Olen Rasisti isolla R:llä, siis tämän yhteiskunnan luomien pakotteiden painostuksesta.
Kysymys kuuluukin, onko minulla mitään oikeuksia vähemmistönä, eli voinko vapaasti ilmoittaa mielipiteeni?
Vai joudunko siitä esimerkiksi vankilaan tai joudunko maksamaan sakkoja mielipiteestä?
Minusta on hävytöntä ettei rasisteja suvaita!.
Rasistikin on ihminen, eikö?
Kysymys kuuluukin, onko minulla mitään oikeuksia vähemmistönä, eli voinko vapaasti ilmoittaa mielipiteeni?
Vai joudunko siitä esimerkiksi vankilaan tai joudunko maksamaan sakkoja mielipiteestä?
Minusta on hävytöntä ettei rasisteja suvaita!.
Rasistikin on ihminen, eikö?
Vastaukset 12
Vanhimmat
vähemmistöön.Ilmoitat vain suoraan olevasi rasisti,siinä poikkeat ns.hiljaisesta massasta.Jos potkit jotain mustaihoista päähän Mc Donaldsilla,niin en usko kenenkään puuttuvan tapahtumiin.
olla vaan hiljaa ja tehdä mitä tekee!
Niin vähän ajattelinkin.
Rasismi on muuten lisääntynyt huomattavasti lähi vuosina samalla kun myös suvaitsevuus on lisääntynyt rinnalla.
Periaatteessa mahdoton yhtälö mutta vaikuttaa että ihmiset joilla ei ole kantaa on vähentynyt merkittävästi.
Hienoa jos osataan olla omaa mieltä eikä samaa mieltä kun vallitseva massa.
Kansalaisoikeuksia on kaikilla jonkin verran ja yhtä lailla rajoituksia on kaikkia varten, tarkoitus on että pärjäillään yhdessä tässä aika monimutkaisessa arkielämässä. Sen mukaan kun on yhdessä lainsäädännön ym kautta sovittu.
Reppanaa voisi auttaa jos yrittäisi kaivella niistä vähemmän miellyttävistä tyypeistäkin jotain myönteistä, eikä vaan aina kielteisiä piirteitä.
Olet aivan oikeassa. Meidän pitää olla ja seistä yhtä vahvasti omalla kannallamme kuin "toisenkin suunnan" kannattajat. Meistä ei saa muokata "hyssyttelijöitä" ja sellaisia ihmisiä, jotka alkavat unohtaa totuuden ja oikeudenmukaisuuden sulautumalla siihen vääristyneeseen virtaan, jota meille tänä päivänä joka tuutista toitotetaan. Kunnia oikeille arvoille!
Rasismi nimistä rikosta ei ole olemassa. Rasismilla käsitetään yleensä syrjintää ja kiihottamista kansanryhmää vastaan, jotka ovat rikoksia.
Syrjintä on rikos, johon voi syyllistyä vain henkilö, joka elinkeinoaan harjoittaessaan, yleisöä palvellessa, virkatoimessa tai muussa julkisessa tehtävässä asettaa rodullisin ym. perustein asiakkaansa eriarvoiseen asemaan.
Mutta, yksityishenkilö saa syrjiä niin paljon kuin ikinä haluaa. Voi, esimerkiksi valita sen, jolle autonsa myy vaikka millä perusteella.
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan taas on rikos, missä uhataan, solvataan, panetellaan jotakin kansallista, etnistä, rodullista ym. ryhmää yleisön keskuuteen levitetyin tiedonannoin tai lausunnoin.
Tässäkin, lausuntoja, tiedonantoja ym. pitää levittää. Yksityisesti tietysti saa olla mitä mieltä tahansa.
näkisin itsekin.
Eli toisin sanoen en ole rikollinen vaikka ajattelisinkin näin tai vaikka puhun siitä ihmisten kanssa.
Mutta eri asia tietysti on jos siitä puhuu netissä, koska sitten kuulijoita voi olla niin paljon että se on jo kansan kiihottamista hyvällä tuutilla.
ok, kiitos!
Eivät tule ajatelleeksi että jos on rasismin vastutaja, on sekin rasismia! Rasismin vastustajathan vastustavat sitä ettei mitään ihmisryhmää saa vastustaa, ts. olla rasisti. Mitähän nuo vastustajat itse ovat. Vain heidän mielipieensä on oikea... ja v...t.
