Hämeenlinnaan vankilamuseosta löytyneen luettelon mukaisesti voidaan yksilöidä Santahaminaan vuonna 1918 haudatuista punavainajista noin 500 henkilöä nimeltä.
Punavankien tunnistamisoperaatiota johtamaan on asetettu armeijan kapiainen, sotahistorian laitoksen johtaja everstiluutnantti Jarmo Nieminen, jonka mielestä tutkimukset tulee kohdistaa vain punavankien henkilöllisyyteen. "Syyllisiä ei pidä etsiä." Samainen tutkija ja puolustusvoimien rötösten peittelijä kiistää suorastaan hysteerisesti puolustusvoimien tekemät vasemmistolaisten reserviläisten ja sotilaskarkureiden murhat jatkosodan ajalta. Kyllähän sen huomaisi sokea Reettakin, että puolustusvoimat on lahtarikaartin perillinen niin aatteellisesti kuin toimintatavoiltaan.
Punavankien tunnistamisoperaatiota johtamaan on asetettu armeijan kapiainen, sotahistorian laitoksen johtaja everstiluutnantti Jarmo Nieminen, jonka mielestä tutkimukset tulee kohdistaa vain punavankien henkilöllisyyteen. "Syyllisiä ei pidä etsiä." Samainen tutkija ja puolustusvoimien rötösten peittelijä kiistää suorastaan hysteerisesti puolustusvoimien tekemät vasemmistolaisten reserviläisten ja sotilaskarkureiden murhat jatkosodan ajalta. Kyllähän sen huomaisi sokea Reettakin, että puolustusvoimat on lahtarikaartin perillinen niin aatteellisesti kuin toimintatavoiltaan.
Vastaukset 14
Vanhimmat
puolustusvoimine tekemä " vasemmistolaisen reserviläisen tai sotilaskarkurin " murha Jatkosodan ajalta.
Missä näkyy, että puolustusvoimat on lahtarikaartin perillinen? Osoittakaa ne asiat.
Mitä pahaa on punavankien henkilöllisyyden selvittämisessä?
murha, jota puolustusvoimat ei tehnyt " vasemmistolaisen reserviläisen tai sotilaskarkurin " lahtaamiseksi Jatkosodassa. Se oli suuri isänmaallinen kunniatehtävä. Kuollut polsu, paras polsu.
Missä näkyy, että puolustusvoimat ei ole suuren isänmaallisen vapaussodan voittaneen mahtavan lahtarikaartin perillinen? Osoittakaa ne asiat. Sen lisäksi täytyy kertoa myös mitä Mannerheim teki 19.4.1918 klo 17.10-17.15. Ellei tiedä, millään muullakaan ei ole väliä. Hieno mies se vaan oli ja senkin lisäksi vielä hevosmies.
Mitä pahaa on punavankien henkilöllisyyden selvittämisessä? Mistä saisi selville niiden silmien värin ja mieliruuatkin. Kun niitä koittaa selvittää niin ei enää ehdi eikä viitsi selvittää miksi punavangit tapettiin. Pitää nysvätä epäolennaisilla asioilla ettei vaan tarvitse miettiä liian kiusallisia juttuja.
velvollisuus länsimaisen loikeuskäsityksen mukaan. Jo syytätte murhista, todistakaa ne.Siihen asti ei murhia ole.
Punavangit olivat aseelliseen kapinaan syyllistyneitä. Olisiko kuolemalla ollut jotain tekemistä sen asian kanssa? Osoittakaa, ettei ollut toisin.
Entäs surmatut valkoiset? Mihin he olivat syyllistyneet, jos punaiset olivat viattomia?
Tuo on täyttä totta. Länsimaiseen rikosoikeuteen perustuu syyttäjällä oleva todistustaakka. Siksipä Suomen puolustusvoimat syyllistyi reserviläisten murhiin aivan yhtä suurella todennäköisyydellä kuin Valko-Venäjän presidentti Lukasenka Juri Zakharenkon, Viktor Hancharin ja Anatoli Krasouskin sekä lukuisien muiden murhiin tai murhaan yllytyksiin.
Punaisten kapina tai oikeammin valtiopetoksen yritys tai valmistelu ei oikeuttanut kuolemanrangaistusten käyttämistä, sillä sisällissodan aikana voimassa ollut rikoslaki mahdollisti punaisten tekemistä valtiorikoksista enintään elinkautisen kuritushuonerangaistukseen tuomitsemisen. Kuolemanrangaistus voitiin määrätä vain punaisten tekemistä murhista ja maanpetoksista ja näitä tapauksia oli punaisten rikoksista selkeä vähemmistö.
Kun syytätte, niin osoittakaa edes yksi reserviläisen murha viime sotien ajalta.
Punaisia teloitettiin nimenomaan vuoden 1908 sotatilalain perusteella. Mannerheimin määräyksellä aseistettu kapinallinen voitiin teloittaa päällystön käskyllä. Homma vain riistäytyi käsistä, koska punaiset aloittivat murhaamisen ja valkoiset kostivat.
Sodan jälkeen valtionrikosoikeuksissa annetut tuomiot ovat taas eri asia.
Juri Zakharenkon, Viktor Hancharin ja Anatoli Krasouskin ruumiita ei ole löytynyt, joten Lukasenkakaan ei ole syyllistynyt mihinkään. Yhtään virallista dokumenttia ei tiettävästi ole olemassa puolustusvoimien kantahenkilökunnan tekemistä reserviläisten murhista, joten armeija on aivan yhtä syytön kuin Lukasenka. Rikosoikeudellinen tuomio edellyttää täyttä näyttöä. Näin se vaan on.
Punaisia ei teloitettu vuonna 1909 voimaansaatetun sotatilalain perusteella, sillä senaatti kieltäytyi julistamasta Suomeen sotatilaa eikä katsonut Suomen olevan sodassa Neuvosto-Venäjän kanssa. Ainoa voimassaollut punaisten tekemiä rikoksia koskenut säädös oli vuoden 1889 rikoslaki. Mannerheimin 25.2.1918 antamaa kiertokirjettä ja kuulutusta (, joista jälkimmäinen tunnetaan myös nimellä Ammutaan paikalla -ohje) perusteltiin keinotekoisesti rikosoikeudellisella hätävarjelukäsitteellä ja kenttäoikeuksien nimellä kokoontuvien orgaanien käyttö suorastaan kiellettiin. Huhtikuussa päämaja kuitenkin päätyi antamaan ns. kenttäoikeudet mahdollistaneen määräykseen senaatin nimenomaisesta vastustuksesta huolimatta. Tässä mittakaavassa ja selkeästi ylemmältä taholta johdettuna toimintana valkoinen terrori ei suinkaan "riistäytynyt käsistä" vaan oli suunnitelmallista toisinajattelijoiden surmaamista.
tässä tarvitaan? Anna nyt vaan tulla murhattujen nimiä mielellään syntymäaikoineen, kun ne kerran ovat tiedossasi. Huolehdin kyllä siitä, että asia tulee poliisin tai syyttäjän tietoon. Muuten voi tulla mieleen epäilys, että olet vain aivan tavallinen valehteleva stallari, joka kiinni jäädessään valehtelee lisää ja yrittää kääntää puheen toisaalle. Unohdit muuten haukkua natsiksi. Se on toinen varma merkki asiatietojen loppumisesta.
Mitä tulee vuoteen 1918, niin hallituksen joukot kävivät sotaa, oli senaatti asiasta mitä mieltä tahansa.Ylipäällikkö saattoi sen takia turvautua sotatilalakiin, kun ei muutakaan ollut.
Mihin lakiin muuten perustuivat punaisten tekemät yli 1600 aseettoman kansalisen murhaa?
"Mitä tulee vuoteen 1918, niin hallituksen joukot kävivät sotaa, oli senaatti asiasta mitä mieltä tahansa.Ylipäällikkö saattoi sen takia turvautua sotatilalakiin, kun ei muutakaan ollut."
Minkä lain nojalla ylipäällikkö saattoi valita mieleisensä lait sovellettaviksi?
Kyllä näin vakavan syytteen nostamiseen sentään tarvitaan dokumentteihin perustuvaa näyttöä. Tutkimustieto ei tietenkään kelpaa näytöksi, sillä se voi olla kovin kantaaottavaa.
