VIRKAMIESTEN YLEISJÄRJEN PUUTE NÄKYY KADULLE AJETTUINA IHMISINÄ
Olen kolmatta vuotta opiskelemassa insinööriksi, ja näistä kolmesta toista vuotta läsnä opetuksessa. Olen kolmannen vuosikurssin opiskelija, vaikka ei toista vuotta tullut suoritettua. - Onneksi edes joku on tajunnut suunnitella opetuksen oikein - meistä aikuisopiskelijoista kun ei aina tiedä kuka pääseen paikalle ja on läsnä. Syitä poissaoloon on useita, mutta tässä niistä on kerrottuna yksi.
Miten tähän erikoiseen kolmesta kaksi läsnä tilanteeseen on jouduttu? No minäpä kerron hieman taustoja, niin pääsette jyvälle mitä viranomaisten yleisjärjen puute aiheuttaa ja miten se tavallisille yksityisen puolen ihmisille näkyy.
Ensimmäisen vuoden olin päiväopiskelijana. Koska edellisestä taistosta valtiota vastaan oli jäänyt vain muhkea pino laskuja, niin ajattelin etsiä itselleni taloudellisen tilanteeni vuoksi puolipäivätyön. Päätin hakea päivälinjalta iltalinjalle insinööriopintojani jatkamaan. Sisään pääsin vaivatta täyttämällä hakulomakkeet - yhtä suuri vaiva kuin muuttoilmoituksen täyttäminen ja varsin hupaisa tilaisuus.
Sitten ensimmäisen iltaluennon aikana syksyllä 2002 Bulevardin kuuluissa sähkön luentosalissa luennoitsija toivotti meidät kaikki tervetulleeksi (jälleen kerran) ja toivotti hyvää alkanutta luentokautta sanoin "iltalinjalaisille opintovaatimukset ovat sitten samat 160 ov., kuten päiväopiskelija toimiville, mutta sillä erotuksella, etteivät iltaopiskelijat nauti mitään etuutta". No, siinähän sitten hetken aikaa ihmettelin mitäpä tässä muuta kuin työtä hakemaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Niin, se kuulostikin aivan liian helpolta ollakseen totta, joten eiköhän siihen opiskeluun sitten tullut yksi 5,7 miljoonan markan pesänkavalluksen selvittäminen - vanhempieni kuolinpesät oli kavallettu, joten jouduin selvittämään syytteeseen joutumisen uhalla kuka oli kavaltanut, mitä ja miten. Niinpä lokakuu 2002 - marraskuu 2003 kulut vanhempieni siskosten kavallusta selvittäessä. Ja samalla kuluivat myös viimeiset säästöni 25.000 EUR tilatessani virastoista maksullisia asiakirjoja ja maksellessani ylimääräisiä puhelin ymsk. laskuja. Keväällä 2003 maksettuani verot jostain, mitä en ole koskaan omistanut tai edes nähnyt olevan olemassa, olin lievästi sanottuna 'aika perseaukinen jätkä', vailla omaisuutta ja työtä. Niinpä päätin kokeilla onneani yrittäjänä, sillä ymmärsin, ettei virastovirkamiehen ura oikein enää jaksanut kiinnostaa. Syksyyn 2003 olin oppinut yhden asian lisää: Suomessa raha kulkee jotenkin oudosti - ei ole normaalia, ettei 5.500 yhtiölähestymisen seurauksena tule kuin muutama kiinnostunut vastaus, ei edes pyydetty poikkeamaan kahvilla. Toisaalta ihmiset itse valitsevat mitä ostavat ja mihin osallistuvat - se on kapitalismissa tuo ihana valinnan vapaus (onneksi). Niinpä ajattelin jatkaa opintojani, etsiä työtä toisen palveluksessa ja jatkaa samalla hiljaista yrittämistä, ilmoittautua työnhakijaksi ja jatkaa normaalia elämääni. Siis teoriassa sen piti mennä näin....
Syksyn 2003 saavuttua olen käynyt normaalisti luennoilla. Työvoimahallinnosta kerrottiin "että olet täysipäivänen opiskelija, kuten tästä virallisesta opetuskasvatushallituksen määräämästä asiakirjasta ilmenee, joten et ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen, mutta voit ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi meille". Niinpä olen nyt työtön työnhakija varauksella 'teen myös keikkaa tarvittaessa', joka ei ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Vantaan työvoimatoimiston Riku Roossille kiitos siitä, että sain kuitenkin yrittää puoli vuotta ja muutoinkin asiallisesta toiminnasta. Ymmärrän työvoimahallinnon kannan, sillä opintomäärän huomioiden kuulun joko työhön hannkimaan elantoni tai KELAn aikuisopistotuen piiriin. Riku Roos on ollut muutoinkin asiallinen ja tunnollinen virkamies, joka ei ole väännellyt sanomaani ja on hoitanut asiansa esimerkillisesti virkamiehenä.
