Ihmettelen siipien kehittymistä linnuille ja lepakoille. Nimittäin, jos maassa
tai puussa mönkivälle otukselle kehittyy mutaation tuloksena jonkinmoisia
nahkaläpysköjä kainaloihin tms, niin mitä kilpailuetua siitä seuraa? Ei kai
moinen vielä auta mitenkään missään asiassa, haittaa vain. Tietääkseni on
olemassa kaksi kilpailevaa teoriaa, arboreaalinen ja kursoriaalinen; edellisen
mukaan - kärjistettynä - läpyskät suojasivat, jos otus mätkähti oksalta maahan,
ja jälkimmäisen mukaan ne auttoivat tekemään pitempiä loikkia, jos otus maassa
juostessaan hypähteli; mutta jotenkin hassulta tuntuu tämä. En ole seurannut
tieteellistä keskustelua asiasta; mikä on nykykäsitys?
--
risto
tai puussa mönkivälle otukselle kehittyy mutaation tuloksena jonkinmoisia
nahkaläpysköjä kainaloihin tms, niin mitä kilpailuetua siitä seuraa? Ei kai
moinen vielä auta mitenkään missään asiassa, haittaa vain. Tietääkseni on
olemassa kaksi kilpailevaa teoriaa, arboreaalinen ja kursoriaalinen; edellisen
mukaan - kärjistettynä - läpyskät suojasivat, jos otus mätkähti oksalta maahan,
ja jälkimmäisen mukaan ne auttoivat tekemään pitempiä loikkia, jos otus maassa
juostessaan hypähteli; mutta jotenkin hassulta tuntuu tämä. En ole seurannut
tieteellistä keskustelua asiasta; mikä on nykykäsitys?
--
risto
Vastaukset 2
Vanhimmat
"maassa tai puussa mönkivälle otukselle.."
Ei, vaan maassa tai puussa loikkivalle otukselle.
"jälkimmäisen mukaan ne auttoivat tekemään pitempiä loikkia.. ..mutta jotenkin hassulta tuntuu tämä"
Jos jokin ominaisuus parantaa jonkin asian suorituskykyä, se tuntuu hassulta?
et siiventyngät auttoivat myös kiipeämisessä tai tehokkaammat siiventyngät yhtä paremmin....toinen teoria jonka olen kuullut, että alkeelliset dinot yrittivät pyydystää hyönteisiä läiskyttämällä "siipiään" ja mitä leveämmiksi "siivet" kehittyivät sitä tehokkaammin ne pyydystivät hyönteisiä..ja jonain päivänä tällainen hyönteisiä läiskyttelevä dino kompastui jyrkänteeltä..ja