Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Nyt on aika

    Sade hakkaa ikkunaan.
    Sateen takana ruskan värittämät lehdet kieppuvat tuulen kourissa.
    Ensimmäiset tahdit kantautuvat korviini:
    ”Onko rakkautta ilmassa,
    onko tänään turvallista ulkona,
    vai onko vuorotteluvapaalla
    samaan aikaan sekä Allah että Jumala?”
    Muistan tuon päivän kuin eilisen.
    Musiikki vie minut siihen takaisin.
    Muistan päivän toivottomuuden, surun ja yksinäisyyden, pelonkin.
    Kaikki oli silloin peitettynä.
    Aavistin Jumalan olemassaolon,
    mutta en tiennyt miten tarttua kiinni.
    En tiennyt miten puhua niin, että tulisin kuulluksi.
    En nähnyt minkäänlaista tietä, en ulospääsyä ahdistuksestani.
    Jos kaikki olisi jäänyt itseni varaan seisoisin kai vieläkin pitsiverhon takana
    katsomassa lehtien tanssia.
    Yhä tänäänkin kysyn sinulta Jumala
    kuka sinä oikein olet,
    mutta tänään minulla on muutama vastaus.
    Ei koko totuutta, mutta riittävästi
    siirtyäkseni pimeydestä valoon.
    Kiitos siitä Jumala.
    Kiitos, että kivikin versoo,
    kun sinä annat ihmeen tapahtua.
    Liian harvoin kiitän.
    Nyt on aika.
    1149
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 1

    Vanhimmat

    Kiitos kunnia ja ylistys Jumalalle!

    Äänestä

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Snadi tallaaja kirjoitti:

    Sade hakkaa ikkunaan.
    Sateen takana ruskan värittämät lehdet kieppuvat tuulen kourissa.
    Ensimmäiset tahdit kantautuvat korviini:
    ”Onko rakkautta ilmassa,
    onko tänään turvallista ulkona,
    vai onko vuorotteluvapaalla
    samaan aikaan sekä Allah että Jumala?”
    Muistan tuon päivän kuin eilisen.
    Musiikki vie minut siihen takaisin.
    Muistan päivän toivottomuuden, surun ja yksinäisyyden, pelonkin.
    Kaikki oli silloin peitettynä.
    Aavistin Jumalan olemassaolon,
    mutta en tiennyt miten tarttua kiinni.
    En tiennyt miten puhua niin, että tulisin kuulluksi.
    En nähnyt minkäänlaista tietä, en ulospääsyä ahdistuksestani.
    Jos kaikki olisi jäänyt itseni varaan seisoisin kai vieläkin pitsiverhon takana
    katsomassa lehtien tanssia.
    Yhä tänäänkin kysyn sinulta Jumala
    kuka sinä oikein olet,
    mutta tänään minulla on muutama vastaus.
    Ei koko totuutta, mutta riittävästi
    siirtyäkseni pimeydestä valoon.
    Kiitos siitä Jumala.
    Kiitos, että kivikin versoo,
    kun sinä annat ihmeen tapahtua.
    Liian harvoin kiitän.
    Nyt on aika.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu