Onko mielestänne henkinen väkivalta sallittua? Näyttäisi olevan ainakin tällä palstalla, koska luen keskustelupätkiä, joissa pakotetaan toinen tai useampi samaan ajattelutapaan kuin itse on.
Miksette anna kaikkien kukkien kukkia? Miksette hyväksy toisten mielipiteitä? Luulen sen johtuvan siitä, ettei sinua ole hyväksytty sellaisena kuin olet. Heti, kun joku kirjoittaa omista ajatuksistaan ja päätelmistään, hänet lyödään lyttyyn mennen tullen ja palatessakin. Se on väärin!
Joku väittää olevansa rakkauden lähettiläs, mutta väheksyy ja lyö sanoilla. Millainen rakkauden lähettiläs sellainen on?
Menkää ihmiset vähän itseenne ja tutkikaa itseänne, älkääkä hyökätkö toisen kimppuun. Antakaa erilaisten olla erilaisia!!
Miksi pelkäätte niin helvetisti erilaisuutta? Onko se mukamas sinulta pois, kun joku erilainen kertoo mietteistään ja haluaisi kenties vaihtelua elämäänsä??
Miksi helvetissä te pelkäätte ihan sikapaljon??
Miksette anna kaikkien kukkien kukkia? Miksette hyväksy toisten mielipiteitä? Luulen sen johtuvan siitä, ettei sinua ole hyväksytty sellaisena kuin olet. Heti, kun joku kirjoittaa omista ajatuksistaan ja päätelmistään, hänet lyödään lyttyyn mennen tullen ja palatessakin. Se on väärin!
Joku väittää olevansa rakkauden lähettiläs, mutta väheksyy ja lyö sanoilla. Millainen rakkauden lähettiläs sellainen on?
Menkää ihmiset vähän itseenne ja tutkikaa itseänne, älkääkä hyökätkö toisen kimppuun. Antakaa erilaisten olla erilaisia!!
Miksi pelkäätte niin helvetisti erilaisuutta? Onko se mukamas sinulta pois, kun joku erilainen kertoo mietteistään ja haluaisi kenties vaihtelua elämäänsä??
Miksi helvetissä te pelkäätte ihan sikapaljon??
Vastaukset 90
Vanhimmat
Miksi emme ikinä opi rakastamaan lähimmäistämme, niinkuin itseämme?
ehkä se oma napa on niin söpö? -mun napa on ainakin. Harmi, ettete voi nähdä sitä :)
Odotinkin sinun tulevan ensimmäisenä.. :( Oijoi! Sanoisin, että "rakkauden apostoli", joka ei oikeasti ole sitä, vaan lässyttää mitä sylki suuhun tuo. Ei hyvä! Kirjoista sinäkin ammennat lauseitasi, kuten moni muukin. Missä ovat uniikit ajatuksesi?? Hukassa.. varmaan. No jaa, kaipa nekin mieron tieltä kotiin palaavat, jonain päivänä.
Mutta petraapa vähän, niin olisi mielenkiintoista lukea ajatuksiasi enemmänkin, mutta.. olet liikaa esillä. Et osaa pysyä taka-alalla, joskus.. Riennät ensimmäisenä paikalle; olet kuin mehiläinen hunajakennon luona. Ja pläts, joku tappaa sen mehiläisen. Miksi oikeasti pörräät täällä?
Mitä tarkoitit aloituksella, kun sitten itse käyttäydyt ihan päinvastoin mitä ymmärsin sinun peräänkuuluttavan?
-Olen horoskoopiltani oinas...eli varmaan siksi se eka vastaaja...mutta kyllästyn usein ylipitkiin juttuihin, eli en ole se vihonviimeistä sanaa kärkkyvä...
meitä on moneksi ja vaikka emme miellytä sinua, voimme silti tavalla tai toisella sinulle jotain opettaa...niinkuin sinäkin meille.
Oma on asia, miten opin ottaa vastaan.
Mutta älä haasta kanssani riitaa, siihen en ryhdy.
Tiesitkö, että kun kävin täällä foorumissa ensimmäisen kerran n.vuosi sitten, kaipasin juttukaveria ja luulin löytäväni täältä sellaisen, edes yhden, mutta toisin kävi. En saanut kerrottua edes puoliakaan ajatuksistani, jotka olivat omanlaisiani, minut "potkittiin" pihalle :( Pidin taukoa, palasin ja sama toistui. Vaikka ajatukseni eivät ole universumin älykkäimpiä, mutta ovatpahan päässäni, en saanut kertoa niitä, koska ne eivät kuuluneet ryhmään "Raamattua tuntevat" tai "new age -tuntijat". Yritin kertoa omia ajatuksiani, perustelin, mutta... ei hyväksytty. Minut kuorrutettiin Raamatun lauseilla ja jälleensyntymisopilla jne. asioilla, joilla ei minulle ole merkitystä.
Siksi olen vihainen!! Minua ei hyväksytty tällaisena kuin olen. Minun olisi pitänyt valheellisesti ryhtyä ajattelemaan samoin kuin toiset. En ryhtynyt siihen, vaan poistuin ja niin teen nytkin.
No, outolintuhan minäkin olen ja saanut vastusta omiin ajatuksiini täällä. Ei sitä kannata vakavasti ottaa. Pääasia on, että uskot itse itseesi ja näkemyksiisi.
Tarkoitus täällä lienee tuoda omat näkemykset esiin, ei käänyttää muita siihen.
Joskus jonkun oivallus voi tuntua järkevältä...mutta usein vaan on niin, että me, jotka täällä enimmäkseen viihdymme, emme toisiamme pysty muuksi muuttamaan, mutta tuntuu joskus kivalta jos edes yksi kymmenestä yhtyy omaan mielipiteeseen :)
mutta nyt asenteesi ei auta sinua pätkän vertaan, teet vaan olosi kurjemmaksi.
pidä taukoa, jos susta tuntuu, tai hae joku toinen porukka/foorumi.
Elämä on kovaa...
että poistut.
Palstalla ei kaivata keskenkasvuisia rähjääjiä.
Ei minunkaan ajatuksia kaikki hyväksy, mutta en ala kiukuttelemaan sen takia.
Hyväksytkö minun ajatukseni?
Luen mielelläni sinun ajatuksiasi mutta vaikuttaa siltä että et ole kiinnostunut.
Kyselin, että onko henkinen väkivalta sallittua? Täällä foorumilla näköjään on, koska kukaan ei salli erilaisuutta.
Itseään "rakkauden apostoleiksi" nimeävät ovat siinä hyväksymättömien joukossa, vaikka rakkauden pitäisi olla (minä ymmärrän näin) hyväksyvää erilaisuutta kohtaan.
Sanot, että elämä on kovaa. Onhan se, jos sen sellaiseksi tekee.
Annan neuvon, vaikket sitä kysynytkään: älä tituleeraa itseäsi "rakkauden, myötätunnon tai minkään muun positiivisen asian lähettilääksi", sillä siihen sinusta ei ole.
Myötätuntoa sinulla ei ole, eikä ymmärrystä asettua toisen asemaan. Jos valitset olla kova ja tyly, niin se on sinun asiasi :( Minä nuhtelen sinua siitä kovuudesta!!
Ei minun tarvitse hyväksyä sinun kovuuttasi!! Voin vain arvailla miten sinusta on tullut kova. Elämä opettaa, sanoisin.
Ja täällä foorumilla käytyäni minustakin on tullut "kovis", säälimätön, toisia pilkkaava, herjaaja, negatiivinen, mutta minun vallassani on todellakin lopettaa tällaisessa seurassa käynti, sillä en halua tulla seuran kaltaiseksi. Pois se minusta! Yök!
Ai onko sinun mielestäsi 38-vuotias "keskenkasvuinen"? Kiinitin huomiota tuohon henkisen väkivallan ilmenemiseen tällä palstalla, joten otin sen puheeksi provosoivalla tavalla, jotta edes joku heräisi ja muuttuisi. Kenelläkään ei edes omatunto alkanut kolkuttamaan :((
Tässä nähdään millaisia "valheapostoleja" tällä palstalla on!! Paskaa tulee tuutin täydeltä ja väittävät olevansa "valon tuojia".
Jos edes yksi olisi ottanut onkeensa, niin olisi tullut sanat "anteeksi oma hölmöyteni, parannan tapani". Tuliko sellaista? Ei tullut.
Kuten edellä kirjoitin: tein samoja virheitä täällä seuran vaikutuksesta. Unohdin, että tarkoituksena on kertoa omista ajatuksistaan eikä syytellä, mutta uppouduin niin palstan tapaan piikitellä, lyödä sanoilla, koska sellainen näkyy olevan tapana.
Ajattelin poistua foorumilta, jotten enempää tee tyhmyyksiä. Tyhmyyksieni tekeminen loppuu tähän. Toivottavasti joku toinenkin älyää tehdä samoin.
omia mielipiteitäni. Miksi ihmeessä pyytäisin?
Tarkoitukseni ei ole ketään mielistellä.
Voin olla hölmö, mutta mitä se sinua haittaa, jos itse olet viisas?
Miksi muuten otat kaikki henkilökohtaisesti? Emmehän ME täällä riitele vaan asiat.
minulta Velhottarelle ja Arittalle.
:-)
Teille iso hali myös.
Piristi ihanasti :)
>>Miksette anna kaikkien kukkien kukkia?
Onko mielestäsi oikein hakata sanoilla ihmisiä? Lyödä ihmistä, jonka "sisällä sinä näet pahuutta".. Minkä helvetin takia olet ottanut tuomarin osan? Sinähän olet samanlainen pahuudessa rypijä kuin kaikki muutkin!! Miksi helvetissä sinulla olisi mukamas oikeus hakata sanoilla?? Ei niin minkäänlaista oikeutta!
Huom!! Sinussakin on pahuutta ja minullakin olisi oikeus hakata sinua sanoilla, niinkö??
>>Miksi helvetissä sinulla olisi mukamas oikeus hakata sanoilla?
Miksi kuvittelet nuhtelevasi "rakkaudellisesti" pelkän Raamatun sanan avulla?? Ihmisillä on helvetillinen päähänpinttymä siitä, että ainoastaan Raamatusta löytyisi sanat oikeanlaiseen nuhteluun, mutta MINÄ SANON, että olet väärässä monien muiden tavoin. Ja samaan vauhtiin sanon, että olet väärässä: lähelläni ei ole Raamatulla hakkaajia, vaan minua suomeksi ja suoraan sanottuna vituttaa tämän foorumin sanasepostelijat!!
Joku kuvittelee olevansa "herra ja hidalgo" eikä suvaitse erilaisuutta, vaan lähestulkoon pakkosyöttää omia ajatuksiaan. Ja siihen sortuvat monet muutkin tämän foorumin "rakkauden apostolit". Ja pötyä! Rakkautta ei yksikään "rakkauden apostoliksi" itseään tituleeraava kanna sydämessään, vaan ovat raatelevia susia. Yök! Raatelevat, pelottelevat ja pakkosyöttävät omia hairahtuneita ajatuksiaan. Eivät anna kaikkien kukkia kukkia :´( Yököttää koko touhu!
Jokainen kulkee omassa elämässään sillä kohtaa missä kulkeekaan ja nämä "rakkauden apostolit" hakkaavat heitä tuusannuuskaksi väittäen, että heillä on totuus. Ja paskat! Kenelläkään ei ole oikeutta väittää omistavansa ainoaa totuutta, vaan jokaisen elämänvaihetta on kunnioitettava sellaisena kuin se on.
Yksi ja toinenkin "rakkauden apostoli" säikähtää sitä, kun avarampi katseinen kirjoittaja kertoo näkemyksistään. Nämä valheelliset "rakkauden apostolit" ovat vain paskakasassaan leikkiviä koiria, jotka eivät hyväksy ketään, jolla on vähänkään avarampi tai toisenlainen näkemys elämään, Jumalaan, rakkauteen tms.
Nämä "rakkauden apostolit" eivät osaa selittää asioita sanoilla, vaan sanovat "Mutu"-tuntumalla.. Voi herran pieksut ja rouvan lapikkaat!! Eiväthän he poloiset itsekään tunnu tietävän mistään mitään ja hakkaavat toisia tuusannuuskaksi. :(( Tuskin ovat elämässään korvientakaosiakaan saaneet kuiviksi ja väittävät olevansa "jotain", mutta ovatkin vain poloisia piruparkoja, jotka yrittävät päteä ja näytellä suurempaa kuin ovatkaan.
Ei käy sääliksi sellaisia.. itkettää, koska eivät tajua, että repivät vilpittömiä ihmisiä :´(
>>jotka eivät hyväksy ketään, jolla on vähänkään avarampi tai toisenlainen näkemys elämään,>ovatkin vain poloisia piruparkoja, jotka yrittävät päteä ja näytellä suurempaa kuin ovatkaan.
Jokaisella on Suomen lain mukaan mielipiteen ilmaisemisen oikeus. Henkistä väkivaltaa harjoittaa hän, joka pakottaa toisen pelottelemalla, uhkaamalla tai muilla tavoin omaan mielipiteeseensä.
Olenko minä pelotellut? Uhkaillut? Pakottanut? En tietääkseni, sillä tiedän oikeuteni, velvollisuuteni ja vastuuni. Tiedätkö sinä?
Tällä foorumilla on liian moni "väitellyt" siitä, että oma näkemys on "se oikea". Muita näkemyksiä ei ole edes tuotu esille, koska joku tyrannisoi jatkuvasti. Jos täällä ei uskota Raamattuun tai new age- juttuihin, niin saa poistua. Täällä pakotetaan ja manipuloidaan uusi kirjoittaja samoihin näkökulmiin täällä jonkun aikaa olevien kanssa. Erilaisuutta ei hyväksytä, olen huomannut.
Manipulointi on eräs keino harjoittaa henkistä väkivaltaa. Sitä harjoittaa ihminen, joka on epävarma ja pelokas. Hän kenties ajattelee "He eivät hyväksy minua keskustelemaan, jos kerron aidot ajatukseni". Eli haetaan hyväksyntää, muttei saada sitä. Kuulostaako tutulta?
>>Erilaisuutta ei hyväksytä, olen huomannut.>vaan minua suomeksi ja suoraan sanottuna vituttaa tämän foorumin sanasepostelijat!!
En tiedä enää :( En uskalla olla "omaa mieltäni" sillä tiedän kohta jonkun hyökkäävän kimppuuni. Niin on käynyt ja niin tulee käymään :(
Olin itse eräässä 4 hengen keskusteluryhmässä, jossa jokainen sai kertoa ajatuksiaan tai olla kertomatta. Täällä on vähän sama periaate. Ajattelin, että voin kertoa yhtä vapaasti ajatuksiani ja tutkailla niitä yksin kotona. Useinkaan ei uutta näkökulmaa tullut, vaan sain pitää omani. En ole sitä vielä tähän mennessä kertonut, mutta nyt kirjoitin provosoivan tekstin, jotta edes joku "älyäisi" pahan oloni: en saanut kertoa itsestäni, enkä tullut kuulluksi. Tällä foorumilla kuulluksi tulevat he, jotka uskaltavat tyrannisoida ja olla kuuntelematta/ olla välittämättä. Minusta ei sellaiseen ole!
Välitän liikaakin ihmisistä ja se näkyy mm. siinä, että kuuntelen ja kokoan mielessäni hänestä palapeliä. Hän kertoo ajatuksistaan ja yritän kasata tietoa. Oman elämänkokemukseni perusteella pääsen melko usein johtopäätökseen, jonka hän vahvistaa itse kirjoituksellaan, vaikken ole sitä kysynytkään suoraan. Olen siis "rivien välistä lukija".
Huomaan melko usein sen, mistä jo kirjoitinkin: ihminen kirjoittaa uskovansa jonkun kirjan teksteihin, olkoon sitten Raamattu tai new age -aiheinen. Siteerataan suoraan kirjasta ja väitetään ajatuksia omiksi. Niin tein minäkin, kun löysin jostain kirjasta hyvän, omia ajatuksiani kuvaavan lauseen. Nyttemmin yritän luopua valmiista teksteistä ja kehitellä omia. Ne lienevät mielenkiintoisempia, en tiedä.
Koen tämän palstan erittäin raskassoutuiseksi juuri siksi, koska täällä jotkut tyrannisoivat toisia. Pakottavat toisia omaan ajattelutapaansa ja eivät hellitä ennenkuin toinen nostaa hanskat naulaan. Tuollainen pakottaminen on julmaa! :( Jokaisen ajatukset ovat vaiheessa ja vaiheessa, kenenkään ei pitäisi olla julma ja pakottaa toista.
On hyvä olla joissain asioissa peräänantamaton, mutta mistä tietää milloin on mennyt liian pitkälle toisen painostamisessa? Ei tiedäkään! Painostaminen tällä foorumilla osataan. Koin sen itsekin ja siksi hiillostuin.
Miksi joku jankkaa omasta ajatuksestaan pitkään ja toistaa itseään? Siksikö, että haluaa toisen siirtyvän samanlaiseen ajatukseen kuin itsekin on? En tiedä, mutta inhottavaa se on. Olen senkin kokenut täällä. Sitä joku sanoo kritiikin sietämättömyydeksi. Ja minä sanon painostamiseksi, sillä kenelläkään ei ole oikeutta jatkuvalla toistamisella yrittää käännyttää toista.
Kokemukset opettavat.
Vastattiin sitten yhtäaikaa samalla otsikolla!
Ja siinä toinen itseään "rakkauden apostoliksi" kutsuva :( Voi voi! En osaa muuta sanoa. Olet minnii mitätön sanomaltasi. Mutu-tuntumalla kulkeva tyhjätasku. Sinäkin siteeraat kirjoja. Missä ovat omat ajatuksesi?? Ne ihka oikeat omat ajatuksesi, ne uniikit?? Niin.. missä?? Vakan alla piilossako? Vai ullakolla, lepakoitten seurana, padan kanssa?
ja saatiin siipiimme kanssa. :-)
Toivottavasti kukaan ei kutsu minua rakkauden apostoliksi koska en itse sitä tee. Ilmeisesti kirjoitukseni kuitenkin herättää sinussa sellaisen ajatuksen kun kerran kirjoitit niin. Se on vain hauskaa.
minun ihka omat ajatukseni?
Täytyy sitten olla ne joita ajattelin aika pienenä tyttönä. "Tiesin" olevani muualta avaruudesta ja olin maapallolla tutkimassa ihmisten elämää. Sitten kun "kuolen" menen takaisin kotiin ja jätän raportin maaelämästäni.
Sen jälkeen olen tosiaan lukenut kirjoja mutta en ole niellyt kaikkea niistä vaan vain ne jotka olen tietänyt sisimmässäni olevan totta.
Mutta eiköhän me se kestetä.
Ollaanhan me kestetty monen elämän rasitukset. :-)
Tulihan sieltä sitä omaakin, vihdoin ja viimein, kun vähän "potkii". Oliko se nyt niin vaikeaa kertoa??
kerron sitä koko ajan muutenkin. Juurihan kirjoitin että uskon vain sellaisiin asioihin jotka tunnen sisimmässäni olevan oikein ja niistä sitten kerron myös.
on että huolimatta aika ajoin toistuvista aloituksista palstan huonosta keskustelukulttuurista, mitään muutosta ei tapahdu. Miksi? Eikä tule tästäkään aloituksesta taso nousemaan.
Yksi suuri kinastelun aiheuttaja on väärintulkinnat, joillakin jopa ihan tahallisesti tehdyt, jotka aiheuttaa aivan turhaa sanailua ja oikaisuja, joilla ei niilläkään näytä olevan joihinkin mitään vaikutusta vaan itsekkäästi pidetään kiinni "oikeudesta" vääriin tulkintoihin.
Kun keskustelut pitäisi olla omia mielipiteitä, niin jotkut katsoo oikeudekseen tietää ja leimata toisella tapaa ajattelevien ajatukset. Tyypillinen esimerkki tästä on: uskonnot on keksitty pelottelua varten. Tuostakin saisi älykästä keskustelua laajentamalla historiallisiin tosiasioihin, mutta kun ei ole faktatietoa niin tyydytään toistelemaan lauseita, joiden lähempi tarkastelu voisi jopa osoittaa ne pätemättömiksi. Kaipaisin laaja-alaisempaa ajattelua eikä vaan vanhojen kliseiden toistelua.
Ja kun periaatteena on se että lopeta sinä ensin niin sitten minäkin lopetan, kuten eräällä palstan vakijankkaajanimimerkillä, niin ei voi olettaa että palstan taso tästä nousisi. Jos henkinen kantti on niin heppoisella tolalla että luullaan oman viimeisimmän viestin "jäävän voimaan oikeampana" niin siinähän se tyypillinen langenneen ihmisen luonteenpiirre, itsekkyys, on tarjottimella tyrkyllä.
Kyllä palstalla on ollut asiallistakin keskustelua, mutta jatkuva samojen asioiden jankkaaminen karkottaa älykkäämpää keskustelua haluavat. Eri mieltä olevat voivat ihan rauhallisesti keskustella, mutta se vaatii kypsyyttä ettei oteta nokkiin jos asiallisesti ja rauhallisesti kritisoidaan. Mutta joillakin on tapana alkaa sättiä perusteettomasti heti toista kun kritiikki sattuu itseen.
Joku tuossa kysyi että miksi emme ikinä opi rakastamaan lähimmäistämme, niinkuin itseämme? Tähän vastausta voisi lähteä hakemaan eri näkemyksien selityksistä. Mitä sanoo kristillinen näkemys tai uuden ajan selitykset. Kumman selitys on vakuuttavampi, loogisempi, järkevämpi, uskottavampi. Miksi jälleensyntymiseen uskovat tulevat täydellisyydestä yhä uudelleen ja uudelleen tänne oppimaan? Miksi tämä maailma on paha, jossa rakkautta on niin vaikea oppia? Kristillinen käsitys on loogisempi: pahuus tuli ihmisen kapinasta Luojaansa vastaan. Siksi meidän on vaikeaa rakastaa toista koska yhteys rakkauden lähteeseen, Jumalaan, on poikki.
Yksi palstan henkeen vaikuttava on käytetty kieli. Jotkut käyttävät melkoisen rumaa kieltä. Mielestäni jokaisen pitäisi kiinnittää tähän huomiota enemmän.
Mieluummin kannattaisi kirjoitella harvoin ja mietittyjä viestejä kuin olla joka päivä äänessä ja lörpötellä joutavuuksia muutaman sanan lauseilla. Mutta kun mitkään vihjailut eikä suorakaan puhe auta keskustelukulttuurin tason kohottamisessa. Yksi keino olisi tehdä valituksia ylläpidolle palstan häiriköistä. Kun tarpeeksi monta valitusta tulee, kai ylläpito siihen reagoi. Toinen keino on häipyä palstalta ja antaa kakaroiden kinata.
Ja piikki lensi jo ensimmäisessä lauseessa :( No, eipä todellakaan kohoa tämänkään keskustelun taso.
sinähän sen tiedät koska olet spesialisti jankkaamisessa. :-)
Kuulepas nyt, sinun ei tarvitse alkaa keskustelemaan aiheista joista pinnasi palaa. Esimerkiksi kun näet että viestin on kirjoittanut "Aritta" jonka kirjoituksia syvästi inhoat niin ei tarvitse tarttua kiinni niihin.
Minäkin jätän nykyään nuo omasta mielestäni typerät helvettijutut kommentoimatta.
