Komedy tutkii

Miksi kristittyjä vihattiin roomassa
Ja kuinka kristinusko muuttui, väärensi kaiken nurinpäin.

Oppikaa tästä.


http://www.maijastinakahlos.net/b/opetus/uskonto-ja-kulttuuri-identiteetti-antiikin-roomassa/sallitun-ja-kielletyn-raja-roomalaiset-ja-kristinusko/


Kristinuskoa pidettiin ateistisena!

Roomalaiset kirjoittajat kauhistelivat superstitiota, mutta vallanpitäjät sietivät superstitioiksi leimattuja kultteja ja käytäntöjä, niin kauan kun niiden ei katsottu toimivan keisarillista hallintoa vastaan.

Ketkä leimattiin superstition harjoittajiksi, roomalaisen religion ulkopuolisiksi? Keisariaikaisten kirjoittajien (Plinius vanhempi, Plinius nuorempi, Tacitus) mukaan näitä olivat magian harjoittajat, jotka käyttivät rituaaleja väärin omiin, yhteisön kannalta pahoja tarkoitusperiä varten eli vääristivät rituaaleja omiin asosiaalisiin tarkoituksiinsa sekä ns. ‘ateistit’ eli henkilöt, jotka eivät uskoneet jumaliin ja kieltäytyivät uhraamasta jumalille. Kristittyjä syytettiin ateisteiksi, koska he kieltäytyivät uhraamasta jumalille.

Roomalaista uskontosysteemiä on luonnehdittu väljäksi ja suvaitsevaiseksi, sillä se vähitellen imaisi mukaansa vieraita kultteja ja hyväksyi joitakin vieraita jumalia osaksi omaa pantheoniaan. Ulkopuolelle erilaisista syistä jäävät kultit, ‘ei-roomalaisiksi’ koetut ja leimatut kultit – ‘meidän’ ulkopuolelle jäävä toiseus – leimattiin superstitioiksi.

Roomalaisella suvaitsevaisuudella/sallivuudella oli omat rajansa


Erottautuminen ruokkii epäluuloa: Ajatus: jos ei osallistu yhteisön kultteihin, kuuluuko yhteisöön, onko kunnon roomalainen.

Uskonnolliset, moraaliset ja poliittiset syytökset: Rituaalimurha, kannibalismi, insesti ym. Aasinpalvonta, magia, ateismi, ihmiskunnan viha. Uusi uskonto ja esi-isien tavoista, mos maiorumista poiskääntyminen: vanhimpia ja yleisimpiä syytöksiä. Valtion perustan vaarantaminen: salaliittoteoria. (Vrt. Bacchanalia-skandaalissa vastaavat syytökset Bacchuksen kultin harjoittajia vastaan).

Käsityksiä kristityistä ja kristinuskosta (eli miten ulkopuoliset saattoivat hahmottaa liikkeen):
1. Juutalainen lahko.

2. Itämaista alkuperää oleva superstitio, johon liittyi magian harjoitusta. Jeesus nähtiin maagikkona.

3. Salaliitto. Yöllisiä kokoontumisia (Kahdentoista taulun laissa 8.26 kiellettiin yölliset kokoontumiset kaupungissa).

4. Collegium eli yhdistys (roomalaisissa kaupungeissa oli erilaisia kollegioita eli yhdistyksiä, esim. eri ammatinharjoittajien yhdistyksiä, hautauskollegioita jne).

5. Uusi mysteeri, itämaista alkuperää oleva mysteerikultti.

6. Filosofinen koulukunta. Justinos lanseerasi ensimmäisenä tämän ajatuksen.


Religio – superstitio –asettelun nurinkääntö

Puolustaessaan omaa uskontoaan kristityt kirjoittajat käänsivat religio – superstitio -asetelman nurin: oikea religio onkin kristinusko, kaikki muut uskonnot ovat superstitio tai falsa religio.
Näin Tertullianus ja monet muut kristityt kirjoittajat hänen jälkeensä kääntävät nurin syytöksen rikkomuksesta religiota vastaan: kristinusko on vera religio ja muut uskonnot falsa religio.[7]

Jne...

Hyviä lukuhetkia toivoo comedy.
397
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Muuntautumiskykyinen uskontomeemi tai loinen, ihan jo alusta asti.

Äänestä

On hyvä perehtyä uskontohistoriaan muutenkin kuin krisseli näkökulmasta.

