Minulla on kaksi poikaa, vaikka heillä on hyvät liksat ei apua tule, kusipäitä, äitiinsä tulleita, hänestä erosin kun penskat pieniä. Onneksi on kaksi nuorempaa tytärtä, eri äiti, kaupungilla molemmat hommissa, auttavat vaikka heidän palkkansa ei mikään hirmuinen ole. Mitkä on teidän kokemukset, tuleeko lapsilta apua vai unohtavatko kylmästi?
Auttavatko lapset köyhää vanhempaa
Miten on
282305
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Eiköhän niillä ole tarpeeksi omia menoja, opintolainat, kämpänmaksut, lastenhoitomaksut.
Siivousapua, saan pojiltani, ja se riittää.
Vanhampani vm -40 ja -42 ovat auttaneet tavallisina duunareina omat vanhempansa hamaan tappiin. Ovat ostaneet minulle asunnon, kouluttanut ja nyt hoitelee paljon lapsiamme. Koskaan ikinä meidän perheessä ei ole ketään jätetty tai mietitty kenen rahoja, ainoastaan aviopuoliso laitettu kirjoittamaan eron varalta avioehtosopimus. Ja ollaan ihan palkkatyöllä saatu monta asuntoa ja Nässyn rannalta huipputonttinen mökki jne. Töitä on tehty, matkustelu ja eletty aivan normaalisti. Perkele mikä jengiä oikein vaivaa.
Niin, unohtuiko entiset lapset, kun uudet ja paremmat tuli kuvioihin?
Jospa sinä olet se kyrpä heidän silmissään.
ja ovat tuoneet esim. Mocca Masterin,antaneet lahjakortin jalkahoitoon,vieraspeitot,pöydän 4 tuolia,kaapistoja ja nyt kun täytän lokakuussa 60v. järjestävät äiskälle bileet;itse en välitä omasta syntymäpäivästäni,mutta vävykokelaskin osallistuu tekemällä jotain nam-ruokaa hirvestä (jota on menossa metsästämään Sonkajärvelle).
Olin yh Heidän ollessaan pieniä ja 3-vuorotyössä,joten en ole edes ehtinut Heidän lapsuuteensa silloin mukaan,mutta silti kaikista on tullut todella hienoja aikuisia,nuorinkin jo 30v....ehkä hyvät perhepäivähoitajat ovatkin osanneet Heidät kasvattaa noin miellyttäviksi.
Vanhempani ovat tilanteessa jossa 70-vuotiaina heillä ei ole mitään omaisuutta paitsi normaali koti-irtaimisto, ja erittäin pienet eläkkeet (en tiedä tarkasti paljonko, mutta ei varmaan kovin paljon yli kansaneläkkeen perusosan).
Asuvat omistamassani omakotitalossa (jonka ostin vain ja ainoastaan että heillä olisi koti), ajavat autolla jonka minä maksoin. Jos tulee jotain isompaa rahanmenoa, esim. lääkärinlaskuja, jokin kodinkone menee rikki, niin minä maksan.
Pakko ei tietenkään ole, mutta eihän niitä reppanoita voi heitteillekään jättää! Äiti varsinkin on minulle kovin rakas.
Olen siinä erittäin onnellisessa asemassa, että minulla on poikkeuksellisen korkea palkka. Siitä riittää siis muillekin ilman että elintasoni mitenkään kärsii.
Itse asiassa meillä on joskus äidin kanssa vähän erimielisyyttä, kun hän haluaa käsitellä näitä "lainoina". Esim. kun annoin rahaa auton korjaukseen, oli täysin valmis unohtamaan koko asian. Mutta äiti vaan siirtää 50 euroa joka kuukausi tililleni. Tulee jotenkin säälivä olo, kun ajattelee että hänelle se on iso raha, ja minä en sen puuttumista huomaisi hetkeäkään. Olen sanonut pari kertaa että älä nyt viitsi enää niitä tilisiirtoja, mutta nähtävästi kyseessä on myös jonkinlainen kunnia-asia, että haluavat tuntea että edes jotain yrittävät.
Miksi sinä köyhien, elämästä alle köyhyysrajan, palstalla notkut, kun kerran loistavat tulot on?
Ehkä siksi, että olen elämässäni ollut myös köyhä? Tai siksi, että vanhempani ja veljeni ovat yhä edelleen aivan varmasti köyhiä millä hyvänsä mittarilla mitattuna?
Joskus ihmiselle tekee hyvää muistaa, että on olemassa myös erilaista elämää kuin se, mitä hän itse elää.
Heh heh! Jopas vitsin murjaisit! Minkä ihmeen takia LAPSET auttaisivat VANHEMPIAAN?!
Olen nuori ja minulla on mt-ongelmia joiden takia olen tällä hetkellä työkyvytön. Vanhemmat sanoo että heillä ei ole mitään velvollisuutta auttaa aikuista lasta, aikuisen on tultava toimeen omillaan (vaikka on ollut täysin tulottomiakin kuukausia päätöksiä odotellessa). Äiti sanoi että mene leipäjonoon. Ja rahaa vanhemmillani on sen verran että jatkuvasti kaikkea ostellaan, pulaa ei todellakaan ole.
Joten etköhän sinäkin ihan aikuinen ihminen ole jos kerran lapsetkin jo on aikuisia. Eli jos et itse pärjää niin oma vika. Ja aika monessa kunnassa on nykyään leipäjono, mene sinne. Älä lapsiltasi rahoja nyhdä. Heillä on oikeus omiin menoihinsa.
Tämä on hei Suomi, ei mikään yltiöpäisen solidaarinen aasian maa missä sukulaisten rahoilla loisitaan!
on? Ei ihme, että olet kasvanut noin kovasydämiseksi ihmiseksi!
Vähävaraisten elintaso on Suomessa romahtanut. Ennen rahat riitti perusruokaan ja jonkinlaisiin vaatehankintoihin. Nykyään kaikki raha menee ruokaan. Ei jää rahaa vaatteisiin.
Suomen ilmasto on sellainen, että vaatteita on pakko aika ajoin ostaa.
Kohta näkyy katukuvassa ihmisiä, joilla ei ole kunnollisia talvivaatteitakaan.
Mutta sehän ei ainakaan porvareita kiinnosta. Tuskin demareitakaan -enää.
t: työkyvyttömyyseläkeläinen
Täytyy olla vitun tyhmä, jos ei saa ittelleen vaatteita päälle.
Kirppareilta saa hyviä vaatteita halvalla.
Jos haluat pukeutua muotiin, mene töihin.
Tunnen kaksikin työkyvyttömyyseläkelläistä, jotka tekee töillä lisätienestiä. Toisen jalat murskaantu kahden auton väliin kolarissa ja toinen on lähes sokea.
vitun tyhmä jollet ymmärrä, että jos ei ole rahaa ostaa, niin ei ole rahaa ostaa myöskään kirppareilta.
Ei todellakaan OIKEASTI jää rahaa kun ruokaan.
Olen kohta 50-vuotias, joten kyllä tähän ikään tiedetään mistä niitä vaatteita saa ja mistä niitä ostetaan edullisesti.
Ja mitä tuohon töihin menoon tulee, niin olen TYÖKYVYTÖN.
Ja muotivaatteille tässä nyt on joutunut jo ajat sitten sanomaan hyvästit.
Että semmoista.
Vanhempani auttoivat meitä. Kun äitini jäi leskeksi aloin hissuksiin auttaa häntä. Jaksoin kävellä kirppiksillä ja ostin vaatetta, vein vähän ruokaa ja mies auttoi kodin pikkukorjauksissa. Pidettiin yhteyttä äidin kuolemaan saakka.
Nyt on anoppi vanha ja häneen pidetään samoin yhteyttä. Viesti kulkee sukupolvelta toiselle. Toista auttamalla kevennetään itsekunkin elämän taakkaa, vaikka apu olisi vähäinenkin.
Jos joku tästä ahdistuu, kun ei voi auttaa, niin jo pelkkä oven avaaminenkin on auttamista. Siitä se alkaa.
Kyllä läheisiä autetaan. Alkuperäisen jutussa jäin miettimään, mahtoiko tosiaan ne ekan liiton lapset vähän unohtua kun tuli uudet pikkulapset ja uusi ihana vaimo. Sen jälkeen en paljon ihmettele, jos eivät isäpappaa auta, vaan nämä uuden satsin tyttäret.
Autan vanhoja vanhempiani. Käyn kerran viikossa laittamassa ruuat valmiiksi, siivoa, hoidan asioita. Asun toisella paikkakunnalla, joten matkaan menee aina noin 3t/suunta. Jännää kyllä, että kaksi veljeäni ei osallistu tähän mitenkään, vetoavat siihen, että heillä on perhe ja kiirettä. Lapseton sisko siis tekee kaiken. Mielestäni näitä juttuja pitäisi myös ottaa huomioon sitten kun vähiä peintojä jaetaan, kuka korvaa minulle edes osan matkakuluista ja työajan menetyksistä.
En koe kuitenkaan kohtuuttomana vanhempien auttamisen, heillä ei ole muita kun minä ja he ovat minulle rakkaita. Suon heille inhimillisen ja turvatun lopun ja tunteen että pidetään huolta.
Tuttavaperheessä taas vanhemmat edelleen auttavat rahallisesti aikuisia 40 lapsiaan. Tämä on mielestäni yleisempää näin päin, koska 60 ovat kaikkein varakkaimpia. Mihin he rahansa sitten käyttävät, jos eivät lapsiin ja lapsenlapsiin, jos kaikkea on jo itsellä, mökit ja veneet. Kun ei sitä rahaa hautaankaan saa mukaan.
semmoinen.Meidän 60-luvun aikana syntyneitten lasten vanhemmat kuitenkin elivät semmoista aikaa että duunarit ym. pystyivät hankkimaan ne asunnot ja jopa mökit ilman suurempia ongelmia ja suurin osa heistä maksanut kaiken pois.Siis tämä suuri ikäluokka.Heillä on talous jopa eläkeiällä parempi kuin heidän lapsensa nykyinen tilanne.Näin ei ole eikä tule olemaan 60,70 ja 80-luvun syntyneitten kanssa.He taistelevat suurempien verojen ja asumiskustannuksien kanssa ja palkka riittää juuti oman oman perheen elättämiseen.
suuret ikäluokat 63- 56 ovat vaurain osa kansasta. Suurin osa on ollut koko elämänsä työssä ja hankkineet asuntonsa edullisesti 70-80 luvuilla jolloin inflaatio käytännössä kuoletti lainaa. Useimmilla on velaton kakkosasunto, sekä huomattavat säästöt monet ovat saaneet sisarosuutensa tai muuta perintöä. Tunnen lukuisia tälläisiä ihmisiä autoa vaihdetaan joka toinen vuosi ja matkustellaan paljon. Itse olen laman läpi käynyt 42 vuotias, jolla on omakotitalo ja jonkin verran velkaa mutta ikinä en tule saamaan sitä elintasoa mitä näillä suurillä ikäluokilla. Velan korko on realista sitä ei inflaatio ole maksanut puolestani,koska se on ollut tähän vuoteen mennessä pieni. Edellinen kirjoittaja on oikeassa siinä, että nämä suuret ikäluokat ovat se ikäluokka, joka on vauraampi kuin mikään heitä ennen tai heidän jälkeensä. Itse tiedän etten tule saamaan todennäköisesti hääppöistäkään eläkettä vaikka olen ollut jo 25 vuotta työssä ja toinen mokoma pitäisi vielä olla! Mutta todella surkeat ajat ovat niillä, jotka vielä ovat lapsia tai nuoria, heillä tulee olemaan äärimmäisen vaikea tulevaisuus.
Suurten ikäluokkien jälkeen tuli heidän lapsensa, pienet ikäluokat. He tulevat aika hyvin perimään, monet jo ennakkoon jos kerran suuret ikäluokat ovat niin kovin rikkaita?
yleisellä tasolla puhutaan niin suuret ikäluokat kyllä ovat maksaneet veroa enemmän mitä nyt maksetaan. Sekin rälssi jolle edullisia lainoja annettiin ja joka niistä hyötyi maksoi kyllä veroa enemmän kuin nykyään. Maksoi paljon vanhempiensa kansaneläkkeitäkin, kun ei heillä vielä niin paljon mitään työeläkkeitäkään ollut.
Oleellinen ero tuohon menneessen aikaan on se että silloin vähän pienempituloisetkin pystyivät ottamaan tai saivat asuntolainoja, jos vaan heillä tuo työpaikka oli vakituinen ja tulot vakaat. Huonommissa töissä olleet eivät tuolloinkaan mitään lainoja saaneet, eivätkä siten päässeet inflaatiosta hyötymään. Huomattavan korkeaa veroa hekin maksoivat ilman veronkevennyksiä, erityisesti niin jos tilapäisesti ansiotaso nousi vaikkapa ylitöitä tehden.
