Sotien rasitteet muistissa

Maantieteellisen sijaintimme vuoksi meillä jatkosodan päätyttyä vedettiin johtopäätös, jonka mukaan yksistään pitkä raja itänaapurin kanssa määrää asemamme sotilaallisesti. Otettiin käyttöön strategia, jota perusteltiin sijainnillamme. Itämeri on ikään kuin neito, joka pyllistää länteen, mutta ojentaa kätensä itänaapuriin.

Suomi on kumminkin jo Euroopan unionin jäsenvaltio, minkä vuoksi meidän on kyettävä mukautumaan uusiin oloihin. Asemamme kartalla ei ole muuttunut, mutta suhteemme Venäjään voi olla silti eri, koska meillä on velvollisuutemme muita Euroopan jäsenvaltioita kohtaan. Se ei saa merkitä esimerkiksi hyökkäyssotaa tai sen valmistelua Venäjää vastaan.

Toki Venäjää voi ymmärtää, sillä länsimaiden rintamaan liittyneiden valtioiden määrä on kasvanut, mutta slaavien kanssa yhteistyöhön pyrkivien maiden osuus vähentynyt. Euroopassa ja Kaukasiassakin on kumminkin löydettävä sellainen tasapaino, missä kansojen itsemääräämisoikeus sanelee sen, mihin ryhmään valtio haluaa kuulua.

Venäjä on nousemassa jälleen suurvallaksi, minkä vuoksi sen on sallittava sotilaallinen yhteistyö myös meille lännen kanssa. Jättiläisen vieressä suomalaisiin kasvaa sellainen pelko, joka jäytää turhaan väkeä. Mukavampi on elää ja tehdä yhteistyötä, jos kumpikin kansoista luottaa joko täysin omiin kykyihinsä tai turvatakuisiin.
3185
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

"Euroopassa ja Kaukasiassakin on kumminkin löydettävä sellainen tasapaino, missä kansojen itsemääräämisoikeus sanelee sen, mihin ryhmään valtio haluaa kuulua."

Kosovo halusi itsenäiseksi Serbiasta. Koska tämä sopi Naton suunnitelmiin, se pommitti Serbiaa ja hoiti homman.

Abhasia ja Etelä-Ossetia halusivat itsenäiseksi Georgiasta. Koska tämä sopi Venäjän suunnitelmiin, se pommitti Georgiaa ja hoiti homman.

Kumpi toimi oikein? Kumpi teki väärin?

Äänestä

Slovenia on natomaa, mutta me emme. Valtion osin omistama Patria myy sinne panssariajoneuvoja ja poliitikkojemme ohjailema Yleisradio tekee jutun korruptioepäilyistä, joissa päärooliin nostetaan natomaa Slovenian presidentti.

Natomaa Sloveniassa on tietysti parin viikon kuluttua vaalit, joihin jotkut voivat yrittää vaikuttaa epäreiluinkin keinoin. Mutta mehän olemme puhtaita pulmusia, sillä valkoinen vatsamme loistaa koskemattomana kaikista epäilyistä.

Yksikään natomaa ei varmaan tämän jälkeen osta suomalaisia panssariajoneuvoja tai aseita, sillä tokihan ulkomailla vedetään tuollaisista tempuista johtopäätöksiä. Millaisia? Siihen en osaa vastata.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Vetosolmu kirjoitti:

Maantieteellisen sijaintimme vuoksi meillä jatkosodan päätyttyä vedettiin johtopäätös, jonka mukaan yksistään pitkä raja itänaapurin kanssa määrää asemamme sotilaallisesti. Otettiin käyttöön strategia, jota perusteltiin sijainnillamme. Itämeri on ikään kuin neito, joka pyllistää länteen, mutta ojentaa kätensä itänaapuriin.

Suomi on kumminkin jo Euroopan unionin jäsenvaltio, minkä vuoksi meidän on kyettävä mukautumaan uusiin oloihin. Asemamme kartalla ei ole muuttunut, mutta suhteemme Venäjään voi olla silti eri, koska meillä on velvollisuutemme muita Euroopan jäsenvaltioita kohtaan. Se ei saa merkitä esimerkiksi hyökkäyssotaa tai sen valmistelua Venäjää vastaan.

Toki Venäjää voi ymmärtää, sillä länsimaiden rintamaan liittyneiden valtioiden määrä on kasvanut, mutta slaavien kanssa yhteistyöhön pyrkivien maiden osuus vähentynyt. Euroopassa ja Kaukasiassakin on kumminkin löydettävä sellainen tasapaino, missä kansojen itsemääräämisoikeus sanelee sen, mihin ryhmään valtio haluaa kuulua.

Venäjä on nousemassa jälleen suurvallaksi, minkä vuoksi sen on sallittava sotilaallinen yhteistyö myös meille lännen kanssa. Jättiläisen vieressä suomalaisiin kasvaa sellainen pelko, joka jäytää turhaan väkeä. Mukavampi on elää ja tehdä yhteistyötä, jos kumpikin kansoista luottaa joko täysin omiin kykyihinsä tai turvatakuisiin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu