Paljonko väkeä

Talvisodan alussa koko puolustusvoimien vahvuus oli 340 000. Kysymys on selvitetty tuossa alla.

Jatkosodan alussa armeijan vahvuus oli noin 480 000 miestä ( ikäluokat 1896-1921, josta puolet). Sodan aikana kutsuttiin palvelukseen nuoria ikäluokkia (loput 1921-1926) yhteensä 166 000 miestä.Jatkosodan aikana siis palveli yhteensä 646 000 miestä. Huomattava osa eli pääosa iläluokista 1896-1907 kotiutettiin ( lähinnä jalkaväessä palvelleita). Ei siinä mitään salaista ollut. Ikäluokat 1903-1907 kutusttiin kesällä 1944 uudellen palvelukseen.

Kun otetaan huomioon Talvisodan tappiot noin 44 000 miestä ja jatkosodassa kutsumatta jätetyt ikäluokat 1894-1895, voidaan kokonaisvahvuuteen lisätä noin 60 000 miestä eli summaksi tulee noin 706 000. Yhtäaikaa oli suurimmilaan heinäkuussa 1944 noin 530 000 miestä tappioista huolimatta.

Yhtään yhtymää ei sodissa tuhoutunut, joskin uusia perustettiin ja kaksi divisioonaa lakkautettiin 1942 alussa.

Sitten ovat vielä ilmasuojeluyksiköt, jotka olivat osa-aikaisia, komennuslotat ja armeijan käytössä olleet työjoukot. Ne nostavat kokonaisvahvuutta ainakin 100 000:lla.Kaikkiaan armeijan hommissa oli eri vaiheissa siis reilut 800 000 ihmistä. Se on suhteessa suunnaton määrä, kun koko asukasluku oli reilut 3,6 miljoonaa.Armeijassa oli noin 16 % väestöstä, mikä vaikeutti suuresti yhteiskunnan toimeentuloa ja elämistä.

>Suomi oli niitä harvoja maita, jotka kykeni luomaan uusia yhtymiä jatkosodassa, tuhoutuneiden tilalle.<

Vaka Vanha laittaa taas asiantuntemustaan peliin. Kerro vielä mitä yhtymiä tuhoutui?

Vai onko tietämyksesi taso taas samaa luokkaa kuin se taannoinen Ruotsin apu Suomelle Talvisodassa?

Tämmöinen tyyppi on varottava esimerkki siitä että ei kannata uskoa kaikkea mitä lukee netistä.

Iloinen nuori kirjoitti:

>Suomi oli niitä harvoja maita, jotka kykeni luomaan uusia yhtymiä jatkosodassa, tuhoutuneiden tilalle.<

Vaka Vanha laittaa taas asiantuntemustaan peliin. Kerro vielä mitä yhtymiä tuhoutui?

Vai onko tietämyksesi taso taas samaa luokkaa kuin se taannoinen Ruotsin apu Suomelle Talvisodassa?

Tämmöinen tyyppi on varottava esimerkki siitä että ei kannata uskoa kaikkea mitä lukee netistä.

Lue lisää

Täällähän niitä lukemia esiteltiin. Tämä ketju on toki sensuroitu VV:n jutun osalta ja oikeittenkin aseapulukemien osalta.


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000037787554

Kerro vielä lähteesi tuohon lukemaan 8000, jota ei oikeasti ollutkaan.

Lumpeensoutaja kirjoitti:

Talvisodan alussa koko puolustusvoimien vahvuus oli 340 000. Kysymys on selvitetty tuossa alla.

Jatkosodan alussa armeijan vahvuus oli noin 480 000 miestä ( ikäluokat 1896-1921, josta puolet). Sodan aikana kutsuttiin palvelukseen nuoria ikäluokkia (loput 1921-1926) yhteensä 166 000 miestä.Jatkosodan aikana siis palveli yhteensä 646 000 miestä. Huomattava osa eli pääosa iläluokista 1896-1907 kotiutettiin ( lähinnä jalkaväessä palvelleita). Ei siinä mitään salaista ollut. Ikäluokat 1903-1907 kutusttiin kesällä 1944 uudellen palvelukseen.

Kun otetaan huomioon Talvisodan tappiot noin 44 000 miestä ja jatkosodassa kutsumatta jätetyt ikäluokat 1894-1895, voidaan kokonaisvahvuuteen lisätä noin 60 000 miestä eli summaksi tulee noin 706 000. Yhtäaikaa oli suurimmilaan heinäkuussa 1944 noin 530 000 miestä tappioista huolimatta.

Yhtään yhtymää ei sodissa tuhoutunut, joskin uusia perustettiin ja kaksi divisioonaa lakkautettiin 1942 alussa.

