Lienee tämä täälläkin joskus ollut, mutta se on niin raamatullinen kuvaus Jeesuksen uskollisuudesta, että se ansaitsee tulla julkaistuksi uudelleen.
JALANJÄLJET
Eräänä yönä mies näki unen.
Hän oli kävelemässä rannalla Luojamme kanssa,
kun taivaalle välähti näkymiä hänen elämästään.
Jokaisessa näkymässä hän huomasi kahdet jalanjäljet hiekassa;
toiset hänen omansa
ja toiset Luojamme jalanjäljet.
Ennen kuin viimeiset näkymät hänen elämästään
tulivat esille, hän katsoi jalanjälkiä hiekassa.
Hän huomasi, että monta kertaa matkan varrella
oli vain yhdet jäljet hiekassa.
Hän huomasi, että jäljet puuttuivat juuri
niinä aikoina, jolloin hänellä oli ollut
elämässään kaikkein vaikeinta.
Tämä vaivasi häntä kovasti,
joten hän kysyi sitä Luojalta.
”Luoja, kun päätin seurata Sinua,
sanoit kulkevasi mukanani joka askeleella.
Nyt kuitenkin huomaan, että elämäni vaikeimpina aikoina
hiekassa on vain yhdet jalanjäljet.
En ymmärrä, miksi hylkäsit minut silloin,
kun Sinua eniten tarvitsin.”
Luoja vastasi, ”Rakas lapseni, rakastan sinua
enkä milloinkaan hylkäsi sinua.
Vaikeina aikoina, jolloin näit vain yhdet jalanjäljet
hiekassa, minä kannoin sinua.”
JALANJÄLJET
Eräänä yönä mies näki unen.
Hän oli kävelemässä rannalla Luojamme kanssa,
kun taivaalle välähti näkymiä hänen elämästään.
Jokaisessa näkymässä hän huomasi kahdet jalanjäljet hiekassa;
toiset hänen omansa
ja toiset Luojamme jalanjäljet.
Ennen kuin viimeiset näkymät hänen elämästään
tulivat esille, hän katsoi jalanjälkiä hiekassa.
Hän huomasi, että monta kertaa matkan varrella
oli vain yhdet jäljet hiekassa.
Hän huomasi, että jäljet puuttuivat juuri
niinä aikoina, jolloin hänellä oli ollut
elämässään kaikkein vaikeinta.
Tämä vaivasi häntä kovasti,
joten hän kysyi sitä Luojalta.
”Luoja, kun päätin seurata Sinua,
sanoit kulkevasi mukanani joka askeleella.
Nyt kuitenkin huomaan, että elämäni vaikeimpina aikoina
hiekassa on vain yhdet jalanjäljet.
En ymmärrä, miksi hylkäsit minut silloin,
kun Sinua eniten tarvitsin.”
Luoja vastasi, ”Rakas lapseni, rakastan sinua
enkä milloinkaan hylkäsi sinua.
Vaikeina aikoina, jolloin näit vain yhdet jalanjäljet
hiekassa, minä kannoin sinua.”
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kiitos, että toit sen tänne!
Hain tuolta kirjahyllystä kirjan:"Jalanjäljet"
Siinä kirjassa Margaret Fishback Powers kertoo juuri kirjoittamasi runon syntyhistorian. En ole sitä kirjaa koskaan läpi lukenut,mutta nyt taidan lukea!
Vaikka kuinka vaikeaa on ollut,niin tämän runon teksti pitää paikkansa; Jumala on vaikeimpina aikoina kantanut,siksi näkyy vain yhdet jalanjäljet hiekassa.
Kiitos Herralle hänen hellästä ja täsmällisestä huolenpidostaan.
Kiitos sinulle Timo,kun toit runon tänne. Alankin heti lukemaan kirjaa!
Minulla heräsi kiinnostus myös tuota kirjaa kohtaan. Taidanpa etsiä minäkin sen jostain, jos mahdollista. Kiitos nimestä ja taustatiedosta ja siunausta!
Minullakin on tietokoneellani tuo M.R. Powers'in versio. Olen nähnyt samantapaisen version, jonka kirjoittaja oli Ann Landers.
Kerrohan minullekin, mikä on runon syntyhistoria. Näkikö M.R.Powers itse tuon ihanan unen?
Kun kuulin tuon tarinan ensi kertaa jossain hengellisessä tilaisuudessa - itkin liikutuksesta. Kun meillä on vaikeaa, niin Jeesus todella'kantaa meitä' - niin kuin tuossa runossa sanotaan - vai lieneekö todella oikea ihana uni?
Jeesus on omiensa kanssa joka päivä maailman loppuun asti, niin kuin Hän lupaa Matteus 28:20.
”Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos”. Joh.6:37
Sillä hän on itse sanonut: ”En minä sinua hylkää enkä sinua jätä”. Hebr. 13.5
”Minä olen sinun kanssasi; minä en jätä sinua enkä hylkää sinua”. Joosua 1:5
Tästä on ollut lohdutusta monille:
JALANJÄLJET
Eräänä yönä mies näki unen.
Hän oli kävelemässä rannalla Luojamme kanssa,
kun taivaalle välähti näkymiä hänen elämästään.
Jokaisessa näkymässä hän huomasi kahdet jalanjäljet hiekassa;
toiset hänen omansa
ja toiset Luojamme jalanjäljet.
Ennen kuin viimeiset näkymät hänen elämästään
tulivat esille, hän katsoi jalanjälkiä hiekassa.
Hän huomasi, että monta kertaa matkan varrella
oli vain yhdet jäljet hiekassa.
Hän huomasi, että jäljet puuttuivat juuri
niinä aikoina, jolloin hänellä oli ollut
elämässään kaikkein vaikeinta.
Tämä vaivasi häntä kovasti,
joten hän kysyi sitä Luojalta.
”Luoja, kun päätin seurata Sinua,
sanoit kulkevasi mukanani joka askeleella.
Nyt kuitenkin huomaan, että elämäni vaikeimpina aikoina
hiekassa on vain yhdet jalanjäljet.
En ymmärrä, miksi hylkäsit minut silloin,
kun Sinua eniten tarvitsin.”
Luoja vastasi, ”Rakas lapseni, rakastan sinua
enkä milloinkaan hylkäsi sinua.
Vaikeina aikoina, jolloin näit vain yhdet jalanjäljet
hiekassa, minä kannoin sinua.”
(M.R. Powers)
kerran tuon runon kortista, jonka siskoni tytär oli lähettänyt perheelle, joiden tyttö kuoli huumeiden yli annostukseen, itkin kun luin sen tuntu siltä että tuo perhe tarvitsi kantajaa silloin.