Äkkiähän sitä voisi ajatella, että kaikki puolustusvoimien johdon hyväksynnällä tapahtuneet teloitukset teoista, joista ennen 4.7.1944 voimaantullutta kuolemanrangaistuksella rangaistavan sotapelkuruuden ja karkuruuden tunnusmerkistön huomattavaa laajennusta ei voitu lain mukaan määrätä kuolemanrangaistusta, olisivat henkirikoksia, mutta vain mikäli niiden tapahtuminen voitaisiin dokumenteilla tai vaikkapa silminnäkijöiden toimesta todistaa. Täytyy muistaa, että täyttä näyttöä tapahtuneesta on vain puolustusvoimilla, samoin kuin Juri Zakharenkon, Viktor Hancharin ja Anatoli Krasouskin kohtalosta näyttöä löytyy vain presidentti Lukasenkalla alaisineen. Toki on niin, että sotilaskarkurit saattoivat muuttaa Ruotsiin tai vaikkapa ampua itsensä ikäänkuin sattumoisin sopivasti juuri kaatumispaikalle kaivettuihin tai muuten vaan syntyneisiin monttuihin tai sitten venäläiset hoitivat homman säästäen vaivan suomalaisilta kapiaisilta. Juri Zakharenko, Viktor Hanchar ja Anatoli Krasouski saattoivat niinikään lähteä Floridan rannoille tai Marbellan yökerhoihin. Kuten sanottu, näyttö puuttuu niin Suomen armeijan tekemisistä kuin Lukasenkan toimistakin. Armeija voi olla puhdas kuin pulmunen ja Lukasenkakin saattaa olla hieno mies.
Mitä punaisten tekemiin rikoksiin tulee, on perusteltua kysyä, että mistä asti järjestäytynyt yhteiskunta on vastannut rikolliseen toimintaan tekemällä rikoksia? Jos sinäkin tulisit hankkimaan valistusta puutteellisille tiedoillesi luvatta kirjahyllystäni, en saisi edes vetäistä sinua turpaan. Punaisten rikokset olisi tullut käsitellä laillisessa prosessissa ja rikoslakiin perustuen. Rikokset eivät siten voi olla kuittauksen kohteena.
Puutteellisista tiedoistasi puheenolleen, et tainnut tietää, että senaatti tarkoitti sisällissodan aikana samaa kuin hallitus. Takertumatta tähän lapsukseen, voidaan todeta, että tuntuisi jotenkin loogiselta, että senaatin joukot oli alistettu senaatille. Muutenhan ne eivät olisi olleet lainkaan senaatin joukkoja, eikös vaan? Kieltämättä Mannerheim oli kovin kiinnostunut saamaan senaatista ylivallan, mutta senaatin puheenjohtajana sattui olemaan eräs tiukanpuoleinen laillisuusmies, Svinhufvud nimittäin, joka toisin kuin ehkä luulet, ei suinkaan ollut mikään valehteleva stallari, vaikka Mannerheimin kanssa eri mieltä olikin, vaan tiukanpuoleinen laillisuusmies.
Ennen 4.7. 44 tapahtunuttta lain tiukennusta ei karkuruudesta rangaistu kuolemalla. Sen sijaan oli laissa määrätty useitakin rikkomuksia, joista voitiin rangaista kuolemalla. Näitä tapauksia oli pieni määrä ja niistä kaikista on dokumentit.Teloitukset määrättiin kenttäoikeuksissa eräitä poikkeuksia (pikaoikeudet)lukuun ottamatta. Esimiehen laillinen aseenkäyttö oli myös erikseen. Niihin ei tarvittu puolustusvoimien johdon hyväksyntää, vaan ne tuomittiin riippumattomissa oikeusistuimissa. Muu on valehtelua.Siihen on jo totuttu.
LukaSENKAN tuominen mukaan OSOITTAA VAIN SUURTA HALUA SOTKEA ALKUPERÄINEN HÖPÖTYS UUSIIN, KUN FAKTOJA EI HALLITA.
Tiedän hyvin, mikä on senaatti. Vaasassa toimi hyvin vajaa senaatti, aluksi vain kolmimiehinen. Svinhufvud tuli mukaan hyvin myöhään muistaakseni vasta maaliskuussa paettuaan Helsingistä Viron ja Saksan kautta. Totta on, että Mannerheim ei saanut senaatilta tukea. Siitä johtuen hän joutui ottamaan myös sen vastuun, joka olisi kuulunut hallitukselle eli senaatille.
Välit Svinhuifvudin kanssa menivät poikki ja Mannerheim erosi heti sodan päätyttyä vastalauseeksi saksalaissuuntaukselle.Svinhufvud toimi valtionhoitajana ja hänen kaudellaan tapahtuivat leirikuolemat pääosin. Hän tosin aloitti myös armahdukset.Siinä siis laillisuusmiehen toimintaa.
Olet siis valmis myöntämään, että Mannerheimin toiminta 1918, jossa hän määritteli sinun mukaasi ihan itse soveltamansa lait, oli laitonta, ja siten tietenkin myös sen nojalla toteutetut teloitukset olivat laittomia?
ja sovelsi siihen sopivaa sotatilalakia.Sen laillisuudesta tai laittomuudesta voi kinastella loputtomiin.Sama koskee punaisia. Mihin lakiin perustui kapina? Millä oikeudella kapinalliset aloittivat terrorin ja murhat? Lainrikkojia löytyy sieltä puolelta vähintään samalla lailla. Valkoinen puoli sentään pyrki laillisuuteen, joskin onnistui heikosti. Punaiset eivät edes yritä muuta kuin toimia syyttäjinä, ettei omiin rikoksiin kiinnitettäisi turhaa huomiota.
Valehdella saat ihan keskenäsi. Siitä tuntuu olevan niin paljon kokemusta, että taidat itsekin uskoa satujaksi. Ennen 4.7.44 sotilaskarkuruudesta rangaistiin kuolemalla kapiaisten aseenkäyttöoikeuteen (huonosti) vedoten. Näitä mielivaltaisia teloituksia ei käsitelty missään riippumattomassa tuomioistuimessa.
Vaasan senaatti oli toimivaltainen sisällissodan alusta asti, joten Mannerheimin olisi tullut noudattaa senaatin määräyksiä siinä missä muidenkin kansalaisten. Toukokuussa tapahtuneella välirikollakaan ei ole mitään tekemistä Mannerheimin toiminnan alkuvuoden toiminnan arvioinnin kanssa. Leirikuolemat olivat Svinhufvudin ja Paasikiven hyväksynnällä tapahtunut tosiasia, joka Mannerheimin tekemisten ohella on osoitus siitä ylimielisyydestä, mitä porvarillinen Suomi osoitti työväen edustajia kohtaan. Leirikuolemat eivät kuitenkaan olleet tulosta rikollisesta toiminnasta kuten laittomat teloitukset ennen toukokuun loppua. Kun länsimaat alkoivat painostaa Suomea työväen sorrosta, vasta tässä vaiheessa alkoivat sittemmin Svinhufvudin ja Mannerheiminkin toimeenpanemat armahdukset, ei suinkaan näiden herrojen tai tai porvareiden omasta aloitteesta.
Lukasenka liittyy olennaisesti tämän asian käsittelemiseen kun vaaditaan täyttä näyttöä. Hän on aivan yhtä syytön häneen kohdistettuihin lukuisiin syytöksiin ja epäilyihin täyden näytön puuttuessa jos asia näin halutaan nähdä. Näin se vaan on. Älä sekoita asioita äläkä sekoile!
Mannerheimin olisi tullut noudattaa senaatin määräyksiä, sillä hänkin oli senaatin alainen. Hyvä kysymys kuuluu, mihin rikokseen hän syyllistyi salliessaan laittomat teloitukset.
Punaiset olivat rikollisia, mutta vain osasta heidän rikoksistaan oli mahdollista tuomita kuolemanrangaistus ja nekin tuomiot olisi tullut määrätä laillisessa prosessissa. Tätä valkoisten menettelyä ei voi kutsua edes pyrkimykseksi laillisuuteen, vaan rikoksiin vastaamisella uusilla rikoksilla.