Kiitos suomalaisen sotilaallisen johtamiskulttuurin, Suomi lepää vain yhden kortin varassa ->
(Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Kauppalehdessä tiistaina 16.9.)
Miksi Ruotsissa on toistakymmentä maailmanluokan brändiä, eniten maailmassa asukaslukuun suhteutettuna, kun Suomessa on tasan yksi, Nokia?
Siksi, vastaa mainostoimisto TBWA:n toimitusjohtaja Petteri Kilpinen omaan kysymykseensä, että Suomi on täynnä huonoja johtajia. Kilpinen on vauhdissa mieliaiheestaan johtamisesta vai pitäisikö sanoa sen puutteesta. Hänen mukaansa suomalaisten yritysten kilpailukyky on pysynyt tyydyttävänä pelkästään kustannusleikkausten avulla.
– Johtamisen painopiste on ollut kulujen karsimisessa, sillä sellun hintahan on suunnilleen aina sama, Kilpinen sanoo.
Suomeen ei Kilpisen mukaan ole syntynyt johtamiskulttuuria, eikä täällä ole tajuttu panostaa innovaatioon eikä palvelutuotantoon.
Kilpisen mukaan suomalaisen johtamisen ytimessä on henkinen tai todellinen kellokortti ja se on ihan päin prinkkalaa.
– Perinteinen kellokorttijohtaja on palkannut käsiä tekemään koneita. Viesti ulospäin on ollut, että meillä on hyvä tuote, perkele.
Tämän päivän johtajan tehtävä ei ole repiä työntekijästä irti mahdollisimman paljon aikaa. Osaamisjohtaja palkkaa aivoja tuottamaan innovaatioita ja palveluita. Johtajan tehtävä on myydä yrityksen strategia omille ihmisille.
– Sillä tavoin työntekijä saa syyn olla luova. Ja syyn pysyä firmassa, Kilpinen sanoo.
Työntekijät haluavat tuntea, että tässä firmassa voi toteuttaa itseään ja samalla palvella jotain suurempaa tarkoitusta. Johtamisen pitäisi muuttua välittämiseksi.
– Joku Juuso Walden piti huolta työntekijöistään. Nyt suomalaisfirmoissa on viimeiset kymmenen vuotta mietitty, miten ihmisistä päästään eroon, Kilpinen täräyttää.
(Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Kauppalehdessä tiistaina 16.9.)
Miksi Ruotsissa on toistakymmentä maailmanluokan brändiä, eniten maailmassa asukaslukuun suhteutettuna, kun Suomessa on tasan yksi, Nokia?
Siksi, vastaa mainostoimisto TBWA:n toimitusjohtaja Petteri Kilpinen omaan kysymykseensä, että Suomi on täynnä huonoja johtajia. Kilpinen on vauhdissa mieliaiheestaan johtamisesta vai pitäisikö sanoa sen puutteesta. Hänen mukaansa suomalaisten yritysten kilpailukyky on pysynyt tyydyttävänä pelkästään kustannusleikkausten avulla.
– Johtamisen painopiste on ollut kulujen karsimisessa, sillä sellun hintahan on suunnilleen aina sama, Kilpinen sanoo.
Suomeen ei Kilpisen mukaan ole syntynyt johtamiskulttuuria, eikä täällä ole tajuttu panostaa innovaatioon eikä palvelutuotantoon.
Kilpisen mukaan suomalaisen johtamisen ytimessä on henkinen tai todellinen kellokortti ja se on ihan päin prinkkalaa.
– Perinteinen kellokorttijohtaja on palkannut käsiä tekemään koneita. Viesti ulospäin on ollut, että meillä on hyvä tuote, perkele.
Tämän päivän johtajan tehtävä ei ole repiä työntekijästä irti mahdollisimman paljon aikaa. Osaamisjohtaja palkkaa aivoja tuottamaan innovaatioita ja palveluita. Johtajan tehtävä on myydä yrityksen strategia omille ihmisille.
– Sillä tavoin työntekijä saa syyn olla luova. Ja syyn pysyä firmassa, Kilpinen sanoo.
Työntekijät haluavat tuntea, että tässä firmassa voi toteuttaa itseään ja samalla palvella jotain suurempaa tarkoitusta. Johtamisen pitäisi muuttua välittämiseksi.
– Joku Juuso Walden piti huolta työntekijöistään. Nyt suomalaisfirmoissa on viimeiset kymmenen vuotta mietitty, miten ihmisistä päästään eroon, Kilpinen täräyttää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomessa toimivissa yrityksissä johtaminen on mennyt alaspäin sitä mukaan kuin ulkomainen omistus yrityksissä on lisääntynyt. Ulkomailta on kopioitu kaikenlaisia ismejä ja trendejä. Työntekijöille ei ole enää selvää, miksi heidän työpanoksensa on firmalle välttämätön, mikä on yrityksen ja oman tehtävän tavoite. Ei ole ollenkaan tavatonta, että yrityksessä voi olla melkoinen joukko ihmisiä, jotka eivät tiedä varmasti kuka on heidän esimiehensä. Ennenkuin tuomitaan johtamiskulttuuria yleisesti niin pitäisi selvittää miksei edes perusasiat yrityksissä ole kunnossa.
Yksi ongelma varsinkin teollisuudessa on ollut palkata insinöörejä esimiehiksi ja johtajiksi. Paras tekninen asiantuntija ei välttämättä ole paras esimies eikä insinöörikoulutus anna eväitä mm talousjohtamiseen.
Kustannusleikkauksiin usein päädytään nykyisissä pörssiyhtiöissä vain koska se usein nostaa yrityksen osakkeen kurssia huolimatta siitä, onko leikkauksissa mitään järkeä. Pääasia kuitenkin, että omistajat ovat hetken tyytyväisiä...