...vastakohta niille ratkaisuille, jotka perustuvat menneisyydessä opittuihin toimintamalleihin. Mekaaninen ihminen ei ole yhteydessä omatuntoon.
Vain aniharvojen ihmisolentojen voidaan sanoa olevan yhteydessä omatuntoon. Toisin sanoen vain harvat ovat elämässään toden teolla tietoisia ja vastuullisia. Näitä yksilöitä kutsutaan usein "valaistuneiksi".
Omatuntoinen ihminen on yksilö. Tavanomainen ihminen on laumaeläin, jossa ihmisyys pilkottaa enemmän tai vähemmän heikosti. Sillä ihmisyys tarkoittaa yksilöllisyyttä -- yksilöllisyys on ihmisyyden mitta -- ja yksilöllisyys on vastuullisuutta, syvää itsetuntemusta.
Vain aniharvojen ihmisolentojen voidaan sanoa olevan yhteydessä omatuntoon. Toisin sanoen vain harvat ovat elämässään toden teolla tietoisia ja vastuullisia. Näitä yksilöitä kutsutaan usein "valaistuneiksi".
Omatuntoinen ihminen on yksilö. Tavanomainen ihminen on laumaeläin, jossa ihmisyys pilkottaa enemmän tai vähemmän heikosti. Sillä ihmisyys tarkoittaa yksilöllisyyttä -- yksilöllisyys on ihmisyyden mitta -- ja yksilöllisyys on vastuullisuutta, syvää itsetuntemusta.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Omatunto on käsite, josta monille voi olla vaikea saada kunnollista otetta.
Minusta on varteenotettava, mitä eräs terapeutti omasta kokemuksesta on kirjoittanut :
http://www.nic.fi/~jlindell/omatunto.htm
Hän näyttää olevan samoilla linjoilla.
tietysti olla noin, antropologisen tai teosofisen käsityksen mukaan, mutta onko se oikea käsitys omastatunnosta, onkin toinen asia?
väite:
"Omatunto on tosiasia jonka olemassa olo ilmenee kaikkialla"?
Varmaan ilmenee ihmisellä ja ehkä joillakin eläimillä, mutta tuskin nyt sentään kaikkialla?
Väite:
"olemme osoittaneet, että ihminen on kolmiuloitteinen olento, näitä ulottuvuuksia voidaan nimittää hengeksi, sieluksi ja ruumiiksi.
Neljättä ulottuvuutta voimme kutsua omaksitunnoksi, koska meidät on sidotaan tuonpuoleiseen maailmaan juuri omantunnon avulla".
Millähän tuokin "kolmiuloitteisuus" on todistettu, saati neljäs "ulottuvuus"?
Täyttä uskonnollista puppua.
väite:
"on olemassa halu sairauteen"?
Voihan olla jos on sitten valmiiksi sairas?
Tuskin nyt terve ihminen haluaa sairaaksi?
On enempi sairas väite.
on osa ihmisen mielen kokonaisuutta jonka tehtävänä taas on tiedon käsitteleminen.
Mieli on ruumiin ohjausjärjestelmä, ja voidakseen suorittaa tehtävänsä sen on käsiteltävä, eriteltävä, varastoitava, muunnettava ja kaikentavoin työstettävä saamaansa tehtävään liittyvää tietoa.
Ei siis ole olemassa mitään "mekaanista ihmistä".
Koska yleensä terve ihminen on yhteydessä mieleensä ovat he myös yhteydessä omatuntoonsakin.
Vain vakavasti mielisairaat eivät ole tietoisia ja vastuullisia ja heitä sanotaankin syyntakeettomiksi.
Sitten on tietysti sinunkaltaisiasi jotka USKOVAT tai LUULOTTELEVAT olevansa jotakin muuta kuin tavallisia ihmisiä ja nimittävät ehkä itseään "valaistuneiksi"?
Ehkä olisi syytä tutkia heidänkin mielentilansa, onko se pelkkää uskoa, vai uskottelua vain hyötymistarkoituksessa?