Kelasta on todettu alkukesästä 2002 vaihdettuani iltalinjalle, ettei sinulla ole oikeutta opintotukeen, sillä "olet täysipäiväinen insinööriopiskelija, jolla on samat tutkintovaatimukset kuin päiväopiskelijalla, mutta opiskelet iltalinjalla". Lisäksi KELA on todennut vuoden 2002 kesäkuussa, "ettei sinulla ole oikeutta asumistukeen".
Koska työtä ei ole löytynyt, rahaa on käytetty muiden petosten selvittämiseksi, eikä tuloja ole saatu kotiutettua, olen joutunut nyt kääntymään sossun puoleen asiassa. Hyvin asia sujuikin silloin, kun asian tiesi virkailija (Tommi Hiltunen), joka oli perehtynyt tapaukseeni. Olen todennyt hänelle saman kuin muillekin fiksuille Vantaalaisille (ml. Vantaan kaupungin lakimies), etten kuulu tänne luukulle, mutta munasivat Tampereella jo kerran ja ovat jatkaneet 5,7 FIM millin petoksella - jos on kysyttävää, niin kysy, poikkea tai pyydä tarvitsemasi, mutta älä petä ja olen valmis maksamaan takaisin asia selvittyä, sillä en ole mikään luukulla kerjäävä pummi.
Sossun uusi täti (Hanna Kivelä) on nyt pyöritelly nelisen viikkoa peukaloitansa, eikä rutiiniluoteista päätöstä ole tullut. Edellisen asiaa hoitaneen henkilön kanssa asia sujui (Tommi Hiltunen), sillä hän käsitti miten paljosta ihminen vastaa silloin, kun on kyse toisen asian hoitamisesta ja häneen pystyi luottamaan.
Kaikki perustoimeentulotuen päätökseen tarvittavat asiakirjat on toimitettu ajoissa ko. virastoon. Aikuisopiskelun osalta asiasta on tehty päätös aikanaan KELAssa tai työvoimahallinnossa. Koska ilmeisesti Tampereela Vantaalle tullut sossun täti päätti heittäytyä hankalaksi, niin nyt on puhelinliittymä katkaistu ja lasku on ulosotossa. Lisäksi vuokra on maksamatta ja muitakin laskuja mennyt ulosottoon. Nyt joudun maksamaan perintätoimistojen korvaukset laskujen päälle sen vuoksi, ettei sossuun palkattu Hanna Kivelä kyennyt tekemään päätöstä neljän viikon kuluessa, vaikka kaikki tarvittava materiaali hänelle on annettu. Sen sijaa, että Hanna Kivelä olisi tehnyt työnsä, niin päätti hän viettää muutaman lomapäivän Tampereella. Hannalle ei paljoa 'työnkuva paina', eikä 'virkamiehellä huolet lomalla rassaa'? Voisiko joku häätää Hannan takaisin siine Tampereelle tai kertoa ystävällisesti hänelle hänen 'munanneen'. Hanna ei ilmeisesti käsitä miten paljon Suomessa on opiskelijoita ja aikuisia ajettu kadulle yleisjärkeä vailla olevien virkanaisten ja -miesten ihmeellisen oikkuilun seurauksena. Jos ei kerran kyetä näkemään metsää puulta, eli ymmärtämään päätösten pitkittämisestä aiheutuvia seuraumuksia, niin silloin on parempi, ette Hanna enää tee päätöksiä näiltä osin, ei ennekuin osaa tehdä työnsä oikein.
Suomessa on todennäköisesti ajettu kadulle aika joukko kohtuullisen päteviä ihmisiä, pelkästään sen vuoksi, etteivät virkamiehet ymmärrä omien päätöstensä seuraumuksia vaan halkovat hiuksia samalla kun tavallinen kadunmies löytää itsensä heidän jäljiltä ojasta. Ei ihme, että yksityinen puoli vihaa teitä!
