"Miksei Jumala ilmesty, jos kerran on olemassa", pohtii moni ateisti mielessään. Vastaus on yksinkertaisempi kuin kuvittelette. Jos Jumala nyt ilmestyisi vaikka keskelle Brooklyniä, ei aidolla henkilökohtaisella uskolla olisi enää merkitystä. Silloin kaikki tietäisivät Jumalan olevan olemassa eikä kenenkään hyödyttäisi sitä enää kiistää.
Ateistitkin ovat Jumalan lapsia, eikä Hänellä ole syytä oikaista heidän harhaisia käsityksiään. Ainoa totuus joka tapauksessa käy Luojan vähäisimmällekin lapselle ilmi ennemmin tai myöhemmin.
Ateistitkin ovat Jumalan lapsia, eikä Hänellä ole syytä oikaista heidän harhaisia käsityksiään. Ainoa totuus joka tapauksessa käy Luojan vähäisimmällekin lapselle ilmi ennemmin tai myöhemmin.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Lainaus: "Silloin kaikki tietäisivät Jumalan olevan olemassa eikä kenenkään hyödyttäisi sitä enää kiistää."
Tuota, eihän siitä kiistämisesti nyttenkään ole mulle mitään hyötyä? No joo, jää vähän enempi rahaa kun ei tuota kirkollisveroa tule maksettua mutta vastaava summa tulee laitettua Mannerheimin last.suoj.liitolle, effille, paikalliselle nuorisojärjestölle ja niin edelleen.
Ei minulle ole mitään hyötyä kiistää jumalaa? Häntä nyt vaan ei ole ja that's it.
pitäisi ilmestyä maanmatosille.
Jumala on pelkkä Henki.
Miten niin pelkkä? Henki on kaikissa hierarkioissa ainetta korkeammalla. Emmekä me ole maan matosia - me olemme Jumalan omia lapsia, joita Hän rakastaa.
vähän väärään kohtaan
niinpä.
Mietiskelin tuossa juuri äsken yhtä juttua, sanaa suvaitsemattomuus (=esiintuli tuolla jossain aiemmassa). Minusta suvaitsemattomuus on yhtä kuin tietämättömyys. Tosin toisaalta suvaitsemattomuus lienee yhtä kuin ennakkoluuloisuus?
Ja mitä sitten? Kait sitä, ettei kukaan ole kiinnostunut yhden yksittäisen ihmisen elosta/ajatuksista tai tästä elämisestä yleensäkään. Ja siltikin me kaikki olemme ja elämme, yksilöinä. Yksilöinä, joista yhteisönkin/yhteiskunnankin pitäisi koostua.
Ja mitä sitten? No kyllä minua/minuakin alkaa ahdistamaan, tämän elämisen mielettömyys. Tee sitä, tee tätä ja mitä sitten? Kuolen. Ei mitään järkeä, jos vain kuolen, koska ei tämä minun henkilökohtainen ymmärrykseni (elämisen kautta opittu) suoranaisesti jälkeläisilleni siirry?!
Mutta asian ydin, ei jumalan henki ilmestykkään meille maan matosille koskaan konkreettisesti, koska jumala/jumaluus ilmenee pelkkänä (= kääntäisin= yksinkertaisena totuutena) meinä itsenämme.
"Vastaus on yksinkertaisempi kuin kuvittelette."
Ei tuo sinun esittämäsi vastaus ole niin yksinkertainen. Yksinkertaista on se, että Jumala ei ole olemassa.
Se johtuu ihmisten itserakkaudesta, että he kuvittelevat olevansa muita elämänmuotoja korkeammalla. Luojalle kaikki elämä on yhtä tärkeää. Olen samaa mieltä, että me kaikki olemme Luojan luotuja ja hänen
tyttäriään/poikiaan tasa-arvoisesti.
myönnämme teille onnenkeksin nro 326:
Miten paljon elämästä meneekään hukkaan odotellessa! R. W. Emerson
itse keksisi. Ateistilla voi olla tietenkin kiire, jotta ehtii tehdä tarvittavat hommansa ainoassa elämässään.
Valo oliolle:)
Mutta palvo sinä juutaisten jumalaa ihan niin paljon kuin haluat, jos luulet sen kiirettä helppaavan.
Raamatun jumalia, en edes luppoajalla
Mutta jatkakoon nyt ”valo-olio”, jos haluaa…
>>> Jos Jumala nyt ilmestyisi vaikka keskelle Brooklyniä, ei aidolla henkilökohtaisella uskolla olisi enää merkitystä. Silloin kaikki tietäisivät Jumalan olevan olemassa eikä kenenkään hyödyttäisi sitä enää kiistää.
olion päässä? Jos kerran sinun jumalasi on kaikkitietävä, kaikkivaltias ja kaukaa viisas, miksi hän on sitten luonut myös ateistit?