Onko järkevää korvata oljy ilmalla?
Voiko ilmalämpöpumppu joka lämmittää kiertoveden korvata ison omakotitalon koko energiatarpeen?
Voiko ilmalämpöpumppu joka lämmittää kiertoveden korvata ison omakotitalon koko energiatarpeen?
ilmalämpöpumppu
kerro minulle
182834
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jos talossasi on öljylämmitys, voit hakea muutokseen apua kunnasta. Hieman riippuu siitä, missä asut, montako kuukautta voit lämmittää täysin ilmalämpöpumpulla.
Googlesta kannattaa vilkaista se, mikä kone on kaikkein paras. Kylmäaineella on merkitystä, sillä sen pakkasominaisuudet ovat tärkeät.
jättää öljy varalle ? Mitä mieltä olet? Vai öljy kokonaan pois ja ilma (mahd. aurinko lisäksi kesällä)?
Toivomus on saada öljy pois kokonaan ja vanha ölysäiliö samoin ennenkuin se prakaa.
Ilmalämpöpumppu säästää sähköä ihmeen paljon, jos asut Jyväskylän eteläpuolella. Aika tärkeätä ostaa sellainen laite, joka on hyvä pakkasten aikaan.
Kaikkein kovimmilla pakkasilla sähkölämmitys riittää. Tietysti takka olisi hyvä olla varalta tai edes puusauna.
Kokemusta on tavallisesta ilmalämpöpumpusta nyt yli neljän vuoden ajalta.
Eli öljy pois lämmityksestä ja (kohta) vuotava säiliö betoniin tai romuttamolle.
Ojasta allikkoon mennään kuitenkin tuossa ilmalämpöpumppu-ajatuksessa. Se kun on tavallaan sähkölämmitykseen siirtymistä. Näillä ilmoilla (ja viime talvena) homma toimii varmaan moitteetta. Mutta kun pakkaset tulevat niin koko Suomi on kontallaan kun lähes kaikki maalämpöpumput ja kaikki ilmalämpöpumput ovatkin ykskaks silkkaa sähkölämmitystä.
Jos nyt käytät öljyä n 2000 litraa ja siirryt ilmalämpöpumppuun, on jatkossa sähkölaskusi n. 100 euroa/kk suurempi. päälle vielä mahdolliset investoinnin aiheuttamat kulut, joita tosin tulee ilmeisesti joka tapauksessa enemmän tai vähemmän.
Eikö mitään muuta lämmitystapaa tulisi mieleen? Siis sellaista, joka pitkässä aikavälissä (n. 10v) on järkevämpi ja edullisempi.... Aina kun se halvin ratkaisu ei ole se paras. Arvannet mitä ajan takaa??
Ilmalämpöpomppu on yli parinkymmenen asteen pakkasella jokseenkin tehoton mutta maalämpöpumppu senkun porskuttaa. Ei se pakkanen muuta kallioperän tai syvällä maassa olevan keruuputkiston olosuhteita miksikään.
Silloin kun asukkaan lämmöntarve on suurin, pakkasella, ilmalämpöpumpun mahdollisuudet lämmittää ovat huonot, eli tarvitaan joku toinenkin lämmityslaite.
Kun ilmalämpöpumppu ei toimi, suora sähkö hoitaa lämmityksen. Ei tarvi rakentaa kallista varajärjestelmää. Takka hyvä tai jokin puulämmitysmahdollisuus sähkökatkon varalta.
On olemassa yksi laitemerkki, joka lupaa hieman enemmän eli muistaakseni kahteenkymmeneenkuuteen pakkasasteeseen asti toimivat ilmalämpöpumpun. Sen kylmäaine on eri kuin muilla - lyhenne co2 viittaa jollain tapaa eroon.
Kylmimpien vuorokausien aikana laite ottaa automaattisesti suoran sähkön käyttöönsä, joten minkäänlaista toista varajärjestelmää ei tarvitse asentaa. Totta kai takka tai puuhella on hyvä olla sähkökatkojen vuoksi, mutta niitä tarvitaan öljylämmityksenkin tueksi, koska kiertovesipumput eivät toimi sähköttä.
taitaa olla paras vaihtoehto vaikka sen asentaminen maksaa enemmän mutta pitkällä tähtäimellä ylivoimainen.
En haluaisi olla kovin riippuvainen oljystä enkä sähköstä ja talon arvokin ehkä kasvaa jos siinä on kunnollinen lämmitysjärjestelmä.
Taloni on vanha ja kookas(huoneet suuria) puutalo .
Maalämpö on erinomainen vaihtoehto, mutta yhdellä tutuistani on vesistölämpö, mikä on aivan verraton. Suhteellisen halpa asentaa, koska putkisto vedetään järven pohjaan, missä on aina muutama aste lämmintä. Vettä on kaiketi oltava parin metrin syvyisesti.
Järven rannalla asuvalle vesistölämpö on hyvä, mutta sitä voi saada myös porakaivosta. Maksaa tietysti porauttaa reikä, mutta ilmeisen kannattava sijoitus, jos on ylimääräistä rahaa.
kompressori käy kovilla pakkasilla koko ajan ja käyttöikä lyhenee samassa suhteessa. Kovilla pakkasilla ei kannata käyttää ilmalämpöpumppua lainkaan. Energianmuuntosuhde menee lähelle yhtä eli kompressori tekee sähköstä lämpöä - tosin saman lämmön ilman komperossori pyörimistä saa sähköpatterista.
Itse en rakentaisi järjestelmää pelkän ilmalämpöpumpun varaan, niin kuin esim etelä-ruotsissa tehdään. Vähintään muutaman kunnollinen kiertoilmasähköpatteri varalle ja koville pakkasille sekä luonnollisesti varaavatakka jonka tulisi olla pakollinen pientaloissa - Norjassa et saa rakennuslupaa jos et rakenna tulisijaa.
homman ja siksi voi käyttää ilmalämpökoneita tehtaan lupaamassa pakkasessa.
Runsaan tonnin ilmalämpöpumppu tuottaa -20 asteessa saman kuin kuluttaa l.cop on 2. Maalämpö kannattaa vain latialämmön kanssa ja mieluummin yli 200 neliöisiin taloihin. Osatehoinen maalämpöpumppu tarvitsee jo sähkövastuksia -15 asteessa. Vanhaan patteriverkostoon ei maalämpöpumppua kannata asentaa.
Ihanne olisi lämmittää ilpillä ja varaavalla takalla -10 asteeseen. Sen jäkeen öljy mukaan. Kattilassa on hyvä olla sähkövastukset,joilla esim. käyttövesi lämmitetään kesällä ja miksei nytkin. Jos tarvitaan enemmän lämmintä vettä,niin vielä 60 l lämminvesiboileri asenettuna kattilan vesikierukan kautta. Näillä konstein lienee halvinta lämmittää tällähetkellä .
Halvatunko väliä millaisia aineita pyörittää jos säästöä ei synny?
Mutta pakkasella talo tarvitsee enemmän ruokaa pysyökseen lämpimänä ja se kaivosta saatava energia jää auttamatta pieneksi. Ja kas, ylimenevä osuus on sähkölämmitystä...
...lämmönjako. Erityisesti vanhemmissa taloissa, joissa on pitkästi käytäviä ja paljon ovia sekä huomneita. Vai kuinka olet ratkaissut asian?
Varmaan yksi huone = se missä se "mankeli" on ripustettu seinälle, pysyy lämpimänä aurinkoisina päivinä.
Ratkaisee juuri sen kysymyksen, että laajakin talo lämpiää joka huoneessa erikseen. Ei siis ongelma.
Asennettiin Mitsun FD25 ilmalämpöpumppu keväällä
myehemmin oma kulutusmittari josta näkee sähkönkulutuksen esim. syyskyyn lämmitys maksoi 22,50 e ,ei muita lämmityksiä mukana huoneala 120 neliötä. seuraan tätä kuukausittain.
Muuten on varalla öljylämmitys.