Olisiko aivan mahdoton ajatus esittää pieni pyyntö yksityiselle puolelle etsiä josta minulle puolipäiväinen työ, jolla saan laskuni ja vuokran maksuun; muutoin on vaara, että sekoan viranomaisten kanssa lopullisesti. Olen valmis tekemään mitä tahansa työnajana kannalta minulle sopivaksi katsomaansa työtä, joko työntekijänä tai oman yhtiön kautta alihankkijana. Huomattavaa on, etten soita poskeani kuin viranomaisten munauksista ja riidat ovat olleet ainostaan viranomaisia vastaan.
Hulluksi on maailman meno mennyt, kun joutuu myymään omia tavaroitansa päästäkseen luennolle. Ja myyminen johtuu siitä, ettei munaavia virkanaisia rangaista. Saa nähdä joudunko tänä syksynä keskeyttämään opinnot virkamiesten munausten seurauksena?
Yliopistossa opiskelevilta ihmisiltä usein puuttuu yleisjärki (ks. määrittely sanalle 'academic' esim. Webster), ja se näkyy päätöksissä niin, ettei akateeminen virkamies näen metsää puilta. Ja mitä akateemiseen vaativuustasoon ja amk. opintojen eroon tulee, niin olen mieluiten amk-tasoinen, kuunnes yliopisto älyää omat puutteensa. Amk:ssa on ainakin ihmisiä opiskelijoina, eivätkä ne meidän parhaat teille juurikaan häviä - osa heistä vielä jatkaa muutamia kursseja teillä osoittaakseen myös ammattikoululaisella olevan järkeä ja osaamista.
Voisiko joku toimia syyttäjänä, jotta voisin alkaa elämään normaalia tavallisten ihmisten elämää?
Åke Tyvi
Aikuisinsinööriopiskelija
Helsingin Ammattikorkeakoulu
Åke Tyvi
Rasinkatu 10D
FIN-01360 VANTAA
- - -
No hei Ben,
Olisi jälleen tällainen kommentoitava seikka siitä ja mahdollinen ohjelman aihe siittä, milloin toisen ihmisen puolustaminen on sallittua ja missä laajuudessa, vai pitäisikö toinen jättää kuolemaan?
Noin viikko-kaksi sitten jouduin todistamaan hyvin voimakkaan väkivaltaisen teon, jolloin huomasin itsessäni hyvin vaarallisen luonteenpiirteen: Saapuessani aikuisopiskelijakämppäni edustalle oli paikalle saapunut Vantaalainen poliisipartio. Partio oli juttelemassa noin 25 vuotiaan nuoren miehen kanssa, joka oli jonkin verran alkoholia tai muuta sellaista nauttinut. Joka tapauksessa oli hän aiheuttanut sen verran häiriötä kesän loppua juhlimalla, että oli saanut jonkun hälyyttämään poliisipartion paikkalle.
Partioon kuului blondi nainen ja sellainen nuori poliisimies. Asiaa siis hoiti näennäisen nuori ja innokkaasti käyttäytynyt mieshenkilö. Kuljin partion ohitse viistosti matkalla asuntoni ovella, jolloin tilanne oli vielä rauhallinen. Tässä vaiheessa poliisi tivasi nuorelta mieheltä henkilöllisyystodistusta, jota hän ei ollut selvästikään ottanut mukaan kesän viimeiseen juhlistamistilaisuuteen.
Avatessasi asuntoni ala-ovea huomasin miten tilanne riistäytyi nuorelta poliisilta käsistä. Paperien tivaamisesta tuskastunut nuori mies yritti jatkaa matkaansa, jolloin poliisi kävi häneen käsiksi. Tällöin miespoliisi väkisin kaatoin nuoren miehen maahan pienen kahakan jälkeen. Uhri makasi mahallaan maassa ja poliisi riuhtoi itsensä uhrin päälle niin, että hän painoi polvensa uhrin niskaa vasten melkoisella voimalla. Tämän seurauksena maassa maannut nuorimies yritti huuttaa apua, johon poliisi reagoi tarttumalla häntä molemmin käsin päästä kiinni ja alkoi hakkaamaan nuoren pojan päätä asfallttia vasten. Muutaman lujan pään asfalttia vasten tapahtuneen lyönnin jälkeen jouduin puuttumaan asiaan.