Laki ei voi sanoa, että maahanmuuttajat tai tietyn kulttuurin edustajat ovat suurimmilta osin rikollisia, mutta minäpä sanon, ja voin sanoa näin. Jos joku yrittäisi pakottaa minut elämään niin, että minun pitäisi olla yhtä sokea kuin laki, en suostuisi missään nimessä, eikä kenenkään muunkaan pitäsi. En silti kierrä pahoipitelemässä erilaisia ihmisiä, mutta olen varovainen, jota laki ei kenellekään opeta. Lait on tehty ihmisistä, ei ihminen laeista.
Laki ei voi sanoa, että jos menet mannen kanssa autoon, hän luultavasti vie tavaroitasi. Mutta minä voin, ja se on vanhempien tehtävä opettaa lapsille maailman tosiasioita.
asiasta tilaston kun tunnet niin paljon vähemmistöryhmien edustajia että voit sen tehdä? Miten muuten olet onnistunut saamaan niin paljon tietoa jos heitä välttelet? Itse olen sitä mieltä että suomessa lasten, sairaiden ja vanhusten asiat pitäis hoitaa ensin ja vasta sen jälkeen kohdistaa resursseja muualle. Mutta ketä tilanteesta syytetään onkin jo toinen juttu.
Naapurissani asuu eräs somalialainen mies, joka on useat päivät viettänyt kanssani kotonani ja muuallakin. Enää en päästä häntä meille, koska hän yritti pahoinpidellä yhtä ystävääni. Tapasin toisen somalin noin viikko sitten baarissa, jossa hän kehuskeli olevansa pakomatkalla norjasta pankkiryöstön takia. Eräs eri somali huusi ystävälleni, kun hän jutteli tyttöystävänsä kanssa, koska somali mies oli kuulemma varannut hänet ensin. Mannet veivät ystävieni tavarat ja pahoinpitelivät toisen ilman sen kummempaa syytä. Turkkilainen mies yritti kaupata pienen lapsensa kanssa minulle rikkinäisiä kelloja ja suuttui kun sanoin etten halua ostaa rikkinäistä kelloa katukauppiaalta. Italiassa manneäidit huumasivat lapsiaan, jotta voisivat saada enemmän rahaa kerjätessään kadulla. Nämä olivat vain henkilökohtaisia tapahtumiani, ja vain osa niistä. Voin sanoa, ettei tällainen ole tapana suomessa, ja voisin vannoa ettet haluaisi tällaista käytöstä maahamme normiksi, kuten niin monessa muussa maassa. Ei saa olla niin sinisilmäinen. Ei ihmisissä ole geneettisiä eroja, vain kulturellisia, ja jotkin kulttuurit eivät sovi yhteen, eikä pitäisikään sopia. Sen takia, kun menen ulkomaille, kunnioitan paikallisen väestön tapoja ja kulttuuria. Onko samanlaisen käytöksen vaatiminen muilta väärin? Voit tietysti alkaa väittää, että kyllä suomalaisetkin tekevät rikoksia, ja tottakai tekevät, jopa ulkomailla. Mutta nyt puhutaan maahanmuuttajista, jotka tulevat tänne tekemään rikoksia, ja vähemmistöistä, joiden tavat ovat joskus jopa laittomia maassamme.
Olen asunut ulkomailla, aasiassa ja euroopassa. Olen kunioittanut muiden tapoja ja osaan puhua lähes täydellistä englantia. En kutsuisi sitä vähemmistöjen välttelyksi, päin vastoin. Ja minulla on muutamia lempi maita, onko se väärin? Ja onko väärin kategorisoida mieleisiäni "hyviä" maita? Japanissa, eräs taksikuski ei suostunut ottamaan minua kyytiin, koska hän luultavasti luuli minua amerikkalaiseksi. En pahoittanut mieltäni, en nostanut syytettä, en edes ajatellut asiaa enempää, koska ymmärsin häntä täysin. Mitä pahaa hän minulle teki? Muuten maa oli täydellisen kohtelias ja ehkä liiankin teeskentelevä ilmapiiri aiheuttaa muutamien turhautumista. Kun taas ystäväni kävivät puolassa ja joutuivat lahjomaan poliiseja, koska he kuulemma laskivat laittomasti pulkalla..
