Olen jo jonkin aikaa rukoillut, että Jeesus tulisi sydämeeni ja löytäisin uskon.
Miksi mitään ei tapahdu? Enkö ole kelvollinen?
Kertokaa te, joilla on kokemusta näistä asioista.
t: etsii vaan ei löydä
Miksi mitään ei tapahdu? Enkö ole kelvollinen?
Kertokaa te, joilla on kokemusta näistä asioista.
t: etsii vaan ei löydä
Vastaukset 15
Vanhimmat
Usko ei välttämättä ole tunteen asia. Kun olet rukoillut Jeesusta Kristusta tulemaan sydämeesi, Hän on siellä, vaikka et sitä vielä tuntisikaan. Sinä olet Jumalan Sanan mukaan pelastettu ja Jumala on ottanut todesta rukouksesi. Kiitä Jeesusta tästä tosiasiasta. Kyllä tunteetkin tulevat ajallansa ja taivaasta vastataan kaipaukseesi. Alat vain huomata, että elämääsi johdatetaan ja Pyhä Henki avaa ymmärrystäsi uskonsalaisuuksiin. Lue Jumalan Sanaa, Raamattua, esim Joh. evank. ja olisi hyvä jos alkaisit käydä uskovien yhteisissä tilaisuuksissa.
raamatun tekstiä...ei se aukea minulle! Liian vaikeaa...
Mustien kirkossa olen käynyt kun ystävät ovat kutsuneet.
Aika iloista meininkiä heidän uskonsa on :)
Luterilainen kurttuotsaisuus ei ole minua varten!
Olen sen verran "kovapäinen" että minun pitää todellakin "nähdä" ennenkuin uskon.
On asioita, joita ei voi nähdä. Sähköenergiaa ei voi nähdä, mutta näkee sen tehon ja voiman. Samoin on uskon todellisuus: Jumala vain ilmaisee itsensä, niin monella tavoin arkielämän tilanteissa - asiat vain loksahtelevat ihmeellisesti paikoillensa. Yhteys Jumalan kanssa antaa ajan myötä sisäisen levon ja rauhan. Kurttuotsaisuus ei ole uskoa vaan uskonnollisuutta olipa se sitten missä piirissä tahansa. Kukaan ei voi tulla Jumalan luo, jos Jumala ei vedä. Hän vetää sinua puoleensa, koska haluat uskoa. Tämä on merkki siitä, että olet herätyksessä ja Jumala haluaa sinut lapsekseeen ja elämään yhteydessänsä.
Uskoa olemattomiin asioihin = psykoosi
Mirka!
Minulla on muutama afrikkalainen, kristitty ystävä ja he eivät todellakaan ole missään psykoosissa!
Usko auttaa heitä jaksamaan eteenpäin täällä Suomessa. Heillä ei todellakaan ole helppoa opiskelujen ja työn kanssa tulla toimeen.
Sinulla ei taida olla töitä kun aina jaksat tällä palstalla roikkua?
Ja onkohan sulla ystäviäkään?
Sinä pohdit varmaan työksesi näitä iankaikkisuusasioita. Näyttää, että kaikki aikasi menee ajatellessa, ei ole Jumalaa, ei rukouksiin vastata, uskovat typeriä... Eikö sinulla ole todellakaan muuta ajateltavaa. Kuitenkaan et voi toiminallasi mitään. Kukaan ei luovu uskostansa sinun väitöstesi takia. Teet täysin tuloksetonta työtä.
Sinä olisit todella turhautunut, jos ei kukaan vastaisi sinulle. Se että kanssasi intetään antaa ahdistukseesi jotakin tyytydystä. Sinua ahdistaa ja purat sisintäsi näin. Olethan sen kyllä jo äskettäin tunnustanutkin.
Hei sinä Jumalalle rakas! Taivas kuulee tarkemmin kuin osaamme ajatella. "Hän, joka on luonut korvan, Hänkö ei kuulisi?" kyselee Jumala meiltä Raamatun Sanoissa. Kyllä Hän kuulee. Ja kyllä Hän rakastaa! Kyllä Hän haluaa viedä sinut kerran Taivaan Kotiin!