Mietin menekö tappamaan tuon poliisin, joka selvästi haluasi aiheuttaa ja aiheutti tahallisia aivovaurioita nuorelle miehelle. Päätin ensin kuitenkin puuttua tilanteeseen kehoittamalla häntä lopettamaan pään asfattia vasten hakkaamisen huutamalla "hei äijä! lopeta sen kaverin pään asfalttiin hakkaaminen. se kyllä pysyy siinä otteessa muutoinkin paikallaan". Tämän jälkeen poliisi selvästi mietti kolmesta viiteen sekunttia mitä hän oli tehnyt ja miten hän jatkaisi toimintaansa. Poliisi ei enää hakannut nuorem miehen päätä väkisin asfalttia vasten.
Voin vain kuvitella mitä olisi tapahtunut, jos poliisi ei olisi lopettanut toisen ihmisen tahallista tappamista. Kallohan siinä olisi haljennut. Näytti aivan siltä kuin poliisi ei ollut täyttä ymmärrystä vaille tehdessään tuon teon. Samaan viittaa myös hänen käyttäytymisensä ja turhan väkivallan käyttö ilmeisesti vallankäyttö kiihotti häntä jollain tavalla.
Pitäisikö edellä mainitun kaltaiset poliisiviranomaiset ja lakimiehet sulkea mielisairaalaan vain sen, että ovat implisiittisesti yhteiskunnan uhreja ja heidän käytöksen on yhteiskunnan tulos.
Älä yritä auttaa ainakaan minua, sillä esim. Kuwaitin sodassa olleet sotilaat aiheuttivat englannissa terapia-apua tarjonneille psykologeille hermoromahduksia, mutta aiunahan voit kertoa muille miten mielestäsi tilanteessa tulisi menetellä (ja minä lupaan olla nauramatta olipa vastaus mielestäni oikea tai väärä). Olen sen verran jo saanut potkuja päähäni, että ole alkanut pitää tilanteesta.
Laitan tuossa samalla vähän lisää pohdittavaa siitä, olisiko jossain päin yhteiskunnassa esimerkiksi saatava pakolliseksi työeduksi terapiakäynnit (ks. esim. vaikka tuo hakkaava laamanni). Mielestäni tuollainen alla kuvantun kaltainen käytös vain lisää ja provosoi väkivaltaa, mutta sinähän se asiantuntija olet. Päätele itse ja mieti miten sietokykyinen ihminen olen toistaiseksi ollut.
Nyt onkin sitten jo iltateen ja iltapalan aika. Kaikkea hyvää vain sinne toimitukseen ja vakuutan, että voitte olla minusta aivan huoletta; satun olemaan ainoa suomalainen, jolla on oma rauhanturvaaja aikuiskämppiksenä turvaamassa minun ja poliisien välit. Ainakaan toistaiseksi ei ole uhreja vielä tullut ;-)
Voit tosi kertoa Helsingin yliopiston lääkiksen porukoille, sillä mielestäni turhan ja ylimäärisen väkivallan käyttö ei ole suotavaa, saati sitten sellaisen harjoittaminen toista kohtaan tahallisen vamman tuottamistarkoituksessa.
Joo. Otin tuossa osaa yhteen tutkimukseenkin, jonka tekivät nuo lastentarhanopettajat. Oikein mukava tutkimus olikin. On nimittäin työetuna tuossa 10 kerrossa alaspäin olevan lastentarha, jota olen aina silloin tällöin taukoa pitäessäni katsellut; milloin isot eivät näperrä ja nakerra ylhäällä, niin melko varmasti silloin pikkunaperot aheltavat jotain mielenkiintoista projektia tuossa pihassa. Aika uskomattomia termiittejä kyllä ovat ja niitä on aivan kaikkialla. Mutta hauskoja ovat ja on rentoittavaa katsella mitä he oikein puuhastelevat.
Ps. Äläkä nyt vain häiritse sitä poliisiohjelman setää, sillä on varmasti aivan tarpeeksi jo työtä ilman tätäkin asiaa (CS, NR ja CN kaasut on testattu jo pitkän aikaa sitten).
Päivän aforismi siitä, kun kaksi kirjanoppinutta pohdiskeli keskenänsä "mitä on näkeminen": Kaksi sokeata voi keskustella keskenään hyvinkin sujuvasti siitä millaista näkeminen on, kunnes paikalle saapuu normaalin näkäkyvyn omaava henkilö. Täsä on nyt kyse (olen nyt siis saapunut paikkalle kaikessa vaatimattomuudessani ;-) ).