"Joku tuossa kysyi että miksi emme ikinä opi rakastamaan lähimmäistämme, niinkuin itseämme? Tähän vastausta voisi lähteä hakemaan eri näkemyksien selityksistä. Mitä sanoo kristillinen näkemys tai uuden ajan selitykset. Kumman selitys on vakuuttavampi, loogisempi, järkevämpi, uskottavampi. Miksi jälleensyntymiseen uskovat tulevat täydellisyydestä yhä uudelleen ja uudelleen tänne oppimaan?"
Nyt voisin sitten vastata ASIALLISESTI tuohon kysymykseen. Me emme käy missään täydellisyydessä kuoleman jälkeen. Olemme karman kierrossa niin kauan että karmaa ei synny ja sen jälkeen menemme takaisin sinne mistä olemme tulleet eli harmoniaan JOS HALUAMME.
Sitten olen sitä mieltä että kun väitetään että kristillisyys on ainoa oikea elämäntapa ja kaikki muut on jos ei nyt syntiä niin melkein, niin se on jonkin verran ylimielistä katsantaa meitä muita kohtaan. Ei siis kannata narista minun kirjoituksistani kristinoppia vastaan kun itse on ihan samanlainen.
Palstalla käytetty kieli on mennyt paremmaksi sen jälkeen kun provoilijat ovat häipyneet eivätkä enää käske muita (siis minua) painumaan v------n.
Minulla on joskus tapana kirjoittaa "bullshit" jos kirjoittaja on ollut häiritsevä viestissään. Bullshit on parempi sana kuin paska joten käytän sitä joskus, mutta hyvin harvoin ja vain silloin kun minua on provosoitu.
Jos on sitä mieltä että ei kestä negatiivisuutta eikä muita ajatuksia ja mielipiteitä ei ikinä kannata edes alkaa kirjoittaa foorumeilla. Ja jos ajatuksena on tämä: "Toinen keino on häipyä palstalta ja antaa kakaroiden kinata." on tosiaan parasta häipyä. Noin ylimielistä asennetta ei pidä ottaa jos täällä kirjoittaa. Olemme kaikki saman arvoisia, et ole muita parempi. En minäkään.
...Kaikki " kukat kukkivat jo"...ei kukan väkivalloin estä toisia ajattelemasta. niinkuin he ajattelevat!
Molemmat ajatuksethan ,ne sotivat toisiaan vastaan. ...eihän täällä kukaan liahan käsivarrella sodi!
" Miksette hyväksy toisten mielipiteitä"
Oho, hyväksyminenhän tarkoittaa mielipiteen uskomista, ..ja usko johonkin mielipiteeseen vaikuttaa arkiseen elämään , ja siellä tehtäviin rarkaisuihin,..joten ko. oppi on kauhistus, niille jotka pelastuvat!
Mehän uskomme Jumalan sanaan, ja hyväksymme sen päivittäiseksi elämän ohjeeksi...olisi kauhistus jos hyväksyisimme jotakin muuta oppia, kuin sen opin,...joka on kerta kaikkiaan Pyhille annettu!
Se, sana jonka Jeesus on sanonut tuomitsee ihmisen viimeisenä päivänä, ..ei me tuomita!!
Eikä me lyödä sanoilla, Raamattuhan se " lyö" ihmisen omaa tuntoa, että tämä ojentaisi itsensä elämään Jumalan sanan mukaisesti!.
Koska monet eivät sitä kuitenkaan tee, niin siksihän Raamattu sanoo: " En Minä teitä tuomitse, teidät on tuomitseva se sana jonka minä olen puhunut" (Jeesus)
Miten? " Heidän tekonsa seuraavat heitä"....Ihmisen , Jumalan sanan vastyaiset teot seuraavat heitä, aina tuomiopäivään saakka!
Tuomiolla katsotaan elämän kirjasta, tiesikö kö. henkilö Jumalan tahdon ja sanan:
Jos tiesi, eikä tehnyt sanan mukaan, niin sana tuomitsee hänet.....meidät on taas lähetetty kylvämään Jumalan sanaa, ..ei meillä ole nyt tuomio valtaa, mutta myöhemmin me sen saamme:
" Ja heille annettiin tuomiovalta,...ettekö tiedä että te tulette maailman tuomitsemaan ...jne
Kylväjä kylvää kaikkien veten varsille, ..kuten huomaat , osa putoaa kalliollem, osa orjantappuroihin, mutta osa putoaa hyvään maahan...siksihän he sanovat..." siunausta sinulle Benedi"
Onhan kirjoitettu: " Nuhtelepa viisasta hän sinua kiittää, mutta nuhtelepa tyhmää, saat kirouksia paljon"
Kirouksia on tullut Benkullekin enemmän kuin kiittämistä!!
Mutta se on luonnollista, sillä maailmanaikojen viimehetket ovat käsillä,...Pyhä Henki on saatettu murheelliseksi, ja hän vetäytyy pian tästä maailmasta pois, ..vain pienelle osalle uskovista, viisaille neitsyeille, jäi lamppuun öljyä,kun Ylkä tuli, eli Pyhää Henkeä...suurimmalla osalla uskovilla oli Lamppu= Jeesus, mutta ei öljyä= Pyhä Henki!!
Voi sinuakin, Raamatulla päähän lyöjä :´(( Ei sinulla ole oikeutta lyödä sen sisältämällä tekstillä. Aivan kuin et osaisi elää ihmisten kanssa ilman Raamatunlainauksia :(( Surullista, koska ihmisenä sulla olisi varmaan paljonkin annettavaa toisille, mutta pilaat sen lainaamalla jatkuvasti Raamattua. :(( Onhan teksti OK, mutta piiloudut sen taakse. Miksi?? Mikä meissä ihmisissä pelottaa niin hirveästi, ettet uskalla puhua omin sanoin, ilman Raamattua?? Sinut on varmaan lapsena peloteltu ja ehkä joku on sanonut: Opettele Raamattu ulkoa, niin olet lyömätön, eikä kukaan pääse kukkoilemaan sinulle! Veikkaan, että näin on käynyt. Olen tavannut sinunlaisia elämäni aikana muutaman ja sääliksi käy.
Elämäsi suodattuu läpi Raamatun, et ole oma itsesi, vaan katsot toisia ja itseäsi Raamatun läpi. Se ei varmastikaan ole elämän tarkoitus.
Kammoan sinua!! Olet kuin scifi-leffojen pahin painajainen se vuoksi, että koen sinut mustiin pukeutuvana, pahalle haisevana Raamatulla päähän lyöjänä, joka on armoton.
Pelkään sinua, koska et kohtaa minua ihmisenä, vaan friikkinä, jota Jumala rankaisee. En ole kokenut sinulta yhtään rakkautta enkä mitään positiivista. Olet aina vain lyömässä Sanoilla.
Olet pahimmasta päästä mitä henkiseen väkivaltaan tulee. Sinut pitäisi laittaa lukkojen taakse, sillä saat aikaiseksi vain pahaa, etkä hyvää, kuten Jumalan tarkoitus varmaan olisi.
Käytät Sanaa lyömiseen. Minustakaan ei ole jäänyt jäljelle muuta kuin verinen mytty, kun olet paasannut mukamas Jumalan Sanaa.
Olet inhottava, ideneb :(( Olen monesti itkenyt kovuuttasi, ilkeämielisyyttäsi ja pahuuttasi. Kuvittelet olevasi hyvän sanoman eteenpäinviejä, mutta et sinä ole :´( Olet kauhea!! Sydämetön.
se täällä on menossa?
Kyllä minusta tämä osasto on niitä, sanoisinko fiksuimpia osastoja. Ootkos käynyt tuolla naapuri -osastolla, siellä sitä kyllä turpiinsa, harva se päivä saa. Mutta ei se haittaa, aineskaan minua. Kyllä sitä oppii kovanahkaiseksi, kun tarpeeksi monta kertaa lyttyyn lyödään. Suosittelen, sinne vaan opintielle.
Äläkä Sinä panettele Benkkua yhtään, vaikka hän nykyisin kirjoittaakin nimensä pikkasen väärinpäin.
Toki voinet muistaa, aikaihmisenä, etteivät suuret sanat suuta halkaise? Ja kuinka Sinä voit itkeä näitä Benkun juttuja? Ihmettelen sangen suuresti, koska Benkun sana saa minut aina hyvälle tuulelle ja nauramaan (=eikä mitään pilkkanaurua)! Ja anna Benkun paasata, sehän on sitä lähimmäisen rakkautta parhaimmillaan. Ymmärrsitkö?
Vähän kiukkunen. Kyllä se siitä rauhottuu taas.
Ottasin sen sylkköön mutta kun se tuppaa raapimaan.
En tunne sinua saatikka tuota ideneb´iäkään niin hyvin, että voisin sanoa hänen kirjoitustensa tuovan hyvää mieltä. Kuten kirjoitin: itken kauhusta hänen sanojaan, koska hän ei osaa olla ihminen ihmiselle, vaan lyö joka kerta ja pahasti. Kauhusta katselen viestiketjuja, joissa hän on mukana, mutten avaa hänen kirjoituksiaan, koska tiedän siellä olevan vain karmeaa ja helvetillistä hakkaamista. Hän kuvittelee levittävänsä ilosanomaa, mutta kyllähän siitä on ilo kaukana. En suosittele kenellekään tuommoisen ihmisen kohtaamista.
Vai pitäisi tulla kovanahkaiseksi!! En ikinä!! Täytyyhän tässä vielä joidenkin olla vähän omantunnon ääninä tässä kovassa maailmassa. Onko sinunkin omantuntosi ääni jo niin paatunut, ettet tunnista oikeata väärästä?? Antaisitko itse tulla hakatuksi sanoilla täällä?? Taidat tykätä siitä! Minä en ole koskaan pitänyt hakkaamisesta: en siitäkään, kun isäni hakkasi äitiäni ja eräässä vaiheessa oli lyödä minuakin, kun olin 18-vuotias.
Onko sinun mielestäsi henkinen ja fyysinen väkivalta hyvä juttu? Että pitäisi kovettaa itsensä ja ottaa kaikki vastaan, niinkö?? Siihenkö sinä minua kehoitat?? :´(
Ai kenen "mussu"? Minäkö? Ai sinun vai kenen meidän?? Pidähän näppisi erossa minusta, sillä syliisi en tulisi vaikka maksettais. En tiedä oletko mies vai nainen, mutta kun otan huomioon tämän foorumin kirjoittajat, niin olet luultavasti pedofiili tai jotain samantyyppistä.
En ole antanut lupaa koskea itseeni. Menetkö sinä yleensä ottamaan kenet tahansa syliin kysymättä lupaa?? Etkö tiedä, että jokaisella on kehonsa itsemääräämisoikeus?? Ja loukkasit minun oikeuttani sanomalla "ottaisit syliin". :(( Voi tätä maailmaa!! Ja tällaisessa pitäisi elää "ihmisiksi".. :( Ei onnistu minulta.
Jatkoa ajatellen: pidä näppisi erossa ihmisistä, jos he eivät ole antaneet lupaa koskea itseensä!! Enhän minäkään ole tyrkyttämässä itseäni toiselle ottaakseni hänet syliin, koska tiedän, ettei hän ehkä pidä siitä.
Vähänpä sinäkään tiedät!
Jos ihmiset tietäisivät, että jokaisella on itsemääräämisoikeus kehoonsa, olisi vähemmän "rajaloukkauksia". Silloin, kun joku ei kunnioita minua, hän tuppaa väkisin halaamaan, vaikka olisin sanonut, etten välitä halaamisesta. Hän ei kunnoita minua vähäänkään, koska ei kunnioita itseäänkään. :(( Ei ole oppinut kunnioittamaan, mutta kyllä minä opetan...
Kunnioittamattomuus toisen kehon itsemääräämisoikeudesta johtaa siihen, että halataan, raiskataan jne. silloin, kun itseä sattuu huvittamaan. Pitäisi kohdella itseä ja toista kunnioittavasti!! Mutta eihän tietenkään voi antaa kauhalla, kun on lusikalla saanut.
Minulla on tapana yleensä kysyä halataanko vai ei. Vastapuoli saa vastata ja olipahan vastaus mikä hyvänsä, pidän hänen toiveestaan kiinni. Mutta jotkut eivät...:(
olet vaan yhä kriisissä, ei sen kummempaa.
Kun saat oikeaa apua (henk.koht.) Paranet :)
Me emme paranna sinua täällä! Tämä ei ole mikään pelastus palsta.
Etsi, niin löydät.
Kun olet taas ehjä ihminen, tervetuloa takaisin tänne.
Mutta tuossa tilassa et pitkälle jaksa.
Pikaista paranemista.
Oikeesti, mikä sulla on?
Hyökkäävät juttusi kertoo jostain suuresta ahdistuksesta. Onko sulla oikeesti ketään, kehen voit luottaa ja hakea lohtua.
Olen todella surullinen puolestasi.
Kun vihaa on noin paljon, olet juuri pettynyt rakkauteen, luulen?
Älä syytä itseäsi!!!
Hae apua.
Aurinkoista loppuelämää. T: sari
tunne Sinua, olleskaan. No Benkun nyt jollain tasolla tunnen, siis näitten kirjoitelmien perusteella, ja aika veijari loppupelissä onkin. Sanoisinko jopa, että aika jänskä persoona.
Minusta vaikuttaa, ettet osaa erottaa oleellista epäoleellisesta. Ja etkö tiiä, että kyllä sanoilla saa piestä, kunhan ei fyysisesti käy kimppuun. No, jos haluat tahollasi mielenrauhan säilyttää, niin toimit aivan oikein. Älä lue Benkun tekstejä, tai jos luet, niin käytä siivilää (sellaista todella tiheäseulaista), koska ja koska rivien välistäkin voi lukea. Ainaskin minulle on kehittynyt taito, että mistä kohdin se/ne asian ytimet löytyvät.
No tuolla kovanahkaisuudella tarkoitin just sitä, että opetteleppas taito erottaa nimenomaan se olennainen epäolennaisesta (=voihan sitä välillä omata sen valikoivan kuulonkin). Ja kyllä, kyllä minua saa sanoilla piestä!
Ja toisaalta tuo omatunto, mitä se oikeesti tarkoittaakaan tai mikä merkitys sillä on ihmisenä olemiseen/elämiseen? Vähän vaikea juttu? Eikös omatunto sanonnankin mukaan joskus kolkuta? Kaiketi siksi, että toimimme vastoin omantuntomme ääntä = teemme tekoja, joita pidämme epäoikeudenmukaisina, väärinä tai jopa pahoina. Omatunto onkin aika hyvä 'vartija' tai jopa syyllistäjä?
Fyysinen ja henkinen väkivalta. Vaikeita asioita mutta minulle helppoja. En koskaan hyväksy fyysistä väkivaltaa, jos se ei ole edellytys oman itsensä puolustamiseen. Toisaalta henkinen väkivalta on sellainen taitolaji, jolla voidaan murskata vastapelurin koko oma minuus. Kuvailisin tätä tällaista väkivaltaa sanalla häikäilemättömyys, koska henkisen väkivallan käyttäjä omaa sellaiset aseet, joita on välillä vähän vaikea havaita. Mutta kyllä minulla, mielestäni, on silmät tällaisellekin väkivallalle.
Joten, en minä kehota ketään kovettamaan itseään, kumpaisellekaan väkivalta -tyypille. Henkisen väkivallan merkit on vaan vähän vaikeampi tunnistaa, mutta kunhan elämme tarpeeksi 'pitkään', niin kyllä tämäkin juttu avautuu.
Toi kovanahkaisuus on vaan sitä, ettei kaikesta soopasta tartte nöksähtää. Huumorimieli joskus on hyvä apuväline, tosin sekin riippuu vähän mielialasta. Ymmärrsitkö?
Ps. Muutekseen, jäi vieläkin kaihertamaan tuo sana 'omatunto'. Oikeesti, eihän se voikkaan olla jumalan ääni? Muutoinhan meillä kullakin, jumalan luodulla olisi samanlainen omatunto?
Näinhän se pitääkin olla :) Sylihoito on parasta hoitoa. Sitä syliä me annetaan päiväkodissa lapsillekkin niin paljon kun pystytään.
Et kait vaan puhune kissoista?
Veikkauksesi meni mönkään pahemman kerran. Olen yhtä sairas kuin sinäkin! ;) Yritähän sinäkin toipua taudista nimeltä "toisten diagnosoiminen"!
Pikaista paranemista sinullekin ja tervetuloa, kun olet täysin terve. Miltä nyt tuntuu, kun saat samanlaista "paskaa" takaisin, jota itse syydät??
Selvitin ongelmani viime yönä: isäni oli lapsena ollessani tullut yöllä viereeni ja sormeillut pimppaani.. Siitä johtuu, että koin viime yöhön saakka turvattomuutta talossa, jonka yläkerrassa asuu perhe (vanhemmat ja 3 lasta) ja täällä toimisto/asuntokerroksessa yöpyy milloin toimiston johtaja apulaisineen (miehiä kumpikin), ovia ei saa lukkoon, on vain toivottava etteivät he saa päähänsä tulla raiskaamaan minua. Tämä oli ongelmani viime yöhön saakka, mutta ei ole enää. Rukoilin, että Jumala lähettäisi tuplaenkelivartioston luokseni turvaamaan elämääni ja yöuntani.
Mikä on sinun ongelmasi??
Viime yönä selvisi ahdistukseni syy: koin turvattomuutta. Asun talossa, jossa yläkerrassa asuu perhe ja tässä kerroksessa, jossa asun on tämä asuinhuoneisto toimisto. Toimistossa sen johtaja yöpyy silloin tällöin. Hän on mies ja minä nainen. Pelkäsin, että hän tai hänen apulaisensa tulevat huoneistooni yöllä nukkuessani. Tämä pelko laukaisi lapsuusmuiston auki: isäni tuli yöllä luokseni ja sormeili pimppaani. Isäni on nyt kuollut, joten en voi asiaa kysellä tämän tarkemmin. Rukoilin, että Jumala antaisi voimaa antaa anteeksi hänelle ja itselleni.
Aika näyttää miten kävi. En voi luottaa yhteenkään ihmiseen, sillä nk. sielunhoitajat ovat osoittautuneet "sielunrepijöiksi" :( En ole rakkauteen pettynyt viime aikoina, vaan miesystäväni on työmatkalla, jolta saapuu ensi viikolla. Suhteemme on OK, mutta joka kerta pelkään, etten näe häntä enää elävänä. Hän oli onnettomuudessa toissa viikolla ja säikähdin todella paljon. Hän kuittasi huoleni melko ylimalkaisesti, vaikka tiesi, että huolestuin todella. Äidilläni on vakava sairaus, johon hän tod.näk. kuolee piankin, koska kyse on syövästä.
Joten onhan tässä yhdelle ihmiselle kantamista, liikaakin. Ja sitten, kun yritän saada ajatuksiani muuhun kuin omiin asioihini, minua hakataan täällä foorumissa sanoilla, kun yritän kertoa omia ajatuksiani johonkin aiheeseen. Siksi minua ei enää kiinnosta käydä täällä juttelemassa niitä näitä, enää. :(
on kyllä vihoviimeinen paikka mihin haluaa purkaa itseään. Täällä saa helposti nokkiinsa.
Eikö sinulla ole ketään ystävää jonka kanssa voisit jutella?
siis tämä foorumi.
Täällä kilpaillaan siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Täällä ei lohduteta ketään, eikä luvata parempaa elämää.
Vaikka et kokisi olevasi mitenkään masentunut tai kriisissä, et ole ainakaan vahvimmillasi juuri nyt.
Pidä huoli itsestäsi ja läheisestäsi.
Järkyttävät kokemuksesi lapsuudessa voivat jossain vaiheessa kääntyä voitoksi (glisee ilmaisu) Mutta ehkä elämäntyösi tulevassa on auttaa saman kokemuksen läpikäyneitä ihmisiä.
Muuta pelko ja vääryys kohdallasi tiedoksi ja opiksi. Helppoa se ei ole, mutta minä uskon että pystyt.
Olen pahoillani, ettet löytänyt meistä sitä mitä hait.
Mutta ei näin, ei tällä tavalla... jotain parempaa osuu kohdallesi, uskon siihen jos uskot itsekkin.
Hymyile, niin maailma hymyilee kanssasi (kyynelten läpi)
Taistele!
Rakasta.
Revitty mi revitty :( Nyt voin vain ryhtyä kursimaan kokoon jotain.. en vielä tiedä mitä, mutta hahmottuu se joskus.
Huomasin, ettei täällä tunneta armoa, vaikka armosta ja rakkaudesta puhutaan. Ne eivät vain ylety sydämeen saakka. :(
Viimeiset pari viikkoa oli helvettiä, mutta nyt on toisin, koska tiedän mistä pahaoloni johtui. Voimani palautuivat, jaksan paremmin kuin aikaisempina päivinä.
Arittalle vastaan, ettei minulla ole ystäviä, sillä muutin vast´ikään tänne uudelle paikkakunnalle. Enkä etsi enää ihmisistä ystävää itselleni, sillä he ovat osoittaneet monin tavoin olevansa... liian kaukana minusta. Olen tällainen "outo lintu".
Siinäpä se onkin: kaikille on luotu samanlainen omatunto, mutta useimmilla se on niin paatunut, ettei enää alkuperäistä tunnista :( Sinne Jumalan luomaan omatuntoon on kirjattu kaikki oikeat ja väärät. On vain kuorittava mönjät pois sen päältä, opeteltava tuntemaan Jumala. Useimmiten on niin, että luulemme virheellisesti Jumalan olevan samanlainen kuin äiti isä, vaikka Jumala on oikeasti paljon parempi. Maalliset vanhemmat eivät koskaan ole Jumalan veroisia.
Omatunto kolkuttaa silloin, kun tunnistaa väärän, muttei tee oikein. Siitä johtuu syyllisyys ja pidemmässä ajassa viha. Häpeä on taas sitä, että häpeää omaa minuuttaan. Syyllisyys taas viittaa siihen, että on tehnyt jotain väärää. Joillakin on kyky saada toiset tuntemaan syyllisyyttä omassa olemassaolon oikeudesta eli syyllistävät kaikesta. Minäkin olen syyllistänyt ihmisiä ja kadun sitä. Olen opetellut rakastamaan ihmisiä, mutta inhoamaan väärintekemisiä. Kuten Jumalakin: rakastaa syntistä, mutta vihaa synnin tekemistä.
Ei ole helppoa tunnistaa oikein- ja väärintekemisiä, koska omatunnot ovat ihmisillä paatuneet. :( Olen opetellut siten, että kysyn itseltäni kysymyksen: tuoko tämä elämän vai kuoleman? Jos elämän, olen tehnyt oikein. Jos kuoleman, olen tehnyt väärin. Tarkoitan kuolemalla sitä, että loukkaan toista niin pahasti, että hän esim. menettää elämänhalunsa tai itsetuntonsa. Minulla ei ole oikeutta loukata ketään niin pahasti, mutta minua on loukattu verisesti. En tiedä miksi ihmiset jatkuvasti ottavat minut hampaisiinsa riepoteltavakseen :(( Ensin isäni, sitten täällä kirjoittajat ja monet muutkin ennen tätä aikaa elämästäni.
hyvä keino pitää suhteellisuudentaju aisoissa.
