Ihmisellä on koko olemassaolonsa ajan ollut tarve ymmärtää itseään ja maailmaa. Siksi hän on tarkkaillut ympäristöään ja pyrkinyt selittämään siinä tapahtuvia ilmiöitä. Vasta viime vuosisatoina on kehittynyt tieteellinen tarkastelutapa. Se suuntautuu tähän maailmaan eikä ota huomioon tuonpuoleisuutta. Tieto lisääntyy ihmisen hankkiessa lisää tietoa. Kunkin ajan tieteen antamaa kokonaiskuvaa maailmasta kutsutaan tieteelliseksi maailmankuvaksi. Se koostuu yleisesti hyväksytyistä tosiasioista ja muuttuu tieteen edistyessä. Maailmankuva vastaa kysymykseen millainen maailma on?
Ihmisellä on kuitenkin aina ollut ns. perimmäisiä kysymyksiä, joihin TIEDE EI PYSTY vastaamaan. Tällaisia ovat esim:
Miksi maailma ja ihmiset ovat yleensä olemassa?
Onko tällä kaikella jokin tarkoitus?
Miksi on pahuutta, kärsimystä ja kuolemaa?
Miten ihmisen tulisi elää oikein? (= etiikka)
Näihin kysymyksiin ottavat erityisesti uskonnot kantaa.
Ihmisellä on kuitenkin aina ollut ns. perimmäisiä kysymyksiä, joihin TIEDE EI PYSTY vastaamaan. Tällaisia ovat esim:
Miksi maailma ja ihmiset ovat yleensä olemassa?
Onko tällä kaikella jokin tarkoitus?
Miksi on pahuutta, kärsimystä ja kuolemaa?
Miten ihmisen tulisi elää oikein? (= etiikka)
Näihin kysymyksiin ottavat erityisesti uskonnot kantaa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
*
Miksi maailma ja ihmiset ovat yleensä olemassa?
Onko tällä kaikella jokin tarkoitus?
Miksi on pahuutta, kärsimystä ja kuolemaa?
Miten ihmisen tulisi elää oikein? (= etiikka)
*
Nämähän ovat kysymyksiä, joihin ei ole olemassa oikeita vastauksia. Filosofisessa mielessa asioita voi tietenkin pohtia, mutta silloinkin on vain kyse mielipiteistä. Uskonnot tarjoavat yhden mielipiteen. Asioitten pohtiminen avartaa aina ajatusta, eikä sinänsä ole paha asia ollenkaan. Silloin ollaan kuitenkin hakoteillä jos joku luulee omaavansa totuuden näihin kysymyksiin.
Miksi pitäisi maailamalla ja ihmisillä jokin tarkoitus? Mikä tarkoitus?
Pahuutta ei ole.Siis yhteismitallisesti.
Kärsimys on luonnekysymys tai johtuu olosuhteista.
Kuolema on biologiaa.
Miten tulisi elää? No sen kuuluu kunkin päättää itse (näinhän jokatapauksessa tapahtuu)
ihmisten hallitsemiseen , materiaalin keräämiseen, syylisyyden luomiseen, oman heikon itsetunnon kohentamiseen ja oman pienen piiripyörii luomiseen jossa voi tuntea olevana joukkoon kuuluva ja ainut ryhmä joka pääsee taivaaseen.
>>>Uskontoa tarvitaan
muikkumies 5.9.2008 klo 10.02
ihmisten hallitsemiseen , materiaalin keräämiseen, syylisyyden luomiseen, oman heikon itsetunnon kohentamiseen ja oman pienen piiripyörii luomiseen jossa voi tuntea olevana joukkoon kuuluva ja ainut ryhmä joka pääsee taivaaseen.
asiat ovat sellaisia, joita kai jokainen pohtii.
Uskonnot eivät niihin osaa vastata.
ei tarvita ainakaan antamaan järkeviä vastauksia tuollaisiin kyysmyksiin.
- Miksi maailma ja ihmiset ovat yleensä olemassa?
Olettamus syyn olemassaolosta saattaa olla virheellinen.
- Onko tällä kaikella jokin tarkoitus?
No, uskis voi syventyä miettimään, onko jumalan olemassaololla jokin tarkoitus.
- Miksi on pahuutta, kärsimystä ja kuolemaa?
Luontoon, mm. entropiaan, tutustuminen auttaa ymmärtämään elämän ilmiöitä.
- Miten ihmisen tulisi elää oikein? (= etiikka)
Siinä ei paljon ole jumalista apua, sillä ihmiset joutuvat keksimään heillekin etiikan.
kaiken tarkoitus on saavuttaa oma mielen rauha ja itsensä hyväksyntä ja siihen on monia teitä.