-- -- --
Cv:
http://www3.edu.stadia.fi/~0100034 /henkilosto/tyvi_ake/20030520.3.tyvi_ake.CV.html
Olen kolmatta vuotta opiskelemassa insinööriksi, ja näistä kolmesta toista vuotta läsnä opetuksessa. Olen kolmannen vuosikurssin opiskelija, vaikka ei toista vuotta tullut suoritettua. - Onneksi edes joku on tajunnut suunnitella opetuksen oikein - meistä aikuisopiskelijoista kun ei aina tiedä kuka pääseen paikalle ja on läsnä. Syitä poissaoloon on useita, mutta tässä niistä on kerrottuna yksi.
Miten tähän erikoiseen kolmesta kaksi läsnä tilanteeseen on jouduttu? No minäpä kerron hieman taustoja, niin pääsette jyvälle mitä viranomaisten yleisjärjen puute aiheuttaa ja miten se tavallisille yksityisen puolen ihmisille näkyy.
Ensimmäisen vuoden olin päiväopiskelijana. Koska edellisestä taistosta valtiota vastaan oli jäänyt vain muhkea pino laskuja, niin ajattelin etsiä itselleni taloudellisen tilanteeni vuoksi puolipäivätyön. Päätin hakea päivälinjalta iltalinjalle insinööriopintojani jatkamaan. Sisään pääsin vaivatta täyttämällä hakulomakkeet - yhtä suuri vaiva kuin muuttoilmoituksen täyttäminen ja varsin hupaisa tilaisuus.
Sitten ensimmäisen iltaluennon aikana syksyllä 2002 Bulevardin kuuluissa sähkön luentosalissa luennoitsija toivotti meidät kaikki tervetulleeksi (jälleen kerran) ja toivotti hyvää alkanutta luentokautta sanoin "iltalinjalaisille opintovaatimukset ovat sitten samat 160 ov., kuten päiväopiskelija toimiville, mutta sillä erotuksella, etteivät iltaopiskelijat nauti mitään etuutta". No, siinähän sitten hetken aikaa ihmettelin mitäpä tässä muuta kuin työtä hakemaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Niin, se kuulostikin aivan liian helpolta ollakseen totta, joten eiköhän siihen opiskeluun sitten tullut yksi 5,7 miljoonan markan pesänkavalluksen selvittäminen - vanhempieni kuolinpesät oli kavallettu, joten jouduin selvittämään syytteeseen joutumisen uhalla kuka oli kavaltanut, mitä ja miten. Niinpä lokakuu 2002 - marraskuu 2003 kulut vanhempieni siskosten kavallusta selvittäessä. Ja samalla kuluivat myös viimeiset säästöni 25.000 EUR tilatessani virastoista maksullisia asiakirjoja ja maksellessani ylimääräisiä puhelin ymsk. laskuja. Keväällä 2003 maksettuani verot jostain, mitä en ole koskaan omistanut tai edes nähnyt olevan olemassa, olin lievästi sanottuna 'aika perseaukinen jätkä', vailla omaisuutta ja työtä. Niinpä päätin kokeilla onneani yrittäjänä, sillä ymmärsin, ettei virastovirkamiehen ura oikein enää jaksanut kiinnostaa. Syksyyn 2003 olin oppinut yhden asian lisää: Suomessa raha kulkee jotenkin oudosti - ei ole normaalia, ettei 5.500 yhtiölähestymisen seurauksena tule kuin muutama kiinnostunut vastaus, ei edes pyydetty poikkeamaan kahvilla. Toisaalta ihmiset itse valitsevat mitä ostavat ja mihin osallistuvat - se on kapitalismissa tuo ihana valinnan vapaus (onneksi). Niinpä ajattelin jatkaa opintojani, etsiä työtä toisen palveluksessa ja jatkaa samalla hiljaista yrittämistä, ilmoittautua työnhakijaksi ja jatkaa normaalia elämääni. Siis teoriassa sen piti mennä näin....
Syksyn 2003 saavuttua olen käynyt normaalisti luennoilla. Työvoimahallinnosta kerrottiin "että olet täysipäivänen opiskelija, kuten tästä virallisesta opetuskasvatushallituksen määräämästä asiakirjasta ilmenee, joten et ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen, mutta voit ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi meille". Niinpä olen nyt työtön työnhakija varauksella 'teen myös keikkaa tarvittaessa', joka ei ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Vantaan työvoimatoimiston Riku Roossille kiitos siitä, että sain kuitenkin yrittää puoli vuotta ja muutoinkin asiallisesta toiminnasta. Ymmärrän työvoimahallinnon kannan, sillä opintomäärän huomioiden kuulun joko työhön hannkimaan elantoni tai KELAn aikuisopistotuen piiriin. Riku Roos on ollut muutoinkin asiallinen ja tunnollinen virkamies, joka ei ole väännellyt sanomaani ja on hoitanut asiansa esimerkillisesti virkamiehenä.