Jokainen ihminen on aivanvarmasti yksilö, väitätte te "hörhöt" sitten mitä haluaatte.
On turha kuvitella, että jokin Antropologia, Teosofia, Kristinusko, Islam tai mikään muukaan ismi nostaisi niihin uskovat toisten ihmisten yläpuolelle, vaikka niin tunnutaan uskovaisten piirissä uskottavan.
> Vain vakavasti mielisairaat eivät ole tietoisia
> ja vastuullisia ja heitä sanotaankin
> syyntakeettomiksi.
Näin ollen tämä skitsofreeninen laumaeläin nimeltä ihminen on mielisairas aina ollessaan jonkin tunteen, asenteen tai ajatuksen vallassa. Silloin hän ei ole tietoinen, eikä vastuullinen, hän ei ole "minä", hän on tuo tunne. Kun sinua loukataan oikein kipeästi (tai vähemmän kipeästi), niin sinä et ole silloin tietoinen olento, vaan sinä olet silloin "loukattu". Silloin pelkäät, että pinnalliseen persoonaasi, omiin varmuuksiisi, kajotaan ulkopuolelta. Voit kokea, että sinun minääsi uhataan vain silloin, kun olet samaistunut pinnalliseen persoonaasi. Se ei ole oma tietoinen luomuksesi, sen ovat luoneet toiset ihmiset. Ja heillä on yhä valtaa siihen; siksi sinä puolustaudut loukkauksia vastaan. Et ole vastuullinen, yksilöllinen olento.
Joka ikinen päivä ollessani ihmisten keskuudessa saan tavalla tai toisella todistaa ihmisen tiedostamattomuutta ja vastuuttomuutta, mielisairautta. En muista nähneeni yhtään ihmistenkeskeistä kiistaa, sanaharkkaa tai tappelua, jossa olisi jotain erityistä järkeä. Mikäli ihmiset tiedostaisivat itsensä tuona hetkenä, kiistely loppuisi välittömästi, ihminen herää kuin unesta. Fyysinen väkivalta olisi mahdotonta ilman syvää tiedostamattomuutta.
Kaiken lisäksi julma totuus on, että ihmisellä ei ole mitään perusteltua oikeutta olla onneton. Ikinä. Onneton ihminen on aina tiedostamaton ihminen. Hän ei elä itsestään käsin, hän elää menneisyydestä käsin, tiedostamattaan. Persoonallisuus on nimenomaan menneisyyden likakaivo; ihmisen sisäinen lehmä, joka märehtii kivuliaita kokemuksia. Ihmiskunta on samastunut sisäiseen märehtijään!
> Ehkä olisi syytä tutkia heidänkin [valaistuneiden] mielentilansa,
> onko se pelkkää uskoa, vai uskottelua vain
> hyötymistarkoituksessa?
Tietoinen ihminen ei usko mitään, eikä hän uskottele mitään. Hän on totaalisen herännyt tähän elävään todellisuuteen. Hänen persoonallisuutensa ei tarvitse tukea, varmuutta tai lohtua, sillä ei ole samastunut siihen. Hän on oivaltanut itsensä. Hänelle persoonallisuus on vain eräs mielen ilmaisumuoto. Hänelle se on työkalu, ei hän itse. Valaistunut ihminen ei ole persoonallisuus, hän on spontaani elävä itsetietoisuus ihmisruumiissa. Hän on vain aivan tavallinen, luonnollinen ihminen.
Nyt lähden viikoksi mettään... :)
"On turha kuvitella, että jokin Antropologia, Teosofia, Kristinusko, Islam tai mikään muukaan ismi nostaisi niihin uskovat toisten ihmisten yläpuolelle, vaikka niin tunnutaan uskovaisten piirissä uskottavan."
Tunnutaanko vai tuntuuko sinusta, että noihin liikkeisiin kuuluvat ihmiset nostavat itsensä muiden yläpuolelle?
Itse kuulun ns. kristittyihin, enkä todellakaan ajattele että muiden aatteiden /ismien edustajat olisivat huonompia tai vähäarvoisempia.
Mikä muka tekee kristitystä paremman kuin esim. islaminuskoisesta? Jumalako?
Toteutan ja seuraan kristillisiä oppeja elämässäni, mutta en suinkaan mene sanomaan, että jokin muu oppi olisi väärässä.Tai, että jokin muu usko olisi alempiarvoisempi.
Omalla kohdallani toimii kristinusko ja sen opetukset.
Jonkin muun kohdalla toisenlainen ismi.
Yksikään ihminen ei ole kenenkään toisen yläpuolella. Kaikki olemme samanarvoisia on se aatteemme /ismimme sitten mikä vain.
Ja meidän tuliskin kunnioittaa tuota jokaisen ihmisen oikeutta toteuttaa uskoaan.
Vasta sellainen ihminen , joka osaa omasta isimistään huolimatta kunnioittaa toisen ismiä on tullut sinuiksi Jumalansa ja itsensä kanssa.
Hän näet luottaa omaan ismiinsä niin lujasti, ettei hänellä ole tarvetta "riidellä" ismin oikeellisuudesta.
Jokainen ihminen on yksilö ja hän luo/saa omalle persoonalleen sopivan ismin/Jumalan.
Siis valitsiko Jumala minut vai minä Jumalan?
Sainko vai jouduinko pyytämään ismin?
Anteeksi nyt vaan, mutta kukahan tässä korottaa itsensä sanomalla uskovaisia hörhöiksi.
että ns. kovikset ovat oikeasti pullamössöä jotka pysyvät koossa kovan ulkokuoren avulla.
Miten minusta nyt tuntuu, että sinä(kin) olet olevinasi todella kova tyyppi, mutta kovan kuoren alla asuu pieni ja pelokas ihminen joka pelkää alati, että joku huomaa hänen olevankin pullamössöä?
"Kaiken lisäksi julma totuus on, että ihmisellä ei ole mitään perusteltua oikeutta olla onneton. Ikinä. Onneton ihminen on aina tiedostamaton ihminen. Hän ei elä itsestään käsin, hän elää menneisyydestä käsin, tiedostamattaan."
Jep.
Jokainen ihminen on syntynyt vapaaksi. Vapauteen kuuluu se että on oikeus tehdä valintoja, oikeita ja vääriä. Jokainen on vastuussa itsestään, joten meillä jokaisella on oikeus vaikka tappaa itsemme. Sitä oikeutta on kunnioitettava.
Näin eräs opettaja viime viikolla luennoi. Siinä riittää pureskelemista. En täysin pysty hyväksymään tuota, vaikka järjellisellä tasolla ymmärränkin, että perusta on jokaisen yksilön itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta.
Siinä mielessä ymmärrän, että parantamisen halun täytyy lähteä ihmisestä itsestään, jos sitä ei saa herätettyä, on pyrkimys turha.
tuot mitä tuossa sanoit, sattuu olemaan valitettavan totta........
muuta kuin lukea näitten "hörhöjen" kirjoituksi ja seurata maailmaa havaitakseen heidän nostavan itsensä miuden yläpuolelle.
Vai mitä muuta merkitsee "valaistuminen", "oikeauskoiset ja vääräuskoiset" jne?
Valaistuminen tarkoittaa että henkilö on saavuttanut tilan jossa hänellä on ilmeisesti tietoa jota hän voi tulla opettamaan niille joilla tätä "valaistumista" ja tietoa ei ole?
Se, onko sillä "tiedolla" mitään merkitystä, tai että se olisi "absoluuttista" totuutta voidaan sitten perustellusti epäillä.
Eikö tälläinen ihminen ole asettanut itsensä "opettajan asemaan" toisten yläpuolelle?
Vääräuskoiseksi nimittäminen on myöskin oman uskonsa ja itsensä nostamista muitten uskontojen ja niihin uskovien yläpuolelle, vai?
Vaikkeet sinä sanoisikaan omaa paremmaksi, mutta maailmassa on miljoonia jotka sanovat.
