Jos Ruotsi oli kamala siirtomaaherra ja kolonisoinut "Suomen" väkisin niin miksi suomalaiset hakkapeliitat olivat niin hienossa maineessa kuninkaan armeijassa?
Esim. Saksassa hyökkäsivät skottiupseerin johtamina lyöden saksalaiset.
Esim. Saksassa hyökkäsivät skottiupseerin johtamina lyöden saksalaiset.
Vastaukset 13
Vanhimmat
"Esim. Saksassa hyökkäsivät skottiupseerin johtamina lyöden saksalaiset."
Kolmikymmenvuotinen sota oli luonteeltaan uskonnollis-poliittinen ja käytiin protestanttien ja katolisten välillä 1618-1648. Saksalaisia oli molemmin puolin rintamaa.
Polki suomesta joka kolmannen miehen armeijan pohjattomiin nieluun. jos yhtään lohduttaa niin vihollisia meni hiukan enemmän. Ratsuväki Hakkapeliitat tuhoutuivat lopulta 1708, ei taistelussa, vaan Ruiotsalaisen kenraalin käskettyä ampua hevosensa inkerinmaalla syksyn sateissa. Kenraalin nimi oli georg lybecker
Hakkapeliitat tarkoittaa nimikkeenä lähinnä kolmikymmenvuotisen sodan ratsuväkeä. Suuressa Pohjan sodassa Kaarle XII:n armeijaan kuulunut Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsurykmentti tuhoutui Pultavassa 1709.Muut rykmentit jauhautuivat vähitellen ja yhdistettiin ns. kaksikasrykmentteihin. Näiden miehet ( Karjalan ja Uudenmaan ratsuväki) joutuivat teurastamaan hevoset Kolkanpäässä Inkerin rannikolla 8.10. 1708.Kaikkian 5000 hevosta tapettiin, koska niille ei ollut tilAa EVAKUOINTILAIVOISSA. kENRAALI lyBECKER EVAKUOI KYLLÄ OMAT HEVOSENSA.
vaan osa Ruotsia. Ratsuväki asetettiin samalla tavalla ratsutiloilta. Suomalainen ratsuväki oli kurinalaista ja hyvätasoista. Ei siinä sen kummempaa.Maine on paljolti jälkikäteen synnytettyä.
Asiaa hakkapeliitoista:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=119&conference=2500000000000006&posting=22000000008763645#22000000008763645
Itse asiassa hakkapeliittoina pidettiin varsinaisesti kuninkaan suomalaista ratsuväkeä joka kunnostautui useissa taisteluissa, mm. Lützenissa ja Breitenfeldissa, ja jota johti suomalainen komentaja Stålhanske. Myös ruotsalaisia upseereita oli, mutta ei skotteja. Syyt sotaan lähtöön olivat moninaiset, mutta yksi tärkeimmistä oli jokaisen ratsukon varustaneelle talolle myönnetyt verohelpoitukset. Joissakin taloissa asetettiin ahneuksissa jopa kolme ratsukkoa miehistörullaan merkittäviksi. Riviin kutsutut väistivät velvollisuutensa joko rahalla tai asettamalla esim. renkipojan jonkun konin kanssa palvelukseen. Näin myös toimittiin. Ranskalalinen aatelismies valitti, ettei erota suomalaista ratsusotilasta tallirengistä ja keisarillisten ratsuväen päällikkö Pappenheim kehuskeli että heillä tallipojatkin ovat paremmin varustettuja ja hienommin puettuja kuin pelätyt hakkapeliitat. Myöhemmin samainen Pappenheim selitti keisarille, että suomalaiset ovat noitia ja siksi kuulat eivät osu heihin. Saksalaiset uskoivat suomalaisten myös pitävän alastomina pakanamessuja. Suomalaiset ilmeisesti kävivät jo tuolloin alasti uimassa ja peseytymässä joissa ja lutakoissa.
Sotaisat ruotsalaiset, totta vai tarua?
Tämä sivusto on itse nähtävä, ihan omin silmin. Ei sitä muuten VOI uskoa todeksi! Prikaatin perinnejoukot ovat runsaan 400 vuoden aikana käyneet noin 100 taistelua, aina 1550 -luvun tienoolta ja 1800-1900 -luvullahan ei kovin montaa sotaa käyty! Koskas sitten sodittiin?
Pohjan Prikaatin perinnejoukkojen taistelut
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm
No kerrotaampa vähän, kun nuori mies kyselee ...
Hakkapeliitat oli Suomalaisia, jotka ajan tavan mukaan palveli kuningasta verovapauden vastapainoksi.
Aseistus oli omasta takaa, joten joukkojen aseistus oli aika kirjava, samoin koulutus.
Sen aikainen ratsuväkitaistelu perustui karakulointiin, ratsuväkiosastot etenivät tasarivein toisiaan vastaan, laukaisivat muskettinsa tyhjäksi ja kaarsivat takaisin omalle puolen, eli muuta kosketusta ei nämä "herrasmiesosastot" viholliseen ottaneet, kuin tämä muskettien tuliannos oli.
Molemminpuli toimittiin samoin periaattein ja ratsuväentaistelut oli itseasiassa aika näyttäviä ratsastus-operaatiota kaarteluineen ja muskettien paukuttelua.
Tämä kaartelu ei sopinut Suomalaisille talonpojille, aseistus oli kirjavaa ja hevoset pieniä, koulutus huono, osastot ei pysyneet kasassa ja muskettien teho perustui yhteislaukaukseen, niin homma oli mitä oli sähläämistä ...
Niimpä kuningas antoi hakkapeliitoille vapauden taistella, kuten itse haluaa.
Syntyi uusi taistelutapa, hakkapeliitat eteni täyttä laukkaa rynnäkössä, laukaisivat aseensa tyhjäksi ja kun olisi pitänyt vetäytyä takaisin lataamaan musketteja, niin ne etenikin samalla rynnäköllä suoraan käsikähmään ja ratkaisivat taitelun käsiasein, kirvein ja miekoin kertarytinällä.
Tälläinen suoraviivainen kertarytinä sopi paremmin Suomalaiselle maa-aatelille, eli oikeastaan suurtalonpojille, turhat mutkat suoriksi.
Euroopan palkkasotilaat, jotka oli aatelistoa, ei ollenkaan tykänneet tälläisesta taisteluatavasta, jossa oli suuri todennäköisyys päästä hengestään, ensimmäisessä taistelussa.
Palkat jäi saamatta ...
Muuten nimi hakkapeliitta, tulee hakkapeliittojen hyökkäyskäskystä, joka kuuluu "hakkaa päälle" selvällä suomen kiellellä, muiden maiden sotilaat yhdistivät sanonnan hakkaapäälle hakkapeliitaksi ...
Homma toimi, kuin junan vessa, vuorenvarmasti, kuningas tekikin hakkapeliitoista oman elitti osastonsa, jota käytettiin taistelun ratkaisuhetkellä, kuninkaan teräsnyrkki heitettiin oikealla hetkellä taistelun keskipisteeseen ja homma oli sillä selvä.
Itseasiassa, hakkapeliittojen merkitys oli niin suuri, että kun ne loppuivat tai kävivät liian vähiin, niin kuningas teki aselevon siksi aikaa, että sai Suomesta laivattua niitä lisää Saksaan ...
Ratsurynnäkkö opittiin puolalaisilta näitä vastaan käydyissä sodissa.Taktiikalla satiin suurvoitto Wallhofissa 7.1. 1726.Taistelutapa vaati hyvän koulutuksen ja kovan kurin, mutta oli onnistuesaan murskaava. Voitossakin omat tappiot saattoivat olla hyvin suuret.Hakkapeliittojen merkitystä on suuresti liioiteltu. Heitä oli suurimmillaankin ehkä parituhatta. Joissakin taisteluissa kuten Breitenfeldissä, Lytzenissä ja Wittstockissa heillä oli jotain näkyvääkin roolia. Mikään armeijan keskeinen osa he eivät koskaan olleet. Ruotsalaista ratsuväkeä samaan malliin oli paljon enemmän.
Hakkaa päälle on suomennos ruotsalaisista sanoista "hugga på".On muistettava, että huomattava osa ratsumiehistä oli ruotsinkielisiltä seuduilta Uudeltamaalta ja Turun tienoilta.Upseerit olivat suomenruotsalaisia tai ruotsalaisia.Jos hakkapeliitoista (siis miehistöstä) oli reilu puolet täysin suomalaisia, niin siinä se.
Ratsutilalliset, oli suurtalonpoikia ja aatelisia, mutta ei Ruotsinkielisyys vielä silloin ollut niin yleistä kuin myöhemmin, kun valtakuntaa haluttiin yhdistää.
On tietenkin totta, ettei Suomen kaltaisesta maasta, kovin paljon ratsumiehiä irtoa, kun väestöä on kaikenkaikkiaan aika vähän.
Varsinaissuomi, häme ja uusimaa, oli kai ne kartanoiden alueet, mutta isoja taloja oli myös muualla länsisuomessa, missä suoritettiin ratsupalvelua.
Mutta se on totta, että yksi Ruotsin kuninkaista teki välillä aselevon, kun hakkapeliitat oli käyneet liian vähiin, taistelujen jatkamiseksi, niitä tuotiin sitten Suomesta lisää.
Siitä kai se sanontakin tulee, että Ruotsin kuningas taistelee viimeisen Suomalaisen asti ...
Ratsutilalliset, oli suurtalonpoikia ja aatelisia, mutta ei Ruotsinkielisyys vielä silloin ollut niin yleistä kuin myöhemmin, kun valtakuntaa haluttiin yhdistää.
On tietenkin totta, ettei Suomen kaltaisesta maasta, kovin paljon ratsumiehiä irtoa, kun väestöä on kaikenkaikkiaan aika vähän.
Varsinaissuomi, häme ja uusimaa, oli kai ne kartanoiden alueet, mutta isoja taloja oli myös muualla länsisuomessa, missä suoritettiin ratsupalvelua.
Mutta se on totta, että yksi Ruotsin kuninkaista teki välillä aselevon, kun hakkapeliitat oli käyneet liian vähiin, taistelujen jatkamiseksi, niitä tuotiin sitten Suomesta lisää.
Siitä kai se sanontakin tulee, että Ruotsin kuningas taistelee viimeiseen Suomalaiseen asti ...
Turun ja Hämeen-Uudenmaan läänin ratsurykmenttien komppanoista oli noin puolet pääasiassa ruotsinkielisä.Savonlinnan ja Viipurin läänin ratsurykmentti ei juuri 30-vuotiseen sotaan osallistunut. Kaikki upseerit ja aliupseerien enmmistö oli ruotsinkielisiä.
Tappiot olivat valtavat. Uusmaalaiset kuljetettiin kotiin jo 1634 ja rykmentti muodostettiin uudelleen. Ratsumiehet olivat ratsutilojen poikia tai renkejä.Lähes koko rykmentti täydennettiin taas 1638 ja 1640,1642 sekä vielä 1648.Taisteluittakin sota söi rykmentistä keskimäärin 100 miestä vuodessa. Päällystöstä kaatui 60 % vuosina 1640-48. Hakkapeliittojen takia ei aselepoja tehty. Niitä oli,kun rahat loppuivat tai liittokuntia muodostettiin uudelleen.
Hakkapeliittojen merkitystä on liioiteltu. Sanottakoon se vielä kerran. Urhooollisesti he taistelivat, mutta esimerkiksi Smoolannin ratsumiehet olivat yhtä arvostettuja ja mm. Kustaa II Aadolfin suosikkijoukkoa hekin.
Valitan virhettä edellisessä.