Kelasta on todettu alkukesästä 2002 vaihdettuani iltalinjalle, ettei sinulla ole oikeutta opintotukeen, sillä "olet täysipäiväinen insinööriopiskelija, jolla on samat tutkintovaatimukset kuin päiväopiskelijalla, mutta opiskelet iltalinjalla". Lisäksi KELA on todennut vuoden 2002 kesäkuussa, "ettei sinulla ole oikeutta asumistukeen".
Koska työtä ei ole löytynyt, rahaa on käytetty muiden petosten selvittämiseksi, eikä tuloja ole saatu kotiutettua, olen joutunut nyt kääntymään sossun puoleen asiassa. Hyvin asia sujuikin silloin, kun asian tiesi virkailija (Tommi Hiltunen), joka oli perehtynyt tapaukseeni. Olen todennyt hänelle saman kuin muillekin fiksuille Vantaalaisille (ml. Vantaan kaupungin lakimies), etten kuulu tänne luukulle, mutta munasivat Tampereella jo kerran ja ovat jatkaneet 5,7 FIM millin petoksella - jos on kysyttävää, niin kysy, poikkea tai pyydä tarvitsemasi, mutta älä petä ja olen valmis maksamaan takaisin asia selvittyä, sillä en ole mikään luukulla kerjäävä pummi.
Sossun uusi täti (Hanna Kivelä) on nyt pyöritelly nelisen viikkoa peukaloitansa, eikä rutiiniluoteista päätöstä ole tullut. Edellisen asiaa hoitaneen henkilön kanssa asia sujui (Tommi Hiltunen), sillä hän käsitti miten paljosta ihminen vastaa silloin, kun on kyse toisen asian hoitamisesta ja häneen pystyi luottamaan.
Kaikki perustoimeentulotuen päätökseen tarvittavat asiakirjat on toimitettu ajoissa ko. virastoon. Aikuisopiskelun osalta asiasta on tehty päätös aikanaan KELAssa tai työvoimahallinnossa. Koska ilmeisesti Tampereela Vantaalle tullut sossun täti päätti heittäytyä hankalaksi, niin nyt on puhelinliittymä katkaistu ja lasku on ulosotossa. Lisäksi vuokra on maksamatta ja muitakin laskuja mennyt ulosottoon. Nyt joudun maksamaan perintätoimistojen korvaukset laskujen päälle sen vuoksi, ettei sossuun palkattu Hanna Kivelä kyennyt tekemään päätöstä neljän viikon kuluessa, vaikka kaikki tarvittava materiaali hänelle on annettu. Sen sijaa, että Hanna Kivelä olisi tehnyt työnsä, niin päätti hän viettää muutaman lomapäivän Tampereella. Hannalle ei paljoa 'työnkuva paina', eikä 'virkamiehellä huolet lomalla rassaa'? Voisiko joku häätää Hannan takaisin siine Tampereelle tai kertoa ystävällisesti hänelle hänen 'munanneen'. Hanna ei ilmeisesti käsitä miten paljon Suomessa on opiskelijoita ja aikuisia ajettu kadulle yleisjärkeä vailla olevien virkanaisten ja -miesten ihmeellisen oikkuilun seurauksena. Jos ei kerran kyetä näkemään metsää puulta, eli ymmärtämään päätösten pitkittämisestä aiheutuvia seuraumuksia, niin silloin on parempi, ette Hanna enää tee päätöksiä näiltä osin, ei ennekuin osaa tehdä työnsä oikein.
Suomessa on todennäköisesti ajettu kadulle aika joukko kohtuullisen päteviä ihmisiä, pelkästään sen vuoksi, etteivät virkamiehet ymmärrä omien päätöstensä seuraumuksia vaan halkovat hiuksia samalla kun tavallinen kadunmies löytää itsensä heidän jäljiltä ojasta. Ei ihme, että yksityinen puoli vihaa teitä!
