Mitä uskonto on?
So on tapa hallita, alistaa ja luoda "toivoa" että mikään ei pääty.
Herätkää jo. Jos Jumala olisi oikeasti olemassa, hän ei olisi hyljännyt meitä, vaan olisi kanssamme yhä tekemisissä, niin että kaikki me sen tunnemme ja tiedämme.
Jumala ei koettelisi meitä näin paljon.
Tiedän tuskaa kärsiviä ihmisiä, jotka koko sydämmestään ovat huutaneet Jumalaa avukseen, eivätkä ole sitä saaneet. Miksi?
Miksi vähemmän kärsivät sitten löytävät Jumalan?
Kyse täytyy olla vaan herkkäuskoisuudesta.
Miettikää hurskasta ja hyvää vanhusta, joka koko elämänsä on sairastanut ja uskonut Jumalaan. Ollut mukana hyväntekeväisyyksissä ym. Viimeiset vuodet hän joutuu hoitamaan syöpäsairasta miestä, joka tuskissaan ei pääse itse edes sängystä ylös. Sairaalat ei huoli miestä sinne, koska ei ole muka tilaa. Nainen rukoilee ja rukoilee miehelleen ja itselleen apua. Mitään ei tapahdu. Mies kuolee viikon paskat housuissa mielettömään tuskaan lonkkavaivaisen vaimonsa itkuiseen syliin. MISSÄ OLI JUMALA?
MISSÄ SE RAKKAUDEN JUMALA ON...hitto vie.
So on tapa hallita, alistaa ja luoda "toivoa" että mikään ei pääty.
Herätkää jo. Jos Jumala olisi oikeasti olemassa, hän ei olisi hyljännyt meitä, vaan olisi kanssamme yhä tekemisissä, niin että kaikki me sen tunnemme ja tiedämme.
Jumala ei koettelisi meitä näin paljon.
Tiedän tuskaa kärsiviä ihmisiä, jotka koko sydämmestään ovat huutaneet Jumalaa avukseen, eivätkä ole sitä saaneet. Miksi?
Miksi vähemmän kärsivät sitten löytävät Jumalan?
Kyse täytyy olla vaan herkkäuskoisuudesta.
Miettikää hurskasta ja hyvää vanhusta, joka koko elämänsä on sairastanut ja uskonut Jumalaan. Ollut mukana hyväntekeväisyyksissä ym. Viimeiset vuodet hän joutuu hoitamaan syöpäsairasta miestä, joka tuskissaan ei pääse itse edes sängystä ylös. Sairaalat ei huoli miestä sinne, koska ei ole muka tilaa. Nainen rukoilee ja rukoilee miehelleen ja itselleen apua. Mitään ei tapahdu. Mies kuolee viikon paskat housuissa mielettömään tuskaan lonkkavaivaisen vaimonsa itkuiseen syliin. MISSÄ OLI JUMALA?
MISSÄ SE RAKKAUDEN JUMALA ON...hitto vie.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jumalaa syyttämään tilanteesta. Kyllä pitää saada terveydenhoito siihen kuntoon, että apua löytyy, kun sitä tarvitaan. Itsekin rukoilin mieheni puolesta ja muutkin rukoilivat, mutta silti Jumala otti pois rakkaan mieheni. Rohkeutta sain tosin myöhemmin kauniista unesta, jonka sain Jumalalta. Ihmisen luonteeseen tai paremminkin epäuskoiseen mieleen kuuluu Jumalan syyttäminen, jos ei parantumista tule. Niin itsekin tein, mutta olen kyllä nyt saanut voimaa uskoa, että Jumala tietää paremmin. Siis kyse ei ole uskonnosta, vaan on kyse elävästä Jumalasta. Tosiasiassa jokaisen ihmisen kohdalla on elinikä Jumalan antamana ja vaikka se on vaikea hyväksyä, se on kuitenkin se on nöyrästi otettava niinkuin se on. On myöskin tapahtunut parantumisia rukouksen kautta ja se tietenkin on vaikea tietää, miksi kaikkien kohdalla se ei tapahdu niin. Katkeruus ei omalla kohdalla auta yhtään ja niinpä nyt näin jälkeenpäin ajatellen on vain toivottava, että näemme kerran taivaassa. - Monet ovat nähneet unia tosiaan, että heidän rakkaansa ovat taivaassa. - Se tuntuu tosiaan oudolta ja epäoikeudenmukaiselta, ettei kertomallesi vanhukselle löytynyt normaalia syöpähoitopaikkaa. Mikä kumma siinä sitten on ja kodinhoitajiakin tulisi saada lisää. Näihin asioihin pitää todella saada muutosta.
