Risikko ihmettelee Urpilaisen terveydenhuoltopuheita

Varsin mahdollista : )

Jos on tarpeeksi pöljä, laukoo totuuksia alueesta, joka on yhtä monimutkainen kuin kirurginen toimenpide. Risikko on alan tohtori, Urpilaisella on se kasvatustieteiden gradukin hukassa. Mutta posket pullollaan selittää...Ihme nainen.

Tämän hallituksen, johon tämä Paula Risikkokin kuuluu, asiat valmistetaan salassa ja salaten pääministeri Matti Vanhasen vaatimuksien mukaisesti. Eihän kukaan suomalainenkaan tiedä mitä tämä hallitus ministereineen puuhastelee, saati sitten tekee? Hiljaista on ollut, kuin huopatossutehtaassa! Hallituksessa vireillä olevista asioista ei anneta edes yleiseen keskusteluun keskusteltavaa. Keskusteleminenkin on kiellettyä!

Yksi on varmaa, julkinen terveydenhoitopuoli on ajettu romuttamalla Suomessa alas, tästä asiasta ei enää kukaan liene toista mieltä. Saahan se tämä hallitus ja Paula Risikko hehkuttaa tekemisillään, mutta tulokset puuttuvat ja pahoinvointi on silmiin pistävää julkisella puolella. Rikkaiden sairaiden terveyspuoli yksityissektorilla toimii, kuin rasvattu.

kiistanalaisia. Parannukset tähtäävät Kokoomuksella yleensä taviksien kukkaron tyhjentämiseen ja palveluiden heikkenemiseen. Risikolla ainakin realismi kadoksissa, kuten yleensäkin Kokoomuksen kykypuolueen nappuloilla. Ajatukset ovat hienoja ja kauniita, mutta mahdottomia toteuttaa toimivasti. Yleensähän noihin, varsinkin terveydenhuollon puolen asioihin liittyy tuo surullisen kuuluisa "yksityistäminen", joka maksaa enemmän ja heikentää palveluja.

Ministeri Risikko on taas ottanut käyttöönsä politrukkien ikiaikaisen aseen: " Ihmettelen X:n puheita".
Voi hellan duudelis. Tämän tasoisista asioistako meillä maksetaan ministeritason palkkoja. Tarvittaessa olen valmis vääntämään ministeri Risikolle mallin rautalangasta. Ta jos ei mene yli hilserajan niin autan asian ymmärrystä helmitaululla.

Niin se vaan hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa monen moiset asiat.
Hämmästellä voi kyllä näitä "kykypuolueen" unelmoijia, ei tunnu olevan ihan peruslaskutoimituksetkaan hallussa, kyllähän siinä sitten ihmetellään "uusista" asioista.

Esko Seppänen:
Enemmän osinkoja kuin terveyttä

Kesällä mökkivieraani venähdytti polvensa ja tarvitsimme terveyskeskuspalvelua Mikkelistä. Että pitikin tarvita juuri Mikkelistä, jossa on kahdentoista (12) terveyskeskuslääkärin vaje ja jossa sairaalan terveyskeskus hoitaa koko entisen Mikkelin läänin alueen viikonloppupäivystyksen! Koko sairaanhoitopiirissä on 30 terveyskeskuslääkärin vaje.

Meidän tapauksessamme alueen terveyskeskuspalveluista vastasi kaksi kokematonta keikkalääkäriä, joiden työstä julkisen valta maksoi yksityiselle yritykselle 70-90 euroa tunti. Kun tuntikausien jonotuksen jälkeen polvesta ruvettiin ottamaan vettä pois, se ei onnistunut, vaikka piikittäjinä olivat molemmat lääkärinalut. (Muualla selvisi, ettei polvessa edes ollut vettä.)

Se, että julkisia sairaanhoitopalveluja hoidetaan yhä suuremmassa määrin keikkalääkäreillä, on potilaiden näkökulmasta huono asia – ja yksinomaan Mikkelin sairaanhoitopiirissä se on miljoonan euron tulonsiirto yksityisille yrityksille.

