Ranskassa, Tanskassa, Norjassa jne. oli vuosikausia valtavat määrät joukkoja jotka vain makasivat kasarmilla. Samaan aikaan itärintamalla divisioonat olivat vuosikausia taistelemassa, eihän siinä ollut mitään järkeä?!
Itärintamalla divisioonia lepoon, länsirintamalta joukkoja saamaan tarpeellista taistelukokomusta. Oikeudenmukaisuudesta tietysti on turha puhua kun on kyseellä natsi-Saksa mutta tuskin Hitlerilläkään olisi ollut mitään vastaan.
Sodan lopputulokseen ei tietenkään olisi ollut mitään vaikutusta mutta on se aika perseestä että sadat tuhannet miehet saivat Norjassa ja Tanskassa koko sodan ajan lekotella kun heidän aseveljiään kuoli ja haavoittui miljoonittain itärintamalla. Ranskassa shampanjaa juoneet ja patonkia syöneet sentään joutuivat taistelemaan, tosin vajaan vuoden.
Itärintamalla divisioonia lepoon, länsirintamalta joukkoja saamaan tarpeellista taistelukokomusta. Oikeudenmukaisuudesta tietysti on turha puhua kun on kyseellä natsi-Saksa mutta tuskin Hitlerilläkään olisi ollut mitään vastaan.
Sodan lopputulokseen ei tietenkään olisi ollut mitään vaikutusta mutta on se aika perseestä että sadat tuhannet miehet saivat Norjassa ja Tanskassa koko sodan ajan lekotella kun heidän aseveljiään kuoli ja haavoittui miljoonittain itärintamalla. Ranskassa shampanjaa juoneet ja patonkia syöneet sentään joutuivat taistelemaan, tosin vajaan vuoden.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Ranskassa, Tanskassa, Norjassa jne. oli vuosikausia valtavat määrät joukkoja jotka vain makasivat kasarmilla."
Nyt sulla on jäänyt historia korkkariasteelle kun sä tuollaista kirjoitat.
Ranska varsinkin oli itärintaman joukkojen lepuutus-uudelleenvarustelupaikka. Siellähän oli suhteellisen rauhallinen tilanne aina maihinnousuun saakka.
Siellähän oli satoja tuhansia miehiä koko sodan ajan. Jos ne kerran olivat Aatun mielestä niin tärkeitä paikkoja olisi kai hyvä että miehillä olisi sotakokemusta?
Toisaalta lienee ollut myös tärkeää että joukot olivat vuosia harjoitelleet taistelemaan em paikoissa mahdollisen tulevan tositoiminnan suhteen, jos joku osasto kauan palveli vaikka Tanskassa.
Saksalaisella perusteellisuudella miehitysjoukot vaikka em Tanskassa tai Norjassa tuskin paljoa vain "makoilivat kasarmeissaan" vaan koko ajan harjoiteltiin. Taistelualueen tuntemuksella suuri merkitys puolustajalle, iso etu.
mutta ei todellakaan järjestelmällisesti. Ranskasta vietiin joukkoja itärintamalle ja sinne siirrettiin joukkoja "elpymään" eli uudellen muodostettavaksi. Tämä koski lähinnä Waffen-SS ja panssarijoukkoja. Toisaalta esimerkiksi Norjasta itärintamalle siirrettävät joukot olisivat tarvinneet suuren määrän varustusta ja myös osaavaa henkilöstöä, sillä ne olivat lähinnä rannikon puolustuksessa.Kyllä Norjan tyhjentämistä ja joukkojen siirtoa Saksan vaadittiin, mutta Hitler kieltäytyi. Norja oli "kohtalon alue", jolle hän odotti maihinnousua.Merkittävin siirretty joukko oli 25. PsD, jota oli varustettu Ruotsin valtaukseen.
mikä oli 25.PsD:n miehistö/ kalustotilanne Norjasta siirrettäessä.
kierrättivät joukkoja. Silti uusia yksiköitä perustettiin eikä vanhoja täydennetty itärintamalla, mikä oli virhe. Joukkoja haaskattiin. Täydennysrykmentti uusia joukkoja 1941 marraskuussa lähettetiin junilla itärintamalle teräskypärät päässä, ilman talvivarusteita. Seurauksena lukemattomia paleltumia, jopa aivojen jäätymisiä. Rykmentti tuhoutui täydellisesti siis ennen rintamalle pääsyä...