Mitä Perusuomalainen puolue aikoo tehdä?

Mitä Perusuomalainen puolue aikoo tehdä alla esitetyn epäkohdan korjaamiseksi?

Näytän yksinkertaisella matemaattisella menetelmällä laskettuna, kuinka paljon helpompaa on päästä ruotsinkielisenä opiskelemaan esim. kaupallisia aineita korkeakouluun, kuin suomenkielisenä.

Menetelmä on täysin teoreettinen ja siten se ei ota mitenkään huomioon opiskelijamateriaalia. Se ei kuitenkaan vähennä sen teoreettista arvoa, kuvaamaan suomenkielisen väestönosan epätasa-arvoista kohtelua verrattuna ruotsinkieliseen.

Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:

Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%


Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea (80%/20%) aloituspaikat.

Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%

Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli
suhteellinen osuus:

Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842

Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus. Suomenkielisillä alle 1.

Totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin. Se tapahtuu näin.

Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde:

4 / 0,842 = 4,751

4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.

Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun. Tähän päälle tulevat heidän helpotetut mahdollisuudet hakeutua suomenkieliseen koulutukseen.

Ruotsinkielisillä ei ole pakollista kielikoetta suomenkielisiin kouluihin hakiessaan. Suomenkielisille taas on pakollinen ruotsinkielenkoe hakiessaan esim. Hankkenille.

Opiskelijamateriaalien erot näkyvät seuraavassa linkissä.
http://www.saunalahti.fi/eiry/ruotsetu.html
7307
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

No ehkä Perussuomalaiset voivat tehdä poikkeuksen.

Muut vaikenevat ihan varmasti.

Äänestä

Osuutesi eivät täsmää tarkalleen. (95/5,%) Meillä on muunkin kielisiä, esim alkuperäiset suomalaiset, eli saamelaiset, joilta suomalaiset ryöstivät maat ja tuhosivat kulttuurin.
Lisäksi Suomen kansalaisia äidinkielenään venäjää haastavia, sitten virolaiset samoin perustein.
Itse syntyperäisenä suomalaisena, molempikielisiä kouluja suorittaneena, äidinkieli muu, en voi kuin ihmetellä kantaasi!
Omat lapseni opiskelevat IB lukiossa in English yhdessä monien muiden kielisten kanssa!
Kielitaito on parasta hankkia mahdollisimman nuorena!

Äänestä
  • Kysyit kaunasta siihen vastaan. Ad hominem.

    http://www.helsinki.fi/~pylikosk/opetus/luku.html

    Suomenkieliseen kiintiöön todella kuuluu nuo kaikki mainitsemasi muut vähemmistöt.

    "Kielitaito on parasta hankkia mahdollisimman nuorena!" Totta, kävin 5-vuotiaasta lähtien vieraskielistä koulua enkä silti voi ymmärtää kantaasi.

    Äänestä

  • arar kirjoitti:

    Kysyit kaunasta siihen vastaan. Ad hominem.

    http://www.helsinki.fi/~pylikosk/opetus/luku.html

    Suomenkieliseen kiintiöön todella kuuluu nuo kaikki mainitsemasi muut vähemmistöt.

    "Kielitaito on parasta hankkia mahdollisimman nuorena!" Totta, kävin 5-vuotiaasta lähtien vieraskielistä koulua enkä silti voi ymmärtää kantaasi.

    Ihmettelyni ei ole kantani : )
    Ystävällisyys on ja tiedon hankinta, toisten kuuleminen etc.
    Siksi odotan selvitystä mitä sitten jos jokin kielinen koulutus on matemaattisesti erilaisessa asemassa? Ainahan se on. Eikös tärkein ole koulutuksen sisältö?
    Siinä vasta olisikin murehtimista. Esim miksi opiskellaan ov:a (opintoviikkoja) ja niillä vertaillaan. Eikö olisi tärkeämpää opiskella saavuttaakseen tiettyjä valmiuksia, osaamisia? Ja vertailla sellaisia?

    Äänestä

  • Ana kirjoitti:

    Ihmettelyni ei ole kantani : )
    Ystävällisyys on ja tiedon hankinta, toisten kuuleminen etc.
    Siksi odotan selvitystä mitä sitten jos jokin kielinen koulutus on matemaattisesti erilaisessa asemassa? Ainahan se on. Eikös tärkein ole koulutuksen sisältö?
    Siinä vasta olisikin murehtimista. Esim miksi opiskellaan ov:a (opintoviikkoja) ja niillä vertaillaan. Eikö olisi tärkeämpää opiskella saavuttaakseen tiettyjä valmiuksia, osaamisia? Ja vertailla sellaisia?

    Vaikutat sekopäältä! Mainitse edes yksi muuvaltio
    kuin Suomi,jossa pakoitetaan kansalaiset opiskelemaan miehittäjämaankieltä,ja vielä miehityksen päättymisenkin jälkeenkin (onhan Suomi sentään "itsenäinen" valtio????)

