Jokisen veljekset

http://go.to/veijonen tänään:

EELI JOKISELLE KUNNIOITTAVASTI AAPELI SAARISALO

Elämäni merkittävä kirjalöytö tapahtui viikko sitten Tampereella. Viisi teosta:
1. Eeli Jokinen: Israelin ihmeitä näkemässä (Uusi kirja 1954),
2. Aapeli Saarisalo: Paratiisin maan kaivauksia (WSOY 1931) sisälehdellä kirjoitus: Eeli Jokiselle kunnioittavasti Aapeli Saarisalo,
3. Aapeli Saarisalo: Asuttu puolikuu (WSOY 1934) sisälehdellä kirjoitus: Eeli Jokiselle kunnioittavasti Aapeli Saarisalo,
4. Aapeli Saarisalo: Galilean rauniomailta (WSOY 1927) sisälehdellä kirjan alkuperäinen omistaja yli ja tilalla nimi: Anna-Liisa Jokinen,
5. Anna-Liisa Jokinen: Taivaan tähden. Jokisen veljesten matkassa (Päivä 1996). Sisältöä: "Tapasin 20 vuotta sitten (1976) hyvin monia Vapaakirkon työntekijöitä. Monien tunnettujen puhujien joukossa toistuivat Jokisen veljesten, Eelin ja Williamin nimet. Isäni kuului tähän samaan veljessarjaan, ja tunsin Eelin ja Williamin setinä, rakkaina sukulaisina."

Ehkäpä joku tuli kateelliseksi tai ajatteli, että Suomen Vapaakirkon kirjastoon teokset kuuluisivat. Mutta Herrakin tietää, että varmimmin ja laajimmin Veijonen jakaa väärentämätöntä Sanaa toisillekin. Jokisen veljekset oli mainittu jo 1900-luvun henkilöissäni ja Aapeli Saarisalosta löytyy mm. kaksi sivua aapeli.htm ja saarisa.htm. Vai olivatkohan kirjat johdatettu minulle siksi, että tunnetusti olen sekin, joka opetan säilyttämään kirjoja vielä ylösnouseville Pyhille. Kesällä 2007 kirjat kolmeen muoviin pakattuna tiiviiseen muovilaatikkoon ja noin metrin syvyyteen maahan. Onhan tätä jo testattu.
Pekka Sartola: Tähtäimessä Israel. Sisälehdellä kirjoitus: "Harri Veijoselle 3. 9. 2003 Pekka Sartola." Toivottavasti tuolla kirjoituksella varustettu teoskin säilyy jälkipolville. Mikäli siitä joku kirjoittaisi saman ajan kuluttua kuin minä nyt "Eeli Jokiselle kunnioittavasti Aapeli Saarisalo", niin reilut 70 vuotta myöhemmin olisi vuosi 2075 jKr. Silloin on kulunut jo 120 vuotta minunkin syntymästäni. Kaikille kirjoittaneille Pyhille, kunnioittavasti, Harri Veijonen.

EELI JA WILLIAM JOKISEN TEOKSET

Anna-Liisa Jokisen kirjaan sedistään, Eeli ja William Jokinen, en aiemmin ollutkaan tutustunut. Kirjaihmisenä minua tietenkin kiinnostaa, miten Anna-Liisa kuvaa veljesten kirjallista tuotantoa. Varsin hyvin sikäli, että teoksen sivuilla 240-41 mainitaan William Jokisen ja Eeli Jokisen teoksia. Mutta sitten, tässä vaiheessa minua alkaa jännittää, tuleeko minun listani veljesten tuotannosta poikkeamaan Anna-Liisan listasta ja mitenkä paljon? Jo ensi silmäyksellä sanoisin, että melkoisen paljon. Eeli Jokisen kirjalliseen tuotantoon Anna-Liisa ei mainitse kuin seitsemän teosta. Williamin tuotannon hän on jakanut osiin sisällön mukaan. Varhaisin vuosiluku lähetystyöntekijä Anna-Liisa Jokisen listoissa on vuosi 1923. Mutta minähän aloitan jo yli vuosikymmen varhaisemmalta ajalta:
Vuonna 1912 Tampereella Anna-Liisan isän Urho Jokisen (26v) nuoremmat veljet Eeli (24v) ja William (23v) Jokinen toimittivat ja kustansivat 63-sivuisen kirjasen "Lauluja herätyskokouksille". Vuonna 1912 Hämeenlinnassa William Jokinen julkaisi 30-sivuisen kirjasen "Onko ijankaikkinen helvetti olemassa?" päällyksessä otsikko "Päivän kysymyksiä". Tampereella 1914 W. J. eli William julkaisi 24-sivuisen kirjasen "Kuninkaan saapuessa". William keskittyi Eeliä enemmän profetiaan ja vuonna 1915 ilmestyi 32-sivuinen kirjasensa "Tuhatvuotinen valtakunta ja viimeiset taistelut" kustantajaksi merkitty Kotimainen herätystyö, Tampere. Vuonna 1923 Williamilta 16-sivua otsikolla "Maailma katastrofin edessä" kustantajana "Veljekset Jokinen, Turenki". Vuosikymmen myöhemmin jo 142 sivua otsikkona "Lopun merkit puhuvat" (Uusi Kirja, Helsinki). William Jokisen tuotantoluettelossani 65 nimikettä eri painoksineen: jokinen_william.txt
Entäs sitten Eeli. Eeli Jokinen piti viimeisen puheensa Vapaakirkon kesäjuhlilla Joensuussa 1963 kertoo Anna-Liisa kuvin ja kuvassa oikealla Vilho Rantanen. Eelin tuotannon hän aloittaa teoksesta "Etsikkoaika" mainitsematta ensipainoksen julkaisuvuotta. No vuosi oli 1915 ja ensimmäiset painokset ilmestyivät kera sanan "nuorisolle". Toinen teos Anna-Liisan listassa vuodelta 1927 "Armahtajan edessä". "Etsikkoaika nuorisolle" oli Eelin kolmas kirja. Ensimmäinen oli mainittu yhteisteos Williamin kanssa. Toinen oli vain hänen nimissään Tampereella julkaistu 31-sivuinen "Katso Jeesukseen eli neuvoja vastakääntyneille" 1912, 2. p. 1914. Ylläpitämääni seurakunnan kirjastoon halutaan ostaa tämä ja paljon muuta! Eelin profeetallisin teos saattoi olla mainittu Israel-kirja vuodelta 1954. Eri painoksineen hänellekin saadaan lähes vastaava määrä tuotantoa kuin Williamille. Veljessarjan Urholla ei tiettävästi ole kirjallista tuotantoa. jokinen_eeli.txt


JOKISEN VELJEKSIÄ KOSKEVAA TUOTANTOA

Jokinen, Eeli: Äidin testamentti. Äitini testamentti - katkelmia rukoilevan äitini (Sanna Jokinen) elämästä. Helsinki : Kustannusoy. Päivä, 1937
Jokinen, William: Veljekset maailmalla lapsuuden ja nuoruuden muistoja vuosisadan vaihteen kummaltakin puolen. Hämeenlinna : AAK, 1954
Jokinen, William Veljekset taistelun helteessä muistelmia. Hämeenlinna : Karisto, 1955
Jokinen, William Myrskyiset vuotemme. Hämeenlinna : Karisto, 1956
Herra kutsui meidät. Suomen Vapaakirkon saarnaajien yhteisteos. Päivä 1963.
Hämelin, Eila ja Peltoniemi Sisko: Edelläkävijät : vuosisata vapaakirkollista lähetystyötä. Hämeenlinna : Päivä, 1990 (Gummerus)
Urhonen, Ari ja Kuismanen Pentti: 100 v. kuljettua tietä. Helsingin vapaaseurakunta, 1991
Veijonen, Harri: Jokisen veljekset 1900-luvun henkilöissä, wwnet.fi/users/veijone/190020.htm (1996)
Jokinen, Anna-Liisa: Taivaan tähden : Jokisen veljesten matkassa. Hämeenlinna : Päivä , 1996 (Gummerus)
Lisäksi kenties tässä mainitsemattomissa Anna-Liisa Jokisen lähdeluettelossa mainituissa lähteissä.
Harri Veijonen

HENKIKASTEEN ILMESTYMINEN SUOMEEN II: HELSINKI

Veijonen: 1900-luvun henkilöitä toteaa Jokisista, että Helsingissäkin veljekset pitivät kokouksiaan ja kansaa riitti samaan aikaan myös Albert Lunden ja helluntaipioneeri G. Smidt:in tilaisuuksiin pääkaupungissa. 17. 5. 2003 otsikoin HENKIKASTEEN ILMESTYMINEN SUOMEEN I : TURKU. Helsingin osalta ei liene tiedossa niin tarkasti kuin Turussa jopa ensimmäisenä henkikasteen saaneen henkilön nimi. Mutta sen aikaiset Hengen täyteyden kokeneet ulkomaiset vierailijat Helsingissä kuin myös suomalaiset kutsujansa tunnetaan hyvin. Olen puhunut, että Jumalalla olisi vain noin sadan vuoden aika Hengen vuodatukselle ennen Messiaan näkyvää paluuta. Satakunta vuotta sitten maailmalla alkaneet apostolisen ajan uudet tuulet tulivat Suomeen Norjan kautta. Tärkeä merkityksensä kotimaisilla herätyssaarnaajilla kuten Jokisen veljekset. Mutta helluntailiikkeen tuloon Suomeen ja varsinkin Helsinkiin liittyy T. B. Barrattiakin olennaisemmin mainittu toinen norjalainen, G. Smidt, aivan eri henkilö kuin maailmalla tunnetumpi, amerikkalainen O. J. Smith.
Gerhard Martin Olsen Smidt, syntyi vuonna 1878 Bergenissä, Norjassa. J-E. Andelin Porvoosta kyselee Smidtistä enemmänkin. Smidt tuli Suomeen syksyllä 1911 ja keväästä 1912 taisi viipyä vuoteen 1925 saakka helluntailiikettä perustamassa. "Kun Smidt viimein otti yhteyttä Hanna Castréniin, alkoi tapahtua." (Lauri K. Ahonen: Suomen helluntaiherätyksen historia: Hengen kevät Helsingissä 1912. s. 63). Ruustinna Nora Pöyhönen muisteli Hanna Castrénia: "Hänen kotinsa oli aina avoinna kaikille, jotka etsivät henkikastetta, joista tämän kirjoittaja oli ensimmäisiä." (Ahonen, Emt. s. 63).

http://go.to/veijonen