Mielestäni täällä kirjoittavat eivät ole ottaneet sinua mitenkään erityisesti hampaisiinsa riepoteltavakseen. Olet itse heikoilla traumaattisten kokemustesi vuoksi ja sitä johtuu tuntosarvesi ehkä liian "imukykyisinä" toisiin päin. Sekään ei ole hyvä asia. Eräässä työpaikassa oli työkaverina mies, joka oli juuri tällainen tuntosarvet liian avoimina toisiin ja se kävi pitemmän päälle rasittavaksi, sekä ihmiselle itselleen että myös lähimmäisille. Mitään kovettumista en tällä tarkoita, herkkyys toisiin pitää olla, mutta kohtuus siinäkin.
Mitä itse olen havainnut, olet keskusteluissa alkanut syyttämään muita ja ihan ilman mitään selvää syytä. Kun toiset pitävät kiinni omista näkemyksistään, koetko sen loukkaukseksi itseäsi kohtaan kun alatkin sättiä toista. Myös omat virheet tulee tunnistaa ja sinulla on ollut sitä vikaa että teet omia tulkintojasi toisten teksteistä. Sitten kun toinen alkaa oikaista väärintulkintojasi, koet sen ahdistavana "hyökkäyksenä" itseäsi kohtaan. Mietihän tilanne toisinpäin, että sinun tekstejäsi tulkittaisiin väärin, kaipa itsekin haluat puolustaa ja oikaista.
Nämä keskustelupalstathan on tarkoitettu keskusteluun operaattorin laittamista aiheista (kirjoittajien toiveista). Nämä eivät ole mitään sielunhoitopalstoja, eivät siis ole tarkoitettu henkilökohtaisten asioiden setvimiseen. Eikä minusta edes kannata yleisillä nettipalstoilla henkilökohtaisista asioista paljoa edes avautua.
Yksi hyvä keino välttää henkilökohtaiselle ad hominem-tasolle meno, on lukea viestinsä useaan kertaan ja miettiä onko siellä persoonapronominin "sinä" eri muotoja. Jos on, silloin kannattaa miettiä uudelleen sanomaansa ja käyttää delete-nappia surutta.
Tässä viestissäni jouduin käyttämään sinä-muotoa ihan pakosta! ;)
ja kaikkia meitä tarvitaan, sanoo aina äitini. Ajattele sitä.
Mihin minä tarvitsen jatkuvaa rikkirepimistä? Jatkuvaa loukkaamista? Jatkuvaa ilkkumista? Mihinkään eikä kehenkään voi oppia luottamaan, kun aina tulee paskaa silmille :´( siksi muutan usein, jottei tarvitsis yhdessä paikassa kuulla ja kokea kauheuksia. Ihmiset eivät tajua, että ovat suorastaan pahimmasta kauhuleffoista. Jättäisivät rauhaan!
No sait sitten vihdoinkin sinäkin purettua oikean kirstusi sisällön minuun!! Tuliko hyvä olo?? Vai oli "ihan pakko"?? Luuletko, että olet ainoa, joka sanoo noin?? Korjaa "minun" tekemiäni virheitä, jotka osoittautuvat "sinun" virheiksesi, oikeasti. Olen saanut riittävän monesti saman palautteen kuin sinä kirjoitit. Ja nyt tämänkin osalta on pinnani poikki. Nyt kirjoitan sensuroimatta.
Kun kirjoitan jotain, kirjoitan omia löydöksiäni. Yleensä siis "minä" muodossa. Ainoa syy miksi ryhdyn kirjoittamaan "sinä"-muodossa on se, että joku on ensin syyttänyt, halveksinut, aliarvioinut tai muutoin sanallisesti ilmaissut pitävänsä mielipiteitäni vääränä ja omiaan oikeina. Siis toinen ihminen on yrittänyt todistaa MINUN mielipiteeni vääriksi ja omansa oikeiksi, mutta siinä hän tekee vääryyttä. Ja sitä ovat tehneet MONET, liiankin monet. :(
Kun vastaan jonkun kirjoitukseen, vastaan hänen kirjoitukseensa, omia ajatuksiani. En väännä hänen ajatuksiaan, vaan "reagoin" hänen tekstiinsä, sillä sanat aiheuttavat ajattelutoimintaa minussakin, usko vain, vaikket ehkä sitä ehkä usko. ;)
Osaan provosoida ja sen tarkoituksena on saada toinen kirjoittamaan omia ajatuksiaan, puhtaasti, eikä kirjojen siteerauksia tms. Yleensä täällä kirjoitetaan puhtaasti vain kirjoihin kirjoitettua, valitettavasti.
Jos esim. sinä koet, että syytän sinua. Niin kokemuksesi tekstistäni on sinun, ei minun. Sinä koet syyttämisen, vaikka niin en ole kirjoittanut. Kannattaa kysyä sen jälkeen itseltään: miksi koen tämän tekstin syyttämisenä? Olenko ajatellut noin? Teenkö noin? Yleensä syyttämisen kokemus johtuu siitä, että omatunto on lukijalle ilmaissut, että kirjoittaja on oikeassa.
Esim. Kirjoitan oman ajatukseni: täällä harjoitetaan henkistä väkivaltaa, miksi pelkäät? Ehkä koet tämän syytöksenä ja sen jälkeen on viisainta tutkia omaa sydäntäsi, ei minun. Ja jos huomaat erehtyneesi henkiseen väkivaltaan, annat itsellesi ja kirjoittajalle anteeksi. Näin pääset anteeksiantamuksen kautta elämään takaisin.
Mikäli joku aiemmin elämässäsi sanoi jotain, jonka koit syytökseksi, kenties jätit sen omaan arvoonsa, etkä maininnut asiasta. Kuitenkin loukkaus jäi sinuun, kunnes tuli tämä uusi tilanne, jossa taas koet syytöksiä. Kysypä itseltäsi: kumpi kokee syyttämisen? Sinä!!
Jos kirjoitukseni ovat olleet jonkun mielestä loukkaavia, niin lukijan kannattaisi kysyä itseltään: miksi loukkaannun tästä kirjoituksesta? Loukkaantumisen tunne on hänessä, ei minussa. Jos tekstini on laukaissut hänessä olevan loukkaantumisen tunteen, niin kannattaisi käydä asia itsensä kanssa läpi.
Huomaatko kuvion?? Jos tekstini on aiheuttanut jossain lukijassa tunnereaktion, se on hänen omansa ja hänen vastuullaan on sen läpikäyminen. Kuten minä kävin läpi omani.
Kommentoin vielä lausettasi, jossa arvotat "tuntosarvieni olevan ehkä liian imukykyiset, mikä ei ole hyvä asia". Miksi arvotat minun reaktioni pahaksi?? Sinun elämässäsi omat tuntosarvesi saavat olla vaikka minnepäin, mutten arvota niitä omasta näkökulmastani minkäänlaisiksi. Tiedätkö miksi? Koska en tiedä miten asia oikeasti on. Sinä sen sijaan arvotit "minun tuntosarvieni imukykyisyyden pahaksi". Miksi? Sitä en ymmärrä varmaan milloinkaan!! Ethän sinä tunne minua niin hyvin, että tietäisit mitkä asiat ovat hyviä ja mitkä pahoja.
Kun alan sättimään, niin se johtuu yksinkertaisesti aikaisemmin selittämästäni syystä: hän pitää ajatuksiaan oikeina ja minun väärinä. Oikeasti hän on omissa ajatuksissaan oikeassa, koska hänellä on omanlaisensa henkilöhistoria ja minä olen oikeassa omissa ajatuksissani, koska minulla on omanlaiseni henkilöhistoria. Ymmärrätkö? Olen oman historiani aikana tullut tähän pisteeseen, jossa ajattelen näin, en arvota sitä oikeaksi tai vääräksi, ajatukseni "vaan" ovat tällaisia ja muokkaantuvat koko elämäni ajan. Joku toinen on omassa elämässään omalla kohtaansa ja ajattelee yhtälailla oikein, koska hänen ajatuksensa ovat rakentuneet hänen elämänsä aikana nykypäivän tasolle.
Jos joku erehtyy sanomaan mulle sanat "olet väärässä", niin tiedän hänen arvottavan asiat oikeisiin ja vääriin. Hän kuvittelee olevansa ainoa oikeassaolija, mutta totuushan on, että hän on omassa ajatuksessaan oikeassa, kuten toinen omissaan.
En ole täältä etsinytkään "sielunhoitoapua", vaan keskustelukumppania/-kumppaneita, mutta huomannut monesti, ettei minua hyväksytä näillä ajatuksilla, joita minulla on. Minun pitäisi ajatella samalla tavalla kuin lukuisat muutkin :( ja enhän minä voi, koska olen minä. Minut hyväksyttäisiin vasta, kun sopeutuisin kirjoittamaan "myötäkarvaan" KAIKKIEN kirjoittajien kanssa, enkä suostu myötäilemään. Tiedätkö miksi? Koska silloin kieltäisin itseni ja ajatukseni.
Toinen syy miksi loukkaannuin teihin palstalaisiin oli se, että kaikki ajatukseni ovat minua itseäni. Annan teille itsestäni jotain ja useimmat teistä ilkkuvat, väittävät ajatuksiani vääriksi jne. Te samalla ilkutte minua!! Tajuatteko asiayhteyden? Ja joku kehtaa sanoa: älä ota kommentteja henk.kohtaisena loukkauksena!! Tyhmiäkö te olette?? Ajatukset ovat mitä henk.kohtaisimpia, koska fyysinen keho, kehonkieli ja ilmeet ovat piilossa lukijalta. Ettekö te ymmärrä??
Sinun ei ole tässä maailmassa pakko tehdä mitään muuta kuin kuolla ja maksaa verot, sanoi joku kirjailija.
Joten: älä heittäydy idiootiksi, koska tiedän, että sinullakin on aivot. Käytä aivojasi!! Moni tällä palstalla jättää aivonsa narikkaan ja tulee näyttelemään tänne idioottia. :´(
henkistä väkivaltaa kuin sinä! Olet tähän mennessä haukkunut järjestäen jokaisen, joka sinua lähestyy, kukaan ei ole lähestynyt pahassa. Sinä olet. Eikä loppua näy. Mikä helvetti sun ogelmas on? Lähde pois täältä ihmisiä kiusaamasta, kohta susta tehdään ilmoitus ylläpidolle, niin pahasti toisia loukkaat.
koko ikäsi et pääse eroon ihmisistä jotka ilkkuvat sinulle. Sinun on muutettava omaa käsitystäsi itsestäsi. Miksi ajattelet olevasi huonompi kuin muut? Kaikilla meillä on vikamme. Suorista selkäsi ja katso ihmisiä suoraan silmiin. Jos he ilkkuvat se on heidän ongelmansa.
niin metsä vastaa, kun sinne huudetaan. Kauhuleffasta olet sinä, ei kukaan muu tällä palstalla. Olet kuin vampyyri, joka pyrkii imemään muista kaiken elämänvoiman tulematta koskaan kylläiseksi. Sinun kanssas kun lähtee juttusille, niin huonosti käy.
Aritta, tyhjä tynnyri ja tähdenlento ym. ovat sinua loukanneet?
Minä ainakin näen heidän viestinsä olevan myötätuntoisia.
Nyt saat kyllä mennä itseesi!!! Ei ihme että sinulla on vaikeeta. Johtuiskohan ihan sinusta itestäsi.
Turhaan haastat riitaa. En itse aio ainakaan vastata sinulle ikinä, vaikka kirjoitat millä nimimerkillä tahansa ja mitä tahansa.
HYVÄSTI.
Anteeksi.
Enhän minä ajattelekaan olevani huonompi kuin muut. En vaan käsitä, mistä helvetin syystä ihmiset purkavat minuun paskanolonsa :(
Juurihan sanoit, ettei ihmisten pahuutta pidä katsoa suopeasti ja nyt kirjoitat, että ilkkumisensa on heidän asiansa. Mitenköhän se nyt sitten onkaan? Antaa ilkkujien ilkkua, niinkö? Eikä puuttua heidän ilkeilyynsä mitenkään? Milloin luulet heidän lopettavan? Eivät varmaan milloinkaan, jos heille ei sano suoraan kuinka paskamaisesti he kohtelevat. Luulevat vain asioiden olevan kunnossa, kun ei puhu heille.. niinkö??
