehitykseen liittyvä asia eli ihmisen ymmärryskyky olisi alhaista tasoa ja häntä käytettäisiin hyväksi eli ihminen todella ohjaisi tämän kayttäytymistä.Siis kysymys olisi kehitysvammaisesta, Dementiaa sairastavasta ihmisestä tai pienestä ymmärryskyvyttömästä lapsesta.
niin hän olisi voinut huomata esim. täysin asiaan kuuluvan, osuvan kysymyksen:
Entä jos aikuinen menee vilpillisesti kasteelle, ja tulee vuoden päästä uskoon, niin onko kaste silloin ollut väärä?
Mutta mathetes uskaltaa lukea Lutheria korkeintaan pari sanaa alusta ja siirtää nopeasti ajatuksensa tuttuihin ja turvallisiin lauseisiin, joita on ikänsä päntännyt ja jotka "todistavat" kasteen olevan aikuisen ihmisen vertauskuvallinen kuuliaisuuden osoittamisrituaali.
Kaste on silloin mitätön, jos tietoisesti uskoton menee kasteelle, niin se on silloin väärin perustein otettu kaste ja siten se on mitätön. Mutta jos henkilö tulee uskoon, niin silloin tuon henkilön on mentävä katuen uudelleen uskonmukaiselle (Apt.2:38) upotuskasteelle!!
loputtomiisn, jos ei halua seurata Raamatun antamaa
esimerkkiä:
"Entä jos aikuinen menee vilpillisesti kasteelle, ja tulee vuoden päästä uskoon, niin onko kaste silloin ollut väärä?"
Jokainen tekee päätöksensä ITSENÄISESTI ja tietää
sydämessäänn, onko ollut uskossa vai ei.
Ei tällaista asiaa mikään seurakunta tai kirkko-
kunta voi päättää!
Lut. kirkossahan kirkkokäsikirja määrää, mikä
kaste on oikea ja milloin Jumalan pitää tulla
touhuun mukaan!
Odotetunlaisia vastauksia tuli hätääntyneiltä. Voihan sitä kaikkea saivarrella... kirkko sitä... Luther tätä... sano omin sanoin äläkä Lutteria lainaa...
Mutta itse asiaan, mikä Lutherin tekstissä esitetttiin, välttelitte ottamasta mitään kantaa kun ette mitään voineet. Vaikka kuinka puheenaihetta muutatte niin Luther opetti oikein.
Luterilaisten uskon kohde on "kastevesi", ei Jeesuksen Kristuksen vanhurskauden teko ihmiselle! Luther selkeästi opetti, että usko tarvitsee "konkreettisen kohteen" ja kohde on "kasteen pyhä vesi", joka vuodattaa autuuden niille, jotka uskovat "vesikasteen sakramentissa" välitettyihin lupauksiin!
Lupauksista ei ole sakramenttiin osallistuvalle mitään hyötyä, ellei tämä usko sakramentin välittämään armoon!!! Siispä uskon kohde on "sakramentin välittämä armo ja sakramentti itse", elikä ei siis Kristuksen ristillä suoritettu vanhurskauden teko meidän hyväksemme, joka perustuu uskoon!
Lutherin opetuksen mukaan kastevesi on:
"täynnä pelkkää pelastusta ja elämää"!
(Iso Katekismus, Neljäs osa, Kaste).
Uskolla pitää olla jokin "näkyvä kohde ja se kohde on kastevesi"! Luther kirjoitti:
"...uskolla tulee olla jokin kohde, eli jotakin, mistä se voi pitää kiinni ja minkä varassa se voi luottavaisesti seistä. Näin usko siis kiinnittää koko huomion veteen." (Iso Katekismus, Neljäs osa, Kaste).
Sakramenttiopin mukaan sakramentista ei ole hyötyä, ellei sakramentista osalliseksi tullut usko sakramentin välittämään armoon! Luther kirjoitti näin:...
"Suoralta kädeltä siis päätämme: kaste ei auta ketäkään eikä sitä ole annettava kenellekään, joka ei omasta puolestaan usko; ilman omakohtaista uskoa ei ole ketään kastettava. Pyhä Augustinus itsekin sanoo: »Non sacramentum iustificat, sed fides sacramenti", = Sakramentti ei tee vanhurskaaksi, vaan sakramentin uskominen... (Kolmas loppiaisen jälkeinen sunnuntai, Evankeliumisaarna, kohta 26. Lähde: Martti Luther, Kirkkopostilla, Toinen osa ss. 75 – 90.)
Luterilaisessa teologiassa usko Jeesuksen tekemään vanhurskauden tekoon ei siis riitä tuomaan pelastusta, vaan sen lisäksi uskovan on otettava kaste! Ilman kastetta ei kukaan voi olla kristitty, jos tunnustuskirjoja on uskominen:...
"Olemme nyt käyneet lävitse yhteisen kristillisen opin kolme pääkohtaa. Niiden lisäksi on vielä puhuttava kahdesta sakramentistamme, jotka Kristus on asettanut ja joiden sisältö on myös opetettava ainakin lyhyesti ja helppotajuisesti kaikille kristityille, koska ilman niitä kukaan ei voi olla kristitty."
"Lisäksi meille on annettu vakava ja ankara käsky suostua kastettaviksi, sillä muutoin emme voi pelastua." (Iso Katekismus, Neljäs osa, Kaste).
"Kasteesta seurakuntamme opettavat, että se on välttämätön pelastukseen ja että Jumalan armo annetaan kasteen välityksellä." (Augsburgin uskontunnustus, IX Kaste).
Uskon kohteesta kertoo myös seuraava opetus rippiin liittyen:
"Myös ne, jotka ovat uskossa ennen kastetta tai tulevat kasteessa uskoon, saavat uskon ulkonaisen, edeltävän sanan välityksellä. Aivan samoin on täysi-ikäisen täytynyt ensin kuulla, että -(Mark. 16:16) "se joka uskoo ja kastetaan, pelastuu", vaikka he alkuun jäisivätkin epäuskoon ja vasta vuosikymmenen kuluttua saisivat Hengen ja kasteen." (Schmalkaldenin opinkohdat).
Tässä siis käy ilmi se, että uskon kohde on "kastevesi" eikä Kristus Jeesus ja hänen tekemänsä vanhurskauden teko! Jos ihminen on kuullut vuosia ennen kastetuksi tuloaan evankeliumia, niin ei siitä ole hänelle hyötyä ennen kuin hän ottaa kasteen, Lutherin virheellisen Raamatun tulkinnan ja opin mukaan!
Lutherin vanhurskauttamisoppi perustuu siis täysin kasteen suorittamiseen! Hänen mukaansa ihminen pelastuu ja tulee vanhurskaaksi vain kasteen välittämän armon vaikutuksesta! Armo siis saatiin kasteessa ja uskomalla kasteen sakramenttiin! Jos siis jotain uskoa edellytettiin, niin se oli nimenomaan "uskoa kasteen sakramenttiin" eikä Kristuksen tekemään vanhurskauden tekoon!
Luterilainen siis itseasiassa uskoo pelastuksensa välittyvän "kasteensakramenttiin", eikä Jeesuksen lunastukseen ja hänen välittämäänsä vanhurskauden työhön jonka hän golgatan ristillä valmisti omalla uhrillaan!
Raamatun selkeä opetus on seuraavanlainen:
Mitä Pietarin saarna vaikutti!?
(Apt 2:40 Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta".
41 Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua").
Mitä Filippuksen saarna vaikutti!?
(Apt 8:12 "Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset"!)
Mitä Paavalin saarna vaikutti!?
(Apt 18:8 "Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja heidät kastettiin"!)
Luther siis opetti "omiaan", ei siis Raamatun opetusta!