Kysymyksiä "miksi" ja "mikä" ihminen harrastaa eniten n. 3 vuoden iässä.
http://www.lohja.fi/Vanhemmuus2/Kolmivuotias_kypsyy_leikki_ikäiseksi.htm#Kyselykausi
"Miksi?" on sitä paitsi kysymys, jonka voi esittää loputtomiin uudelleen parhaankin vastauksen jälkeen.
Vain itsekeskeinen olento (yleensä ihminen) voi miettiä tuollaisia "miksi olen olemassa"-kysymyksiä. Yleensä jo kysymyksenasettelu kertoo siitä, että aprikoija on jo päättänyt, miltä suunnalta vastaus löytyy.
Se on totta, että ihmisellä on luontainen tarve tietää. Ihmisen on vaikea hyväksyä sitä, että ei tiedä. Siksi ihmisille kelpaa usein huono selitys, kuten jumala. Ei sen ole niin väliä, vaikka selitys olisi p.rseestä revitty, kunhan ei tarvitse nyörtyä ja myöntää: " En tiedä. "
Itse pystyn kyllä melko hyvin sietämään epätietoisuutta ainakin kahden ensimmäisen kysymyksesi osalta. Siis tarkoitan kysymyksiä:
Miksi maailma ja ihmiset ovat olemassa?
Onko tällä kaikella tarkoitus?
ja päinvastoin, jos menet verkostomarkkinointi palsatalle niin huomaat että verkostomarkkinointikin on uskonto.
Papeilla on samansuuruiset palkat kuin yritysjohtajilla.
Älyttömästi työttömiä tulisi maailmaan.
Kaikilla sodilla on uskontotausta.
Siihen uskontoja tarvitaan.
Muu on sitten täyttä utopiaa.
"Tiede ei osaa vastata". Tietysti ei osaa vastata, mutta tieto lisääntyy koko ajan. Mihin tiede osaa vastata tulevaisuudessa, emme tiedä.
(Kristin)usko väittää osaavan vastata kaikkiin perimmäisiin totuuksiin.Häpö höpö.Uskonnon esittävät ikivanhoja väitteitä, jotka ei pidä paikkansa.
Vastaa uskova, jos osaat: miksi jumala on olemassa?
Nuohan ovat kysymyksiä, joihin ei periaatteessa yhtä ainoaa vastausta olekaan. Siksi niihin ei voi välttämättä tieteeltä lopullista vastausta odottaakaan. Vastaus riippuu täysin ihmisestä, kulttuurista, ajasta, paikasta yms.
Miksi maailma ja ihmiset ovat yleensä olemassa?
=> Tarvitseeko syytä ollakaan?
Onko tällä kaikella jokin tarkoitus?
=> Tarvitseeko sitä ollakaan? Omalle elämälleen kyllä kannattaa tarkoitus löytää. Luulen ettei ole oikein hyvä jos ei elämälleen merkitystä löydä. Ja se merkitys riippuukin sitten ihan ihmisestä itsestään.
Miksi on pahuutta, kärsimystä ja kuolemaa?
=> Syitä riittää. Ei yhtä ainoaa vastausta. Buddhan mukaan kaikki olemassaoleva on epätyydyttävää, pysymätöntä ja vailla itseä. Paha johtuu kolmesta myrkystä: halusta, vihasta ja tietämättömyydestä (esim. itsekkyys). Minusta nämä ajatukset selittävät jo aika hyvin.
Miten ihmisen tulisi elää oikein? (= etiikka)
=> Tietyt perusperiaatteet ovat kyllä olemassa ihan uskonnoista riippumatta.
Uskontojen ja filosofioiden tehtävänä on tarjota vastauksia tuon kaltaisiin kysymyksiin. Niitähän ihmiset ovat pohtineet kautta aikojen ja seurauksena on syntynyt monenlaista näkemystä.
Ei sinänsä ole väärin tutustua erilaisiin uskomuksiin ja filosofioihin, kunhan ei niele kaikkea purematta.
Itse kun tutustuin buddhalaisuuteen, huomasin ajattelevani asioista samalla tavalla tai miettyäni asioita huomasin että Buddhan tarjoamat vastaukset monessa asiassa vaikuttivatkin loogisilta.
Uskonto ja tiede vastaavat - tai niiden pitäisi siis vastata eri kysymyksiin. Jos tiede ja uskonto joutuvat ristiriitaan, saa uskonto väistyä. Jos uskonnot pysyisivät omalla alueellaan, ei tätä pitäisi edes tapahtua...