Minuako ("Alistuvako") sinä sanot vampyyriksi? Ja millähän tavalla olen vampyyri? Ethän sinä edes tiedä millä nimimerkeillä olen kirjoittanut, joten mistä tiedät mitä olen kirjoittanut?? Et mistään!!
Et tunne muita nimimerkkejäni kuin tämän, jolla aloitin "henkinen väkivalta"-aloituksen.. joten hukkaan meni sohimisesi, valitan.
Saat anteeksi.
Kannattaa tutkia omaa sydäntään ja kysyä miksi tekstini loukkaa. Jokin hiertää omassa kengässäsi, ei minun. Minun kengässäni on omat kivensä, joita käsittelen yksin, en sinun enkä muidenkaan kanssa.
Voit aivan vapaasti ilmoittaa ylläpidolle mielipiteesi. Minäkin tein niin!! Katsotaan mitä tapahtuu. ;))
ajattelet, jos noita lausumiasi viittii nyt näin syvällisemmin pohdiskella. Ja tiiätkö mitä, joskus sitä tulee itsekkin lausuttua jotain, josta joku ottaa nokkiinsa ja joku toinen kuittaa sen heti pois mielestään tai parhaimmillaan kysyy: "Mitä tarkoitit?"
Eli mitä tästä oppinemme tai oikeammin mitä emme koskaan voi oppia? Emme koskaan voi oppia/tietää, miten kuulija lausutut sanamme ymmärtää. Joku kiteyttää ne aina itseensä kohdistuviksi ja toiset antaa niiden soljua 'kuulematta', toiset taasen pohdiskelevat: "Että mitähän se oikeesti lausumallaan tarkoitti". Jne.
Toki, jos koet että nimenomaan Sinulle ilkutaan, niin anna palaa takaisin, mutta hienostuneesti. Puhumattomuus on pahinta, etkö tiiä? On joskus aika tarttua härkää sarvista, hienostuneesti?
Valitat ettei sinun ajatuksia ymmärretä. Kyllä minä ymmärrän mutta ymmärtäminen ei välttämättä tarkoita niiden hyväksymistä. Jos sekoitat kristinuskoon newage-ajattelua, totta kai muilla on oikeus sanoa ettei kristinuskoon kuulu synkretismi eli yhdistely muista aatteista. Ja sinä loukkaannut tästä! Meitähän varoitetaan Raamatussa: älkää eksykö. Jo alkuseurakunnan aikana oli synkretismiä, josta Paavali kirjeissään seurakuntia varoitti. Uskovakin voi eksyä.
http://www.kristitynfoorumi.fi/kristusetsii.htm
Kirjoitat että olet saanut samanlaista palautetta useasti. Kannattaisiko miettiä että miksi niin monet antavat samanlaista palautetta. Sinä vaan käännät asian pois itsestäsi kritiikin esittäjien ongelmaksi. Ei se ihan niinkään ole. Mitäpä jos minäkin "kirjoittaisin sensuroimatta"? Kestäisitkö? No en edes halua tehdä niin. Kirjoitan asiaa, en keksi olemattomia.
Jos Pekka heitti Paavoa kivellä, voin todeta ihan neutraalisti että Pekka heitti Paavoa kivellä. Siihen ei vaikuta minun sisäinen tilani tai elämässäni tapahtuneet mahdolliset traumat. Eikä siitä voi alkaa syyttää minua vaan Pekkaa. On asioita joita voi todeta ihan neutraalisti, kuten esim. sellainen seikka että joku alkaa sättimään keskusteluissa toista ihan aiheetta. Sen pystyy havaitsemaan eikä siinä tarvitse vetää kenenkään "sisäisiä traumoja" selitykseksi!
"Kun vastaan jonkun kirjoitukseen, vastaan hänen kirjoitukseensa, omia ajatuksiani. En väännä hänen ajatuksiaan, vaan "reagoin" hänen tekstiinsä, sillä sanat aiheuttavat ajattelutoimintaa minussakin, usko vain, vaikket ehkä sitä ehkä usko."
Niinhän muutkin tekee: reagoi toisten, sinunkin, ajatuksiin! Mutta vaikka itse koetkin "VAIN" reagoivasi toisten kirjoituksiin, kyllä viesteissäsi on ollut myös vääristelyä. Tuo viimeinen lauseesi oli ihan turhaa spekulointia: jätä toisten luulemukset rauhaan.
"Osaan provosoida ja sen tarkoituksena on saada toinen kirjoittamaan omia ajatuksiaan, puhtaasti, eikä kirjojen siteerauksia tms. Yleensä täällä kirjoitetaan puhtaasti vain kirjoihin kirjoitettua, valitettavasti."
Kovasti painotat "omia ajatuksia". Sinullakin on kirjoista, Raamatusta ym. napattuja "ajatuksia", löydöksiäsi. Kaikki olemme lukukokemuksiemme summa. Ei ole mitään väärää jos lainaa kirjoista ihan suoraan, tietysti liika on liikaa; pelkin Raamatun-lausein viestittely on sairasta. Ja kristinuskosta keskusteltaessa on pakko tukeutua Raamattuun, muuten menee metsään, jopa sinne newagen puolelle.
"Jos esim. sinä koet, että syytän sinua. Niin kokemuksesi tekstistäni on sinun, ei minun. "
Ei pidä paikkaansa. Älä käännä omaa vastuutasi toisiin.
Kts. esimerkki Pekasta ja Paavosta.
"Yleensä syyttämisen kokemus johtuu siitä, että omatunto on lukijalle ilmaissut, että kirjoittaja on oikeassa."
No silloinhan sinun voimakas reagointisi toisten kirjoituksiin osoittaa että kirjoittajat ovat oikeassa sinun suhteesi!
"Esim. Kirjoitan oman ajatukseni: täällä harjoitetaan henkistä väkivaltaa, miksi pelkäät?"
En suinkaan pelkää vaan ihmettelen reagointiasi! En nyt jaksa etsiä sitä ketjua, jossa TÄYSIN ILMAN SYYTÄ aloit sättimään toista kirjoittajaa. Ja monessa ketjussa juttu on mennyt kanssasi turhanpäiväiseksi kinaamiseksi. Kyllä se henkinen väkivalta alkoi itsestäsi!
"Mikäli joku aiemmin elämässäsi sanoi jotain, jonka koit syytökseksi, kenties jätit sen omaan arvoonsa, etkä maininnut asiasta. Kuitenkin loukkaus jäi sinuun, kunnes tuli tämä uusi tilanne, jossa taas koet syytöksiä. Kysypä itseltäsi: kumpi kokee syyttämisen?"
Sovellapa tuo itseesi. Sinulla on metka yksinkertainen psykologisointitapa siirtää asia itsestäsi muihin. Kts. taas esimerkkiä Pekasta ja Paavosta.
"Jos kirjoitukseni ovat olleet jonkun mielestä loukkaavia, niin lukijan kannattaisi kysyä itseltään: miksi loukkaannun tästä kirjoituksesta? Loukkaantumisen tunne on hänessä, ei minussa."
Just, miksi siis loukkaannut muiden kirjoituksista ja pidät niitä itsesi aliarvioimisena? Mutta sinähän myönnät sättiväsi muita, joten onhan siinä ihan hyvä syy muilla loukkaantuakin.
"Jos tekstini on laukaissut hänessä olevan loukkaantumisen tunteen, niin kannattaisi käydä asia itsensä kanssa läpi."
Teepä se.
"Ethän sinä tunne minua niin hyvin, että tietäisit mitkä asiat ovat hyviä ja mitkä pahoja."
Pahaa on sinun liiallinen tunneherkkyys palstan kirjoittajien asiallisiin teksteihin. Tätä sinä et itse nyt kykene näkemään. Moni muu sen näkee.
"Kun alan sättimään, niin se johtuu yksinkertaisesti aikaisemmin selittämästäni syystä: hän pitää ajatuksiaan oikeina ja minun väärinä."
Hyvä kun edes myönnät että alat sättimään. Mietipä että ihan asiallisestikin voi ajatuksiaan puolustaa, niin olen itse tehnyt. Itse en ole nähnyt että joku olisi alkanut väittämään että sinun ajatukset ovat vääriä ja hänen omansa oikeita. Tuo on vain omaa tulkintaasi. Ihan samalla laillahan toinen voisi alkaa sättimään sinua kun sinä vänkäät vastoin hänen ajatuksiaan! Mieti miksi koet että toisin ajattelevat ovat uhka itsellesi. Olet niin vähän aikaa palstoilla ollut että et ehkä ole sisäistänyt mikä on keskustelun juju. Täällä on hyvinkin erilaisia ajattelutapoja, jotka "mittelevät" toistensa kanssa. Se on vain olemassa oleva tosiasia. Jos ei sitä kykene sisäistämään, sitten on parasta lopettaa kirjoittelu. Totuushan on jossakin, ja kuka parhaiten ja uskottavammin ajatuksiaan kykenee puolustamaan, sen totuudellisemman kuvanhan hänen edustamasta uskomuksesta saa.
"Jos joku erehtyy sanomaan mulle sanat "olet väärässä", niin tiedän hänen arvottavan asiat oikeisiin ja vääriin. Hän kuvittelee olevansa ainoa oikeassaolija, mutta totuushan on, että hän on omassa ajatuksessaan oikeassa, kuten toinen omissaan."
Eipä ihan niin yksinkertaista. On olemassa oikea ja väärä ja ne meidän tulisi harjaantua erottamaan. Kts. taas esimerkki Pekasta ja Paavosta. Kiven heittäjä oli väärässä.
Jaksat toistaa ettei sinua hyväksytä. Sinulle siis hyväksyminen merkitsee että ajattelee samalla lailla kuin itse, näin kirjoituksistasi voi tulkita. Kyllä minä hyväksyn sinut, mutta voin asiallisesti ilmaista että newage ei kuulu kristinuskoon. Kirjastosta löytyy paljon newagea kritisoivia kirjoja, kannattaa lukea niitä, esim. yksi jo vanha kirja, newagen nousun aikakaudella ilmestynyt on Kenneth R. Wade: Uuden aikakauden salaisuudet. Lainaan nyt suoraan siitä: "Nykyisten kanavien edeltäjiä olivat joitakin vuosia sitten toimineet meediot. Huomattavimpia näistä olivat Edgar Cayce ja Arthur Ford. Alunperin kummatkin olivat hartaita kristittyjä. Ford toimi eräässä vaiheessa Christian Church -kirkon sananjulistajana. Nuorena miehenä Cayce oli innokas raamatuntutkija. Mutta myöhemmin henkivoimat, jotka ryhtyivät hallitsemaan heidän elämäänsä, houkuttelivat heidät eroon raamatullisesta ajattelusta. Lopulta sekä Cayce että Ford hylkäsivät raamatulliset opetukset ja omaksuivat suurimman osan niistä raamatunvastaisista näkemyksistä, joita nykyaikaiset kanavat kannattavat."
Liukuminen pois kristinuskosta tapahtuu huomaamatta ja salakavalasti jos ihminen alkaa tehdä kompromisseja muiden aatteiden kanssa.
"Joten: älä heittäydy idiootiksi, koska tiedän, että sinullakin on aivot. Käytä aivojasi!! Moni tällä palstalla jättää aivonsa narikkaan ja tulee näyttelemään tänne idioottia."
Yritäpä nyt ryhdistäytyä oikeasti näkemään mistä kenkä puristaa!