Suomi on tehnyt valinnan: rahaa käytetään enemmän yritysten omistajien osinkoihin kuin kansan terveyteen.

Tilastojen mukaan Suomen kaikkinaiset terveysmenot vuonna 2003 olivat 7,4 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Saajilleen verottomat osingot vuonna 2004 olivat 8,6 % BKT:sta, kun kymmenen vuotta aiemmin (jolloin ei vielä edes nähty unta mistään optioista) ne olivat olleet vain 1,1 prosenttia.

OECD:n tilastoista selviää, että vähemmän rahaa terveyteen käyttivät vain Irlanti (7,2 %), Puola (6,5 %) ja Slovakia (5,9 %). OECD:n keskimäärä oli 8,8 % BKT:sta.

Vuosina 1992–2003 terveysmenot eivät vähentyneet missään teollistuneessa maassa yhtä paljon kuin Suomessa. Laman varjolla leikattiin palveluja ja niitä tehtiin maksullisiksi.

Kun taloudessa alkoi laman jälkeen mennä hyvin, ei terveydenhuollon vajetta kurottu kiinni. Talouden hyvinä vuosina 1997–2003 terveysmenojen osuus BKT:sta kasvoi vain Itävallassa yhtä hitaasti kuin Suomessa.

Mainittuina vuosina henkeä kohden laskettu terveysmeno aleni Suomessa OECD:n keskimäärään verrattuna 98 prosentista 91 %:iin, kun muissa pohjoismaissa vastaavat luvut olivat Norjassa 163 %, Tanskassa 118 % ja Ruotsissa 115 %. Kuluista suomalaiset maksoivat keskimääräistä suuremman omakustannusosuuden.

Mitä huonommin tasa-arvoinen julkinen järjestelmä toimii, sitä suuremmat ovat yksityisten palvelutarjoajien voitot – ja julkinen järjestelmä toimii sitä huonommin, mitä alhaisemmat ovat palkat. Tänään julkisen terveydenhuollon joltinenkin toimiminen otetaan henkilöstön selkänahasta. Joka kerta, kun joku julkisen palvelun työntekijä väsyy ja lopettaa yhteiskunnan palvelemisen, palvelujen privatisoimispiru nauraa partaansa.

Kansaneläkelaitos osallistuu julkisilla varoilla privatisoitujen palvelusten kustannuksiin. Sillä tavalla pienenee se osuus, joka veroista jää julkisten palvelujen rahoittamiseen, ja verovaroja virtaa jaettaviksi privatisoinnilla rikastuville omistajalääkäreille aliverotettuina osinkoina. Kun Suomen Terveystalo Oy vietiin pörssiin, selvisi pelin henki. Se ei ole enemmän (kansan) terveyttä, onnea, turvallisuutta ja työkykyä vaan enemmän osinkoja ja myyntivoittoja sairaiden kustannuksella ja osin vielä yhteisistä verovaroista.

Kansakuntamme siis käyttää enemmän rahaa osinkoihin kuin terveyteen. Osingot menevät niille, joille ne menevät, ja yhä suuremmassa määrin ne menevät ulkomaille, vieraisiin käsiin. Terveys taas on kotimaista pääomaa.

Entistä suurempi (nuorten) lääkäreiden joukko on antamassa pahalle pikkusormensa, eivätkä nuoret, joita joka vuosi valmistuu 600, näytä haluavan julkisen terveydenhuollon palvelukseen maakuntiin. Jos joku ehdottaa, että yhteisin varoin maksettuun kalliiseen koulutukseen pitää sisältyä muutaman vuoden pakollinen palvelu julkisen terveydenhuollon palveluksessa (tai että yhteiskunnan kustannuksella opiskelevat lääkärinplantut eivät saa samaan aikaan opiskelun kanssa tehdä työtä siitä riippuvaisille keikkayhtiöille), minä kannatan.

