http://www.youtube.com/watch?v=tLcc3FDvchg&watch_response
Kommunistitiedustelun käsitys Mannerheimin linjasta, varsinkin hyökkäyksen pysähtymisen jälkeen, oli varsin "luova".
Kommunistitiedustelun käsitys Mannerheimin linjasta, varsinkin hyökkäyksen pysähtymisen jälkeen, oli varsin "luova".
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kyllähän upseereilla oli lämmitetyt kasematit ja betoniset huorakorsunsa. Siellä oli kiva kyykkiä Suur-Suomien kartta reisien välissä.
Sanoi Mannegeim
Vaikka humalainen Jeltsin luuli puna-armeijan
ampuneen Mainilan laukaukset,seuraava totuus
on kohta maailmankirjallisuudessa.
Toisin sanoen Mainilan kranaatinlaukausket
käski ampua nimenomaan humalaiset Marski ja Östermann
puhelimessa 26.11.1939,jolloin Marskista tuli
siis todellisuudessa sotaväen ylipäällikkö
vastoin Kyösti Kallion luuloa.
Totta on, että asemasodan aikana rakennettiin turhankin juhlavia komentokorsuja.Mitään erillisä upseerikasematteja ei tietenkään ollut.
Ylläolevaakin valhetta toistetaan jatkuvasti, mutta ei se todeksi muutu.
Mannerheim oli kyllä useiden kenraalien kanssa tarkastamassa linnoituksia Kannaksella 26.11. 39. Mainilan laukauksista hän kuuli kuitenkin vasta aamulla 27. päivä Riihimäellä evrstiluutnnatti Nihtilältä. - Juuri tällaista provokaatiota olen odottanut, hän virkkoi Nihtilälle.
Samana päivänä Marski jätti eroanomuksensa sodan ajan ylipäällikkyydestä, mutta perui sen 30.11. puna-armeijan hyökkäyksen alettua.
NL ja Saksa olivat liitossa ja niiden yhteiset sotavoimat olivat tuolloin ainakin 7 miljoonaa miestä. Pelkästään Kannaksella oli ainakin kaksinkertainen ylivoima suomalaisiin nähden. On järjetöntä väittää, että kukaan Suomessa olisi tuolloin hankkinut sotaa, kaikkein vähiten luonteeltaan pessimistinen ja tilanteesta hyvin perillä ollut Marski. Eroanomus kertoo hänen tuntemuksensa. Hän hän oli nimenomaan Paasikiven kanssa ainoa, joka oli taipuvainen edes joihinkin aluemyönnnytyksiin.
olevan pallo täysin hukassa. Vai että Talvisodan asemasotavaiheessa juhlavia komentokorsuja. Anna mun kaikki kestää.
Minä kuule olen maannut niin monessa kauniissa korsussa ja Mikkelissä HÄNEN kanssaan, että älä viitti finninaama!
asemasotavaihetta.Talvisodassa ei YH:n jälkeen ehditty rakentaa juuri mitään.Halusin painotta sitä, että mitään upseerikasematteja ei ylipäänsä ollut. Jossain Miljoonabunkkerissa saattoi ollwe rillinen huone päällikölle.
Ei fasisti Mannerheim jättänyt 27.11.1939
eroanomusta sotaväen ylipäällikön vaan
puolustusneuvoston puheenjohtajan tehtävästä,
joten hän teki 26.11.1939 humalasssa Suomen
sotahistorian törkeimmän sotarikoksen.
muistelmasi noista ylentävistä ajoista?
Olisi sinunkin aika kirjoittaa muistelmat, jotta jälkipolvet eivät jäisi paitsi mistään herkullisesta yksityiskohdasta Suomen sotahistoriassa.
tehtävään sisältyi sodan ajan ylipäällikkyys. Mannerheim oli käytännössä jo toiminut siinä tehtävässä YH:n alkamisesta.
26.11. 39 hänen mukanaan oli kaksi ulkomaalaista ja joukko supmalaisia kenraaleita sekä mm. everstiluutnantti Valo Nihtilä.Koko päivä tarkastettiin Kannaksen linnoituksia. Mannerheim oli hyvin uupunut ja kävi aikaisin nukkumaan makuuvaunuunsa. Se pysäytettiin yöllä Riihimäellä ja Nihtilä sai tiedon Mainilan laukauksista. Hän ei kuitenkaan halunnut herättää Mannerheimia, vaan kertoi asian vasta aamulla. Mainilan laukaukset ovat yksiselitteisesti NL:n provokaatio, jolla saatiin syy hyökkäykselle Suomeen. Mannerheim oli ollut vähäisten alueluovutusten kannalla, joten hän ei missään nimessä halunnut sotaa, koska Suomi oli täysin yksin kahden suurvallan liittoa vastassa.
ole muistelmiksi.Tällaiset tarinat ovat vain kertojansa seksuaalisuuntauksen todistuksena.Mannerheim oli yksiselitteisesti hetero ja vain hetero.