Olisiko aivan mahdoton ajatus esittää pieni pyyntö yksityiselle puolelle etsiä josta minulle puolipäiväinen työ, jolla saan laskuni ja vuokran maksuun; muutoin on vaara, että sekoan viranomaisten kanssa lopullisesti. Olen valmis tekemään mitä tahansa työnajana kannalta minulle sopivaksi katsomaansa työtä, joko työntekijänä tai oman yhtiön kautta alihankkijana. Huomattavaa on, etten soita poskeani kuin viranomaisten munauksista ja riidat ovat olleet ainostaan viranomaisia vastaan.
Hulluksi on maailman meno mennyt, kun joutuu myymään omia tavaroitansa päästäkseen luennolle. Ja myyminen johtuu siitä, ettei munaavia virkanaisia rangaista. Saa nähdä joudunko tänä syksynä keskeyttämään opinnot virkamiesten munausten seurauksena?
Yliopistossa opiskelevilta ihmisiltä usein puuttuu yleisjärki (ks. määrittely sanalle 'academic' esim. Webster), ja se näkyy päätöksissä niin, ettei akateeminen virkamies näen metsää puilta. Ja mitä akateemiseen vaativuustasoon ja amk. opintojen eroon tulee, niin olen mieluiten amk-tasoinen, kuunnes yliopisto älyää omat puutteensa. Amk:ssa on ainakin ihmisiä opiskelijoina, eivätkä ne meidän parhaat teille juurikaan häviä - osa heistä vielä jatkaa muutamia kursseja teillä osoittaakseen myös ammattikoululaisella olevan järkeä ja osaamista.
Voisiko joku toimia syyttäjänä, jotta voisin alkaa elämään normaalia tavallisten ihmisten elämää?
Åke Tyvi
Aikuisinsinööriopiskelija
Helsingin Ammattikorkeakoulu
Åke Tyvi
Rasinkatu 10D
FIN-01360 VANTAA
- - -
No hei Ben,
Olisi jälleen tällainen kommentoitava seikka siitä ja mahdollinen ohjelman aihe siittä, milloin toisen ihmisen puolustaminen on sallittua ja missä laajuudessa, vai pitäisikö toinen jättää kuolemaan?
Noin viikko-kaksi sitten jouduin todistamaan hyvin voimakkaan väkivaltaisen teon, jolloin huomasin itsessäni hyvin vaarallisen luonteenpiirteen: Saapuessani aikuisopiskelijakämppäni edustalle oli paikalle saapunut Vantaalainen poliisipartio. Partio oli juttelemassa noin 25 vuotiaan nuoren miehen kanssa, joka oli jonkin verran alkoholia tai muuta sellaista nauttinut. Joka tapauksessa oli hän aiheuttanut sen verran häiriötä kesän loppua juhlimalla, että oli saanut jonkun hälyyttämään poliisipartion paikkalle.
Partioon kuului blondi nainen ja sellainen nuori poliisimies. Asiaa siis hoiti näennäisen nuori ja innokkaasti käyttäytynyt mieshenkilö. Kuljin partion ohitse viistosti matkalla asuntoni ovella, jolloin tilanne oli vielä rauhallinen. Tässä vaiheessa poliisi tivasi nuorelta mieheltä henkilöllisyystodistusta, jota hän ei ollut selvästikään ottanut mukaan kesän viimeiseen juhlistamistilaisuuteen.
Avatessasi asuntoni ala-ovea huomasin miten tilanne riistäytyi nuorelta poliisilta käsistä. Paperien tivaamisesta tuskastunut nuori mies yritti jatkaa matkaansa, jolloin poliisi kävi häneen käsiksi. Tällöin miespoliisi väkisin kaatoin nuoren miehen maahan pienen kahakan jälkeen. Uhri makasi mahallaan maassa ja poliisi riuhtoi itsensä uhrin päälle niin, että hän painoi polvensa uhrin niskaa vasten melkoisella voimalla. Tämän seurauksena maassa maannut nuorimies yritti huuttaa apua, johon poliisi reagoi tarttumalla häntä molemmin käsin päästä kiinni ja alkoi hakkaamaan nuoren pojan päätä asfallttia vasten. Muutaman lujan pään asfalttia vasten tapahtuneen lyönnin jälkeen jouduin puuttumaan asiaan.