Rukoileminen on yksi osa elämää. Joskus on avattava suu myös toiselle ihmiselle eikä puhuttava yksin vain Jumalalle, omassa "kammiossaan". Jos mummeli ei ole puhunut sanaakaan kenellekään, eikä siis pyytänyt apua keneltäkään, niin kukaan ei ole asiasta tiennyt mitään. Miksi syyttää Jumalaa ihmisen omasta mokasta?? Ihmisellä on suu kysyä apua. Jos ylpeys estää avun kysymisen, täytyy rukoilla, että Jumala poistaa ylpeyden. Jos kyse on siitä, ettei uskalla kysyä apua, täytyy rukoilla Jumalalta rohkeutta avun pyytämiseen.
Jumala on tänäänkin rukouksia kuuleva Jumala. Esteet ovat yleensä meissä ihmisissä (ylpeyttä, ujoutta, arkuutta, pelkoja, häpeää jne.) Jumala parantaa ihmisiä tänäänkin. Mistäkö tiedän tämän? Siitä, että Jumala poisti häpeäni, pelkoni ja monet muutkin negatiiviset asiat. Nyt kerron ihmisille Hänen ihmeellisistä teoistaan. Hän haluaa tehdä niitä sinullekin. Ainiin, mutta sinä et halua uskoa tyranni-Jumalaan. Ei tarvitsekaan uskoa, vaan usko rakkauden Jumalaan. Sehän Hän on!! Hän ei ikinä jätä.
Kylläpä silloin raamatun aikoihin tapahtui siellä niillä alueilla ja Jumala oli läsnä ja Jeesuskin oli läsnä fyysisesti. Mutta eipä ole neää. Mihin ovat kadonneet ja jättäneet meidät tänne. Vain toinen ihminen voi höpöttää raamatun jakeita mutta eipä näy korkeampaa henki olentoa ja ilmestyksiä.
#Vain toinen ihminen voi höpöttää raamatun jakeita mutta eipä näy korkeampaa henki olentoa ja ilmestyksiä#, kirjoitat.
Odotatko näkeväsi niitä ja millä perusteella?..Olet kuin epäuskoinen Tuomas aikoinaan...ei usko ellei näe. Hänkin joutui myöntämään erheensä ja heikkoutensa.
Jeesus sanoi autuaaksi ne, jotka uskovat vaikk'
eivät näe. Jumala ei hylkää sitä, joka sydämestään haluaa tehdä Hänen tahtonsa ja olla Hänen omansa. 'Jolla ei ole Poikaa, sillä ei ole Isääkään', sanotaan Raamatussa.
Jumala rakastaa jokaista ja on tänäkin päivänä läsnä, mutta monet torjuvat Hänet. Katso maailman tilannetta, siitä sen näet.
Jumalaa on turha syytellä.
Miksi Jumala ei sitten vastannut naapurin mummoni rukouksiin?
Miksi hän ei auttanut?
Niin moni ja niin monesta apua haettiin syöpää sairastavalle miehelle, turhaan.
Yritettiin auttaa naista, sillä yksin hän ei miestänsä kyennyt sängystä ylös saamaan.
Lopussa hän ei enää avannut ovea, luovutti itsekkin ja sairaalat ei vastannut kutsuun tässäkään vaiheessa.
Eihän tämä Jumalan vastuu ole, mutta kysynkin että mikä sitten on, jos hän kerta on?
Miksi Jumala valikoi ne, ketä auttaa?
Olen toki kuullut puhuttavaa, että Jumala vastasi jonkun rukouksiin. Mutta miksi, oi miksi hän vastaa jonkun toisen rukouksiin ja jotkut toiset jättää oman onnensa nojaan?
tämä vääryys suorastaan vituttaa. Ja vielä kun kyse oli uskovaisesta pariskunnasta jotka oli kaiken lisäksi vielä ihania.
Sinä kysyt: #Miksi Jumala ei sitten vastannut naapurin mummoni rukouksiin? Miksi hän ei auttanut?#..
Kysy sitä Jumalalta. Jos 'Hengessä' rukoilet ja kysyt, saat vastauksen.
Me emme Jumalan ajatuksia ja tarkoitusta tiedä. Hän toimii oman tahtonsa ja aikataulunsa mukaan. Hän ei ole kenenkään kommenneltavissa. Hän tietää, mikä meille on parasta. Me emme sitä tiedä.
Tällä hetkellä ei mummon puolisolla enää ole kärsimyksiä. Eikö se lohduta mummoa sekä sinuakin.
Kirjoitat ##:tämä vääryys suorastaan vituttaa. Ja vielä kun kyse oli uskovaisesta pariskunnasta jotka oli kaiken lisäksi vielä ihania.##
Kun he kerran olivat uskossa, olisi heidän luullut tietävän, jos ja kun Raamattua ilmeisesti lukivat, minkälainen Jumala on.
Tuo sinun lauseesi: ##tämä vääryys suorastaan vituttaa##, osoittaa jotakin sinun suhtautumisestasi Jumalaan.
Meidän tulisi aina kaikesta kiittää Jumalaa, siitäkin että Hän kärsimyksissäkin on läsnä. Häneltä saamme lohdutuksen.
Tulee mieleen israelin kansa erämaassa, missä Jumala piti heistä huolen, ja kansa senkun nurisi ja valitti niin, että Jumala suuttui. Älkäämme me olko heidän kaltaisiaan.
on hyvin vaikeaa!
Eräs seikka näyttäisi olevan, että me uskovat, olemme hänen työtovereitaan:
Hän itse ei tule taivaasta auttamaan, vaan hänellä on kansa, joka on lähetetty auttamaan : " nälkäisiä,( ruoka-avustaminen) janoisia, (kaivoja tehdään), vaatettamaan alastomia, ( vaate avustus työ),
" minä sairastin ja te kävitte minua katsomassa"
( sairaiden auttaminen, parantaminen jne. työ)
" minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni" ( vankila lähetystyö)
Matt 25: 35, 36
"Ja Hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle puolelleen" jae 33
" Silloin kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: " Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti" jae 34
Näitten, oikealla puolella olijien, olisi tullut menää ja vastata naapurin mummon rukouksiin!!
Oikein hyvä kysymys: " Miksi he eivät auttaneet??
"Silloin vanhurskaat vastaavat Jeesukselle, sanoen:
" Herra, milloin me näimme ...sinun sairastavan...? jae 39
" Niin, Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä te olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle" jae 39
Et voi nminua syyttää, koska minulla ei ollut tietoa tästä mummusta!
Sinä kerroit, että " yritettiin auttaa naista, sillä yksin hän ei miestänsä kyennyt sängystä ylös saamaan"
" Se, joka tietää mitä on tehtävä, eikä tee, se tekee syntiä"
En tunne tilanteen yksityiskohtia, sinä ehkä tunsit ne,...yritit auttaa?
Miksi se apu sitten oli lyhytaikaista?
Raamattu sanoo: " Kaiken jonka olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle" jae 45.
Ei Raamattu, Jeesus katso että syy olisi sairaalan, vaan niiden ihmisten jotka näkivät, kuulivat avunhuudot, mutta kovettivat sydämensä ja korvansa,...eivätkä auttaneet...ehkä, murusia pöydän alta muori sai?
Mutta kuten sanoin, älä minuun vihojasi viskaa, sillä en tiedä millainen tilanne on ollut!
" Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään" jae 46
Ei sairaaloita iankaikkiseen rangaistukseen lähetetä, vaan ne ihmiset jotka näkivät ja eivät auttaneet!
Miksi odottaa Jumalan vastaavan rukouksiin, kun mummo rukoili, niin sinä" lähimmäinen" olit se, jonka Jumala halusi lähettää!
Onko sen suurempaa rakkautta, kuin se, että antaa henkensä lähiommäisen puolesta, ...eihän tässä kait ollut kyse, kuin rahan ja ajan antamisesta!!??
Olenko sittenkin väärässä?
Kokonainen vuosi meitä oli auttamassa, niin me naapurit kuin sukulaiset.
Mutta...
Meillä ei ollut kipulääkettä.
Se kipulääke oli juuri se asia, jota kaipasimme. Mikä meni kaiken edelle ja jota me emme saaneet.
Kyse oli myös siitä, miten kuolevaa kohdeltiin yhteiskunnan tasolta. Miten sodassa ollut ja veronsa maksanut sai vastineeksi.
Todellakin, lonkkavaivainen mummu, joka ei itse päässyt kuin rollaattorilla eteenpäin, miten hän olisi selvinyt?
Viimeinen viikko oli se pahin. Kenenkään kotiin ei voi murtautua, jos poliisit ei anna lupaa. Näin siis tapahtui. Pappa kuoli mummun syliin, mutta olisi voinut kuolla sairaalassakin ilman suuria tuskia ja mummu... hän ei varmaan surustaa toivu ikinä.
Ajatella, miten usein me muut haettiin apua ja annettiin apua, mutta se mitä nykypäivänä on oikeus saada, ei toteutunut.
mmuuta kuin ..voi helevata!
Veljeni on lääkäri, ja sen poika on , enkä kaukana oo itsekään..mutta enpä tiennyt asiassta en!
Mitäs apua mummu nyt tarvitsee?