Miksi Mattia harmittaa?

Tämän vajaan kahden vuoden hallitustaipaleen alussa valtiomme rahat on hassattu rikkaille, niin nyt alkaa sitten tämä lupausten tulva kepulaisittain. Lupausten, joita ei koskaan tarvitse totetuttaa. Tämä on merkillistä, ymmärtääköhän äänestäjät olla seuraavissa vaaleissa varovaisempia näiden kepulaisten suhteen? Vai ovatko Suomessa nämä siipeensä saaneet ja maksumiehen rooliin joutuneet niin kovakalloisia rahattomia porvareita, että mikään ei niihin uppoa.

..alentaa tai leikata eläkkeitä kuten Lipponen teki heti ensitöikseen.

... talouspolitiika haukuntaa vähän rakkikoiran tapaan. Eilen hän oli näköjään oikein minulle nimennyt oivallista almäkeä-kirjoituksensa, johon en ollut tilaisuudessa vastatta. Sehän koko Hesarin eilinen uutinen oli kunniaksi hallitukselle. Siinä sanotaan, että Suomella menee paremmin kuin muulla Euroopalla. Joissakin maissahan jo ollaan suoranaisen BKT:n vähenemisen kierteeessä, meillä ollaan vielä ensi vuonnakin reilusti kasvun puolella.

Toisin oli laita Holkerin sinipunan aikana jolloin muutos oli käväisi miinus 6 % alapuolella niihin aikoihin -91 kun Ahon hallitus aloitti. Syöksyssä ollut käyrä läksi heti ripeään nousuun, mutta kesti kaksi vuotta kun päästiin nousemaan nollaan. Ahon lopettaessa oltiin smalla kasvu-uralla kuin Holkerin sinipuna aloitti syöksyn -89. Nytkin julkaisemassa käyrässä näkyy, että muulla EU:lla meni paremmin, kasvun muutoksessa oli vain pieni notkahdus.

http://www.etla.fi/suhdanne/Gifl/y05.gif

Mitä näihin tämänpäiväisiin Mpp:n viisauksiin tulee, niin kyllä se nykyinen inflaatio johtuu kansaninvälisestä pysyvästä energian hinnan noususta. Se on heijastunut kaiken kallistumiseen erikoisesti Suomessa, jossa pohjoisen sijainnin takia tarvitaan paljon lämmmitykseen ja maanviljelykseen. Lisäksi viime vuonna yllätti maailman elintarvikkeiden alituotanto, joka osaltaan korotti ruuan hintaa. Ilman näitä kieltämättä reipas palkankoroitus ei olisi paljon tuntunut. Silti en kannata sellaisiin tulopoliittisiin kokonasratkaisujen tekemistä, jossa hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat keskenään valtakunnan asioista. Se on demokratian kannalta arveluttavaa, sillä siinä työmarkkinoiden johtajat sopivat demokraattisesti valituille valtioelimille kuuluvista asioista. Työmarkkinat saavat oppia omakohtaisesti kohtuuteen palkkojen korotuksessaan.

Inflaatio ei ole vaikuttanut valtion talouteen. Siinäkin suhteessa Suomella menee hyvin, pystytään lisäämään sosiaalitukia, alentamaan veroja, joisata ruuana alvin alennus näkyy erikoisesti vähätuloisen kansanosan kukkarossa, sillä ruokamenot ovat heillä suhteellisesti tärkeiämmät kuin rikkailla.

Jos katsoit eilen Ylen esittämät grafiikat palkkakehityksestä ja tukien kehityksestä ymmärrät.

Tai sitten et.

Matti on harmissaan siitä populismista mitä sosialidemokraatit harrastaa ja mitä Yle komeasti tukee. Palkkakehitys on ollut viimeiset 15 huimaa, palkkojen ostovoiman nousu on sinä aikana ollut yli 20%. Kiitos fiksujen veroratkaisujen joita SDP harrasti hallituksessa ollessaan ja joita se vastustaa nyt.

Kun inflaatio on nyt kiihtynyt asuntojen, ruuan ja polttoaineen hintojen sekä korkotason nousun myötä, tuo palkkojen ostovoiman kehitys hiipuu vaikka veroja vähän vielä alennettiinkin. Hallituksella ei noihin hinnannousuihin ole osaa eikä arpaa, ainoa mihin saattaisi kotikonstein vaikuttaa on asuntojen hinnat, mutta kuten tiedämme siinä on taustalla pääkaupunkiseudun SDP-Kokoomusakselin pahat mokat.

Matilla on siis keinot vähissä ja siksi hän populistisesti puhuu mitä puhuu.

