Joku vielä, että Suomessa ei ole valtiokirkkoa?
Luterilaisen kirkon ja Suomen valtion nykyiset kiinnekohdat
* Perustuslain 76 §:n säädös, että luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolailla (KL).
* Kirkkolain erityinen säätämisjärjestys. Kirkolla on yksinoikeus ehdottaa kirkkolakia ja sen muutosta. Eduskunnalla on toimivalta hyväksyä tai hylätä ehdotus, mutta ei muuttaa sitä (KL 2:2).
* Kirkolliset lait. Eduskunta on säätänyt tavanomaisilla laeilla mm. kirkon eläkkeistä, kirkon virkaehtosopimuksesta ja kirkon keskusrahastosta.
* Kirkolla on oikeus antaa lausunto, kun säädetään asoita, jotka koskevat kirkon suhdetta valtioon tai toisiin uskonnollisiin yhdyskuntiin (KL 2:2).
* Kirkolla on oikeus tehdä valtion viranomaisille esityksiä tai antaa lausuntoja kirkon opin ja tehtävän kannalta tärkeistä yhteiskunnallisista kysymyksistä (KL 2:2).
* Kirkkoa hallinnoidaan osittain julkisoikeudellisen järjestelmän tavoin.
o Seurakunnat kantavat jäseniltään jäsenmaksunsa verona.
o Kirkossa on käytössä palvelussuhteen muotona virkasuhde
o Kirkon toimielimien päätöksistä voi nostaa kanteen yleisissä hallintotuomioistuimissa
* Valtio tilittää eduskunnan päätöksellä yhteisöverosta osan luterilaiselle kirkolle.
* Kirkko täydentää ja käyttää jäsentensä osalta väestötietojärjestelmää.
* Suomen armeijassa on sotilaspappeja ja vankiloissa vankilapappeja.
* Hautausmaat
o Hautaustoimilailla seurakunnat on velvoitettu pitämään yllä yleisiä hautausmaita. Mm. tällä kirkko on perustellut sitä, että valtio antaa sille osan saamastaan yhteisöveron tuotosta.
o Päätös hautausmaan perustamisesta on alistettava opetusministeriön vahvistettavaksi.
* Päätös hiippakunnan perustamisesta on alistettava valtioneuvoston vahvistettavaksi.
* Valtion viranomaisista kenttäpiispa ja valtioneuvoston edustaja on oikeutettu olemaan jäsenenä kirkolliskokouksessa.
* Kouluissa annetaan tunnustuksellista uskonnonopetusta.
* Helsingin ja Joensuun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa on teologinen tiedekunta.
* Suomen evankelisluterilaisella kirkolla ja Suomen ortodoksisella kirkkokunnalla on suoraan lain nojalla oikeus vihkiä avioliittoon. Valtioneuvosto voi myöntää tämän oikeuden muillekin uskonnollisille yhdyskunnille.
* Työaikalain 33 §:ssä ja useissa muissakin laeissa on omaksuttu käsite kirkollinen juhlapäivä, jonka sisältö määritellään kirkkolaissa (KL 4:3).
* Laki Suomen lipusta säätää, että tuomiokapituleilla on oikeus liputtaa valtiolipulla (Kyseessä lienee säädöslapsus vuodelta 1997, jolloin tuomiokapitulit siirtyivät valtiolta kirkolle).
Uskonnolliset tilaisuudet virallisissa yhteyksissä
* Eduskunta järjestää valtiopäivien avajaisten yhteydessä jumalanpalveluksen. Jumalanpalvelus on ekumeeninen eli yleiskirkollinen, ja siinä saattaa evankelis-luterilaisen papin lisäksi saarnata esimerkiksi helluntailiikkeen pastori.
* Luterilainen uskonnonharjoitus on mukana yliopistojen virallisissa tilaisuuksissa, kuten promootioissa ja vuosittaisissa avajaisissa. Esimerkiksi Helsingin yliopistosta marssitaan näyttävästi yliopistorakennuksesta Helsingin tuomiokirkkoon jumalanpalvelukseen.
Luterilaisen kirkon ja Suomen valtion nykyiset kiinnekohdat
* Perustuslain 76 §:n säädös, että luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolailla (KL).
* Kirkkolain erityinen säätämisjärjestys. Kirkolla on yksinoikeus ehdottaa kirkkolakia ja sen muutosta. Eduskunnalla on toimivalta hyväksyä tai hylätä ehdotus, mutta ei muuttaa sitä (KL 2:2).