Tämän niin kuin muutkin viestit olen kirjoittanut neutraalilla mielellä, en ole tahtonut sinua painaa alas. Jos sinä koet ne niin, silloin sinullakin olisi tarkistuksen paikka asenteissasi. Puolustelet kirjoituksiasi, (monien tässäkin ketjussa tekemää havaintoa että riehut ihan suotta), sillä että ne ovat sinun ajatuksiasi. Totta himputissa ne on sinun, eihän ne toistenkaan ole! Mutta ei ne tule puolustelusta yhtään oikeutetummaksi.
Ihan oikeasti, koska tunnut olevan niin kovin vereslihalla, lopeta palstan lukeminen. Ei tästä sinulle hyötyä ole tämänhetkisillä eväilläsi. Toivotan Jumalan siunausta että vahvistuisit ja pysyisit oikealla tiellä etkä haksahtuisi "omiin ajatuksiin" vaan pysyisit Raamatun opetuksessa. Älä katso uskoviin vaan Jeesukseen. Jeesus on täydellinen, uskovat epätäydellisiä.
teiltä molemmilta, tässä tilanteessa, en ymmärrä? Ilmoittaa ylläpidolle?
Toki en ymmärrä sitäkään, että jos haluat ihan itteksesi kenkäsi kivet käsitellä, niin mikset sitten käsittele?
Minäkin kuulostelen mielenkiinnolla ylläpidon mielipidettä. (Onkohan silläkään oikeesti mitään järjellistä mielipidettä?).
Tartuinkin härkää sarvista ottamalla esiin aiheen, jonka aloitin... Ja tämä oli lopputulos: kaikki muut tuntuvat olevan viisaampia kuin minä, koska "sätin", "haukuin" jne. toisia. Yksikään ei pysähtynyt ensin miettimään ja pohtimaan sekä sen jälkeen kommentoimaan "viisaasti", vaan KAIKKI antoivat samalla mitalla takaisin!! Miten minä eroan toisista? Siten, että aloitin puhumaan aiheesta, josta on joskus puhuttava silläkin riskillä, että saan paskamaisen maineen. Minulla tosin ei mainetta ole olemassakaan, joten en voi sitä puolustaa, eikä ole tarviskaan.
Loppujen lopuksi teen kaikkein pahimman henkisen väkivallan teon, jonka toinen ihminen voi tehdä toiselle: mitätöinti. Minä paskat välitän mitä sinä tai jotkut ovat mulle vastanneet tähän ketjuun!! Kaikki ovat mitättömiä itikan paskoja tässä universumissa, joten ei yhden ihmisen mielipiteillä ole mitään väliä täällä... :((
Siinä sulle mitätöintiä!! Ja yritähän nyt hävitä silmistäni, kun vielä ennätät... En välitä enää!!
viittisit lukea koko ketjun uudestaan, ja keskittyisit vastaustyyliisi, näin ekaksi.
Mitätöinti ei minua haittaa, siitä vaan (toki pienellä varauksella).
Tosin vähän vaikea hävitä silmistäsi, kun en oikein tiiä miten se tässä bittimaailmassa toteutetaan? Muutekseen, en minäkään enää ihan kaikista jutuista välitä, koska minulla on se siivilä kädessäni.
Kirjoitit: "Juurihan sanoit, ettei ihmisten pahuutta pidä katsoa suopeasti"
En kait ole kirjoittanut niin. Jos joku on sinulle ilkeä niin ei pidä olla ilkeä takaisin - vaikka mieli tekisi. Ilkkuminen on tosiaan heidän ONGELMANSA, ei asiansa. Heissä on vikaa, ei sinussa.
Kyllä he lopettavat kun et tuhlaa energiaasi heihin. Elä vain omaa elämääsi.
Miten voin elää omaa elämääni, kun olemme YHTÄ? Sen, minkä joku tekee yhdelle, tekee minulle ja toisinpäin: minkä joku tekee minulle, tekee itselleen. Tämän vuoksi yritän pysäyttää pahan!
Sinä puhut ykseydestä, rakkaudesta jne. mutta TÄMÄ on YKSEYTTÄ: teet itsellesi sen, minkä teet toisille!! Ja minä yritän herättää toisia. Palkakseni saan sättimistä, moitetta jne. Sitäkö toiset haluavat itselleen? Näköjään!! Sillä minkä he tekevät toisille, toiset tekevät heille.
Summa summarum: sinä sanot rakkauden olevan kaiken ydin, mutta toimitko sinä rakkaudesta käsin? Ytimestäsi käsin? Kerro minulle mitä teet, niin minä kerron kuka olet ja mistä vaikuttimista tekosi ovat lähtöisin. (haaste)
Ja yö tulee. Nukuttaa. Hyvää yötä vain haluaisin toivottaa.
toimia rakkaudesta mutta välillä egoni haluaa olla oikeassa.
Kyllä sinä voit elää omaa elämääsi vaikka olemme yhtä. Kun yrität elää normaalia elämää vaikka kaikki muut tuntuvat olevan kimpussasi elät myös heidän elämäänsä ja tartutat heihin rauhallisuuden. Mutta jos annat samalla mitalla takaisin niin taistelu jatkuu.
"Sitäkö toiset haluavat itselleen? Näköjään!! Sillä minkä he tekevät toisille, toiset tekevät heille."
He eivät ole tietoisia käyttäytymisestään.
Millä tavalla sinä olit ajatellut pysäyttää pahan?
Joka kerta, kun kohtaan ihmisen, jonka puheet tai teot herättävät minussa pahan esiin. Selvitän asian Jeesuksen kanssa ja Jeesus (totuus) vaientaa pahan minussa. Sen jälkeen ko. paha ei enää nosta päätään, kun joku yrittää ärsyttää tms. Eli kitken pahan pois itsestäni!! Sen, minkä teen itselleni, sen teen toisillekin. Eli samalla kitken pahan pois toisistakin ;) Loogista! Ja samalla ontuvaa ;D Näin se menee: kun koen olevani turvaton, yritän puolustautua sanoin, kun tuntuu, etten saa olla oma itseni (kaikkine mielipiteineni). Niin kauan joku tökkii ja ärsyttää, kunnes minun on vihdoin tutkittava mistä turvattomuuden tunne johtuu. Tutkin asian, annan anteeksi ja juuri on kitketty pois. Sen jälkeen eivät ärsyttämiset eivätkä moittimiset aiheuta turvattomuuden tunnetta, kuten kävi tällä viikolla.
Nyt varmaan esität lauseen: voihan olla, ettei toinen kirjoittaja ollutkaan paha, vaan paha olikin minussa. Niin kauan, kun pahaa on maailmassa, niin se on kaikissa ihmisissä. Paha on nostettava esiin, ymmärrettävä sen vaikutukset, annettava anteeksi ja hylättävä se. Jos joku sanoo nyt, ettei hän koe turvattomuuden tunnetta ja ärsyyntymistä kenenkään kirjoituksista, niin totuus ei ole hänessä. Kyllä hän aivan varmasti kokee sitäkin tunnetta jonkun kirjoituksista, muttei ole vielä tunnistanut asiaa, vaan ärsyyntyy ja kiukkuilee. Ja kiukuttelijoita on muitakin kuin minä..
Jos joku sanoo nyt, että "minä en kiukkuile milloinkaan", niin silloinkaan totuus ei ole hänessä. Niin kauan, kun olemme täällä ihmisinä, meillä kaikilla on kaikki tunteet.
Eräs avioliittotyötä tekevä pariskunta oli opetuksessaan käyttänyt kirjaa, jonka liiteosassa oli lista eri tunteista: niitä oli paljon (en muista sanoivatko he 200-300 eri nimikkeellä olevaa tunnetta). Eli paljon on tunnistettavaa, sinullakin.
Palatakseni henkiseen väkivaltaan: siinä tilanteessa, kun paha on nostanut ihmisen sisältä päänsä, mutta ei ole vielä tunnistettu, niin siinä vaiheessa ihminen sortuu väkivaltaan, myös henkiseen. Se kierre katkeaa, kun tunnistaa pahan ja kitkee sen pois.
Olen useissa tilanteissa ollut väkivaltainen, useimmiten sanoin, koska luulin, että minun pitää puolustautua uhkaavalta näyttävässä tilanteessa. Todellisuudessa minulla ei ollut mitään hätää ja että olinkin turvassa.
Pyydän kaikilta, joita loukkasin, anteeksi. Oli väärin käyttää sanoja lyömävälineinä. Totuus antakoon voimaa minulle pysyä kaidalla tiellä ja kohdella kaikkia hyvin, koska sen me ansaitsemme.
@)-->-->---
Unohdin tekstistäni erään ajatukseni: kun ego haluaa olla oikeassa, sitä sanotaan "oikeassa olemisen tarpeeksi" ja se on kaikilla ihmisillä.
Kerronpa sulle salaisuuden (ei kerrota tätä kenellekään): olet omassa elämässäsi tässä kohtaa, ja olet ajatuksissasi oikeassa. Joku toinen on omassa elämässään siinä kohtaa, jossa on, ja hän on omissa ajatuksissaan oikeassa. Tiedätkö miksi tämä on mahdollista?
Siksi, koska jokainen on oman elämänsä asiantuntija: tietää miten ajatusmaailma on kehittynyt tähän hetkeen saakka. Kukaan toinen ei näe pääni sisään eikä tiedä ajatusteni kehityskulkua. Vain minä näen polkuni kokonaan, paljon tietysti unohtuu, mutta yleensä vain sellaiset ajatukset unohtuvat, jotka saakin unohtua, vain tärkeimmät ajatukset jatkavat elämistään ja kehittyvät taas...
Siispä: sinä olet oikeassa omissa ajatuksissasi ja minä olen oikeassa omissa ajatuksissani.
@)-->-->---
pahaa pysäyttää. Sen on vain annettava olla eikä annettava sille energiaa kasvamiseen. Silloin se itsestään häviää.
Eikä kukaan voi poistaa mitään muista ihmisistä, vain itsestään, mutta kun itse elää ns esimerkkinä niin se tarttuu muihin ihmisiin.
Olen tosiaan sitä mieltä että pahoja ihmisiä ei ole. Vain ymmärtämättömiä. Raamatussakin Jeesus sanoo: "Anna heille anteeksi koska he eivät tiedä mitä tekevät."
"Palatakseni henkiseen väkivaltaan: siinä tilanteessa, kun paha on nostanut ihmisen sisältä päänsä, mutta ei ole vielä tunnistettu, niin siinä vaiheessa ihminen sortuu väkivaltaan, myös henkiseen. Se kierre katkeaa, kun tunnistaa pahan ja kitkee sen pois."
Niin paitsi että pahuutta ei voi kitkeä pois. Se pitää tunnistaa ja itselleen myöntää että sitä on niin se häviää. Ei tarvitse käyttää energiaa sen poistamiseen, päinvastoin.
"Olen useissa tilanteissa ollut väkivaltainen, useimmiten sanoin, koska luulin, että minun pitää puolustautua uhkaavalta näyttävässä tilanteessa. Todellisuudessa minulla ei ollut mitään hätää ja että olinkin turvassa."
Niinhän me kaikki teemme, yleensä, ja kaikkien meidän on opittava että olemme turvassa eikä tarvitse kynsin ja hampain tai sanoin yrittää taistella mitään vastaan.
on se joka yleensä meitä ohjaa. Se haluaa aina olla oikeassa ja se haluaa voittaa. Raamatussa se on saatana-nimellä. Kuitenkin tarvitsemme sitä elääksemme täällä maan päällä koska se näyttää meille kaikki tarpeemme, esim nälän ja janon.
Ja kyllä, kaikki olemme elämissämme juuri siinä missä meidän pitääkin olla juuri nyt. Ei se ole mikään salaisuus. Mutta se ei estä meidän etsimistä eteenpäin.
"Siispä: sinä olet oikeassa omissa ajatuksissasi ja minä olen oikeassa omissa ajatuksissani."
