Vasemmiston suosionlasku lienee kasvanut jo siihen mittaan, että se koittaa valhein herätellä aatettaan uusrenesanssiin. Globaalistikin vasemmistolaisuus on kokenut selkeää näivettymistä. Suomessa oikeiston aatemaailma ja ihmisten vapaudentahdon kasvu on häkellyttänyt nuo sosialismin ritarit, joiden oma haarniska on ruvennut korroosiosta kukkimaan. Tämä säikähtynyt ilmapiiri on saanut meidän omat punalipunkantajammekin sotkeutumaan askeleissaan. Demareiden uusi pääkotkottaja Urpilainen koittaa nokkia oikeistoa epätasa-arvoisista ratkaisumalleista, jotka kuitenkin oivat olleet sosiaalisempia ja oikeudenmukaisempia, kuin toimet punahallituksien aikana 12 vuoteen.
Euroopassakin oikeisto nostaa profiliaan, jopa niin että populistit ja vasemmistoryhmät syyttävät sitä jo uusnatsismista, vaikka kyse on pelkästään normaalista poliittisesta heräämisestä, ja suunnan muutoksen halusta.Samainen muutoksenhalu on herännyt Suomenkin kansalaisten mielessä. Viime eduskuntavaalit osoittivat, että vaikka vasemmisto sortui ala-arvoiseen mainontaan ja epärehelliseen vyönalle lyönteihin, niin oikeisto sai läpi kasvavaa kannatusta edustavat aatteensa. Tuo kannatus tulee näkyymään myös tulevissa kuntavaaleissa. Demarit etunenässä ovat kaikkina vallassaolovuosinaan tehnyt suomalaisesta yhteiskunnasta sellaisen palvelutuotantohirviön, että sen ruokkiminen tulee liian kalliiksi. Veronmaksajille tulee pian seinä vastaan, ja silloin kaivataan ratkaisevia toimintamuutoksia ja uudelleen ajateltuja priorisointeja, kuntatasollakin.
Ihmisissä on herännyt sellaista tervettä itsenäisyyttä, eli ihmiset ovat halukkaita ottamaan enemmän vastuuta oman elämänsä rakentamisesta, ja nimenomaan niin että kaikki siihen vaikuttavat elementit ovat heistä itsestään lähtöisin. Kasvava elintason nousu antaa siihen myös taloudelliset mahdollisuudet, ja niinpä esimerkiksi yksityissektorin tarjoamien terveydenhoitopalvelujen kysyntä on kasvanut, ja kaikenlaisten muidenkin erityispalvelujen käyttö on lisääntynyt. Tämä onkin koko yhteiskunnan kannalta tärkeä singnaali, sillä mitä enemmän olemme valmiita ottamaan omaa vastuuta toimistamme, sitä enemmän jää yhteiskunnan varoja käytettäväksi aitoihin, ja todellisiin tarpeisiin.
Noista tarpeista voidaan tietysti olla montaa mieltä, mutta itse katson kuitenkin vanhustenhuollon ja nimenomaan kotiavun lisäämisen tarpeelliseksi. Syystä että ensinnäkin moni vanhus on ilmaissut selkeän halunsa asua mahdollisimman pitkään kotona, ja toisekseen kunnallinen laitoshuolto on kallista ja liian varhain aloitettua saattohoitoa. Myös perusterveydenhuolto kaikkine osa-alueineen kaipaa tehostamista. Tehostetuilla ratkaisuilla saataisiin fyysisiä ja taloudellisia voimavaroja suunnattua sinne, missä on todellista tarvetta. Tähänkin hyvä keino on ostaa tarpeellisia ja tehokkaammin tuotettuja palveluita, yksityiseltä sektorilta.
Yhteiskunnassamme on toki useita muitakin osa-alueita joita voitaisiin tehostaa ja kehittää vielä paremmaksi, esim. erilaisia käyttömaksuja asettamalla. Maksut eivät saisi olla kuitenkaan niin suuria, että ne rasittaisivat pienituloisempaakaan taloutta, mutta säästäisivät menoja verotuloilla ylläpidettävistä palveluista.
