AGV-koulutus

Isänmaallisen Oikeiston puheenjohtajalla on suojanaan AGV, pelottava pretoriaanikaarti. AGV:n jäseniksi pääsevät vain I.O.:n parhaimmistoon kuuluvat tiukan seulonnan jälkeen. Koulutus AGV:ssa on äärimmäisen kovaa ja monipuolista, mutta eliittiin kuulumisesta se ei ole paha hinta.

Ensimmäinen askel tiellä AGV-soturiksi on haastattelu Isänmaallisen Oikeiston toimistossa. Haastattelun suorittaa itse puheenjohtaja Kuisma. Hakijan on oltava todella lujahermoinen ja motivoitunut. Urheiluharrastuksista kysytään myös paljon. AGV ei todellakaan ole vellihousujen ja huonokuntoisten paikka!

Haastattelun läpäistyään kokelas siirretään varsinaisen AGV-koulutuskeskuksen tiloihin. Ensimmäinen aamuherätys AGV-koulutuksessa on jotakin, minkä koulutuksen läpäisseet muistavat aina. Luulot otetaan pois jo heti kättelyssä, kiitoksen sanaa ei juuri kuule, koko ajan haukutaan rupuksi ja homoksi! Tämä on yksi tapa erottaa jyvät akanoista jo alkuunsa, AGV:n kunnia ei nimittäin siedä yhtään kelvotonta riveissään. Karsiutumista tapahtuu läpi koulutusajan, luultavasti vain 20% kokelaista tulee läpäisemään koulinnan.

Fyysinen kunnon kehittäminen tapahtuu itsensä puheenjohtaja Kuisman kehittämän harjoitusohjelman mukaan. Tämän lisäksi AGV-koulutettavia juoksutetaan koko ajan paikasta toiseen muun koulutuksen lomassa. Kunto-ohjelmassa ei juurikaan käytetä amerikkalaistyylistä kuntosalivalmennusta vaan suuri Suomen luonto toimii ruumiinkulttuurin temppelinä. Pitkät suunnistusretket ja mm. isojen kivien kantaminen repussa vievät kokelaista mehut. AGV:n kouluttajat karjuvat kokelaille jatkuvasti ja haukkuvat näitä rupuiksi ja homoiksi. Tämän kestää vain hän, joka TODELLA haluaa kunniakkaan AGV:n riveihin.

Kovassa koulutusohjelmassa on joitain vieläkin kovempia kohtia. Eräs näistä on pelätty "Radiomäen Rankaisu". Kokelaille laitetaan selkään reppu täynnä isoja kiviä ja Lahden Radiomäkeä juostaan päivän aikana lukemattomia kertoja ylös ja alas. Hetkeksikään ei saa herpaantua ja kouluttajat karjuvat jatkuvasti. Monelta nouseekin ruokatorvea pitkin ylös aamulla nautittu kaurapuuro voisilmällä. Vesistökoulutukseen kuuluu mm. rankkoja uimareissuja jäätävän Vesijärven halki marraskuun pimeinä iltoina. Koulutusjakson loppupuolella järjestetään äärimmäisen ankara Helvetinkolun Jotos joka kestää kolme viikkoa. Ankarat "rupu!" ja "homo!" -huudot kaikuvat koulutettavien korvissa koko ajan.

Hyvä fyysinen kunto onkin luja perusta muiden taitojen oppimiselle. Osa koulutettavista esim. erikoistuu Sturm-autojen käsittelyyn. Lähitaistelulla, henkilönsuojauksella ja joukkojenhallinnalla on luonnollisesti suuri painoarvo AGV:n koulutusohjelmassa. AGV:n tehtäviin kun kuuluu mm. nationalistisen liikkeen kokousten suojelu aggressiivisilta punikkiagitaattoreilta. Em. toimessa vaaditaan kovia miehiä joilla eivät housut tutise! Mutta vaikka AGV-taistelijat onkin koulutettu tarpeen vaatiessa hyökkäämään häikäilemättömästi on myös itsensä hallitseminen AGV-miehillä verissä. AGV iskee kuin Ukon vasara mutta myös seisoo vastusten tiellä kuin Suomen peruskallio!

Majoitukselliset puitteet AGV-koulutukselle ovat karut: hirsimökki, ulkohuussi ja joka taistelijalle vanha heteka. Pehmeä elämä opettaa löysäksi ja hentomieliseksi. Ravitsemuspuolelle AGV-koulutus asettaa suuret vaatimukset. Muona koostuu puhtaista, ravitsevista, suomalaisista raaka-aineista. Aamiaiseksi tarjotaan ruisleipää ja kaurapuuro voisilmällä. Verilätyt puolukkahillolla, karjalanpaisti, hernekeitto, lanttulaatikko..mm. näistä suomalaisista perinneherkuista AGV-taistelija saa voimansa.

Vaikka AGV-koulutus onkin äärimmäisen fyysistä, myös henkiselle valmennukselle on sijansa. Opintoihin kuuluu mm. Kalevalan, Suomen kansanperinteen (loitsut, runot yms.) ja pj. Kuisman teosten opettelua. Terve sielu terveessä ruumiissa! Tärkeä osa vaistojen ja sielun kätkettyjen voimien kehittämistä on supernaturaliaan perehtyminen. Onhan hyvä muistaa, että pj. Kuisma hallitsee myös okkulttismin ja demoonit. Koulutettavia saatetaan esim. pakottaa yöpymään paikoissa joissa kummittelee. Osa AGV:n voimasta tuleekin kosketuksesta korkeampiin voimiin. AGV-soturi ei pelkää mitään.

Koulutuksen päätyttyä pj. Kuisma luovuttaa uusille AGV-sotureille heidän soturitunnuksensa juhlallisessa keskiyön soihtuseremoniassa. Kokelaat vannovat AGV-valan ja kohottavat kolminkertaisen eläköön-huudon isänmaalle.

P.s. Koulutuksen päättyminen ei ole kuin vasta alkua uralle AGV:ssa. AGV nimittäin pitää taitojaan yllä herkeämättä...ollakseen lippunsa arvoinen!