Kelvollisuudesta: - Kukaan meistä ei ole kelvollinen. Juuri siksi Jeesuksen täytyi tulla ihmiseksi - meidän veljeksemme - ja kärsiä ja kuolla ristin puulla. Hänen täytyi ottaa koko perinpohjainen kelvottomuutemme omaksi syykseen -muutoin emme olisi koskaan kelvanneet Jumalalle.
"Meistä ei ollut itseämme auttamaan" - sanotaan Raamatussa - ja se on totinen tosi nyt ja aina. Mutta se kohta jatkuu Jumalan ratkaisulla: ..."mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta, kun aika koitti." (Room.5:6)
Sinä kelpaat Jumalalle siksi, että Jeesus on kärsinyt synneistäsi rangaistuksen, joka olisi kuulunut sinulle. Hän tuli Isän Jumalan hylkäämäksi ja tuomitsemaksi ristillä, ettei Jumalan tarvitse koskaan hylätä ja tuomita sinua.
Koska Jeesus otti omaksi syykseen sinunkin syntisi, sinä olet niistä vapaa. Samaa velkaakaan ei tarvitse maksaa kahta kertaa - riittää, että joku sen maksaa. Jeesus maksoi sinusta täyden hinnan. Siksi sinä olet vapaa Jumalan lapsi, matkalla Taivaan Kotiin. Ilman mitään omaa ansiotasi. Siihen Jumala pyytää meitä uskomaan aivan yksinkertaisella uskolla ilman mitään ihmeitä, merkkejä ja kokemuksia. Niin kuin lapsi uskoo asioihin, joita hänelle kerrotaan. Jeesus asetti lapsen esikuvaksi uskosta.
Usko on oman kelvottomuuden ja mahdottomuuden tajuamista, ja sen pelästyttämänä Jeesuksen avuksi huutamista. "Onhan kirjoitettu: "Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu." (Room. 10:13) Siinä on ehkä yksinkertaisin Raamatun määritelmä pelastavasta, oikeasta uskosta. Se saa huutamaan avukseen Jeesusta.
Uskoontulo ei ole elämys, kokemus tai merkki, joka tulee, jos sitä pyytää. Vaan se on yksinkertaista uskomista siihen, että Jeesus on juuri se, joka hän sanoikin olevansa. Uskoa siihen, että Jeesus on Jumalan Poika, ja että hän on sovittanut meidän syntimme - sinunkin - Golgatan ristillä. Kirjoitit, että olet pitkään jo pyytänyt ja rukoillut Jeesusta. Mikään muu ei ole voinut saada sinua rukoilemaan ja pyytämään, kuin se, että Jumala on ensin synnyttänyt kaipauksen sisimpääsi, sitten vaikuttanut kuulemasi tai lukemasi Sanan kautta sen, että olet sanonut Jeesukselle "tahdon olla Sinun omasi". Oma sisimpäsi ei ikinä keksisi tehdä tuommoista - me olemme Raamatun mukaan hengellisen elämän, tahdon ja kyvyn suhteen ikään kuin kuolleita. Mutta Jumalan Henki saa ihmisessä aikaan sen ihmeen, että Hän tahtoo laittaa turvansa Jeesukseen. Hän on ainut, joka voi auttaa sieluamme.
Niin. Sinä olet kelvollinen - mutta et sen vuoksi mitä itse olet, pyrit, tahdot, rukoilet tai teet - vaan ainoastaan sen vuoksi mitä Jeesus teki ristillä. Se usko, joka laittaa sinut rukoilemaan Jeesusta, on Jumalan lahja. Jeesus opetti: "Se on Jumalan teko, että te uskotte".
Jeeus tahtoo olla elinikäinen matkakumppanisi. Ja kun on lähtenyt näinkin pitkälle matkalle jonkun kanssa, on hyvä tutustua matkakumppaniin, niin matkakin sujuu hauskemmin. Jeesukseen voi tutustua Raamatusta. Kun luet sieltä mitä hän sanoo, samalla Pyhä Henki puhuttelee ja hiljaa vahvistaa sen sydämessäsi. Jumala on valinnut niin, että usko syntyy, vahvistuu ja lujittuu Jumalan Sanojen (Raamatussa) kuulemisen kautta. "Usko tulee kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana".
