Jälleen nostamisen arvoinen kirjoitus tältä paltalta, joka sopii nimenomaisesti pohdittavaksi niin adventisteille kuin kaikille muillekin..
>>>>>"2Moos. 20:10 "mutta SEITSEMÄS päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti."
Tämä vastaus on paras mahdollinen osoitus siitä, miten heprealainen käytäntö sekoitetaan itse käskyyn. Kymmenissä käskyissä emme lue, että seitsemäs päivä on lauantai! Käsky sanoo kaikessa yksinkertaisuudessaan, että ”kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, lepopäivä.” Heprealaisessa käytännössä sapatteja, eli lepopäiviä, osui kaikille viikonpäiville. Heprealaisten viikoittaiseksi lepopäiväksi vakiintui meidän kalenterin lauantai sen perusteella, mikä sattui olemaan säädöksen antohetkestä seitsemäs päivä."
>>>>>"2Moos. 20:10 "mutta SEITSEMÄS päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti."
Tämä vastaus on paras mahdollinen osoitus siitä, miten heprealainen käytäntö sekoitetaan itse käskyyn. Kymmenissä käskyissä emme lue, että seitsemäs päivä on lauantai! Käsky sanoo kaikessa yksinkertaisuudessaan, että ”kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, lepopäivä.” Heprealaisessa käytännössä sapatteja, eli lepopäiviä, osui kaikille viikonpäiville. Heprealaisten viikoittaiseksi lepopäiväksi vakiintui meidän kalenterin lauantai sen perusteella, mikä sattui olemaan säädöksen antohetkestä seitsemäs päivä."
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kun ihminen yrittää kaikin keinoin hylätä Jumalan käskyn niin lopputulos on sekametelisoppaa. Mutta meidän adventistien kärsivällisyytenä on Jumalan käskyjen korottaminen tänä kristillisen laittomuuden aikana ja sanomme tuohon soppaan että PYH!
Meille riittää Jumalan käskyt sellaisenaan, kuin hän sen kirjoitti omalla sormellaan, ilman ihmisen vääriä tulkintoja!
Eihän tässä kukaan Jumalan käskyjä ole rikkomassa. Vaan katsomassa käskyä, jossa ei valitettavasti lue lauantai, eikä sunnuntaikaan.
Mutta kumpikin päivä voi olla se Jumalan tarkoittama seitsemäs sapatinpäivä. Sille yhteisölle, joka sen päivän Herran pyhäksi päiväksi valitsee.
Egyptiläisiä hieroglyfejä vai muinaiskanaanilaisia alkeellisia aakkosia? Mitä kieltä kirjoitus olisi voinut olla? Muinaisheprealaiset aakkoset kehittyivät foinikiasta vuoden 1000 paikkeilla eKr, eli tovin Mooseksen ajan jälkeen!
http://www.lib.helsinki.fi/nayttelyt/kirjaimistot/muinaisheprealainen.html
Mistä voimme löytää nuo Jumalan käskyt sellaisenaan, kuin hän ne kirjoitti omalla sormellaan? Eikö viikonpäivien sotkeminen alkuperäiseen käskyyn ole juuri niitä ihmisen tulkintoja?
Jumala loi maailman kuudessa päivässä, mutta seitsemännen päivän HÄN LEPÄSI. Niin Jumala PYHITTI seitsemännen päivän, joka on raamatun mukaan lauantai. Turhaa vääntöä kaikki! SE PÄIVÄ, minkä Jumala PYHITTI, Pysyy pyhänä, piditpä sinä sen pyhänä tai et! Sillä Jumalassa ei ole muutosta.
Vaikka osassa eurooppaa on muutettu "ajat ja lait," niin lähes koko mailmassa alkaa viikko tälläkin hetkellä sunnuntaista. Eli sunnuntai on viikon ENSIMÄINEN päivä ja lauantai(=monella erikielellä suoraan Sabatt)seitsemäs.
Englantilaisessa kalenterissakin viikko alkaa vieläkin sunnuntaista. Muistan vieläkin sen, kun 1973 osassa eurooppaa muutettiin viikkojärjestys, joka on ollut voimassa maailmanluomisesta. Muistan vielä hyvin sen, että sununtai oli viikon ensimäinen päivä.
Gallup haastattelu.
Kysymykset: Mikä on raamatullinen lepopäivä?
Voiko mielestäsi joku muuttaa Jumalan kymmentä käskyä?
Suurin osa sanoi raamatullinen lepopäivä on sunnuntai.
Ei Jumalan kymmentä käskyä saa muuttaa.
Somalialainen vastasi: Minulle lepopäivä on perjantai, koska Koraani niin määrää. Ei Koraanin käskyjä ole lupa ihmisen muuttaa.
Luukkaan evankeliumista löytyy jotain tietoa päivistä:
Jeesuksen ristiinnaulitseminen tapahtui perjantaina "Silloin oli valmistuspäivä ja sapatti oli alkamaisillaan (Luuk.23:54). Seuraava päivä sapatti (lauantai), jonka opetuslapset "viettivät levossa lain käskyn mukaan"(jae 56).Kolmantena päivänä eli sunnuntaina, joka mainitaan "viikon ensimmäiseksi päiväksi" (Luuk.24:1), Jeesus nousi haudasta kuoleman voittaneena.
Seremonialliset sapatit osuivat mille viikonpäivälle tahansa, se on totta. Mutta viikkosapatti on sitten eri asia. Jospa Kai A osaisi selvittää tätä asiaa?
""kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta.""
..jos ajatellaan tuon Sanan mukaan. Herää kysymys onko päivän sijainnilla oikeastaan merkitystä, joka seitsemättä ja rytmitystä ajattelen Jumalan haluavan kunnioitettavan. Tämäkin yksi näkemys:)
päivää huoli!
Kuitenkin huomaat, että Jumala pyhitti ja siunasi tähän tarkoitukseen vaan yhden päivän sapatin.
Kaikkia viikon päiviä ei Jumala pyhittänyt, vaikka olisi siihen ollut mahdollisuus alussa pyhittää joka päivä ihmiselle levon päiväksi.
Hyvin tiedät, että sunnuntain pyhyys tulee pakanuudesta, jota he palvelivat auringon päivänä.
Päivän sijainnilla on merkitystä. Ei siitä työnantaja tykkää, jos sanoo, että tällä kertaa onkin torstaina minun sapattini.
Sapatin Herran sapatti on launantai viikon 7:s päivä, et siitä mihinkään pääse.
Viikon päivän sijainnilla on hyvin tärkeä rooli. Niin ei sitä muuten olisi Suomessa väännetty kalentereita uuteen muotoon, kun sunnuntain takia ja sen päivän tärkeyden.
Niin, miksi et tyytynyt sapatin pitämiseen, kun kalenterit olivat vielä oikeat?
Jotkut sitävastoin menettävät sapatinlevon jo
siitä, kun muut eivät yhdy hänen sapatinpäiväänsä.