Joihinkin tyhmimpiin tuo menee täydestä, eipä olisi uskonut että sinä olet tuossa joukossa.

Nykyhallituksen ja sen ministereiden työmarkkinaosaaminen ja työelämän tuntemus on onnetonta meidän palkansaajien näkökulmasta. Kukaan ministereistä ei ole tehnyt rehtiä duunarin työtä eikä ole kotoisin tavallisesta palkansaajaperheestä. Tämän vuoksi nukun aina paremmin yöni, kun demarit ovat mukana hallituksessa. Nykyhallitus pistää joka asiassa laskun meille palkansaajille, jotka elämme palkkatyön varassa ja maksamme kiltisti veromme ilman että saamme tukiaisia. Ja kaikissa asioissa vika on meissä, ei ahneissa kapitalisteissa, jotka ovat unohtaneet kaiken isänmaallisuuden.

Vanhasen markkinoima takuueläke on jo ajatuksen mielenkiintoinen. Hämmästyttävintä siinä on se, että toteutus pyritään siirtämään seuraavalle vaalikaudelle. Tietenkin myös kyynisesti asioita katsottaessa, myös korotusten taso on hämmästyttävä. Nykyisin köyhyysraja on noin 800 euroa. Takuueläke on merkittävästi köyhyysrajan alapuolella jo nyt. Varsinaista kansaneläkettä saa nykyisin
noin 650 000 eläkeläistä. Runsas 100 000
heistä joutuu sinnittelemään pelkän kansaneläkkeen
varassa. Tämä määrä on siis takuueläkkeen piirissä. Mikäli kaavailtu eläkeuudistus toteutuu, voisi veikata että osalta joiden eläketurvaan on pienenä lisänä myös työeläkkeitä, heidän tulonsa eivät tule nousemaan. Uudistus on siis aika edullinen. Siksi kysymys kuuluukin, miksi sitä ei toteuteta heti? Vaalivalttina eläkkeiden korotus on liian herkullinen, siksi sen siirtäminen kannattanee.

Nykyisen inflaation vaikutusmekansimeista on riittävästi tietoa, sitä lienee myös Vanhasella. Väite siitä, että inflaatio johtuisi palkkkamenojen kasvusta on aika outo -lähes merkillinen. Korkojen nousu on palkkakehityksestä irrallinen, samoin sitä on myös polttoaineen hinnant (energiaveron kohotus on merkittävämpi). Maatalousmenojen nousuun vaikuttaa lannotteiden hinnannousu ja energiakulut. Pienituloisten menoja kasvattavat erilaisten julkisten palvelujen hintojen kohoaminen, näihin on syynä hallituksen toimet.

Suomessa on köyhyysrajan alapuolella olevia ihmisiä 57 000-60 000 mittaustavasta riippuen. Köyhiä lapsiperheitä on noin 12%, tähän ryhmään kuuluvista enemmistö on yli kolmilapsisia perheitä ja yksinhuoltajia, tämä ryhmä on kasvanut köyhien ryhmistä eniten. Työmarkkinatuen saajia on 132000 joista 60 000 on päivärahalta pudonneita pitkäaikasityöttömiä. Luvut ovat viime vuodelta.

Terveysmenojen hintojen korotukset olivat yhteiskuntapoliittisesti ajatellen tämän hallituksen ratkaisuista luultavasti huonnoimmat, nyt osa köyhistä jotka sinnittelivät vielä syrjäytymisriskin rajoilla, putosivat pois yhteiskunnallisista turvaverkoista, näin, koska terveydenhoito on menoerä, josta on pakko tinkiä. Työväestöähän ei terveyskeskusten hintojen nousu juurikaan kosketa, koska työterveyshuolto on varsin tukevasti tuettua toimintaa. Terveyskeskusten hintojen nostaminen oli täsmäisku kaikkein köyhimmille ts, eläkkeläisille, lapsiperheille, työttömille.... Ratkaisu kasvattaa tulevaisuudessa valtion menoja ja lisää turvattomuuden tunteita.

Vanhasta harmittaa ja syystäkin, nyt on hassattu nousukauden hedelmät ja laskukausi on tulossa. Meillä on edelleenkin köyhyysrajan alapuolella olevia ihmisiä ja suhteellisen köyhyyden edelleen lisääntyessä, voi vain todeta, hallituksen toimien ainoastaan lisänneen heikomassa asemassa olevien ongelmia.

Sosiaalisesta hallituksesta on siis syytäkin puhua ja paljon, jotta voisimme unohtaa kylmän totuuden.