Onko se nyt ihme jos 4000€/kk tuntuu sekin vielä aivan liian vähältä nettotuloiksi pariskunnalle jolla on vielä lapsiakin, iso omakotitalo suurilla lainoilla rakennettu. Kaksi autoa käytössä joilla alituiseen paahdetaan työmatkat, harrastuksiin ,kuntosalille, kauppaan, lasten asioillle jne. ja sitten vielä ulkomaillakin aina lomilla käydään. Ei taitaisi edes kelvata vapaa-ajan viettoon mikään vaatimattomampi mökki, jollaisia nuo pienempituloisten mökit ennen olivat.
Totta, kun aina näistä nyt 50-80-vuotiaista jättää, heidän lapsensa saavat ne autot ja kesämökit. tosin yleensä niitä lapsia on 2-3, joten omaisuus menee verottajan kahmaisun jälkeen vielä useaan pinoon.
Silti, koskaa ei nykyiset 20-30-40-vuotiaat saavuta vanhepiensa elintasoa. Ei vaikka olisi koulutustaso paljon korkeampi, koska asunnot maksavat enemmän ja ennen kaikkea työtä ei ole samalla tapaa. hyvää työpaikkaa ei enää saa hyvällä koulutuksella tai ahkeruudella.
Mutta on sitten köyhä tai varakas, tuoko se onnea? Raha helpottaa elämää, mutta onni on muualla kun rahassa. Se on läheisissä ja ihmissuhteissa, terveydessä!
nykyään että se vauraustaso saavutetaan ja sitä ylläpidetään nimenomaan hyvissä työpaikoissa. Ne perinnöt joita laajemminkin kansa saa ovat kuitenkin sen verran pieniä että ei niillä vaurauteen ylletä elleivät ne sitten tuo työpaikkaa mukanaan tai muuten auta uralla alkuun. Vaikea on löytää pienille omaisuuksille edes sijoituskohteita sellaisia että niistä mitään realituottoa olisi. Mutta perintökin on helppo pitää itsellään jos on hyvät säännölliset tulot ja talous kunnossa.
On täyttä puppua väittää että nykyiset kolmekymppiset eivät saisi vanhempiensa elintasoa. Se on ihan itsestä kiinni miten on opiskellut.
Suurten ikäluokkien perheissä on yleensä kaksi lasta. He perivät omakotitalon/osakkeen, kesämokin, uudehkon auton, osakerahasto/osake sijoituksia, pankkitalletuksia, iso perintö on tulossa, ei mitään hätää. Monet saaneet ennakkoperintö.
"Hyvä antaa vähästäkin, paha ei paljostakaan" Minun perheessäni on aina pidetty toisistamme huolta ja pidetään jatkossakin
antamalla aikaani, eli hoidin vanhempia kun joutuivat vaippapotilaiksi. Työttömyyskorvauksella silloin elelin ja palkaksi sain ruokapalkkaa. Ei kyllä kaduta lainkaan, olisi ollut hirveää jos olisi pitänyt nähdä faijaa jossakin dementikkokodissa, huumattuna ja sidottuna johonkin tuotiin.
Kun eläketulot on useita tuhansia ja niistä iso osa menee luksusautoihin, asuntoihin jne. ja sitä suhteutetaan korkeakouluopiskelijaan, joka elää noin 500 eurolla kuussa (mitä tukia sitä vain saa ettei tarvitse lainaa ottaa). Tästä huolimatta vanhemmat voivat pitää itseänsä köyhinä, mutta ei mahda mitään. Köyhyys on usein järjestelyasia; on absoluuttisesti köyhiä (ei mahdollisuutta ruokaan, juomaan tai kotiin) - ja on suhteellisesti köyhiä (ei mahdollisuutta miljoonan euron autoon).
Mikäli vanhemmat eivät osaa säästää ja sijoittaa edes pientä osaa tuloistaan noin 30-55 vuoden työuran aikana että olisi mahdollisuus elää samalla elintasolla työuran jälkeenkin, niin se on voi voi.
Isääni kyllä mieheni kanssa kaikissa asioissa kunnes hän pari vuotta sitten kuoli.
Isälläni toki oli asunto-osake, mutta siivoamiset ja ruuanlaitot tahoivat jäädä. Liikaa taisi mennä rahaa oluenkin juomiseen. Kävimme siivoamassa ja hän meillä syömässä vähintäin joka toinen sunnuntai. Lisäksi loppukuusta annoin 50-100 € jos tarvetta oli. Maksoi hän sen joskus takaisinkin. Vanhan autommekin annoimme hänelle ja maksoimme vakuutukset, kunnes auto hajosi. Sitä emme kuitenkaan enää korjauttaneet.
Kyllä mielestäni meidän lastenkin pitää auttaa vanhempia, jos tarve vaatii. Ovat he kuitenkin meille elämän antaneet ja meistä vuosikausia huolehtineet. No, minä toki ainokaisena sain isältä perintöäkin eli kaikki tuli kyllä korvattua vaikka rahan vuoksi häntä en auttanutkaan.
No miksi niitä varakkaita ja rikkaita eläkeläisiä pitäisi vielä tukea?
Töitä on saanut ja kouluts on tuonut automaattisesti uralle lisää potkua. On asunnot, kesämökit, autot ja vempaimet!
Nykyiset nuoret ja työssäkäyvät tai korkeasta koulutuksesta huolimatta työttömät ne tukea tarvii. Eläkkeelle kun pääsevät nämä 60-70-80-90-luvulla syntyvät ovat vielä köyhempiä kun eläkettä eivät ehkä edes saa, tai sen ostovoima on nolla.
saakkaan mitään eläkkeitä joilla toimeen tulisi, jos eivät edes halua koko eläkejärjrstelmää poliittisin päätöksin ja kustantamalla yllä pitää.
Suuret ikäluokat halusivat vielä tämän kansaneläkejärjestelmänkin pitää, ja tämä juuri auttaa niitä joiden työura rakentuu lyhyistä pätkistä tai jää vajaaksi.
Nykyvauraat haluavat romuttaa kaiken sosiaaliturvan ja jopa työeläkkeetkin. Tällaista muutosta ei vaan kertakaikkiaan voi missään nopeassa aikataulussa tehdä. Muutoksesta hyötyisi aivan kohtuuttomasti se ikäpolvi joka tämän sosiaaliturvan alas ajaa, ja se ikäpolvi taas kärsisi jolta tämä sosiaaliturva alas ajetaan.
On se työn tekokin nykyvehkeillä paljon helpompaa ja silti paljon tuottavampaa kuin ennen, joten ei se nyt niin ylivoimaista luulisi olevan tuon sosiaaliturvankaan ylläpito.
Nyt näitä sosiaaliturvajärjestelmiä, erityisesti KELA-järjestelmää, on ajettu alas aivan liian hurjassa tahdissa ja kokonaisvaltaisesti. Alasajo tulisi suorittaa niin, että aina vähitellen uusilta ikäluokilta poistettaisiin oikeudet joihinkin KELA-etuuksiin tai heiltä asteittain niitä leikattaisiin, ja vanhemmat ikäluokat saisivat pitää etuutensa loppuun asti.
Joo pulloja keräämällä rikastuu.
Mistähän sulla tuollainen käsitys on tullut.
Eläkeläisistä puolet elää alle köyhyysrajan.
Jos et satu tietämään, niin moni eläkeläinen käy sossus, ja moni jotka olis oikeutettuja saamaan jotain sieltä, ei kehtaa mennä.
Eläkeläisillä sairauskulut myös useilla korkeat.
Jos asumisen jälkeen jää n,300-350e/kk mistä maksaa sitten kaiken muun, niin kyllä siinä rikkaus on kaukana.
Koulutusta ei ilmaiseksi suinkaan saanut, ja suurista ikäluokista vain alle 20% pääsi oppikouluun.
Ei niillä kaupan työpalkoilla säästetty, hyvä että sai eletyksi. Ja, verot todellakin oli huomattavasti suuremmat, mitä nykyisin.
totta kai on myös isoilla eläkkeillä eleleviä, mutta ei mitenkään yleistä.
Itse olen pienituloinen mutta autan äitiäni, joka on ollut jo parikymmentä vuotta työttömänä. Minulle vanhempani ja sisarukseni ovat maailman tärkein asia ja heidän pärjäämisensä on etusijalla. Onneksi muut kuitenkin pärjäävät omillaan joten pystyn äitiäni aina tarvittaessa avittamaan. Totuus on että peruspäiväraha ja toimeentulotuki eivät riitä ihmismäiseen elämiseen. Kesäisin äitini hankkii "lisätuloja" pullonkeräyksellä. Mielestäni ihan hyvä juttu, saa liikuntaa ja ulkoilmaa vaikka hieman huolestuttaa tuo viikonloppuöisin liikkuminen tuolla hullujen seassa kaupungilla. Myös sossun toiminta on täysin älytöntä, toimeentulotuen maksua voidaan viivyttää viikkotolkulla koska on tietojärjestelmissä vikaa tai muuten vaan ruuhkaa. Ei ole köyhällä ihmisarvoa tässä maassa.