Siunausta ja Kristusvaloa elämääsi! :)
Ps/Oletko jo aloittanut niiden Raamatun kirjeiden lukemisen jotka sinulle aiemmin esitin?
Kerroin jo lukeneeni Raamattua sinua enemmän ja ennenkaikkea ymmärrän sitä paremmin. Älä ala selittää joistain luterilaisista opeista, joista et mitään ymmärrä. Perustele aluksi esim. se väite, että kaste on uusittava, kun uskoon tullaan kastetta myöhemmin.
kaste ilman uskoa ei ole raamatullinen kaste!!!
"Ilman uskoa on mahdoton olla otollinen" Hebr 11:6
Ja mistä tiedät etteivät kastettavat lapset usko?
Jeesus oli sitä mieltä, että he uskovat. Sinä kuulut lasten estelijöihin!
Jos on Jeesuksen opetukseen uskomista, niin ymmärrä, että "usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanan kautta". ja lisäksi Jeesus opetti miten ihmisen tulee ymmärtää kuultu sana.Matt 13:23
Ymmärrä taas todellisuus eli vauvan tila. Ei vauva ymmärrä kuultuja sanoja ja sanojen sisältöä.Luterilaisuudessahan on m 3- viikon ikäisestä lapsesta kysymys.
Jeesus todella siunasi lapsia ja lapset sellaisenaan edustavat Jumnalan valtakuntaa."Sen kaltaisten on Jumalan valtakunta". Ymmärtänet ettei vauvat mahdollistu synnintekemiseen.
uskovan ja ottavan Hänet vastaan? Hän sanoo sen monesti ja aivan selvästi, mutta se ei järkeen nojaavalle kasvatustieteilijälle kelpaa ei sitten millään! Ei pitäisi olla luetun ymmärtämisessä ongelmaa. Et tahdo irrottaa virheellisestä opistasi. Jeesuksen sanatkin sivuutat mieluummin.
Miksi et usko lainkaan Jeesusta siinä kun Jeesus sanoo lasten ,uskovan ja ottavan Hänet vastaan? Hän sanoo sen monesti ja aivan selvästi, mutta se ei järkeen nojaavalle kasvatustieteilijälle kelpaa ei sitten millään! Ei pitäisi olla luetun ymmärtämisessä ongelmaa. Et tahdo irrottaa virheellisestä opistasi. Jeesuksen sanatkin sivuutat mieluummin.
---------
Kohdennappa se viesti, jossa sanon etteivät lapset usko. Minäkin olen äitini lapsi ja uskon. Jos todella tutkii lapsen mieltä, niin en ihmettele Jeesuksen sanoja eli " senkaltaisten on Jumalan valtakunta" ja tähän mieleen meidänkin tulisi kasvaa.
Esim. Vauva tai pieni lapsi, ei kertakaikkiaan mahdollistu kokemaan valhtelua, katkeruutta, vihaa, kaunaa jne...lapset todella on synnittömiä ja tämä tila kuvaakin hyvin Jumalan valtakuntaa. Siis lapsi ei tiedosta syntikäsitystä ja syntikäyttäytymistä.
Ymmärrätkö miten meidän tulee PAHUUDESSAKIN olla lapsen kaltaisia.No, onko sitten lapset/vauvat pahija tai syntisiä.
Ymmärrä miksi Jeesus käyttäytyi eri tavalla lapsia kophtaan kuin aikuisia. Jeesus siunasi lapsia ja sioten Jumalan valtakunnan kaltaisuutta. Taas aikuisia Jeesus nuhteli, ja opetti miten Jumalan valtakunta on tullut lähelle heitä, mutta he eivät olleet sisällä valtakunnassa.
Mutta ymmärrä ja huomioi, ettei pienet lapset mahdollistu ymmärtämään ihmisen syntisyyttä ja pelastusta tästä tilasta ja ei tavitsekkaan, koska eivät tee syntiä.
Jeesushan tuli pelastam,aan syntiä tekeviä ihmisiä.