Korruption vastainen laki tullee olemaan suureksi ongelmaksi
Svenska folkpartiet houkuttelee suomenkielisiä äänestäjiä "suomalaisena kansanpuolueena". Tosin monelle on epäselvää, miten käsite ruotsinnetaan. Toisaalta jyrkkä "itäruotsalaisuus" on voimistanut ääntään.
RKP:n johto katsoo, että ruotsinkielisten asema säilytetään pysymällä hallituksessa hinnalla millä hyvänsä, sillä säätiöillä riittää varoja. Ongelmaksi saattaa muodostua uusi poliitikoille laadittava korruption vastainen laki. Jyrkkä linja pelkää kuitenkin tämän pehmoilun johtavan kielienemmistöön sulautumiseen, koska näin ruotsinkieliset joutuvat tekemisiin suomenkielisten kanssa.
Jyrkkää linjaa kuvasti Hufvudstadsbladetissa Ruotsista lähetetty puheenvuoro, jossa väitettiin Tarja Halosen rikkoneen kerrassaan perustuslakia keskusteltuaan englanniksi Ruotsin pääministerin kanssa.
Kaikki eivät siis ymmärrä, miten tuskallista saattaa olla neuvotteleminen heikosti osatulla vieraalla kielellä äidinkieltään vyöryttävän riikinruotsalaisen kanssa. Monissa suuryrityksissä käytetäänkin aikamme latinaa.
Toisen kotimaisen kielen osaamista Suomessa tulee kannustaa, mutta ylimielisyys yllyttää "pakkoruotsin" vastustamiseen. Omassa sarjassaan ovat nuo hymyilevät tanskalaiset, jotka jakoivat Pohjoismaiden neuvoston asiakirjoja vain omalla kielellään. Se on usein vaikeaa riikinruotsalaisellekin.
Vaalitäkynä "suomalainen kansanpuolue" on nokkela siinä kuin "työväen presidentti. Joitakin suomenkielisiä hämmentää kuitenkin se, että käsite on kuulemma ruotsiksi "finländsk" eikä "finsk"", jota J.L. Runeberg käytti. "Suomenmaalaisuus" otettiin käyttöön sata vuotta sitten, kun "itäruotsalaiset" halusivat erottua "mongoleista".
Suomenruotsalaiset saavat tietenkin käyttää mitä käsitteitä haluavat. "Suomalaisen kansanpuolueen" kannattaisi kuitenkin vihdoin irtisanoutua "suomenmaalaisuuteen" liittyneestä rasismista.
Svenska folkpartiet houkuttelee suomenkielisiä äänestäjiä "suomalaisena kansanpuolueena". Tosin monelle on epäselvää, miten käsite ruotsinnetaan. Toisaalta jyrkkä "itäruotsalaisuus" on voimistanut ääntään.
RKP:n johto katsoo, että ruotsinkielisten asema säilytetään pysymällä hallituksessa hinnalla millä hyvänsä, sillä säätiöillä riittää varoja. Ongelmaksi saattaa muodostua uusi poliitikoille laadittava korruption vastainen laki. Jyrkkä linja pelkää kuitenkin tämän pehmoilun johtavan kielienemmistöön sulautumiseen, koska näin ruotsinkieliset joutuvat tekemisiin suomenkielisten kanssa.
Jyrkkää linjaa kuvasti Hufvudstadsbladetissa Ruotsista lähetetty puheenvuoro, jossa väitettiin Tarja Halosen rikkoneen kerrassaan perustuslakia keskusteltuaan englanniksi Ruotsin pääministerin kanssa.
Kaikki eivät siis ymmärrä, miten tuskallista saattaa olla neuvotteleminen heikosti osatulla vieraalla kielellä äidinkieltään vyöryttävän riikinruotsalaisen kanssa. Monissa suuryrityksissä käytetäänkin aikamme latinaa.
Toisen kotimaisen kielen osaamista Suomessa tulee kannustaa, mutta ylimielisyys yllyttää "pakkoruotsin" vastustamiseen. Omassa sarjassaan ovat nuo hymyilevät tanskalaiset, jotka jakoivat Pohjoismaiden neuvoston asiakirjoja vain omalla kielellään. Se on usein vaikeaa riikinruotsalaisellekin.
Vaalitäkynä "suomalainen kansanpuolue" on nokkela siinä kuin "työväen presidentti. Joitakin suomenkielisiä hämmentää kuitenkin se, että käsite on kuulemma ruotsiksi "finländsk" eikä "finsk"", jota J.L. Runeberg käytti. "Suomenmaalaisuus" otettiin käyttöön sata vuotta sitten, kun "itäruotsalaiset" halusivat erottua "mongoleista".
Suomenruotsalaiset saavat tietenkin käyttää mitä käsitteitä haluavat. "Suomalaisen kansanpuolueen" kannattaisi kuitenkin vihdoin irtisanoutua "suomenmaalaisuuteen" liittyneestä rasismista.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.