Sinä siis luotat omaan Jumalaasi niin lujasti, etteet näe tarvetta riidellä sen oikeellisuudesta, onko muut jotka eivät usko sinun Jumalaasi sitten väärässä?
Niinhän minäkin sanoin, jokainen ihminen on oma yksilönsä ja persoona ja siinä sinä olet oikeassa,jokainen kuka jumalaa tarvitsee luo oman jumalansa, niinkuin sinäkin.
miten kitsofreeninen itse olet, mutta kyllä tunteet kuuluvat jokaisen normaalinkin ihmisen mielen tilaan ja olen vastuullinen teoistani vaikka tekisin jotakin tunteidenkin vallassa.
Mutta sinähän voit tietysti olla syyntakeeton eli sairastat kitsofreeniaa?
Mutta ainakin tunnut menneen täysin sekaisin tuon "totuutesi" kanssa.
Ei todellakaan. Hörhöistä suurin osa on asettanut itsensä palvelijan tehtävään, mikä on mielestäni hirveä sääli.
He alistuvat kaltaisillesi "epäuskojille".
"Sinä siis luotat omaan Jumalaasi niin lujasti, etteet näe tarvetta riidellä sen oikeellisuudesta, onko muut jotka eivät usko sinun Jumalaasi sitten väärässä?
Vastaan; ei ole.
"Niinhän minäkin sanoin, jokainen ihminen on oma yksilönsä ja persoona ja siinä sinä olet oikeassa,jokainen kuka jumalaa tarvitsee luo oman jumalansa, niinkuin sinäkin."
Tuo on totta, harvinaisen totta. Jokaisella ihmisellä on oma Jumalansa.
Ainoa asia on vain mikä erottaa Jumalan omaavat toisistaan on se, mitä Jumalaa kukin palvoo.
olemme siis epäuskojia, koska emme usko teidän luomiin jumaliin, emmekä luo omia jumalia?
Entä jos uskon joulupukkiin, olenko edelleen epäuskoja?
Mutta onhan sekin jotain, että edes tunnustat luonneesi jumalasi, eikä päinvastoin.
Sää olet ihana pp.
Sää et usko joulupukkiin , etkä meidän luomiin jumaliin.
Ei se ole mitään luonteeseeni kuuluvaa, päinvastaista.
Minusta on hienoa, etä uskot edes omaan Jumalaasi eli itseesi.
Minä olen luonut todellakin Jumalani oma luonteeni mukaan.
Se on totta.
Niin luo jokainen, joka uskoo Jumalaan.....
Sinullakin on oma Jumalasi.....
joka on vissiin sinä itse.........
en todellakaan pidä itseäni jumalana, profeettana enkä edes opettajana, vaikka joskus voisinkin luoda jotain, niinkuin nyt vaikka tätä kirjoitusta.
Mutta silti uskon itseeni, vaikka väititkin minua "epäuskoiseksi", joten en tarvitse kainalosauvoiksi itse luotua jumalaa.
Sinä et ilmeisesti sitten usko itseesi, onko itsetunnossasi jotain vialla?
"Jokainen ihminen on syntynyt vapaaksi."
No tietenkään yksikään ihminen ei ole syntynyt vapaaksi, sillä jokainen tarvitsee opastusta elämänsä alkutaipaleella. Tuon "opastuksen" seurauksena minä huomasin eräänä päivänä, että minä on vanhempieni luomus! Minä en ole vapaa, en ole yksilöllinen, en vastuullinen, en oma itseni. Se, joka tässä ruumiissa ottaa vastuun itsestään, on toisten ihmisten luomus. Niin minä lähdin "maailmalle etsimään itseäni syvältä itsestäni".
Eräs vanha zen-viisaus kuuluukin: "Tapa vanhempasi". Mikä merkitsee samaa kuin Jeesuksen sanat: "Ellet sinä vihaa isääsi ja äitiäsi, et pääse minun luokseni." Tässä on kyse vanhemmista, jotka ovat sisälläni, mielen ehdollistumina.
"Vapauteen kuuluu se että on oikeus tehdä valintoja, oikeita ja vääriä. Jokainen on vastuussa itsestään, joten meillä jokaisella on oikeus vaikka tappaa itsemme. Sitä oikeutta on kunnioitettava."
Oikeus itsemurhaan... Kukapa sitä estään tänäkään päivänä!
Mutta ensisijaisesti (ja itsemurhien ehkäisemistä ajatellen)...
minusta jokaisella tulisi olla oikeus saada kuulla totuus elämästä maan päällä; saada lähelleen ihminen, jolla voisi opastaa häntä tällä saralla. Meidän maailmassamme ihmiset on kuitenkin tuomittu oppimaan se kantapään kautta, sillä ei juuri yhdelläkään kasvattajalla ole siitä hajua. Sitten kun he kukaties oppivat sen, heidät on jo suljettu pääasiallisen kasvatustoimen ulkopuolelle. Nimittäin kukaan tässä yhteiskunnassa ei ole syntyjään vapaa myöskään sen vuoksi, että meillä lapsi on omistustavaraa. Synnyttäjä (useimmiten lapsi itsekin) on yksityisomistaja ja joutuu miltei välttämättä joko tappamaan lapsensa (abortti) tai kasvattamaan hänet itse. Lieneekö kolmatta käytännössä olemassakaan: siinä lapselle etsitään kelvollinen kasvattaja, tai kelvollinen kasvattajayhteisö, joka ei pyri tekemään lapsesta mieleistään, vaan opastamaan lapselle tie luonnolliseen olemassaoloon -- iloon ja vapauteen, totuuteen.
...Ja tietysti oikeus kuolemaan on aivan yhtä olennainen kuin oikeus elämään. Tämä on unohdettu ns. ihmisoikeusjulistuksessa. Maailmassa on lukemattomat määrät ihmisiä, joita ei kenelläkään ole enää oikeutta kituuttaa täällä maan päällä. He haluavat kuolla, he ovat valmiita siihen, olkoot asia siis selvä. ?? Kun vanhus on jo halukas kuolemaan, ei häntä tarvitse kituuttaa täällä kertomassa iänikuisia juttujaan kultaisesta nuoruudesta. Se, että vanhus ei enää jaksa elää tätä hetkeä, vaan pakenee menneisyyteen täyspäiväisesti, osoittaa ettei hän periaatteessa enää eläkään täällä maan päällä.
meinaat että olen niinkuin olevinani isokin guru? ;)
Oon niinku oon. kyllä minä oman aitouteni pistän puntariin päivittäin, jatkuvasti. Ja juuri sitähän minä täällä höpötänkin. Itsensä pistämistä likoon tai vaikka pesukoneeseen.
Palataan asiaan.
...olet vapaa :) Kaikkiin ismeihin, myös kristinuskoon, kuuluu nimittäin olennaisena osana tietty ylemmyydentunto ja suvaitsemattomuus. Muuten ei olisi ismejä eikä uskontoja. Olisi vain sopuisa ja älykäs ihmissuku.
Sinä voit olla nimellisesti kristitty, kuten lähes kaikki muutkin "kristityt", mutta tosiasia on, että yhtä monta lahkoa on kuin on ihmisiäkin. Jokainen "perustaa oman lahkonsa". Jokainen kohtaa saman uskonnon ja saman elämän omalla ainutlaatuisella tavallaan. Vain lauma eläimiä voi suhtautua johonkin asiaan täysin samalla tavalla, liekö hekään.
Näköjästään sinä kohtaat kristinuskon varsin vapaamieliseltä kantilta. Näin ollen en laskisi sinua oikeaksi kristityksi. Sinä olet oma lahkosi, ilmiselvästi. Älä pidä siitä kiinni -- kehitä sitä! Pois alta risut ja männynkävyt. Juuri niin elämäkin toimii.
Lausuit erään viisauden:
> Vasta sellainen ihminen , joka osaa omasta isimistään
> huolimatta kunnioittaa toisen ismiä on tullut sinuiksi
> Jumalansa ja itsensä kanssa. Hän näet luottaa omaan ismiinsä
> niin lujasti, ettei hänellä ole tarvetta
"riidellä" ismin oikeellisuudesta.