Hyvästä suuntauksesta huolimatta vielä tälläkin hetkellä valtiolle muodostuvista työtuloista jo nyt n. 60-70% menee erillaisten palveluiden tuotantoon, ja tämä on sellainen suuntaus jota yhteiskunta ei tule kestämään, kovinkaan pitkään.
Työttömyyttä ei poisteta pitämällä yllä tiettyä määrää työttömiä äänireservinä kuten demarit haluaisi, vaan on tehtävä rohkeita ratkaisuja sen eteen että työllistäminen tulee kannattavaksi, ja työnteko tulee työttömyyttä haluttavammaksi. Työllistämisen kynnys pitää saada niin matalaksi, tai poistaa vaikka kokonaan, että saadaan nuo työttömien joukot yhteiskuntaa rakentamaan, ja verotuloja kasvattamaan. On järkevämpää minimoida työnantajilta välilliset rasitteet ja menettää niiltä osin tuloja, kun kuitenkin lisääntyvän työllisyyden kautta saadaan verotuloja. Myös kansalaisten ostovoiman lisääntymisen sekä kulutuksen kasvun kautta saadaan lisääntyviä tuloja yhteiskunnalle, eri maksujen muodossa.
Kuntatasollakin pitää luoda mahdollisuuksia työhönhakeutumiseen ja työhön hakeutuminen pitää olla selkeästi työttömyyttä kannattavampaa. Vastiikkettoman rahan saaminen ja jakaminen pitää kyseenalaistaa, mahdollisimman voimakkaasti. Köyhyys ei poistu pitämällä ihmiset alhaalla, vaan nostamalla heidät vaikka väkisin ylös.Toimivan yhteiskunnan intresseissä on saada ihmiset ottamaan vastuuta itsestään, ja läheisistään. Pannaan siis tulevissa kuntavaaleissa vilkku rohkeasti oikealle ja haetaan uutta ponnistusvoimaa, ja tehokkuutta yhteiskuntaan. Näin saadaan aikaiseksi meille jokaiselle turvallinen, oikeudenmukainen, sosiaalisesti terve, ja ihmisarvoinen yhteiskunta.
Euroopassakin oikeisto nostaa profiliaan, jopa niin että populistit ja vasemmistoryhmät syyttävät sitä jo uusnatsismista, vaikka kyse on pelkästään normaalista poliittisesta heräämisestä, ja suunnan muutoksen halusta.Samainen muutoksenhalu on herännyt Suomenkin kansalaisten mielessä. Viime eduskuntavaalit osoittivat, että vaikka vasemmisto sortui ala-arvoiseen mainontaan ja epärehelliseen vyönalle lyönteihin, niin oikeisto sai läpi kasvavaa kannatusta edustavat aatteensa. Tuo kannatus tulee näkyymään myös tulevissa kuntavaaleissa. Demarit etunenässä ovat kaikkina vallassaolovuosinaan tehnyt suomalaisesta yhteiskunnasta sellaisen palvelutuotantohirviön, että sen ruokkiminen tulee liian kalliiksi. Veronmaksajille tulee pian seinä vastaan, ja silloin kaivataan ratkaisevia toimintamuutoksia ja uudelleen ajateltuja priorisointeja, kuntatasollakin.
Ihmisissä on herännyt sellaista tervettä itsenäisyyttä, eli ihmiset ovat halukkaita ottamaan enemmän vastuuta oman elämänsä rakentamisesta, ja nimenomaan niin että kaikki siihen vaikuttavat elementit ovat heistä itsestään lähtöisin. Kasvava elintason nousu antaa siihen myös taloudelliset mahdollisuudet, ja niinpä esimerkiksi yksityissektorin tarjoamien terveydenhoitopalvelujen kysyntä on kasvanut, ja kaikenlaisten muidenkin erityispalvelujen käyttö on lisääntynyt. Tämä onkin koko yhteiskunnan kannalta tärkeä singnaali, sillä mitä enemmän olemme valmiita ottamaan omaa vastuuta toimistamme, sitä enemmän jää yhteiskunnan varoja käytettäväksi aitoihin, ja todellisiin tarpeisiin.