Voin kohtuu varmuudella sanoa, ettei suomi ole korruptoitunut, huumeiden täyttämä baltian maa (ainakaan vielä), enkä halua tästä sellaista, jossa rikoksista ei rangaista vain, koska se saattaisi loukata vähemmistöjä. Samat säännöt heihin pitäisi päteä kuin suomalaisiin ulkomailla ja maan sisällä jne.
En sano, että meidän kulttuurimme olisi mitenkään parempi kuin muut, kulttuurimme on yksi osa maailmaa, ja yksi hyvä osa. Enkä halua että yksikään nainen joutuu raiskatuksi sen takia, ettei joku kehtaa loukata toisen tunteita, tai että he pelkäävät suurta valituksen virtaa. Oli sitten nainen suomalainen tai esimerkiksi venäläinen, joka vain yrittää elää elämäänsä maassamme. Kohtelen kaikkia tavoilla, joita he ansaitsevat, väristä tms huolimatta, mutten aio opettaa lastani sinisilmäiseksi. Tunnen myös muutamia ulkomaalaisia jotka häpeävät kulttuurinsa stereotypioita. Ei sen takia että ne olisivat väärin, vaan sen takia että ne ovat totta, eikä hän halua että hänestä ajatellaan samoin.
Voin sanoa hävenneeni joskus suomalaisuuttani, esimerkiksi kouluampujien tähden. BBC ja CNN nettipalstoilla leimattiin suomalaiset masentuneiksi itsekeskeisiksi välinpitämättömiksi typeriksi jne. Häpesin, koska se on osittain totta. Eivät kaikki ole sellaisia, mutta taas liian usea on. Sen todistaa kouluammuskelu tapahtumat.
Onko rasistista minun sanoa, etten pidä suomen "pinnallisesta" kulttuurista, koska se on muuttunut mielestäni naurettavaksi? Omastani saan puhua, mutta muista en? Kuka minua kieltää puhumasta asioista niiden oikeilla sanoilla? Jos asiaa ei oteta puheeksi, tai asiasta ei saa puhua normaalisti, kuten AIKUISTEN PITÄISI TEHDÄ, mitä me sitten olemme, kuin lapsia aikuisten kengissä? Ei kaikesta tarvitse aina riehua tai heilutella miekkaa, me olemme kaikki samalla puolella. Asioista täytyy voida keskustella, eikä keskusteluja saa perustaa väärälle pohjalle tai muodikkaalle olettamukselle. Olemme aikuisia, emmekä valittavia kakaroita.
Perustan tiettyjä olettamuksia henkilökohtaisiin kokemuksiini perustuen, jos olen väärässä, voisi joku sen minulle selittää. Sitä päivää odotellessa, pidättäydyn kannassani ja pidän kokemukseni ja "näköni". Enkä aio vaarantaa lastani ja opettaa, että vieraat voivat tehdä mitä haluavat kodissasi, kosken saa enkä uskalla sanoa joitain asioita. En puhu syntyperäsistä kansalaisista, vaan maahanmuuttajista. Oma perheeni on maahanmuuttaja perhe 1600 luvulta. He tekivät töitä, sotivat sotia ja kasvattivat lapsensa jne. He, ja minä, arvostivat asioita, joita he saivat täältä. Jos joku ei osaa jotain arvostaa, miksi heille se pitäisi antaa?
hyvät perustelut. Itselläni ei kovin paljoa kokemusta ole kun omassa kotikaupungissani maahanmuuttajat on asutettu syrjemmälle asuntoihin joita muut eivät ole huolineet. He ovat suurimmaksi osaksi tekemisissä vain keskenään mikä ei mielestäni paranna tilannetta kumpaankaan suuntaan eikä paranna sopeutumista.
Se myös tuntuu lisäävän rasismia joka perustuu huhuihin ja "kaikkihan sen tietää millaisia ne on"- mielipiteisiin.
Oma asenteeni perustuu isovanhempieni tapaan ajatella. En tiedä mihin heidän rasismin vastainen asenteensa pohjautuu mutta ilmeisesti koviin kokemuksiin koska he eivät niistä suostuneet kertomaan. Sen pidemmälle en syntyperästäni tiedä.
En ole sinisilmäinen enkä kasvata lapsestanikaan sellaista.
Olen itse kokenut tulleeni "tuomituksi" yleistyksien perusteella ja siksi sitä on niin vaikea hyväksyä. Perustellut mielipiteet ovat kuitenkin eri asia.