Mietin menekö tappamaan tuon poliisin, joka selvästi haluasi aiheuttaa ja aiheutti tahallisia aivovaurioita nuorelle miehelle. Päätin ensin kuitenkin puuttua tilanteeseen kehoittamalla häntä lopettamaan pään asfattia vasten hakkaamisen huutamalla "hei äijä! lopeta sen kaverin pään asfalttiin hakkaaminen. se kyllä pysyy siinä otteessa muutoinkin paikallaan". Tämän jälkeen poliisi selvästi mietti kolmesta viiteen sekunttia mitä hän oli tehnyt ja miten hän jatkaisi toimintaansa. Poliisi ei enää hakannut nuorem miehen päätä väkisin asfalttia vasten.
Voin vain kuvitella mitä olisi tapahtunut, jos poliisi ei olisi lopettanut toisen ihmisen tahallista tappamista. Kallohan siinä olisi haljennut. Näytti aivan siltä kuin poliisi ei ollut täyttä ymmärrystä vaille tehdessään tuon teon. Samaan viittaa myös hänen käyttäytymisensä ja turhan väkivallan käyttö ilmeisesti vallankäyttö kiihotti häntä jollain tavalla.
Pitäisikö edellä mainitun kaltaiset poliisiviranomaiset ja lakimiehet sulkea mielisairaalaan vain sen, että ovat implisiittisesti yhteiskunnan uhreja ja heidän käytöksen on yhteiskunnan tulos.
Älä yritä auttaa ainakaan minua, sillä esim. Kuwaitin sodassa olleet sotilaat aiheuttivat englannissa terapia-apua tarjonneille psykologeille hermoromahduksia, mutta aiunahan voit kertoa muille miten mielestäsi tilanteessa tulisi menetellä (ja minä lupaan olla nauramatta olipa vastaus mielestäni oikea tai väärä). Olen sen verran jo saanut potkuja päähäni, että ole alkanut pitää tilanteesta.
Laitan tuossa samalla vähän lisää pohdittavaa siitä, olisiko jossain päin yhteiskunnassa esimerkiksi saatava pakolliseksi työeduksi terapiakäynnit (ks. esim. vaikka tuo hakkaava laamanni). Mielestäni tuollainen alla kuvantun kaltainen käytös vain lisää ja provosoi väkivaltaa, mutta sinähän se asiantuntija olet. Päätele itse ja mieti miten sietokykyinen ihminen olen toistaiseksi ollut.
Nyt onkin sitten jo iltateen ja iltapalan aika. Kaikkea hyvää vain sinne toimitukseen ja vakuutan, että voitte olla minusta aivan huoletta; satun olemaan ainoa suomalainen, jolla on oma rauhanturvaaja aikuiskämppiksenä turvaamassa minun ja poliisien välit. Ainakaan toistaiseksi ei ole uhreja vielä tullut ;-)
Voit tosi kertoa Helsingin yliopiston lääkiksen porukoille, sillä mielestäni turhan ja ylimäärisen väkivallan käyttö ei ole suotavaa, saati sitten sellaisen harjoittaminen toista kohtaan tahallisen vamman tuottamistarkoituksessa.
Joo. Otin tuossa osaa yhteen tutkimukseenkin, jonka tekivät nuo lastentarhanopettajat. Oikein mukava tutkimus olikin. On nimittäin työetuna tuossa 10 kerrossa alaspäin olevan lastentarha, jota olen aina silloin tällöin taukoa pitäessäni katsellut; milloin isot eivät näperrä ja nakerra ylhäällä, niin melko varmasti silloin pikkunaperot aheltavat jotain mielenkiintoista projektia tuossa pihassa. Aika uskomattomia termiittejä kyllä ovat ja niitä on aivan kaikkialla. Mutta hauskoja ovat ja on rentoittavaa katsella mitä he oikein puuhastelevat.
Ps. Äläkä nyt vain häiritse sitä poliisiohjelman setää, sillä on varmasti aivan tarpeeksi jo työtä ilman tätäkin asiaa (CS, NR ja CN kaasut on testattu jo pitkän aikaa sitten).
Päivän aforismi siitä, kun kaksi kirjanoppinutta pohdiskeli keskenänsä "mitä on näkeminen": Kaksi sokeata voi keskustella keskenään hyvinkin sujuvasti siitä millaista näkeminen on, kunnes paikalle saapuu normaalin näkäkyvyn omaava henkilö. Täsä on nyt kyse (olen nyt siis saapunut paikkalle kaikessa vaatimattomuudessani ;-) ).
-- -- --
Cv:
http://www3.edu.stadia.fi/~0100034 /henkilosto/tyvi_ake/20030520.3.tyvi_ake.CV.html
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.