Kristinuskon todistusarvo on samaa luokkaa johanna tukiaisen blogin kanssa ;D

Äänestä
  • Kaikki eivät ole osanneet eksyä tätä hommaa tutkimaan.

    Pitäis levittää kouluihin uskontotunneille jne...

    Nyt koululaiset hommiin!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kristinusko Ateismin esiaste? kirjoitti:

Miksi kristittyjä vihattiin roomassa
Ja kuinka kristinusko muuttui, väärensi kaiken nurinpäin.

Oppikaa tästä.


http://www.maijastinakahlos.net/b/opetus/uskonto-ja-kulttuuri-identiteetti-antiikin-roomassa/sallitun-ja-kielletyn-raja-roomalaiset-ja-kristinusko/


Kristinuskoa pidettiin ateistisena!

Roomalaiset kirjoittajat kauhistelivat superstitiota, mutta vallanpitäjät sietivät superstitioiksi leimattuja kultteja ja käytäntöjä, niin kauan kun niiden ei katsottu toimivan keisarillista hallintoa vastaan.

Ketkä leimattiin superstition harjoittajiksi, roomalaisen religion ulkopuolisiksi? Keisariaikaisten kirjoittajien (Plinius vanhempi, Plinius nuorempi, Tacitus) mukaan näitä olivat magian harjoittajat, jotka käyttivät rituaaleja väärin omiin, yhteisön kannalta pahoja tarkoitusperiä varten eli vääristivät rituaaleja omiin asosiaalisiin tarkoituksiinsa sekä ns. ‘ateistit’ eli henkilöt, jotka eivät uskoneet jumaliin ja kieltäytyivät uhraamasta jumalille. Kristittyjä syytettiin ateisteiksi, koska he kieltäytyivät uhraamasta jumalille.

Roomalaista uskontosysteemiä on luonnehdittu väljäksi ja suvaitsevaiseksi, sillä se vähitellen imaisi mukaansa vieraita kultteja ja hyväksyi joitakin vieraita jumalia osaksi omaa pantheoniaan. Ulkopuolelle erilaisista syistä jäävät kultit, ‘ei-roomalaisiksi’ koetut ja leimatut kultit – ‘meidän’ ulkopuolelle jäävä toiseus – leimattiin superstitioiksi.

Roomalaisella suvaitsevaisuudella/sallivuudella oli omat rajansa


Erottautuminen ruokkii epäluuloa: Ajatus: jos ei osallistu yhteisön kultteihin, kuuluuko yhteisöön, onko kunnon roomalainen.

Uskonnolliset, moraaliset ja poliittiset syytökset: Rituaalimurha, kannibalismi, insesti ym. Aasinpalvonta, magia, ateismi, ihmiskunnan viha. Uusi uskonto ja esi-isien tavoista, mos maiorumista poiskääntyminen: vanhimpia ja yleisimpiä syytöksiä. Valtion perustan vaarantaminen: salaliittoteoria. (Vrt. Bacchanalia-skandaalissa vastaavat syytökset Bacchuksen kultin harjoittajia vastaan).

Käsityksiä kristityistä ja kristinuskosta (eli miten ulkopuoliset saattoivat hahmottaa liikkeen):
1. Juutalainen lahko.

2. Itämaista alkuperää oleva superstitio, johon liittyi magian harjoitusta. Jeesus nähtiin maagikkona.

3. Salaliitto. Yöllisiä kokoontumisia (Kahdentoista taulun laissa 8.26 kiellettiin yölliset kokoontumiset kaupungissa).

4. Collegium eli yhdistys (roomalaisissa kaupungeissa oli erilaisia kollegioita eli yhdistyksiä, esim. eri ammatinharjoittajien yhdistyksiä, hautauskollegioita jne).

5. Uusi mysteeri, itämaista alkuperää oleva mysteerikultti.

6. Filosofinen koulukunta. Justinos lanseerasi ensimmäisenä tämän ajatuksen.


Religio – superstitio –asettelun nurinkääntö

Puolustaessaan omaa uskontoaan kristityt kirjoittajat käänsivat religio – superstitio -asetelman nurin: oikea religio onkin kristinusko, kaikki muut uskonnot ovat superstitio tai falsa religio.
Näin Tertullianus ja monet muut kristityt kirjoittajat hänen jälkeensä kääntävät nurin syytöksen rikkomuksesta religiota vastaan: kristinusko on vera religio ja muut uskonnot falsa religio.[7]

Jne...

Hyviä lukuhetkia toivoo comedy.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu