Talvisodassa kutsuttiin vakinaisen armeijan ja rajajoukkojen ( yhteensä noin 30 000 miestä)lisäksi palvelukseen jo syyskuussa -39 NOIN 15 000 MIESTÄ ELI VIIMEKSI KOTIUTETTU SAAPUMISERÄ.YH nosti vahvuuden noin 340 000 mieheen. Pääosa oli 1901-1917 syntyneitä reserviläisiä.Varusteita ei ollut enemmälle, ei kunnolla näillekään.
Sodan sytyttyä pantiin toimeen useita reserviläisten lisäkutsumisia sekä otettiin kutsunnoissa palvelukseen ikäluokkien 1918-1919 lisäksi vapaaehtoisia, rauhan aikana lykkäystä saaneita tai nostoväkeen vapautettuja.
Rintamalle lähetettiin täydennystä 113 000 miestä. Tappioiden takia rintamajoukkojen vahvuus oli maaliskuun -40 alussa silti vain noin 346 000 miestä. Koulutuskeskuksissa oli 53 000 alokasta ilman aseira, varusteita ja johtajia. Aivan sodan loppuvaiheessa heistä muodostettiin kymmenkunta pataljoonaa, jotka keskitettiin Kymenlaaksoon rintaman taakse viimeiseksi reserviksi.
Sodan aikana ja edellä kutsuttiin siis palvelukseen noin 460 000 miestä. Heti sodan päätyttyä huhtikuussa otettiin vielä noin 40 000 m,iestä, joten kaikkiaan Talvisota otti riveihin noin 500 000 miestä.
Keitä jäi sitten pois? Jukka Kulomaan mukaan seuraavia ryhmiä:
Karkureita
1918-1919 noin 1500
1922-1929 2500
1930- 1934 700
1935-1938 200
Yhteensä 4900
Palveluksesta kieltäytyneitä
samaan aikaan 600
saapumatta jääneitä 2500.
Kokonaismäärä on noin 8 000, joka lienee alakanttiin, koska tiedot joiltakin vuosilta puuttuvat.Koko sodan aikana karkurit, luvatta poistunee, sotapelkurit ym. käsittävät vain noin 900 miestä.
Kun kokonaisluku pyöristetään sopivasti tullaan määrään 10 000, joka on noin reilu 2 % sodan aikana palvelukseen kutsutuista 460 000:sta.Nämä ovat siis poistuneet rivistä eri syistä noin 20 vuoden aikana. Huomattakoon, että kyse on kouluttamattomista miehistä, joista osa on jo yli-ikäisiä tai terveydeltään sotilastehtäviin sopimattomia.
Entä sitten kommunistit? Jokainen miettiköön itse kommunistien tai ylipäänsä äärivasemmistolaisten määrän yllä olevista luvuista.Lisäksi on huomattava, että kansalaisluottamusta vailla olevat eli valtiopetoksesta rangaistut eivät olleet edes kutsunnan alaisia, joten he eivät kuulu em. lukuihin. Jussi Nuortevan mukaan kommunisteja pidätettiin turvasäilöön Talvisodan aikana runsaat 200, mikä lienee ollut samalla suunnilleen todellisten tunnettujen aktiivikommunistien määrä. Luvussa on ilmeisesti mukana ainakin pääosa Espanjan sotaan tasavaltalaisten puolella osallistuneista kommunisteista.Lisäksi on tietysti huomattavaa, että N-liittoon ennen sotia paenneet sisältyvät joltain osin em. lukuihin.
Tutkimustulokset puutteellisinakin tukevat käsitystä Talvisodan yksimielisyydestä myös kommunistien tai heitä sympatiseeraavien osalta. Välirauha ja jatkosota olivatkin sitten eri asia.
Sodan sytyttyä pantiin toimeen useita reserviläisten lisäkutsumisia sekä otettiin kutsunnoissa palvelukseen ikäluokkien 1918-1919 lisäksi vapaaehtoisia, rauhan aikana lykkäystä saaneita tai nostoväkeen vapautettuja.
Rintamalle lähetettiin täydennystä 113 000 miestä. Tappioiden takia rintamajoukkojen vahvuus oli maaliskuun -40 alussa silti vain noin 346 000 miestä. Koulutuskeskuksissa oli 53 000 alokasta ilman aseira, varusteita ja johtajia. Aivan sodan loppuvaiheessa heistä muodostettiin kymmenkunta pataljoonaa, jotka keskitettiin Kymenlaaksoon rintaman taakse viimeiseksi reserviksi.
Sodan aikana ja edellä kutsuttiin siis palvelukseen noin 460 000 miestä. Heti sodan päätyttyä huhtikuussa otettiin vielä noin 40 000 m,iestä, joten kaikkiaan Talvisota otti riveihin noin 500 000 miestä.
Keitä jäi sitten pois? Jukka Kulomaan mukaan seuraavia ryhmiä:
Karkureita
1918-1919 noin 1500
1922-1929 2500
1930- 1934 700
1935-1938 200
Yhteensä 4900
Palveluksesta kieltäytyneitä
samaan aikaan 600
saapumatta jääneitä 2500.
Kokonaismäärä on noin 8 000, joka lienee alakanttiin, koska tiedot joiltakin vuosilta puuttuvat.Koko sodan aikana karkurit, luvatta poistunee, sotapelkurit ym. käsittävät vain noin 900 miestä.
Kun kokonaisluku pyöristetään sopivasti tullaan määrään 10 000, joka on noin reilu 2 % sodan aikana palvelukseen kutsutuista 460 000:sta.Nämä ovat siis poistuneet rivistä eri syistä noin 20 vuoden aikana. Huomattakoon, että kyse on kouluttamattomista miehistä, joista osa on jo yli-ikäisiä tai terveydeltään sotilastehtäviin sopimattomia.
Entä sitten kommunistit? Jokainen miettiköön itse kommunistien tai ylipäänsä äärivasemmistolaisten määrän yllä olevista luvuista.Lisäksi on huomattava, että kansalaisluottamusta vailla olevat eli valtiopetoksesta rangaistut eivät olleet edes kutsunnan alaisia, joten he eivät kuulu em. lukuihin. Jussi Nuortevan mukaan kommunisteja pidätettiin turvasäilöön Talvisodan aikana runsaat 200, mikä lienee ollut samalla suunnilleen todellisten tunnettujen aktiivikommunistien määrä. Luvussa on ilmeisesti mukana ainakin pääosa Espanjan sotaan tasavaltalaisten puolella osallistuneista kommunisteista.Lisäksi on tietysti huomattavaa, että N-liittoon ennen sotia paenneet sisältyvät joltain osin em. lukuihin.
Tutkimustulokset puutteellisinakin tukevat käsitystä Talvisodan yksimielisyydestä myös kommunistien tai heitä sympatiseeraavien osalta. Välirauha ja jatkosota olivatkin sitten eri asia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
lähes yksimielisesti maata Talvisodassa. Kuten totesit, he siirytivät takaisin maanpetturuus-linjalle heti Talvisodan päätyttyä.Tilanne paheni Jatkosodan aikana.