Terveisiä Satakunnasta!
Alma Media ja Satakunnan Kansa käyvät voimallisesti Sdp:n kimppuun kolumnistiensa avulla. Puolueen puheenjohtajat on haukuttu ties kuinka moneen kertaa, presidentistä löytyy aina arvosteltavaa ja Sdp:n kunnallispoliitikot ovat mätämunia.
Nyt ei enää sekään riitä, vaan Alma panee suomalaisten huonot käytöstavatkin vasemmistoradikaalien ja vuoden 1968 syyksi. Näin Alma Median Taneli Heikka Satakunnan Kansan kolumnissaan:
"Huonotapainen sukupolvi
Hippivuoden 1968 merkkivuosi on saanut mediat täyteen radikaalisukupolven itsestään tekemiä silottelevia dokumentteja. Vietnamin sodan vastustaminen, punaviinikännit, vapaa seksi ja – Suomessa – diktatuureja ihaileva laululiike olivat elämän huippuhetkiä, joita nyt muistellaan keskusteluohjelmissa.
Yhtä asiaa radikaalisukupolvi ei ole ainakaan Suomessa muistellut. Suomalaiset sodanjälkeiset sukupolvet ovat Euroopan huonoimmin käyttäytyviä ihmisiä. Törppöjä on toki muuallakin ja 1960-luku höllensi moraalia kaikkialla. Silti 60-luvun auktoriteettikapina ja vanhempien halveksunta tuhosivat toista ihmistä kunnioittavan käytöksen erityisen tehokkaasti juuri Suomesta.
Tuhotyön laajuuden huomaa aina tullessaan länsimaista Suomeen. Olen asunut samassa talossa neljä vuotta, ja kertaakaan naapurini eivät ole rappukäytävässä tervehtineet oma-aloitteisesti – lukuunottamatta yhtä rouvaa, joka ikänsä puolesta välttyi tapainturmelukselta. Silmiin ei katsota, ovia ei auota. Omaa luokkaansa on käytös palvelualalla. Tilasin ravintolassa kannun vettä. Tarjoilija toi kaksi kannullista ja kaatoi ne silmieni edessä kukille.
Suomalaiset ovat saaneet näköisensä johtajat. Huonojen käytöstapojen julkisia esimerkkitapauksia ovat Erkki Tuomioja, Paavo Lipponen ja Tarja Halonen. Tuomioja ei ulkoministeriaikoina koskaan tervehtinyt alaisiaan.
Lipposelle ja Haloselle on tyypillistä keskustelukumppania vähättelevä murjottaminen ja tiuskiminen ja argumenttien korvaaminen jyräämisellä. Näin huonoilla sosiaalisilla taidoilla ei voisi päästä johtotehtäviin missään muualla.
Stalinistitaustaiset tutkijat JP Roos ja Tommi Hoikkala sekä Semi Purhonen raottavat tabua juuri ilmestyneessä teoksessaan Kenen sukupolveen kuulut? Tutkijat ovat syvähaastatteluissaan löytäneet Suomessa marginaaliin joutuneen ihmistyypin – anti-60- lukulaisen – joka ihailee 50-luvun hyviä käytöstapoja, vanhempien kunnioittamista ja kuria kasvatuksessa. On kuvaavaa, että tämä Keski-Euroopassa normaali ihmistyyppi määritellään Suomessa poikkeukseksi.
Tapakulttuurin, kodin ja isänmaan rakkaus löivät anti-60 -lukulaisen otsaan typeryksen leiman. Tutkijoiden tallentamissa elämäkerroissa he arvioivat katkerasti, että myös politiikan rappiolla on juurensa radikaalien touhuissa. Lienevätkö ihan väärässä?
Toki suomalaisen huonotapaisuuden juuret ovat syvemmällä kuin 60-luvulla. Metsäläisyys ja itäinen jurotusgeeni vaikuttavat yhä. Silti juuri 60-luvun vasemmistoradikalismille tyypilliset arvot heijastuvat suurten ikäluokkien suomalaisten asenteissa toisiinsa. Tärkeää ei ollut yksilö, vaan joukkovoima ja kollektiivin etu.
Länsimaissa ihminen on toiselle mahdollisuus. Siksi häneen otetaan kontakti tervehtimällä ja esittäytymällä. Suomessa sellaiseen ei ole tarvetta, koska yksilön turva on aina valtio, ei toinen ihminen."
-----------------------------------------------------------------------------------------
Mitähän muuta pahaa Halonen ja kumppanit ovat aikaan saaneet? En itse tiedä, mutta eiköhän SK syksyn mittaan siitäkin kerro.
Satakunnan Kansalla on nykyisin vaikeuksia vetää tätä sitoutumattoman lehden roolia. 1990-luvulla kun lehti muiden maakuntalehtien tavoin heittäytyi tekopyhästi pois kokoomuksen äänenkannattajan roolista, niin lehden jutut saattoivat olla melko neutraaleja, mutta viimeisen parin vuoden aikana on entistä enemmän siirrytty takaisin kokoomuksen tukijärjestöksi.
Ala-arvoista journalismia.
Alma Media ja Satakunnan Kansa käyvät voimallisesti Sdp:n kimppuun kolumnistiensa avulla. Puolueen puheenjohtajat on haukuttu ties kuinka moneen kertaa, presidentistä löytyy aina arvosteltavaa ja Sdp:n kunnallispoliitikot ovat mätämunia.
Nyt ei enää sekään riitä, vaan Alma panee suomalaisten huonot käytöstavatkin vasemmistoradikaalien ja vuoden 1968 syyksi. Näin Alma Median Taneli Heikka Satakunnan Kansan kolumnissaan:
"Huonotapainen sukupolvi
Hippivuoden 1968 merkkivuosi on saanut mediat täyteen radikaalisukupolven itsestään tekemiä silottelevia dokumentteja. Vietnamin sodan vastustaminen, punaviinikännit, vapaa seksi ja – Suomessa – diktatuureja ihaileva laululiike olivat elämän huippuhetkiä, joita nyt muistellaan keskusteluohjelmissa.
Yhtä asiaa radikaalisukupolvi ei ole ainakaan Suomessa muistellut. Suomalaiset sodanjälkeiset sukupolvet ovat Euroopan huonoimmin käyttäytyviä ihmisiä. Törppöjä on toki muuallakin ja 1960-luku höllensi moraalia kaikkialla. Silti 60-luvun auktoriteettikapina ja vanhempien halveksunta tuhosivat toista ihmistä kunnioittavan käytöksen erityisen tehokkaasti juuri Suomesta.
Tuhotyön laajuuden huomaa aina tullessaan länsimaista Suomeen. Olen asunut samassa talossa neljä vuotta, ja kertaakaan naapurini eivät ole rappukäytävässä tervehtineet oma-aloitteisesti – lukuunottamatta yhtä rouvaa, joka ikänsä puolesta välttyi tapainturmelukselta. Silmiin ei katsota, ovia ei auota. Omaa luokkaansa on käytös palvelualalla. Tilasin ravintolassa kannun vettä. Tarjoilija toi kaksi kannullista ja kaatoi ne silmieni edessä kukille.
Suomalaiset ovat saaneet näköisensä johtajat. Huonojen käytöstapojen julkisia esimerkkitapauksia ovat Erkki Tuomioja, Paavo Lipponen ja Tarja Halonen. Tuomioja ei ulkoministeriaikoina koskaan tervehtinyt alaisiaan.
Lipposelle ja Haloselle on tyypillistä keskustelukumppania vähättelevä murjottaminen ja tiuskiminen ja argumenttien korvaaminen jyräämisellä. Näin huonoilla sosiaalisilla taidoilla ei voisi päästä johtotehtäviin missään muualla.
Stalinistitaustaiset tutkijat JP Roos ja Tommi Hoikkala sekä Semi Purhonen raottavat tabua juuri ilmestyneessä teoksessaan Kenen sukupolveen kuulut? Tutkijat ovat syvähaastatteluissaan löytäneet Suomessa marginaaliin joutuneen ihmistyypin – anti-60- lukulaisen – joka ihailee 50-luvun hyviä käytöstapoja, vanhempien kunnioittamista ja kuria kasvatuksessa. On kuvaavaa, että tämä Keski-Euroopassa normaali ihmistyyppi määritellään Suomessa poikkeukseksi.
Tapakulttuurin, kodin ja isänmaan rakkaus löivät anti-60 -lukulaisen otsaan typeryksen leiman. Tutkijoiden tallentamissa elämäkerroissa he arvioivat katkerasti, että myös politiikan rappiolla on juurensa radikaalien touhuissa. Lienevätkö ihan väärässä?
Toki suomalaisen huonotapaisuuden juuret ovat syvemmällä kuin 60-luvulla. Metsäläisyys ja itäinen jurotusgeeni vaikuttavat yhä. Silti juuri 60-luvun vasemmistoradikalismille tyypilliset arvot heijastuvat suurten ikäluokkien suomalaisten asenteissa toisiinsa. Tärkeää ei ollut yksilö, vaan joukkovoima ja kollektiivin etu.
Länsimaissa ihminen on toiselle mahdollisuus. Siksi häneen otetaan kontakti tervehtimällä ja esittäytymällä. Suomessa sellaiseen ei ole tarvetta, koska yksilön turva on aina valtio, ei toinen ihminen."
-----------------------------------------------------------------------------------------
Mitähän muuta pahaa Halonen ja kumppanit ovat aikaan saaneet? En itse tiedä, mutta eiköhän SK syksyn mittaan siitäkin kerro.
Satakunnan Kansalla on nykyisin vaikeuksia vetää tätä sitoutumattoman lehden roolia. 1990-luvulla kun lehti muiden maakuntalehtien tavoin heittäytyi tekopyhästi pois kokoomuksen äänenkannattajan roolista, niin lehden jutut saattoivat olla melko neutraaleja, mutta viimeisen parin vuoden aikana on entistä enemmän siirrytty takaisin kokoomuksen tukijärjestöksi.
Ala-arvoista journalismia.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.