Hiljakkoin eläkkeelle jäänyt Jyrki Koulumies paljastaa ensi viikolla ilmestyvässä kirjassaan, että hän ajoi yhdessä kuvaaja Caj Sundmanin kanssa viulisti Viktoria Mullovan ja tämän georgialaisen säestäjän, kapellimestari Vahtang Jordanian, Kuusamosta Ruotsiin heinäkuussa 1983. Pakoa valmisteltiin alkuvuosi.
Koulumies vaikeni 25 vuotta, onneksi olkoon! Apureitahan ei koskaan löydetty. HS:n mukaan Koulumies pani koko elämänuransa peliin auttaessaan ystäviään, se kun oli nuoleskeluaikaa vielä, toimittajan työ olisi loppunut siihen.
Teoksessa "Moskova, Mullova ja minä" Koulumies kuulemma kertoo, miten hänkin joutui Moskovan kirjeenvaihtajana "suomettamaan" juttuja.
Koulumies vaikeni 25 vuotta, onneksi olkoon! Apureitahan ei koskaan löydetty. HS:n mukaan Koulumies pani koko elämänuransa peliin auttaessaan ystäviään, se kun oli nuoleskeluaikaa vielä, toimittajan työ olisi loppunut siihen.
Teoksessa "Moskova, Mullova ja minä" Koulumies kuulemma kertoo, miten hänkin joutui Moskovan kirjeenvaihtajana "suomettamaan" juttuja.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mutta luulen että nuoremmille lukijoille ei kaikille tule Hesaria, mutta ehkä he eivät tiedä mikä mies se mullova oli
Mies? Hän oli silloin pahuksen nätti nainen.
näköinen ole edelleenkään.
Eikös Viktor ole miehen nimi?
Minkäs lajin urheilija tämä Viktor-nainen oli?
Mihin hän karkasi ja miksi?
Oliko hän vankilassa?
Sukulaiseni juttelivat noihin aikoihin virolaisten muusikkojen kanssa, jotka olivat myös loikkausaikeissa. Virolaisia muusikkoja harmitti, kun heidän asemansa Neuvosto-virossa oli huono, kaupan kassitkin piti itse kantaa kaupasta kotiin, joka oli vahingollista viulunsoittajan sormille ja käsille.
Eivät kuitenkaan loikanneet.
Tosiasiassa klassisen musiikin työpaikkoja oli eniten juuri Neuvostoliitossa ja Suomessa. Pinessä Suomessa oli orkesterimuusikoita enemmän, kuin ammattimaisia klassisen musiikin orkesterimuusikoita USA:ssa yhteensä. Mullova oli tähti, ja siksi hänen kannatti loikata. Jos hän olisi ollut kolmas viulisti, hän olisi joutunut työskentelemään jonain siivoojana loikkauksensa jälkeen.
Kyse oli myös siitä, että loikkaaja eli maassa, josta ei saanut juuri mihinkään mennä, tuskin edes puhua tai ajatella vapaasti. Ehkäpä monikin olisi halunnut länteen sellaisen totalitaristisen surkeuden keskeltä vaikka olisi nollasta joutunut aloittamaan.
Iltasanomien päätoimittaja
kertonut jutun jo aikoja sitten.
Koulumiehen markkinakikka,
kukapa sen kirjaa olis muuten ostanu.
Paljasta nyt vaikka kuka auttoi Casanovan
pakoon.
Mikä tämä koulumies oli, miten hän liittyi tähän asiaan? Oliko hän ppettaja?