* Kirkolliset lait. Eduskunta on säätänyt tavanomaisilla laeilla mm. kirkon eläkkeistä, kirkon virkaehtosopimuksesta ja kirkon keskusrahastosta.
* Kirkolla on oikeus antaa lausunto, kun säädetään asoita, jotka koskevat kirkon suhdetta valtioon tai toisiin uskonnollisiin yhdyskuntiin (KL 2:2).
* Kirkolla on oikeus tehdä valtion viranomaisille esityksiä tai antaa lausuntoja kirkon opin ja tehtävän kannalta tärkeistä yhteiskunnallisista kysymyksistä (KL 2:2).
* Kirkkoa hallinnoidaan osittain julkisoikeudellisen järjestelmän tavoin.
o Seurakunnat kantavat jäseniltään jäsenmaksunsa verona.
o Kirkossa on käytössä palvelussuhteen muotona virkasuhde
o Kirkon toimielimien päätöksistä voi nostaa kanteen yleisissä hallintotuomioistuimissa
* Valtio tilittää eduskunnan päätöksellä yhteisöverosta osan luterilaiselle kirkolle.
* Kirkko täydentää ja käyttää jäsentensä osalta väestötietojärjestelmää.
* Suomen armeijassa on sotilaspappeja ja vankiloissa vankilapappeja.
* Hautausmaat
o Hautaustoimilailla seurakunnat on velvoitettu pitämään yllä yleisiä hautausmaita. Mm. tällä kirkko on perustellut sitä, että valtio antaa sille osan saamastaan yhteisöveron tuotosta.
o Päätös hautausmaan perustamisesta on alistettava opetusministeriön vahvistettavaksi.
* Päätös hiippakunnan perustamisesta on alistettava valtioneuvoston vahvistettavaksi.
* Valtion viranomaisista kenttäpiispa ja valtioneuvoston edustaja on oikeutettu olemaan jäsenenä kirkolliskokouksessa.
* Kouluissa annetaan tunnustuksellista uskonnonopetusta.
* Helsingin ja Joensuun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa on teologinen tiedekunta.
* Suomen evankelisluterilaisella kirkolla ja Suomen ortodoksisella kirkkokunnalla on suoraan lain nojalla oikeus vihkiä avioliittoon. Valtioneuvosto voi myöntää tämän oikeuden muillekin uskonnollisille yhdyskunnille.
* Työaikalain 33 §:ssä ja useissa muissakin laeissa on omaksuttu käsite kirkollinen juhlapäivä, jonka sisältö määritellään kirkkolaissa (KL 4:3).
* Laki Suomen lipusta säätää, että tuomiokapituleilla on oikeus liputtaa valtiolipulla (Kyseessä lienee säädöslapsus vuodelta 1997, jolloin tuomiokapitulit siirtyivät valtiolta kirkolle).
Uskonnolliset tilaisuudet virallisissa yhteyksissä
* Eduskunta järjestää valtiopäivien avajaisten yhteydessä jumalanpalveluksen. Jumalanpalvelus on ekumeeninen eli yleiskirkollinen, ja siinä saattaa evankelis-luterilaisen papin lisäksi saarnata esimerkiksi helluntailiikkeen pastori.
* Luterilainen uskonnonharjoitus on mukana yliopistojen virallisissa tilaisuuksissa, kuten promootioissa ja vuosittaisissa avajaisissa. Esimerkiksi Helsingin yliopistosta marssitaan näyttävästi yliopistorakennuksesta Helsingin tuomiokirkkoon jumalanpalvelukseen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Todella tyhjentävä vastaus kirkon ja valtion suhteesta.-Tämä ihmeellinen suhde näkyy muutenkin eri laeissa.Esim. Rikoslain luvun 17 pykälän (§)10,"Uskonrauhan rikkominen" mukaan(563/1998):Joka 1) julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa (267/1922)tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä,tai2)....on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Siis:uskonnollisia yhdyskuntia ei saa herjata, mutta "pakanat" voi toivottaa siitä vaan helvettiin ilman lain suojaa.
Viitsitkö heittää saman tuonne ateismipalstalle? En viitsi hyvää viestiä itse sinne pölliä.
Lisääpä listaan vielä se että Laki Yleisradio Oystä määrittelee Yleisradion pakolliseen toimintaan hartausohjelmien lähetyksen. Valtion televisio- ja radiokanavien on lähetettävä kirkollista propagandaa.
Ks. Laki Yleisradio Oy:stä, 3 luku 7 §
...
Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti:
...
3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia;
...