Kanava, jonka kautta Jumala kommunikoi kanssasi, on Hänen Pyhä Sanansa. Kuuntele sitä, lue sitä ja käy siellä, missä kerrotaan Jeesuksesta ja hänen rististään, ja käy usein ehtoollisella. Näiden kautta Jumala pääsee vahvistamaan ja ruokkimaan alkanutta uskon taimea. Silloin sattuu ja tapahtuu - hiljaista kasvua. Jeesuksen opetuksen mukaan usko on kuin kasvi, joka vähitellen kasvaa - ei niin kuin meteori, joka jyrähtää päähän :)
Siunausta uudelle Jumalan omalle!
ne tarinat ihmisistä jotka kertovat tai paremminkin julistavat näitä "järisyttäviä" uskoontulo kokemuksiaan. Mistä ne sitten tulevat?
Ja toiset kertovat näistä ihmeparantumisista, onko niitä todistettu tapahtuneeksi vai onko ne vain uskonasioita?
Mistä johtuu, että toiset kokevat näitä asioita ja toiset eivät?
Tulee mieleen muutamia syitä voimakkaisiin tunteisiin ja kokemuksiin silloin kun alkaa uskoa Jeesukseen.
Jotkut ihmiset kokevat voimakkaita tunteita, kun tajuavat ensin oman mahdottomuutensa ja syntisyytensä Jumalan edessä, ja kun sitten kuulevat ja uskovat sen, että Jeesus on avannut heille tien Taivaan Kotiin ja Jumalan yhteyteen ilman ihmisen mitään omaa ansiota. Se voi saada melkoiset väristykset aikaan, kun alkaa uskoa olevansa syntisyydestään huolimatta Jumalan rakastama ja armahtama ihminen.
Mitä syvemmin tajuaa sitä, miten vähän itse on välittänyt siitä, miten meidän Luojamme tahtoo meidän elävän, sitä enemmän ihmettelee Jumalan rakkautta, kiinnostusta ja välittämistä. Mitä enemmän tajuaa eläneensä itsekkäästi ja toisille pahaa mieltä aiheuttaen, sitä enemmän herää vastarakkaus ristillä kärsinyttä Vapahtajaa, Jeesusta, kohtaan. Siinä saattaa herätä voimakas vastarakkaus, kiitollisuuden tunne ja suorastaan riemu. Voi olla, että jollakulla ei ole ollut aikaisemmasta elämästään juuri kokemuksia siitä, että joku rakastaa häntä. Kun tajuaa jotakin Jumalan rakkaudesta, se uusi kokemus voi olla tunnemaailmaa järisyttävä.
Jos sulla on Raamattu, niin voit lukea tähän asiaan liittyen Luukkaan evankeliumista luvusta 7 jakeet 37-47. Siinä Jeesus opettaa siitä, että ihminen, joka ymmärtää saaneensa paljon anteeksi, rakastaa Jeesusta enemmän kuin se, joka kokee, että hänen "syntivelkansa" Jumalalle oli pieni.
Monilla ihan jo sekin seikka, että on olemassa elävä, persoonallinen Luoja, voi kääntää siihenastisen maailmankuvan ihan päälaelleen. Jos on vaikka 50 vuotta ajatellut, ettei ole mitään Jumalaa, ja rakentanut elämänsä sen oletuksen varaan, voi kokea melkoisen myllerryksen päässään ja tunteissaan, kun Jumala alkaa vaikuttaa Sanansa kautta uskoa. Mitä kauempana ajatukset ovat olleet Jumalasta ja Jumalan tahtomasta elämästä ennen uskoontuloa, sitä suurempi muutos tulee elämään silloin kun alkaa turvautua Jeesukseen. Se voi olla täyskäännös elämässä.
Sitten ihmeellisistä kokemuksista sen verran, että elävä, persoonallinen Jumala toimii elävien, persoonallisten ihmisten kanssa kunkin kanssa omalla tavallaan. Hän ei ole automaatti, vaan Hän on meidän kanssamme elävässä suhteessa. Hän tuntee jokaisen ihmisen ajatukset, asenteet, tunteet - Hänhän se on luonut jokaisen omanlaiseksi persoonaksi. Siksi hän kohtaa meitä jokaista eri tavalla. Kunnioittaa sitä, millaisia persoonia me olemme. Jotkut vaan ovat tasaisempia luonteita, toiset räiskyvämpiä.
Monet muslimimaissa asuvat ihmiset kuuluvat kiinnostuvat Jeesuksesta sitä kautta, että Jumala antaa heille jotakin näkyjä ja ilmestyksiä. Ajattelen niin, että siellä, missä Jumala ei voi toimia tavanomaista kanavaansa myöten, eli pelkän evankeliumin kuulemisen kautta, Hän saattaa antaa ensin jotain ihmeellisiä kokemuksia, joka saa ihmisen hakeutumaan johonkin seurakuntaan kuuntelemaan evankeliumia. Mutta silloinkaan näyt ja kokemukset eivät ole peruste uskoa syntinsä anteeksi, vaan toimivat enemmänkin pysäyttäjänä ja huomion kiinnittäjänä Jeesukseen.
Parantumisista yms: Jumalan Hengestä sanotaan Raamatussa, että "Hän jakaa kullekin omat lahjansa niin kuin tahtoo." Kuitenkin kyse on yhdestä ja samasta Jumalasta, ja yhdestä ja samasta pelastavasta uskosta. Raamattu kertoo, että "Armolahjoja on monenlaisia, mutta Henki on sama. Myös palvelutehtäviä on monenlaisia, mutta Herra on sama. Jumalan voiman vaikutuksia on monenlaisia, mutta hän, joka meissä kaikissa kaiken vaikuttaa, on sama. Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi. Yhden ja saman Hengen voimasta toinen saa kyvyn jakaa viisautta, toinen kyvyn jakaa tietoa, toiselle sama Henki suo uskon voiman, toiselle parantamisen lahjan, joku saa voiman tehdä ihmeitä, joku profetoimisen lahjan, joku kyvyn erottaa eri henget toisistaan, joku kielillä puhumisen lahjan, joku taas kyvyn tulkita tällaista puhetta. Kaiken tämän saa aikaan yksi ja sama Henki, joka jakaa kullekin omat lahjansa niin kuin tahtoo." (1. Kor. 12:6-11)
Me voimme pyytää Jumalalta sitä sun tätä, mutta Hän tekee oman hyvän tahtonsa mukaan niin kuin parhaaksi näkee. Hän tietää sen, miten Hän saa meidät turvautumaan Poikaansa Jeesukseen. Jumala tietää sen, millaista tietä pitkin Hän saa meidät lopulta johdatettua Taivaan Kotiin. Se tie voi olla aivan erilainen kuin naapurin tie.
Jumala tahtoo, että me alamme uskoa siihen, mitä Hän lupaa Raamatussa. Muunlainen usko ei nimittäin kestä elämässä kovin pitkälle! Jos Hän antaisi sinun uskoa, että olet pelastettu ja Jumalan oma siksi, että sait Jumalalta jonkin hienon elämyksen, semmoisen uskon kohde ja perustus olisi väärä. Hän ei anna sinun rakentaa semmoiselle hyllyvälle suolle. Tunteet ja kokemukset nimittäin tulee ja menee. Mutta kun alat uskoa siihen, että Jeesus on kärsinyt syntiemme rangaistuksen, koska Jumala on kirjoituttanut niin Raamattuun, sinun uskoasi ei kaada mikään mitä sen jälkeen käyt läpi elämässäsi.
Usko kasvaa niin kuin puu - vähitellen
pienestä siemenestä isoksi puuksi.
Mutta se miten ihminen tuntee ja kokee
uskon syntymisen, riippuu ihmisestä.
Vähän niin kuin jos sulla olis velkaa niin paljon,
ettet ikinä pystyis maksamaan sitä, vaan tietäisit
joutuvasi pian sen vuoksi velkavankeuteen.
Sitten joku tulee, ja sanoo, että hän on maksanut
sen velan, ole hyvä! Tässä on velan maksusta
kirjallinen dokumentti.
Se, miltä sinusta tuntuu se, että joku maksoi
velkasi, ei vaikuta siihen, onko velka maksettu
vai ei. Mutta uskotko sen, että velkasi on
maksettu, vaikuttaa elämääsi ratkaisevasti.
Monet eivät suostu uskomaan, ja hylkäävät Jeesuksen,
joka maksoi velkamme Jumalalle.
Usko Jeesukseen ja hänen ristintyöhönsä on veturi.
Tunteet ja kokemukset ovat vaunut veturin perässä.
Veturinkin kyydissä pääsee Taivaaseen, mutta pelkillä vaunuilla ei.
Ensinnäkään kukaan ei ala pyytämään Jeesukselta että hän tulisi sydämeen ja olisi mahdollisuus löytää usko, ellei Jumala herätä.
Sinä olet herätyksen tilassa ja se ei ole sinun omaa työtäsi, vaan Jumala on jo rakastanut sinua niin paljon, että hän vetää sinua pojalleen Jeesukselle veren puhdistusta varten.
On erittäin hyvä, että sinä puhut nyt paljon Jeesuksen kanssa. Kerro hänelle ihan kaikki mikä sinua surettaa ja ilahduttaa, sillä Jeesus haluaa olla nyt erittäin liki sinua, sillä hänen tahtonsa on, että sinä tulet tuntemaan Jumalan.
Sinä olet erittäin kelvollinen ja erittäin rakas ja erittäin haluttu Jeesukselle. Sinulle opetetaan nyt ensin näköjään hiljaisen tuulen vireen kautta hiljentymistä Isän alttarin edessä. Sano Jeesukselle:"Jeesus anna minulle minun koko syntivelkani anteeksi veresi nimessä ja ota minut Jeesus armoihisi."
Tiedätkö että silloin kun Jeesus meni sinun vuoksesi ristille, ei kysytty ei kukaan kysynyt miltä sinusta nyt Jeesus tuntuu?
Usko Jeesukseen ei niin ollen ole mikään tunne-juttu tiedätkö että se on oikeastaan tahdon-juttu. "Tahdotko sinä kuuleeko taivas ottaa tämän Jeesus Nasaretilaisen Herraksesi, rakastaaksesi häntä niin myötä kuin vastoinkäymisissäkin?" Tämä on se juttu. Jeesus on muuten vastannut tuohon vihkikaavan kysymykseen jo Tahdon.
Rukoilen puolestasi että pysyisit kutsumuksessasi ja voisit kasvattaa juurta alaspäin ja oksia ylöspäin ja olla suurena ilona Isällemme, Hänelle aivan ihanalle karismaattiselle Jumalallemme.
Haluatko tosissasi olla joku vainoharhainen pipipää?
PS.Jeesus on fiktio.
viitraa latvassa.
Olen mielenkiinnosta seurannut kuinka sinulla on jonkinasteinen pakkomielle olla kokoajan tällä palstalla heittämässä noita omia juttujas.
Eikö sinulla ole omaa elämää? Mitäpä jos hankkisit sellaisen.
Eikä sinulla taida asiat olla kovin hyvin...
mieltä uskonasioista , sinulla on siihen oikeus, mutta tekee mieli sanoa sinulle, että älä viitsi ainakaan sairaita pilkata, kyllä mielenterveysongelmista kärsivillä ja muilla sairailla on tarpeeksi taakkaa sairaudesta, ei heitä tarvitse nimitellä millään tavalla. Sivistystä ja pientä rajaa sinultakin toivotaan.
Rukoilet, että Jeesus tulisi sydämeesi ja löytäisit uskon?
Siis uskot, että Jeesus on ja Hän voisi tulla sinunkin Herraksesi?
SINÄHÄN USKOT!
Älä tuijota omaan uskoosi, ei sen ole niin väliä, vaan turvaudu uskosi kohteeseen, Jeesukseen. Hänen haavojesi kautta sinä paranet.
Usko on luottamista siihen, mitä ei näe. Älä odota sen suurempia tunne-elämyksiä. Luota Sanaan: Niin paljon on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainoan poikansa sinunkin takiasi.
Usko kaikki syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä. Ole turvllisella mielellä, älä enää pelkää ja hapuile.
Mene huomenna kirkkoon.