Tosin itse vaihtaisin "ismi"-sanojen paikalle vaikkapa "oma itse". Kokeileppa ;)
Mikään ismi ei ole totuus. Vasta kokemuksen kautta voit sanoa tuntevasi totuuden jostain asiasta. Ja sillä hetkellä sinä olet irti kaikista ismeistä; olet astunut silloin elävän todellisuuden puolelle 8-) Ajatuksista todellisuuteen.
> Hän näet luottaa omaan ismiinsä niin lujasti, ettei
> hänellä ole tarvetta "riidellä" ismin oikeellisuudesta.
Vähän niinku viisas äiti luottaa tietyssä tilanteessa lujasti siihen, että "elämä kyllä opettaa lapselleni tämänkin asian paremmin kuin minä itse voin sitä koskaan hänelle opettaa". Tässä tapauksessa ei ole kyse "ismistä", vaan elämästä, elävästä todellisuudesta. "Totuus kyllä tupsahtaa sieltä esiin, mikä se sitten onkaan." Elämä on totuus. Ja elämän edessä jokainen ihminen on oman lahkonsa temppeli. Eikä hänen uskontoaan, elämää, voi mitenkään ismittää. Sellainen alkaa vaan kismittään.
[email protected]
Jos ei sinulla ole asiaan enää muuta sanottavaa, niin jätetään asia tähän, muhimaan.
Nährään taas.
"No tietenkään yksikään ihminen ei ole syntynyt vapaaksi, sillä jokainen tarvitsee opastusta elämänsä alkutaipaleella. Tuon "opastuksen" seurauksena minä huomasin eräänä päivänä, että minä on vanhempieni luomus!"
Joo, mutta ajattelin sitä niin, että lapsena oppii ´vapaasti´ ympäristöstään, vähän vanhempana alkaa epäillä kaikkea ja etsiä sitä oikeaa vapautta.
"Nimittäin kukaan tässä yhteiskunnassa ei ole syntyjään vapaa myöskään sen vuoksi, että meillä lapsi on omistustavaraa. Synnyttäjä (useimmiten lapsi itsekin) on yksityisomistaja ja joutuu miltei välttämättä joko tappamaan lapsensa (abortti) tai kasvattamaan hänet itse. Lieneekö kolmatta käytännössä olemassakaan: siinä lapselle etsitään kelvollinen kasvattaja, tai kelvollinen kasvattajayhteisö, joka ei pyri tekemään lapsesta mieleistään, vaan opastamaan lapselle tie luonnolliseen olemassaoloon -- iloon ja vapauteen, totuuteen."
Miksi sinä noin ajattelet?
Onneksi naista ei enää niin usein (?) pidetä omistustavarana, niin että suunta on ainakin oikea. Suomessa on ensisynnyttäjien keski-ikä muistaakseni tosi korkealla. Se, että ajattelet nuoren synnyttäjän olevan pakotettu tekemään abortti tai olemaan yksinhuoltaja, kertoo ikäviä nykynuoren vastuun kantamisesta ja arvomaailmasta. Yksi parhaimpia ystäviäni on ´äpärä´, onneksi hänen äidillään ei ollut aborttihaluja, vaikka ´mies´ vilisti ´vapauteen´.
"Ja tietysti oikeus kuolemaan on aivan yhtä olennainen kuin oikeus elämään. Tämä on unohdettu ns. ihmisoikeusjulistuksessa."
Kummaksi on mennyt maailma juu. Toinen iso juttu on eläinten korottaminen ihmisten arvoisiksi. Tuolla naapuripalstalla yksi pitää minkkejä ja ihmislasta tasa-arvoisina, hänen mielestään on oikein jos minkki tappaa ulkona nukkuvan vauvan, kun kerran ihmisetkin pitävät minkkejä häkeissä. Provo tai ei, jotain sekin kertoo arvomaailmasta.
Tekstini oli aika äkkiseltään kirjoitettu. Oikaistaanpa vähän...
Sanoin että synnyttäjä on yleisen sovinnaisen kannan mukaisesti lapsensa yksityisomistaja. Tähän tietysti lasketaan myös synnyttäjän puoliso. En siis tarkoittanut yksinhuoltajuutta.
"Onneksi naista ei enää niin usein (?) pidetä omistustavarana"
Niin, eikä miestä, ehkäpä avioliiton pyhyys alkaa pikkuhiljaa murtua. Luojan kiitos.
"Tuolla naapuripalstalla yksi pitää minkkejä ja ihmislasta tasa-arvoisina, hänen mielestään on oikein jos minkki tappaa ulkona nukkuvan vauvan, kun kerran ihmisetkin pitävät minkkejä häkeissä. "
Jaa'a, että kostomenttaliteettia. Tässä siis ihminen ajattelee minkkien puolesta, ja päättää niiden puolesta, että nytpä ne haluavat kostaa. Onpa jaloa (?) Höpöhöpösatua. Ei eläin kosta niinkuin ihminen. Ihmisen 'kosto' on vinksahtaneen mielen ominaisuus, eikä eläimellä ole sellaista mieltä.
No minkäs sinä sille teet, jos minkki tappaa vauvan (ellet voi estää sitä). Se vain tapahtuu. Ei siinä ole oikeaa taikka väärää.
"Onneksi naista ei enää niin usein (?) pidetä omistustavarana"
"Niin, eikä miestä, ehkäpä avioliiton pyhyys alkaa pikkuhiljaa murtua. Luojan kiitos."
Äh. Mitä yhteistä on toisen ihmisen pitämisenä omaisuutena ja avioliiton pyhyydellä (?). Ei tarvi vastata.
Avioliitto on toisen ihmisen yksityisomistusta; hyvin luonnoton instituutio, niin kuin kaikki instituutiot ovat käytännössä luonnottomia.
Avioliitto pyhänä ja vakavana instituutiona ei juurikaan eroa orjuudesta. Siis käytännössä.
Näistä aiheista kannattaa ehdottomasti lukea Oshon kirjan "Uusi näkemys naisesta".
"Avioliitto on tuhonnut miljoonilta ihmisiltä lähes kaikki mahdollisuudet olla onnellisia -- ja kaikki tämä tapahtuu aivan turhanpäiväisten asioiden takia."
"Mikäli et ota avioliittoa vakavasti, voit olla vapaa. Mikäli otat sen vakavasti, vapaus on mahdotonta. Pidä avioliittoa leikkinä -- se ON leikkiä. Säilytä huumorintajusi -- se on rooli, jota esität elämän näyttämöllä. Mutta se ei ole mitään sellaista, mikä kuuluisi osana olemassaoloon tai mikä olisi jotenkin todellista -- se on kuvitelmaa. Mutta ihmiset ovat niin typeriä, että he alkavat pitää kuvitelmaa todellisuutena."
"Ja rakkaus ja vapaus kulkevat käsi kädessä -- et voi valita toista ja jättää toista. Ihminen, joka tuntee vapauden, on täynnä rakkautta, ja ihminen, joka tuntee rakkauden, on aina halukas suomaan vapauden toiselle ihmiselle."
Teksti sotii arvojani vastaan niin paljon että taitaa jäädä lukematta tuo kirja. Ei toisen ihmisen omistamiseen papin aamenta tarvita. Vapaudenkin voi käsittää niin monella eri tavalla.
Todellinen vapaus on oikeamielisyyden vankeutta.
lisää. :)
maailma sinulla!
Mikä siinä on mustavalkoista?
Mitkä ovat sellaisia asioita, jotka antavat elämään "väriä"? (ja jotka sinun ymmärrettävän väärinkäsityksesi mukaan puuttuvat minun maailmastani)
Ikään kuin olisi kahdenlaisia ihmisiä vain, valaistuneita ja laumaeläimiä. Ihmisen henkisen kypsyyden kehittyminen on jatkuva prosessi. Samoin, omantunnon ääni ei ole joko on- tai off-ääni.