Oiva Härkönen on usein vedonnut bruttokansantuotteen vuosittaiseen muutosprosenttiin kehuessaan Ahon porvarihallituksen ansioita. Nyt annan Oivalle uuden vinkin, jonka avulla hän voi vastaavasti nyt mollata nykyisen porvarihallituksen aikaansaannoksia ihan samalla perusteella.
Tämän päivän Hesarissa oli samanlainen käyrä BKT:n vuosimuutoksista. Vanhasen ykköshallituksen aikaan BKT:n vuosimuutostrendi oli nouseva. Vanhasen kakkoshallituksen eli siis nykyisen hallituksen aikana muutos on ollut vastaavasti selvästi laskeva ja kansantalouden ennustajien mukaan laskutrendi jatkuu ja syvenee.
Kehotan nyt Oivaa tutkailemaan tuota muutoskäyrää ja vasta sen jälkeen keksimään selityksiä sille, miksi näin on käynyt. Vai olisiko niin, että Ahon porvarihallituksen vaikutus jostain mystisestä syystä oli suuri, mutta Vanhasen porvarihallituksen vaikutusmahdollisuudet puolestaan olemattomat. Odottelen siis oivallisia selityksiä.
Tämän päivän Hesarissa oli samanlainen käyrä BKT:n vuosimuutoksista. Vanhasen ykköshallituksen aikaan BKT:n vuosimuutostrendi oli nouseva. Vanhasen kakkoshallituksen eli siis nykyisen hallituksen aikana muutos on ollut vastaavasti selvästi laskeva ja kansantalouden ennustajien mukaan laskutrendi jatkuu ja syvenee.
Kehotan nyt Oivaa tutkailemaan tuota muutoskäyrää ja vasta sen jälkeen keksimään selityksiä sille, miksi näin on käynyt. Vai olisiko niin, että Ahon porvarihallituksen vaikutus jostain mystisestä syystä oli suuri, mutta Vanhasen porvarihallituksen vaikutusmahdollisuudet puolestaan olemattomat. Odottelen siis oivallisia selityksiä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
näille palstademareille, miksi Urpilainen ei natotakkaan, vaan päinvastoin hyppäsi Putinin syliin.
Sinun natokantasihan onkin ollut kokoajan oikea, kuten minunkin.
Jokohan se nyt kolmas kerta toden sanoo, tuossa demareiden ja muun vasemmiston yrityksessä, liittää maamme osaksi Venäjää?
...
En tiedä mitä minun pitäisi selittää, kun en saanut mitään järjellistä tolkkua sekavasta sepustuksestasi. Ainoa mitä voi kommentoida, on väitteesi siitä, että Natokantani on ollut koko ajan oikea. Niin on.
Oivalla on omat talousoppinsa. Ja niin on sinullakin. Kun olen kirjoituksiasi seurannut niin ei voi kuin todeta että et ainakaan yritysmaailmassa ole kuunaan työskennellyt, niin kaukana sinunkin teesisi reaalimaailmasta ovat olleet. Tai jos olet ollutkin niin korkeintaan jossain punapääoman firmassa jossa osaamisen saattoi korvata oikealla poliittisella kannalla.
BKT:n muutokseen vaikuttaa kansainväliset suhdanteet ka keskuspankkien korkopolitiikka, ei meidän hallitusten toimet. Vuosituhennen alussa (Lipposen hallituksen aikana) meillä BKT:n kasvu tippui lähes nollaan ja nousi siitä sitten taas vaikka hallituksen politiikka oli ja pysyi aivan samanlaisena.
Mutta kuunnellaan Oivallisia ja Mielipuolisia selityksiä poliitikkojen tekosista
Minä en ole esittänytkään mitään väitteitä hallituspolitiikan ja BKT:n vuosimuutosten välisestä yhteydestä. Mutta Oiva sen sijaan on perustanut väitteensä Ahon hallituksen aikaansaannoksista tällaiseen vuosimuutokseen. Minä olen pikemminkin kritisoinut eri perustein tätä Oivan tapaa. Jos Oiva on nyt johdonmukainen, hän teilaa nykyhallituksen talouspolitiikan BKT:n vuosimuutoskäyrällä.
Olen kyllä työskennellyt yritysmaailmassa, pankki- ja vakuutustoiminnan sektoreilla. En ole kuitenkaan vastannut ko. yritysten taloudellisesta toiminnasta, mutta tunnen kyllä siihenkin liittynyttä päätöksentekoa. Nämä eivät olleet punapääoman yrityksiä. Kuten hyvin muistamme, monet pankit ajautuivat suuriin vaikeuksiin 90-luvun alkupuolella ja ihan omasta syystäänkin. Ehkä tähän johti sitten se sinun mainostamasi talousrealismi.
En ole havainnut sellaista, että olisin ylipäätään ottanut täällä hirveästi kantaa yritysmaailman toimiin. Taloudesta kirjoittaessani näkökulmani on ollut enemmän kanantaloudellinen kuin liiketaloudellinen. Kansantaloudellinen päätöksenteko ja asiantuntemus on niin meillä kuin muuallakin aika paljon erillään liiketalouden toiminnasta. Käsittääkseni esim. valtionvarainministereinä toimineilla Niinistöllä ja Kataisella ei kummallakaan ole kovin laajaa kokemusta yritystoiminnasta. Sitä ei ole myöskään suurella osalla VVM:n virkamiehistä. Eikä tarvitsekaan olla, koska kansantalouteen liittyvä päätöksenteko ei koske vain yritysmaailmaa. Kansantaloudellisia tavoitteita ovat sen sijaan voineet olla esim. työllisyyden kohentaminen ja inflaation vastustaminen, jotka taas eivät välttämättä ole aina yritysmaailman tavoitteita.
En tiedä, mitä liike-elämän realismia edustat, mutta ehkä kannattaisi ensin kuitenkin lopettaa sekoilu kirjoituksissaan.