Noista tarpeista voidaan tietysti olla montaa mieltä, mutta itse katson kuitenkin vanhustenhuollon ja nimenomaan kotiavun lisäämisen tarpeelliseksi. Syystä että ensinnäkin moni vanhus on ilmaissut selkeän halunsa asua mahdollisimman pitkään kotona, ja toisekseen kunnallinen laitoshuolto on kallista ja liian varhain aloitettua saattohoitoa. Myös perusterveydenhuolto kaikkine osa-alueineen kaipaa tehostamista. Tehostetuilla ratkaisuilla saataisiin fyysisiä ja taloudellisia voimavaroja suunnattua sinne, missä on todellista tarvetta. Tähänkin hyvä keino on ostaa tarpeellisia ja tehokkaammin tuotettuja palveluita, yksityiseltä sektorilta.
Yhteiskunnassamme on toki useita muitakin osa-alueita joita voitaisiin tehostaa ja kehittää vielä paremmaksi, esim. erilaisia käyttömaksuja asettamalla. Maksut eivät saisi olla kuitenkaan niin suuria, että ne rasittaisivat pienituloisempaakaan taloutta, mutta säästäisivät menoja verotuloilla ylläpidettävistä palveluista.
Hyvästä suuntauksesta huolimatta vielä tälläkin hetkellä valtiolle muodostuvista työtuloista jo nyt n. 60-70% menee erillaisten palveluiden tuotantoon, ja tämä on sellainen suuntaus jota yhteiskunta ei tule kestämään, kovinkaan pitkään.
Työttömyyttä ei poisteta pitämällä yllä tiettyä määrää työttömiä äänireservinä kuten demarit haluaisi, vaan on tehtävä rohkeita ratkaisuja sen eteen että työllistäminen tulee kannattavaksi, ja työnteko tulee työttömyyttä haluttavammaksi. Työllistämisen kynnys pitää saada niin matalaksi, tai poistaa vaikka kokonaan, että saadaan nuo työttömien joukot yhteiskuntaa rakentamaan, ja verotuloja kasvattamaan. On järkevämpää minimoida työnantajilta välilliset rasitteet ja menettää niiltä osin tuloja, kun kuitenkin lisääntyvän työllisyyden kautta saadaan verotuloja. Myös kansalaisten ostovoiman lisääntymisen sekä kulutuksen kasvun kautta saadaan lisääntyviä tuloja yhteiskunnalle, eri maksujen muodossa.
Kuntatasollakin pitää luoda mahdollisuuksia työhönhakeutumiseen ja työhön hakeutuminen pitää olla selkeästi työttömyyttä kannattavampaa. Vastiikkettoman rahan saaminen ja jakaminen pitää kyseenalaistaa, mahdollisimman voimakkaasti. Köyhyys ei poistu pitämällä ihmiset alhaalla, vaan nostamalla heidät vaikka väkisin ylös.Toimivan yhteiskunnan intresseissä on saada ihmiset ottamaan vastuuta itsestään, ja läheisistään. Pannaan siis tulevissa kuntavaaleissa vilkku rohkeasti oikealle ja haetaan uutta ponnistusvoimaa, ja tehokkuutta yhteiskuntaan. Näin saadaan aikaiseksi meille jokaiselle turvallinen, oikeudenmukainen, sosiaalisesti terve, ja ihmisarvoinen yhteiskunta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kuin kps tehomieheltä luimikselta.
Kyllä olet asialinjalla juttuinesi, tälläsiä pitäisi olla persuissa mutta minkäs teet kun Soini kera luimiksen haluaa pitää tasoa matalalla ja äänestäjät loitolla.
Uimiksen annetaan rettelöidä ja töpeksiä, jotta Helsingin piiriä saataisiin ajetuksi lisää alas. Soini on selvästi päättänyt, ettei Hesan Kopla saa enää koskaan nousta. Parempi luovuttaa pääkaupunki suosiolla wanhoille puolueille kuin antaa pienimmänkään oma-aloitteisuuden levitä Perussuomalaisiin.
tuon tyyliseen ja tasoiseen kirjoittamiseen. Tuollaisen tekeminen vaatii ajattelua ja selkeää paneutumista asioihin, ja siihen ei uimiksella ole kapasiteettia ollenkaan. Aapelin edessä heinissä pyörimiseen riittää uimiksen pähkinä, mutta ei oikeaan yhteiskunnalliseen ajatteluun, mitä taas käde edustaa.
Kovasti pohdittua tekstiä. Ja hyvin kirjoitettua.
Sisältö herättää kylläkin kysymyksiä.
Siis, työn tekemisen pitää aina olla kannattavampaa kuin "jouten olon". Aivan. Miten se tehdään, "vaikka väkisin"?
Alentamalla työttömyyspäivärahaa? Vaikka niin alas, että mikä tahansa työ, millä tahansa palkalla kelpaa? Tulkitsinko oikein?
Jos kyllä, niin eikö se aiheuta katkeruutta ja epäoikeudenmukaisuutta? Eihän kyse ole työn tekemisen puutteesta. Töitähän on vaikka kuinka, mutta kun siitä työstä saatavalla palkalla on voitava elääkin.
Terveys- ja hoivapalveluiden kilpailuttaminen tulee johtamaan aikaa myöten siihen, että niihin palveluihin ei ole varaa kuin rikkailla.
Mistä se hoito sitten revitään, kun kaikki on kilpailutettu kuoliaaksi? Kilpailu johtaa vääjäämättä jossain vaiheessa kustannusten nousuun. Ensin vain otetaan markkinat "halvoilla" hinnoilla. Sitten ollaankin valmiina nostamaan hintoja, kustannuspaineisiin vedoten.
Priorisoinnista olen ihan samaa mieltä. On mietittävä mikä on kunnan tehtävä, mikä ei.
Peruspalvelut ja niiden saatavuus on kunnan tehtävä.Esim. huippu-urheilun tukeminen ei.
Vastuuta pitää ottaa itsestään ja muista. Sen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että jätämme heikommat ilman tukea ja apua.
Erilaisten käyttömaksujen ongelmakin on se, että vaikka ne aluksi pidettäisiin kuinka järkevinä, niin AINA joku jossain vaiheessa ryhtyy ahneeksi.
Kähärällä vastattavaa, menikö jauhot suuhun.
myötäelämisen kykyä eikä taitoa.
Minkä se ihminen tekee, jos ei se työtä saa, vaikka kaiken mahdollisen työn vastaanottaisi ihan mielellään?
Leipä käy vähiin, eikä tukea tule mistään.
Naapuriin sitten tulee somaliperhe, jonka muuton maksaa sossu, nahkasohvat, satelliittiantennit ja laajakuvatelkkarit, silkkivaatteet ja kiiltonahkakengät - ei ole suomessa "rasismia".
Kukaan ei vaadi sitä somali-isää töitä tekemään, kun se syyttäisi sossua rasismista ja vielä voittaisi kanteensa.
Miten voidaan vaatia pakolaista tekemään töitä kun on itiksessä luotava verkostoja muiden somalien kanssa lompakkovarkaissa..
ja vastuullinen ihminen keskellä yötä vastaile kysymyksiin, jonka vastaukset voi lukea suoraan tuosta Kähärän kirjoituksen kahdesta alimmaisesta kappaleesta, jos osaa edes hieman tekstiä tulkita.
tere Jari! Vaikka nuo eräät tahtoivat että vastaisin yötämyöden kysymyksiin, niin käytän yöt kuitenkin nukkumiseen. sitten vastauksiin.
Kukaan ei ole edellyttänyt että pitää millähinnalla tahansa sitoutua työsuoritteisiin, mutta ei taas ole kansantalouden eikä yhteiskunnalisen moraalin ja oikeudenmukaisuuden kannalta oikein, että mieluimmin ollaan menemättä töihin kuin että mentäisiin töihin. esimerkki Tampereelta. n.30 raavas nuorimies sanoi menevänsä mieluimmin leipäjonoon, kuin töihin! Tuo ilmiö ei ole mitenkään edes poikkeava nykyisin. Siksi katson että kun kyseenalaistetaan vastikkeeton raha, niin työhönhakeutuminen (motivaatio)lisääntyy, ja silloin siihen voidaan myös panostaa lisää rahaa. Tuo ns. väkisin sitouttaminen on tuon vastiikkeellisuuden avainsanoja, ja se on myös ko. henkilöiden omanedunmukaista. Pelkkä leipäjono ei riitä enään jos tukitoimet lakkautetaan työhaluttomuuden takia. Nyt ei pidä sitten lukea tähän selkeästi työrajoitteisia tai sairaita, joiden työhön sitoutuminen tai hakeutuminen, aiheuttaa luonnollisia erityistoimia. Ei ole humanismia tai sosiaalisesti empaattista, antaa "vapaamatkustajille" mahdollisuuksia. Susilaumassakaan jos et metsästä ja velttoilet niin sua purraan niskaan, ja taas metsästys maistuu.
Kilpailutus ei tapa hoitotarvetta tai sen tuottamista, vaan päinvastoin. Kilpailutuksella on jo selkeästi osoitettu hoitopalvelujen kohdalta sekä tehokkuutta(lue saatavuus/laatu) että myös kustannusksien selkeän etu. Kunnallinen palvelutuotantoa ei tarvitse lopettaa, mutta sellaiset toiminnot joista on jo selkeää näyttöä ja josta sellaista on saatavissa tehokkuuden ja kustannusten suhteen, on annettava kilpailun piiriin ja siihen ollaan onneksi jo menossakin.
Kilpailutus on jokaisen kuntalaisenkin etu, niin kustannusten (veroäyrin nostotarve vähenee) kuin palvelujen laadunkin suhteen. Väittämät että se olisi vain varakkaiden etuoikeuksissa käyttää noita ostopalveluita ei taas pidä paikkaansa, ja sellaisen väitteen esittäjän on syytä tutustua asiaan, hieman tarkemmin.
Vaikka koetaan että peruspalveluiden tuottaminen olisi kunnan asia niinkuin se osin onkin, niin ei se tarkota etteikö kunta tuota palvelua voisi teettää yksityis-sektorilla joilla on siihen enmmän resurseja sekä tehokkuutta. Silloinhan ollaan juuri kunnan kannalta ideaalitilassa, jolloin veroeuroille haetaan maksimaalinen hyöty palvetuotannon suhteen.
Käyttömaksuilla taas voitaisiin vähentää hinnanousu paineita ja saada tehtyä sellaisia lisäpanostuksia ja hankintoja joita mahdollisesti nyt joudutaan siirtämään tai kokonaan hylkäämään taloudellisten rajoitusten vuoksi. Budjetteihin ei voida lisätä määrättömästi aina lisää rahaa, koska joka tapauksessa se raha menee kuntalaisen kukkarosta, veronkorotuksien muodossa. Siksipä olisikin mieluimmin mentävä käyttömaksuihin, eli ne jotka tiettyä palvelua käyttävät hoitavat siihen kohdistuvat kustannukset ainakin osin, vaikkakin kunta hoitaisi ne perustasoltaan.
turpos jauhot suuhun. Näin se vaan on että osataan, niin vastataan.