Kunta-alan lääkäreiden palkat ovat nousseet muita ammatteja enemmän ja ovat keskimäärin 6 000 euroa kuukaudessa. Hyvä lääkäri on palkkansa ansainnut. Ahne osinkojen ja myyntivoittojen metsästäjä on huono lääkäri. Suurin osa alan toimijoista on epäilemättä hyviä lääkäreitä.

Ajan henki kuitenkin haisee aina vain pahemmalta, jos osingot ovat kasvaneet Suomessa suuremmiksi kuin kansanterveysmenot.

***

Aivan vastaavanlaisia kokemuksia on meillä jokaisella julkisesta terveydenhoidosta, jonka asiakasmaksuja hallitus nostaa.

Keikkalääkärit kirjoittelevat terveyskeskuksissa antibioottireseptejä vaivaan kuin vaivaan. Eräs keikkalääkäri kirjoittaa kaikille potilaille doximyciniä. Täsmälääkkeitä näiltä lekureilta ei saa, vaikka pyytäisikin... Näin keikkalääkärit haluavat potilaiden siirtyvän yksityiselle puolelle?

Potilaina köyhiä ja rikkaita - kohtelu maksun mukaista

köyhät jonottavat - rikkaat pääsevät heti hoitoon

lääkäri on sama

vastaanottotilat ovat kunnan terveyskeskuksessa

Terveyskeskuksessa sama lääkäri hoitaa yksityisellä puolella kallista maksua vastaan potilaita ja hoitoon pääsee heti.

Sama erikoislääkäri työskentelee myös julkisella puolella, mutta silloin hänelle on monen kuukauden jonot. Ajanvaraus lääkärille sekä kunnalliseen että yksityiseen hoitoon käy saman ajanvarauksen kautta. Jononhoitaja varaa ajan heti yksityiseltä puolelta, ellei nimenomaan pyydä kunnalliselle puolelle. Tällöin jononhoitaja ilmoittaa monen kuukauden jonosta ja suosittaa yksityista puolta...

Lääkärin vastaanoto on kunnallisessa terveyskeskuksessa. Maksaako lääkäri tilasta vuokraa kunnalle kun hän pitää omaa yksityistä vastaanottoa?

Keikkalääkäreiden hoitamia terveyskeskuksia kansalaiset kutsuvatkin osuvasti "arvauskeskuksiksi". Lähetteitä erikoislääkäreille keikkalääkäreillä ei ole oikeutta kirjoittaa, tutkimuksia ei siten tehdä, lääkäri kirjoittaa antibioottia vaivaan kuin vaivaan.... se on sitä suomalaista perusterveydenhoitoa.

Kokoomuslainen Risikko ei ole missään vaiheessa arvioinut kahtiajakautunutta terveydenhoitoa puhumattakaan siitä, että erikoisterveydenhoito pitää saattaa kaikkein myös pieni- ja keskituloisten ulottuville heti eikä viidestoista päivä.

Puheet ja kirjoitukset tulevista mahdollisista Kaste- ym. ohjelmista ovat aika vaatimattomia verrattuna siihen ankeaan todellisuuteen, jossa suomalaiset sairaat kärsivät saamatta tarvitsemaansa hoitoa.

Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, jota muun muassa omalääkärien tulisi hoitaa, on myös lapsenkengissä. Omalääkäri toiminta on vaikeutunut keikkalääkäreiden palvelujen lisääntyessä ja terveydenhuoltopalveluiden siirtyessä osinkojen ottajille.

Onko mikään ihme, että oppositio ja kansa ovat tietämättömiä hallituksen puuhista, koska hallitus harjoittaa pääministerin kehoituksesta salailu linjaa. Keskeneräisisiä asioita ei saa tuoda yleisen keskustelun ja kritiikin alaisiksi. Hallitukselta tulee ulos vain valmiita huononnus ja heikennys päätöksiä.