Sitten ovat vielä ilmasuojeluyksiköt, jotka olivat osa-aikaisia, komennuslotat ja armeijan käytössä olleet työjoukot. Ne nostavat kokonaisvahvuutta ainakin 100 000:lla.Kaikkiaan armeijan hommissa oli eri vaiheissa siis reilut 800 000 ihmistä. Se on suhteessa suunnaton määrä, kun koko asukasluku oli reilut 3,6 miljoonaa.Armeijassa oli noin 16 % väestöstä, mikä vaikeutti suuresti yhteiskunnan toimeentuloa ja elämistä.

Lue lisää

Lumpeensoutaja hallitsee asian hyvin. Älytöntä heittää herjaa siihen. Isäni on syntynyt 1903, jatkosodan loppuvaiheessa nämä huru-ukot kutsuttiin is-joukkoihin, eli ilmasuojeluun, jahtamaan desantteja. Se on ollut totaalista sotaa.

Onneksi isämme ja äitimme kestivät!

Iloinen nuori kirjoitti:

>Suomi oli niitä harvoja maita, jotka kykeni luomaan uusia yhtymiä jatkosodassa, tuhoutuneiden tilalle.<

Vaka Vanha laittaa taas asiantuntemustaan peliin. Kerro vielä mitä yhtymiä tuhoutui?

Vai onko tietämyksesi taso taas samaa luokkaa kuin se taannoinen Ruotsin apu Suomelle Talvisodassa?

Tämmöinen tyyppi on varottava esimerkki siitä että ei kannata uskoa kaikkea mitä lukee netistä.

Lue lisää

Hyökkäysvaiheen päättyessä hajoitettiin suuremmista yhtymistä Ryhmä Oinonen.Siihen kuulunut 2.Jääkäriprikaati lakkautettiin kokonaan.Prikaati Kuussaari hajoitettiin, mutta sen heimopataljoonat jatkoivat. Laguksen 1. Jääkäriprikaati toimi runkona perustettavalle uudelle Panssaridivisioonalle. Siihen perustettiin kokonaan uusi Panssariprikaati.

Divisioonista lakkauettiin 12. ja 19. Niiden joukkoja jäi kuitenkin toimimaan. Kaikkiaan perustettiin viisi prikaatia sekä myöhemmin vielä Rajajääkäriprikaati. Vaka Vanhan väittämiä yhtymien tuhoutumisia ei lainkaan tapahtunut. Ylipäänsä Suomelta ei tuhoutunut edes kokonaista komppaniaa, joskin joistakin jäi esimerkiksi kesän 1944 taisteluissa vain muutamia ktymmeniä miehiä.

Iloinen nuori kirjoitti:

Lumpeensoutaja hallitsee asian hyvin. Älytöntä heittää herjaa siihen. Isäni on syntynyt 1903, jatkosodan loppuvaiheessa nämä huru-ukot kutsuttiin is-joukkoihin, eli ilmasuojeluun, jahtamaan desantteja. Se on ollut totaalista sotaa.

Onneksi isämme ja äitimme kestivät!

Lue lisää

Heittää herjaa
Kirjoittanut: Iloinen nuori 15.9.2008 klo 01.21

Etkö keksinyt muuta nikkiä kuin saman mitä itse käytin?

Täältä kävi sensuuri pyyhkimässä Ruotsin apua koskevat lukemat ja Vaka Vanhan jutun avun määrästä, siitä 8000:sta jota ei kuulemma VV:n mielestä koskaan ollutkaan.

Nämä oli minun avauksiani:

Ja mitähän sitten tuhoutui? Iloinen nuori 00:43

Täällähän niitä VV:n lukemia esi... Iloinen nuori 00:53

Lumpeensoutaja kirjoitti:

Hyökkäysvaiheen päättyessä hajoitettiin suuremmista yhtymistä Ryhmä Oinonen.Siihen kuulunut 2.Jääkäriprikaati lakkautettiin kokonaan.Prikaati Kuussaari hajoitettiin, mutta sen heimopataljoonat jatkoivat. Laguksen 1. Jääkäriprikaati toimi runkona perustettavalle uudelle Panssaridivisioonalle. Siihen perustettiin kokonaan uusi Panssariprikaati.

Divisioonista lakkauettiin 12. ja 19. Niiden joukkoja jäi kuitenkin toimimaan. Kaikkiaan perustettiin viisi prikaatia sekä myöhemmin vielä Rajajääkäriprikaati. Vaka Vanhan väittämiä yhtymien tuhoutumisia ei lainkaan tapahtunut. Ylipäänsä Suomelta ei tuhoutunut edes kokonaista komppaniaa, joskin joistakin jäi esimerkiksi kesän 1944 taisteluissa vain muutamia ktymmeniä miehiä.

Lue lisää

>Ylipäänsä Suomelta ei tuhoutunut edes kokonaista komppaniaa<

Tuo on käytännössä pelkkä klisee. Käytännössä tuhoutui montakin komppaniaa tai paremminkin tappiot näivetti komppaniat pelkiksi kirjanpitoyksiköiksi, joilla ei ollut enää taisteluarvoa.

Tuon linkin takaa löytyvä juttu löytyy tästä kirjastakin:

Tie Ihantalan tulimyrskyyn RjP 2. Jatkosodassa, Toim. Aimo Purhonen.


Tässä on esimerkki Rajajääkärikomppanian tuhosta:

http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/sotilas/sotilas/jatkosota/rajajaakareita_talin_suurtaistel.htm

- Missä on rajajääkärikomppania? Pääsette lepoon!

Kuusi väsynyttä miestä nousi poteroistaan ja lähti laahustamaan Kilpeenjoelle vievää maantietä

montakin komppaniaa kirjoitti:

>Ylipäänsä Suomelta ei tuhoutunut edes kokonaista komppaniaa<

Tuo on käytännössä pelkkä klisee. Käytännössä tuhoutui montakin komppaniaa tai paremminkin tappiot näivetti komppaniat pelkiksi kirjanpitoyksiköiksi, joilla ei ollut enää taisteluarvoa.

Tuon linkin takaa löytyvä juttu löytyy tästä kirjastakin:

Tie Ihantalan tulimyrskyyn RjP 2. Jatkosodassa, Toim. Aimo Purhonen.


Tässä on esimerkki Rajajääkärikomppanian tuhosta:

http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/sotilas/sotilas/jatkosota/rajajaakareita_talin_suurtaistel.htm

- Missä on rajajääkärikomppania? Pääsette lepoon!

Kuusi väsynyttä miestä nousi poteroistaan ja lähti laahustamaan Kilpeenjoelle vievää maantietä

Lue lisää

Totta kai yksiköitä meni pieniksi aina rykmenttejä myöten. Kovissa taisteluissa pataljoonat sulivat muutamiksi kymmeniksi miehiksi. Mutta jossain oli aina huolto,tuli täydennystä, lievästi haavoittuneita ja erilleen joutuneita palasi riviin jne. Yksikkö eli siis hyvin vajaanakin.Kokonaan tuhoutuminen ja siitä johtuva lakkauttaminen oli hyvin harvinaista edes perusyksikkötasolla.

Tuli tässä mieleen, että karjalainen Koivistolla perustettu suojajoukkopataljoona Erillispataljoona 7 meni Talvisodassa Viipurinlahdella niin vähiin, että sen jäljelle jääneet miehet liitettiin maaliskuussa 1940 uusmaalaiseen JR 12:een, eikä pataljoonaa enää muodostettu uudelleen. Sen komentajakin siirrettiin JR 14:n komentajaksi.

Eli tietysti pitkän sodan aikana tapahtui kaikenmoista.

Lumpeensoutaja kirjoitti:

Hyökkäysvaiheen päättyessä hajoitettiin suuremmista yhtymistä Ryhmä Oinonen.Siihen kuulunut 2.Jääkäriprikaati lakkautettiin kokonaan.Prikaati Kuussaari hajoitettiin, mutta sen heimopataljoonat jatkoivat. Laguksen 1. Jääkäriprikaati toimi runkona perustettavalle uudelle Panssaridivisioonalle. Siihen perustettiin kokonaan uusi Panssariprikaati.

Divisioonista lakkauettiin 12. ja 19. Niiden joukkoja jäi kuitenkin toimimaan. Kaikkiaan perustettiin viisi prikaatia sekä myöhemmin vielä Rajajääkäriprikaati. Vaka Vanhan väittämiä yhtymien tuhoutumisia ei lainkaan tapahtunut. Ylipäänsä Suomelta ei tuhoutunut edes kokonaista komppaniaa, joskin joistakin jäi esimerkiksi kesän 1944 taisteluissa vain muutamia ktymmeniä miehiä.

Lue lisää

Kannattaisi ehkä tutustua Talvisodan Petäjänsaaren taisteluun Laatokalla. Maaliskuun alussa venäläiset saartoivat Petäjänsaaren ja tällöin saarta puolustanut rantasalmelainen komppania, tai mitä siitä oli jäljellä, kaatui viimeiseen mieheen. Yksikään ei palannut rauhanteon jälkeen. Rantasalmen kirkon vieressä on taistelun muistomerkki.

yhtymiä ei tuhoutunut yhtään, eli komppaniaa pienempiä jos ei lasketa. Verisiä tappioita tuli silti useita. Eräskin komppania meni melkein kokonaan 41 heinäkuussa. Ketjuun levittäitynyt komppania meni venäläisten tuliylläkköön ja tuhoutui muutamaa miestä lukuunottamatta. Näitä tappioita tuli paljon, sillä 88000 miestä meni hyökkäys vaiheessa se on paljon, kun ajatellaan että pääosa tappioista tuli jalkaväen osalle. armeijalla oli 155 pataljoonaa joissa oli n. 130000 jalkaväen miestä. Heistä siis n. 60000 kaatui tai haavoittui pois rintamalta 4 kk:ssa. Eli harva selvisi.

Varmimmin kuoli jos oli kk ampuja, tulenjohtaja. Marskin merkin sai sitä vastoin varmimmin jos oli upseeri. sotamiehille ei sitä jaettiin vain muutama 196:sta.