Kyllä, näemme vain kumpikin elefantin toisen puolen.
oliko vastauksesi tarkoitettu minulle? En ole siis aloittaja vaan vastasin hänelle viitaten hänen syytökseensä, että toiset ihmiset ovat kuin kauhuleffoista. En tarkoittanut Arittaa, sinua enkä muitakaan....
Menikö sinulla herne nenääsi, koska näit noin paljon vaivaa kirjoittaa pitkästi? ;D
En vaivautunut lukemaan kovinkaan pitkälle, koska huomasin, että sinähän kritisoit minun ajatuksiani todella rankasti.
Onneksi Jumala hyväksyy minut, sinä et, näköjään. Onneksi en etsi enää ihmisten hyväksyntää ajatuksilleni, koska en sitä saa, vaikka eläisin vielä seuraavatkin 40 vuotta kristittynä.
Sitähän sinä et oivaltanut, etkä kysynyt: kumpaanpäin olen enemmän kallellaan, kristinuskoon vai new ageen? Vastaan itse: kristinuskoon. Oletko nyt tyytyväinen??
Turhaan sinä pelottelet minua. Noinko vähän sinä tunnet Jumalaa?? Että luulet Hänen päästävän minusta irti? Ehei... asiahan on juuri päinvastoin! En minäkään ole päästänyt otettani Jumalasta! Luulosi olivat vääriä.
Kuka väitti, että olen joko kristitty tai new age`lainen? Sinun ja muiden mielikuvitus. Miksi pitäisi olla jompi kumpi, kun voi olla molempia?? ;) Tiedän tämän ärsyttävän sinua, joten laitoin kysymyksen tahallani.
Sinä voit lukea Raamattua omalla tavallasi ja tulkitakin sitä omalla tavallasi, joten miksi kuuntelisin sinua ja "varoituksiasi"?? Samainen kirjahan kehottaa turvaamaan yksin Jumalaan. Ja niin teenkin. Luuletko, että Jumala on tyhmä ja ettei Hän kykenisi pitämään minua kaidalla tiellä??
Kirjoita vain sensuroimatta, jotta saisin lukea oikeita ajatuksiasi enkä sensuroituja. Onko kasvojen menettämisen pelkosi noin suuri, ettet uskalla?
Vähänpä sinä ihmisen sisintä tunnet!! Vai ei henkilöhistoria vaikuta tähän hetkeen?? Selitäpä sitten miksi sinä sitten kirjoitat vielä minulle. Eihän vain edellisten päivien kirjoitukset "paina päälle" ;)? Historiaahan nekin jo ovat.
Sinäkin voit ystävällisesti jättää luulosi omaan tietoon, koska et oikeasti tunne minua.
Tukeudun joskus Raamatun teksteihin. Sen, minkä Pyhä Henki on avannut, on Jumalan armoa. Sinä taas et tiedä mitä Jumala on puhunut Sanassaan minulle henk.koht., joten et voi tietää "menenkö metsään". Mitenköhän se lienee: kun Jumala avaa tekstin, niin metsään menen, niinkö? ;) Pitäisihän sinunkin tietää, jos olet kristitty, että sen, minkä Jumala avaa, sitä ei ihminen voi sulkea. Enkä ole kertonut kaikkea, vieläkään, enkä kerrokaan, sillä se olisi vain helmiä sioille.
Yritäpä turvautua nyt Jumalaan tai jumalaasi, niin ei sinunkaan tarvitse enempää kirjoittaa mustamaalaamisekseni. Voit aivan hyvin jättää minut rauhaan. Minä aion sen tehdä.. NYT!
Käsittelin jo ongelmani. Ja ehkä huomasit, etten kirjoittanut sinä aikana yhtään riviä, koska otin eräästä neuvosta vaarin, ettei tämä foorumi ole sielunhoitotilanteita varten.
Olen aiemminkin ottanut yhteyttä ylläpitoon, eivätkä he reagoineet asiaani mitenkään, vaikka selitin Suomen lakipykäliäkin. Joten ymmärsin siitä, että ylläpito nukkuu. Ei se välitä!!
-joku outo häiriö joko minussa tai jossain muussa? Muistaakseeni vastasin iha eri vastaukseen, mihin tämä vastaukseni sitten päättyi?
Tutkimattomat ovat suomi24 tiet...
No eipä mennyt herne nenään!
Viestini pituus johtuu sinun pitkästä vuodatuksesta, jota kommentoin!
Jeps, kannattaa lopettaa ihan tosissaan kirjoittelut täällä. Sinulla on todellakin hyvin herkkä hipiä, jopa ihan neutraalit viestit käännät ihan kummallisesti kieroon.
"Onneksi Jumala hyväksyy minut, sinä et, näköjään."
Vääntöä taas vinkuralleen. Siis ei pidä paikkaansa. Miten ihmeessä sinun kanssa kukaan tulee toimeen kun olet noin vainoharhainen suorastaan.
Loppuja kierouksiasi en viitsi enää kommentoida.
@)-->-->--- Jostain syystä näytät näkevän piikit, etkä ruusua. Minä näen ruusun, mutten piikkejä, loppujen lopuksi. Jos tietäisit millainen todellisuudessa olen, olisit jättänyt ensimmäisenkin tekstisi kirjoittamatta, mutta tulin siihen lopputulokseen, ettet tunne itsesi hyvää puolta, etkä näinollen toistenkaan hyvää puolta. Mikäli tunnistaisit itsestäsi hyviä puolia, kirjoittaisit niitä käyttäen, etkä lähtisi mukaan "ärhentelyyni", joka oli näyttelemistä alusta loppuun. ;D Näin helposti täällä saa ihmisiä provosoitumaan... (haukotus) ja lystiä on ollut, kun neulaa etsitään heinäsuovasta.
Useimmiten on arvosteltu minua, eikä sitä asiaa, jota olen tuonut esille. Miksi täytyy arvostella ihmistä?? Eikös asia ole kuitenkin, se, jota kannattaa kommentoida??
Käytät lausetta "sinulla on herkkä hipiä", "olet noin vainoharhainen suorastaan" yms. samankaltaista läpi koko keskustelumme. Sinä arvostelet minua ihmisenä, etkä asiaa, jonka toin esille. Onhan se valtavan suuri ero arvostella/ kritoida ihmistä kuin asiaa. Ja lankeat henkiseen väkivaltaan, kun nimittelet minua keksimilläsi halventavilla nimikkeillä. :(( Joten parantumista on sinussakin.
Kehotankin seuraavaa kommenttiasi kirjoittaessasi miettimään kritisoitko aihetta, josta alunperin aloitin tämän keskustelun, vai minua ihmisenä!!
@)-->-->---
Sinä olet skitso ihminen!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Muistitko ottaa lääkkeesi tänään?
Olen yhtä skitso kuin kaikki muutkin täällä. En tee poikkeusta! ;D Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
@)-->-->---
mitä olen tänne kirjoittanut ja kerro, missä mielessä minä tarvin rauhoittavaa lääkitystä?
...Mutta lue ensin!
Kehotit etsimään apua tilanteeseeni muualta kuin täältä. Ja niin teinkin! Nyt on asiani selkiytynyt.
Luitko kaikki kirjoittamani viestit? En muista kenelle selitin ratkenneesta tilanteestani.
Ja tiedoksesi: en ole mielenterveysasiakas, enkä potilas missään sairaalassa, joten voit rauhassa viettää yösi ja päiväsi. Voit jättää viestini lukematta, niin mielenterveytesi ei järky.
Sitäpaitsi: sorruin nimittelemään toisia pahoilla nimillä. Pyysin asiaa anteeksi.
Nyt sinä nimittelet minua skitsoksi, joten nimittelin takaisin, vaikken sitä tarkoitakaan. Toisen nimitteleminen haukkumanimillä on henkistä väkivaltaa ja itse lopetin sen heti, kun oivalsin mistä se kohdallani johtui. Toisista ihmisistä en tiedä miten he aikovat tehdä parannusta vai tekevätkö ollenkaan. Se on heidän ongelmansa!
@)-->-->---
On juuri tätä!!!
Tekopyhyyttä.
Haukutaan ja haukutaan ja vähän solvataankin ja sitten...päng. pyydetään anteeksi.
Viikon päästä voit aloittaa taas alusta...kunhan lopuksi muistat pyytää taas anteeksi.
Vähän kuin tekopyhä uskovaiset... viikko tuomitaan muita ja sunnuntaina kirkkoon. Jumala antaa anteeksi. - Ja taas jaksaa leuka lonksua pahaa muista.
Tiesitkö muuten, että ihminen voi oikeasti nähdä toisen virheet ja pahat tavat, vaikka hänessä itsessään niitä ei ole.
En ole alkoholisti, mutta naapurini on... ja minä näen, että hän on alkoholisti, vaikka itse en ole.
No ollaan sitten tekopyhiä!! Mitä sitä kiertelemään. Lyhyesti kerron mitä tapahtui: 27.8 mieheni joutui onnettomuuteen, joka olisi voinut johtaa kuolemaan. Epävarmuus hänen elämän jatkumisestaan toi valtavan suurta stressiä ja ahdistusta. Samaan aikaan äitini kertoi patologian laitoksen tulokset: kasvain. Ahdistukseni lisääntyi. Koin itseni turvattomaksi ja pelokkaaksi. Levottomuus asuinympäristössäni lisäsi turvattomuuteni tunnetta niin paljon, että muistin ahdistavat hetket lapsuudestani: isäni käynnit luonani, kun hän siveli pimppaani. Pelot, ahdistukset ja turvattomuuden tunteet tulivat kerralla (viikon sisällä). Yritin suunnata ajatukseni pois ahdistavista ajatuksista ja tulin tänne... ja siinä tein lisävirheen. Ahdistukseni vain lisääntyi, koska sain paskaa niskaani. Kun muutama päivä taaksepäin tajusin tilanteeni, oli jo myöhäistä, sillä olin jo kirjoittanut kaikenlaista. Huomasin, että ainoa tapa oli pyytää anteeksi ja antaa myös itselleen anteeksi. Muulla tavoin en jaksaisi elää.
Jos sinä näet anteeksipyytämisen ja -saamisen vääryytenä, niin se on sinun ongelmasi. Minulle anteeksisaaminen ja -antaminen ovat elinehto. Anteeksisaamisen jälkeen en kanna enää mukanani ylimääräistä.
En tiedä miten reagoit, mutta muista, että vain anteeksiantamisella voi päästä eteenpäin. Ei repimällä lisää, ei rakentamalla järjenpäätelmiä, ei valehtelemalla, ei pakenemalla eikä millään muullakaan tavalla, vaan anteeksiantamisella ja -saamisella.
En tiedä miten uskovaiset toimivat. Ehkä siten kuin kerroit: 6 päivää tuomitsevat ja 7. päivänä pyytävät anteeksi. En tiedä! Jokainen kantaa vastuun sanoistaan ja teoistaan itse. Niin teen minäkin.
En tiedä miten loukkasin sinua, koska kehotit minua vain yhdessä viestissäsi menemään etsimään apua. Et edes kommentoinut millään tavalla aiheeseen, jonka aloitin. Kummallista!! Vaikuttaisi siltä, näin äkkipäätään tulkittuna, että sohaisin sinuakin silmään, koska kirjoitit vain kerran ja nyt lisää.
Mistä sinun kenkäsi puristaa? Olinko sinuakin kohtaan väkivaltainen? Millä tavoin loukkasin sinua, jotta voin pyytää anteeksi?
Kyllähän ne kaikki kukat kukkivat luonnossakin.
Mutta paljonko on iloa ja hyötyä pellosta, joka
on täynnä ohdakkeita ja juolaheinää?
Sitä, mitä kylvämme, sitä niitämme. Jo tässä
elämässä joka hetki ja lopullisesti rajan takana.
Eli mikä on kylvömme tänä päivänä?
Valinta on meidän.