    Äänestä

  • opiskelija kirjoitti:

    Vaikutat sekopäältä! Mainitse edes yksi muuvaltio
    kuin Suomi,jossa pakoitetaan kansalaiset opiskelemaan miehittäjämaankieltä,ja vielä miehityksen päättymisenkin jälkeenkin (onhan Suomi sentään "itsenäinen" valtio????)

    Huomasin myös että Ana on nyt kuutamolla, enkä jaksa vääntää siile rautalangasta mallia. Siksi keskustelu Anan kanssa jäi multa siihen.

    Äänestä

  • opiskelija kirjoitti:

    Vaikutat sekopäältä! Mainitse edes yksi muuvaltio
    kuin Suomi,jossa pakoitetaan kansalaiset opiskelemaan miehittäjämaankieltä,ja vielä miehityksen päättymisenkin jälkeenkin (onhan Suomi sentään "itsenäinen" valtio????)

    hmm.. minnehän on kadonnut historian tuntemuksesi?
    Tässä maassa, maantieteellisellä Jäämeren, Kuolan, Karjalan Laatokan ja Itämeren rajaamalla aluleella asui ennen kansa, josta Euroopasta käyneet tutkimusmatkailijat sanoivat nimitystä Finnet. Myöhemmin heitä sanotaan saamelaisiksi.
    Saamelaisista on paljon jäännöksi eteläisessä Suomessa, jopa paikan nimissä yms.
    Sitten tulivat suomalaiset Pyhältä Venäjän maalta ja MIEHITTIVÄT Suomen niemen! Tappoivat ja tuhosivat. Rauhalliset saamelaiset, EUn AINOA alkuperäiskansa siirtyi pois, koska se ei ole koskaan sotinut! Muuten ainoa kansa Euroopassa, jonka historiassa ei ole sotimista!
    Eli ketkä oikein olivat miehittäjiä?
    Toki venäläiset miehittivät maata myöhemmin ja Ruotsin vallan aikana maa kuului Ruotsiin jne

    Toinen asia: On kansainvälisesti ihmisoikeuksin mukaan hyväksytty, että jokaisessa maassa SAA JA TULEE käyttää omaa kieltään, omaa äidinkieltään.
    Suomessa on yhä varsin suuri vähemmistö, jonka äidinkieli on ruotsi.
    Siis Suomi on kaksikielinen maa - viralliseti. Oikeastaan jo useampikielinenkin, koska Saamekin hyväksytty viralliseksi kieleksi.
    Maan itsenäisyys ei ole kiinni mainitsemistasi seikoista. Se on jo tapahtunut niin kauan sitten, että olisi mahdoton nykypäivän ratkaisuja tehdä siltä pohjalta.
    Mainitsehan yksikin valtio, jossa ei olisi matematiikan opetusta koulusssa? Olko sekin "pakko"?
    Toisekseen, ei kai ketään voi oikeasti pakottaa opiskelemaan? Mutta jos koululakia muutetaan - OK! Ja taistele vaan vapaasti sen puolesta. Minua ja muita et taida saada käännytettyä nimittelyin? Vaikka olisinkin sekopää, uskosinko huutoasi paremmin, kun sait "v....lla"?
    Ehkäpä kouluissamme olisi opetettava myös yhteistyötaitoja enemmän?

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


arar kirjoitti:

Mitä Perusuomalainen puolue aikoo tehdä alla esitetyn epäkohdan korjaamiseksi?

Näytän yksinkertaisella matemaattisella menetelmällä laskettuna, kuinka paljon helpompaa on päästä ruotsinkielisenä opiskelemaan esim. kaupallisia aineita korkeakouluun, kuin suomenkielisenä.

Menetelmä on täysin teoreettinen ja siten se ei ota mitenkään huomioon opiskelijamateriaalia. Se ei kuitenkaan vähennä sen teoreettista arvoa, kuvaamaan suomenkielisen väestönosan epätasa-arvoista kohtelua verrattuna ruotsinkieliseen.

Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:

Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%


Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea (80%/20%) aloituspaikat.

Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%

Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli
suhteellinen osuus:

Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842

Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus. Suomenkielisillä alle 1.

Totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin. Se tapahtuu näin.

Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde:

4 / 0,842 = 4,751

4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.

Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun. Tähän päälle tulevat heidän helpotetut mahdollisuudet hakeutua suomenkieliseen koulutukseen.

Ruotsinkielisillä ei ole pakollista kielikoetta suomenkielisiin kouluihin hakiessaan. Suomenkielisille taas on pakollinen ruotsinkielenkoe hakiessaan esim. Hankkenille.

Opiskelijamateriaalien erot näkyvät seuraavassa linkissä.
http://www.saunalahti.fi/eiry/ruotsetu.html

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu